Irtisanomisajan palkka Mallilausekkeet

Irtisanomisajan palkka. Irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisen perusteena käytetään työehto- sopimuksen korvauskeskituntiansiota. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvaus määräytyy vuosilomalain (162/2005) 10 §:n mukaisin perustein.
Irtisanomisajan palkka. Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja va- hingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtoso- pimuksen keskituntiansiota. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain.
Irtisanomisajan palkka. Esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava irtisanomisajan palkkana vähintään palkka, joka vastaa viimeistä työvuoroa edeltävän 12 viikon työmäärää. Esitys tarkoittaa, että työntekijä saisi irtisanomisajan palkkana keskimääräiseen työn määrään perustuvan korvauksen, vaikka työnantajalle ei olisi hänelle työtä tarjota. Tämä voi johtaa sii- hen, että työntekijä pääsee irtisanomisaikana taloudellisesti parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos työsuhde olisi jatkunut. Irtisanomisajan tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että työntekijä saisi ylimääräistä etua verrattuna siihen, että työsuhdetta ei olisi päätetty. Esitys on EK:n mielestä ongelmallinen myös sen vuoksi, että irtisanomisajan palkka laskettaisiin viimeistä työvuoroa edeltävältä ajalta. On mahdollista, että työntekijä ei ole ennen työsuhteen päättämistä voinut vastaanottaa työtä esimerkiksi sen vuoksi, että hän on työllistynyt muualle. Irtisanomalla työsopimuksen hän saisi korvauksen keskimääräisen palkan mukaan, vaikka hän ei olisi tosiasiallisesti käytettävissä työhön irtisanomisaikana. 7.7.2017 3 (3) EK:n mielestä esitys on toteuttamiskelvoton, koska se velvoittaisi työnantajan maksamaan pal- kan, vaikka työtä ei olisi tarjolla.
Irtisanomisajan palkka. Mikäli työnantaja on irtisanonut työsuhteen irtisanomisaikaa noudattamatta, on työnantajan maksettava TSL 6:4.1:n mukaan työntekijälle täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laimin- lyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu vain noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. Työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkan myös sellai- sessa tilanteessa, jossa työsuhteen päättäminen on otsikoitu työsuhteen puruksi, mutta työnantajalla ei ole ollut oikeutta purkaa työsopimusta vaan ainoastaan irtisanoa se, mutta työnantaja ei ole noudattanut irtisanomisaikaa. Tätä on perusteltu sillä, että pelkästään päättämisoikeustoimen otsi- kolle ei voi antaa ratkaisevaa merkitystä, koska välttämättä osapuolet itsekään eivät tiedä, onko tarkoituksena ollut irtisanoa vai purkaa työsuh- de.60 Korvauksen ja irtisanomisajan palkan väliseen suhteeseen liittyy epäselvyys siitä, voidaanko irti- sanomisajan palkan katsoa sisältyvän TSL 12:2:n perusteella maksettavaan yksinomaiseen korvauk- seen, sillä kirjallisuudessa siitä on esiintynyt kah- denlaista suhtautumista. Sekä Tiitinen – Kröger että Xxxxxxxx – Xxxxxxxx – Xxxxxxxx katsovat, että irtisanomisajan palkka ei sisältyisi työsuh- teen perusteettoman päättämisen johdosta suo- ritettavaan korvaukseen vaan olisi siitä erillinen erä61. Kairinen on taas katsonut, että perusteet- toman päättämisen johdosta maksettava korvaus voinee sisältää myös irtisanomisajan palkan, mut- ta ne voidaan laskea myös erikseen62. Edelleen sekä Tiitinen – Kröger että Koskinen – Xxxxxxxx – Xxxxxxxx katsovat, että TSL 12:2:n korvausta mitattaessa ei tule ottaa huomioon, että työnantaja joutuu maksamaan myös irtisanomis- ajan palkan63. Tiitinen – Xxxxxx katsovat, että irtisanomisajan palkkaa koskeva säännös on lex specialis -säännös suhteessa perusteetonta päättä- mistä koskevaan TSL 12:2:ään64. Toisaalta perus- teettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta arvioidaan kokonaisharkinnalla, ja irtisanomis- ajan noudattamatta jättämistä voitaneen tällöin yhtä lailla arvioida työnantajan huolimattomana menettelynä TSL 12:2:n korvausta määritettäes- sä kuin korvauksesta erillisenä osana TSL 6:4.1 sanamuodon perusteella. Sovintosopimustilan- teessa sovitaan joka tapauksessa sovintosum- masta, jolla riita saadaan ratkaistua. Tällöin olisi perusteltua, että mikäli irtisanomisajan palkka on korvauksesta selvästi erillinen, tulisi tämä erottelu olla säädetty selvästi laissa65. ...

Related to Irtisanomisajan palkka

  • Irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irti- sanoessaan työsopimuksen noudatettava: − 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden − 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta − 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta − 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta − 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava: − 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta − 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, ku- ten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määrä- aikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä. 1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräai- kaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu. Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen 1.3, on työsuhteen viimeinen päivä 15.3. 2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai –kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnume- roltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäi- vänä. Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön, jonka irtisanomisaika on 2 kuukautta 30.7, on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli työnantaja irtisanoo kyseisen toimihenki- lön 31.7, on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnu- meroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi. Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäi- väksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauan- taiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

  • Irtisanomisaika Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu, enintään 5 vuotta yli 5–enintään 10 vuotta yli 10–enintään 15 vuotta yli 15 vuotta 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

  • Vakuutuksen irtisanomista edellyttävät muutokset Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä kohdassa A luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoi- dun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Sairausajan palkka Mikäli Xxxxxxx ei kykene tekemään Sopimuksessa sovittua työtä sairaudesta tai muusta kuin tämän Sopimuksen tarkoittamissa työtehtävissä tapahtuneen tapaturman johdosta, on Pelaajalle korvattava sairausajan palkka 2 kuukauden ajalta yhtä ja samaa sairautta kohden sairauden alkamisesta lukien. Työkyvyttömyyden toteaa Seuran määräämä lääkäri, mikäli Xxxxxxxx on tällainen henkilö toiminnassaan määritelty. Mikäli Xxxxxxx ei kykene tekemään pelaajasopimuksessa sovittua työtä tämän Sopimuksen tarkoittamissa työtehtävissä tapahtuneen tapaturman tai sairauden johdosta, on Pelaajalle maksettava yhtä ja samaa sairautta ja tapaturmaa kohden täysi palkka koko työkyvyttömyyden ajalta, kuitenkin enintään 7 kuukaudelta. Lisäksi Pelaajalle on maksettava 75 prosenttia täydestä palkasta työkyvyttömyysajalta, joka ylittää 7 kuukautta, kuitenkin aina enintään 12 kuukaudelta sairauden alusta lukien. Pelaajan oikeus saada Xxxxxxxx sairasajan palkkaa päättyy kuitenkin viimeistään Sopimuksen päättymishetkellä. Työkyvyttömyyden aikana Xxxxxxx on vapautettu niistä työtehtävistä, joihin hän lääkärin lausunnon mukaan ei voi osallistua. Työtehtävillä tarkoitetaan tässä ohjattua, valvottua, Xxxxxx määräämää tai harjoitusohjelmaan perustuvaa harjoittelua sekä peli-, harjoitus-, leiritys- tai sponsoritapahtumia tai muita tähän Sopimukseen perustuvia velvoitteita sekä niihin liittyviä matkoja. Edellä tässä pykälässä mainituista sairausajan ja tapaturma-ajan palkkaa koskevista maksuvelvoitteista voidaan vähentää Pelaajan kolmannelta taholta saamat ansionmenetyskorvaukset pois lukien Pelaajan vapaaehtoisista sairaus- tai tapaturmavakuutuksista saadut korvaukset. Pelaaja on velvollinen antamaan Xxxxxxxx siirtovaltakirjan sairasajan palkkaa vastaavan määrän osalta, jonka nojalla Seura voi hakea maksamiaan korvauksia kolmannelta takaisin. Tässä pykälässä säädettyä sairasajan palkkaa tai tapaturma-ajan palkkaa Seura ei kuitenkaan ole Pelaajalle velvollinen maksamaan, jos sairaus tai tapaturma on pelaajan itselleen tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttama. Tällä tarkoitetaan myös Kaupallisissa Ehdoissa mukaisesti kiellettyjen urheilu- ja/tai liikuntatoiminnan harjoittamisen yhteydessä sattuneita tapaturmia. Seura ei ole velvollinen suorittamaan Pelaajalle tässä pykälässä maksettavaa sairaus tai tapaturma- ajan palkkaa, xxxxx Xxxxxxx noudata lääkärin antamia lääkitys-, huolto-, ja kuntoutusta koskevia ohjeita ja määräyksiä.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.