Irtisanomisajan palkka Mallilausekkeet

Irtisanomisajan palkka. Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisen perusteena käytetään työehto- sopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain (162/2005) 10 §:n mukaisin perustein.
Irtisanomisajan palkka. Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja va- hingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtoso- pimuksen keskituntiansiota.
Irtisanomisajan palkka. Mikäli työnantaja on irtisanonut työsuhteen irtisanomisaikaa noudattamatta, on työnantajan maksettava TSL 6:4.1:n mukaan työntekijälle täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laimin- lyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu vain noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. Työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkan myös sellai- sessa tilanteessa, jossa työsuhteen päättäminen on otsikoitu työsuhteen puruksi, mutta työnantajalla ei ole ollut oikeutta purkaa työsopimusta vaan ainoastaan irtisanoa se, mutta työnantaja ei ole noudattanut irtisanomisaikaa. Tätä on perusteltu sillä, että pelkästään päättämisoikeustoimen otsi- kolle ei voi antaa ratkaisevaa merkitystä, koska välttämättä osapuolet itsekään eivät tiedä, onko tarkoituksena ollut irtisanoa vai purkaa työsuh- de.60 Korvauksen ja irtisanomisajan palkan väliseen suhteeseen liittyy epäselvyys siitä, voidaanko irti- sanomisajan palkan katsoa sisältyvän TSL 12:2:n perusteella maksettavaan yksinomaiseen korvauk- seen, sillä kirjallisuudessa siitä on esiintynyt kah- denlaista suhtautumista. Sekä Tiitinen – Kröger että Xxxxxxxx – Xxxxxxxx – Xxxxxxxx katsovat, että irtisanomisajan palkka ei sisältyisi työsuh- teen perusteettoman päättämisen johdosta suo- ritettavaan korvaukseen vaan olisi siitä erillinen erä61. Kairinen on taas katsonut, että perusteet- toman päättämisen johdosta maksettava korvaus voinee sisältää myös irtisanomisajan palkan, mut- ta ne voidaan laskea myös erikseen62. Edelleen sekä Tiitinen – Kröger että Koskinen – Xxxxxxxx – Xxxxxxxx katsovat, että TSL 12:2:n korvausta mitattaessa ei tule ottaa huomioon, että työnantaja joutuu maksamaan myös irtisanomis- ajan palkan63. Tiitinen – Xxxxxx katsovat, että irtisanomisajan palkkaa koskeva säännös on lex specialis -säännös suhteessa perusteetonta päättä- mistä koskevaan TSL 12:2:ään64. Toisaalta perus- teettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta arvioidaan kokonaisharkinnalla, ja irtisanomis- ajan noudattamatta jättämistä voitaneen tällöin yhtä lailla arvioida työnantajan huolimattomana menettelynä TSL 12:2:n korvausta määritettäes- sä kuin korvauksesta erillisenä osana TSL 6:4.1 sanamuodon perusteella. Sovintosopimustilan- teessa sovitaan joka tapauksessa sovintosum- masta, jolla riita saadaan ratkaistua. Tällöin olisi perusteltua, että mikäli irtisanomisajan palkka on korvauksesta selvästi erillinen, tulisi tämä erottelu olla säädetty selvästi laissa65. ...
Irtisanomisajan palkka. Esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava irtisanomisajan palkkana vähintään palkka, joka vastaa viimeistä työvuoroa edeltävän 12 viikon työmäärää. Esitys tarkoittaa, että työntekijä saisi irtisanomisajan palkkana keskimääräiseen työn määrään perustuvan korvauksen, vaikka työnantajalle ei olisi hänelle työtä tarjota. Tämä voi johtaa sii- hen, että työntekijä pääsee irtisanomisaikana taloudellisesti parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos työsuhde olisi jatkunut. Irtisanomisajan tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että työntekijä saisi ylimääräistä etua verrattuna siihen, että työsuhdetta ei olisi päätetty. Esitys on EK:n mielestä ongelmallinen myös sen vuoksi, että irtisanomisajan palkka laskettaisiin viimeistä työvuoroa edeltävältä ajalta. On mahdollista, että työntekijä ei ole ennen työsuhteen päättämistä voinut vastaanottaa työtä esimerkiksi sen vuoksi, että hän on työllistynyt muualle. Irtisanomalla työsopimuksen hän saisi korvauksen keskimääräisen palkan mukaan, vaikka hän ei olisi tosiasiallisesti käytettävissä työhön irtisanomisaikana. 7.7.2017 3 (3) EK:n mielestä esitys on toteuttamiskelvoton, koska se velvoittaisi työnantajan maksamaan pal- kan, vaikka työtä ei olisi tarjolla.

Related to Irtisanomisajan palkka

  • Irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava ˗ 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden, ˗ 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta, ˗ 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta, ˗ 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta, ˗ 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisa- noessaan työsopimuksen noudatettava ˗ 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta, ˗ 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. - 30.9.) aikana irtisa- nomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosi- loman. Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sairausajan palkkaa, kat- sotaan irtisanominen toimitetuksi viimeistä palkallista sairauslomapäivää seuraa- vana päivänä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia tai jos toi- mihenkilö siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

  • Irtisanomisaika 1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisanomis- ajasta ole sovittu: enintään 5 vuotta 1 kuukausi yli 5–enintään 10 vuotta 2 kuukautta yli 10–enintään 15 vuotta 3 kuukautta yli 15 vuotta 4 kuukautta

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Sairausajan palkka Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

  • Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa keskinäisessä pätevyysjärjestyksessä:

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.