TALOUDENHOITO. Aluepelastuslautakunnan taloutta hoitaa ja siitä vastaa Turun kaupunki. Aluepelastuslautakunta tekee vuosittain esityksen aluepelastuslautakunnan talousarvioksi. Talousarvio muodostuu tavoiteosasta sekä käyttötalousosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Menojen ja tulojen sitovuus valtuustoon nähden määritellään nettomääräisenä. Aluepelastuslautakunta on itsenäinen ja erillinen taseyksikkö Turun kau- pungin kirjanpidossa. Aluepelastuslautakunta laatii oman tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jonka Turun kaupunginvaltuusto hyväksyy osana kau- pungin tilinpäätöstä. Sopijakunnat maksavat Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan toimin- nasta aiheutuneet toimintakulut ja rahoituskulut sekä investointien nettohan- kintamenot kuntien talousarviovuoden alun asukasluvun suhteessa. Kuntien maksuosuudet aluepelastuslautakunnan talousarvion mukaisiin toi- minta-, rahoitus- ja investointimenoihin maksetaan kuukausittain tasaerinä viimeistään kunkin kuukauden 15. päivä. Lopulliset maksuosuudet peritään tilikausittain kaupunginvaltuuston hyväksyttyä aluepelastuslautakunnan ti- linpäätöksen osana kaupungin tilinpäätöstä. Lopulliset maksuosuudet makse- taan tai liikaa peritty maksuosuus palautetaan vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Maksun viivästyessä Turun kaupunki perii korkolain 4 § 3 momentin mu- kaisen viivästyskoron. Lisäksi sopijakunnat ovat tekemiensä eri sopimusten perusteella velvolliset maksamaan aluepelastuslautakunnalle erillistehtävien hoitamisesta aiheutu- vat kustannukset näistä tehtävistä.
TALOUDENHOITO. Toiminta:
TALOUDENHOITO. Pelastuslaitoksen taloutta hoidetaan tämän sopimuksen, Päijät-Hämeen liiton perus- sopimuksen, pelastuslaitoksen johtosäännön ja muiden Päijät-Hämeen liiton sääntöjen mukaisesti. Pelastuslaitoksen johtokunnan valmistelemasta talousarvioesityksestä kunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen ja lausuntojen antamiseen pelastuslai- toksen toiminnan kehittämiseksi. Sopijakunnat jakavat kustannukset asukaslukuun perustuen, kuitenkin niin, että Lah- den maksuosuus on 90 % asukaslukukohtaisesta osuudesta. Maksuosuuksia tarkistetaan vuosittain talousarvion mukaisella prosenttimuutoksella sekä asukasluvuissa tapahtuvilla muutoksilla. Maksuosuusjako otetaan käyttöön kol- men vuoden siirtymäajalla siten, että 2021 30 % maksuosuuksien kokonaissummasta jaetaan uudella jakotavalla, 70 % aiemmalla, 2022 60 % kokonaissummasta jaetaan uudella jakotavalla, 40 % aiemmalla ja vuodesta 2023 alkaen kokonaan uudella jakota- valla. Kunnilta perittäviin maksuosuuksiin sisältyvät kalustosta aiheutuneet poistot, jotka on laskettu avustuksilla vähennetyistä hankintamenoista. Kuntien maksuosuudet talousarvion mukaisiin kustannuksiin maksetaan kuukausittain kunkin kuun 10. päivään mennessä. Maksun viivästyessä, maksamatta olevalle maksuosuudelle lasketaan korkolain 4 § 3 momentin mukainen viivästyskorko. Tarkemmat määräykset talousarvion sitovuudesta ja käyttösuunnitelmien hyväksy- misestä, hankintavaltuuksista ja muista talouden hoitoon liittyvistä asioista annetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtosäännössä.
TALOUDENHOITO. Sopijakunnat varaavat tarvittavat määrärahat ja tuloarviot oman kuntansa talousarvioon. Ympäristölautakunnan alaisesta toiminnasta saatavat tulot, kuten rakennusvalvontamaksut, ympäristölupamaksut jne. kohdennetaan lupakohteen sijaintikuntaan. Lautakunta ja sen alaiset viranhaltijat toteuttavat lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvia tehtäviä sopijakuntien valtuustojen hyväksymissä talousarvioissa osoitettujen määrärahojen puitteissa.
TALOUDENHOITO. Aluepelastuslautakunnan taloutta hoitaa ja siitä vastaa Turun kaupunki. Aluepelas- tuslautakunta tekee vuosittain esityksen aluepelastuslautakunnan talousarvioksi. Ta- lousarvio muodostuu tavoiteosasta sekä käyttötalousosasta, investointiosasta ja ra- hoitusosasta. Menojen ja tulojen sitovuus valtuustoon nähden määritellään nettomää- räisenä. Aluepelastuslautakunta on itsenäinen ja erillinen taseyksikkö Turun kaupungin kir- janpidossa. Aluepelastuslautakunta laatii oman tilinpäätöksen ja toimintakertomuk- sen, jonka Turun kaupunginvaltuusto hyväksyy osana kaupungin tilinpäätöstä. Sopijakunnat maksavat Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan toiminnasta ai- heutuneet toimintakulut ja rahoituskulut sekä investointien nettohankintamenot kun- tien talousarviovuoden alun asukasluvun suhteessa. Kuntien maksuosuudet aluepelastuslautakunnan talousarvion mukaisiin toiminta-, rahoitus- ja investointimenoihin maksetaan kuukausittain tasaerinä viimeistään kun- kin kuukauden 15. päivä. Lopulliset maksuosuudet peritään tilikausittain kaupungin- valtuuston hyväksyttyä aluepelastuslautakunnan tilinpäätöksen osana kaupungin ti- linpäätöstä. Lopulliset maksuosuudet maksetaan tai liikaa peritty maksuosuus palau- tetaan vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Maksun viivästyessä Turun kaupunki perii korkolain 4 § 3 momentin mukaisen vii- västyskoron. Lisäksi sopijakunnat ovat tekemiensä eri sopimusten perusteella velvolliset maksa- maan aluepelastuslautakunnalle erillistehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset näistä tehtävistä.
TALOUDENHOITO. Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Porin kaupunki, jonka kirjanpidossa pelastuslaitos muodostaa itsenäisen taseyksikön. Pelastuslaitoksen talousarvion vahvistaa Porin kaupunginvaltuusto. Pelastuslaitos kuulee kuntia talousarvion laadintavaiheessa.
TALOUDENHOITO. Taloutta hoitaa ja siitä vastaa Rantasalmen kunta. Vuosittaista toiminta- ja talous- suunnitelmaa valmistellaan yhdessä sopimuskuntien kanssa neuvottelumenettelyä ko- rostaen. Valtuustot hyväksyvät vuosittain talousarvioiden käsittelyn yhteydessä yhteistyösopi- muksen periaatteiden mukaisesti ne sitovat määrärahatasot, jotka sitovat molempia sopimuskuntia palveluiden ostamisessa ja myymisessä. Valtuustot hyväksyvät myös kunnittain erillismäärärahat (yksityistieavustukset yms.), joiden käyttö on ympäristölautakunnan vastuulla. Palveluille kohdennetaan kustannukset todellisen käytön mukaan. Näitä kustannuksia ovat mm. kiinteistö-, ICT-, tukipalvelu-, puhelinkustannukset sekä kulukorvaukset. Lupatulot yms. siihen verrattavat tulot kohdistuvat suoraan peruskuntaan. Palveluista, jotka eivät kuulu yhteistyön piiriin, maksaa asianomainen kunta itse. Sellaiset kustannukset, joita ei voi jakaa todellisen käytön mukaan, sopimuskunnat ja- kavat kustannukset kuntien asukasmäärän suhteessa (kapitaatio). Sopimuskuntien tarkastuslautakunnalla ja tilintarkastajilla on oikeus saada kaikki teh- täviensä hoidon kannalta tarpeelliset tiedot.