Tausta ja tavoitteet. Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Ylä-Savon seudun liikenne- järjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpi- teistä. Seudun vuonna 2010 valmistuneen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella tämän aiesopimuksen keskeisenä lähtökohtana on syksyllä 2015 hyväksytty Itä- Suomen liikennestrategia, jonka päivitystyö on käynnistetty syksyllä 2021. Vuonna 2021 hyväksytyn Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma2040:n toimeenpa- nossa seudullinen liikennejärjestelmätyö on keskeisessä roolissa. Taustalla on myös ensimmäistä kertaa laadittu valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liiken- ne12 sekä sen toteuttamisohjelmat. Valtakunnallisella liikennejärjestelmätyöllä ja erityisesti Väylävirastolla on keskeinen rooli liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä. Maakunnallisella tasolla varmistetaan kehittämistarpeiden ja -perusteluiden esiin tuominen sekä edunvalvonta. Seudullisella työllä tuetaan maakunnallista ja valtakunnallista työtä sekä varmistetaan toteutettujen investointihankkeiden luoman potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen. Seudulla tehtävää liikennejärjestelmän kehittämistyötä koordinoi ja kehittää sopija- osapuolten edustajista koostuva Ylä-Savon liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmälle annetaan sopijaosapuolten valtuutus tässä aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden edistämiseen sekä toimenpiteisiin liittyvän vuorovaikutuksen koor- dinointiin. Vuonna 2010 valmistuneen Ylä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ovat edelleen hyvin linjassa myöhemmin määritettyjen Itä-Suomen liikennestrategian sekä Pohjois-Savon ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden kanssa. Tällä aiesopimuskaudella painotetaan erityisesti metsä- ja elintarviketeolli- suuden raaka-ainekuljetusketjuihin, kestävien kuljetusmuotojen käytettävyyteen, ar- jen matkojen helpottamiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä tavoite- kohtia. Lisäksi kiinnitetään entistä vahvemmin huomiota kestävään luonto- ja kulttuu- rimatkailuun sekä liikenteen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Tavoitteena on kaiken kaik- kiaan kokonaisvaltaisesti kestävämpi liikennejärjestelmä. Sopijaosapuolet sitoutuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puit- teissa edistämään hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen sen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteut- tamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osap...
Tausta ja tavoitteet. Sopijapuolet pitävät tärkeänä valtakunnallista maahanmuuttajille, Suomeen muuttoa harkitseville ja maahanmuuttoalan viranomaisille suunnattua verkkoviestintää, jonka kautta olennainen ko- toutumista ja Suomessa asumista koskeva tieto on helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Tässä tarkoituksessa Sopijapuolet ylläpitävät ja kehittävät yhteistyössä olemassa olevaa InfoFinland- verkkopalvelua (xxx.xxxxxxxxxxx.xx) (jäljempänä ”Palvelu”). Helsingin kaupunki on perustanut maahanmuuttajille suunnatun monikielisen InfoFinland- verkkopalvelun vuonna 2003. Sen jälkeen yhteistyöhön on otettu mukaan valtion yhteistyökump- paneita ja useita kuntia. Palvelu tarjoaa maahanmuuttajille monikielisesti koko maata koskevaa yleistä tietoa suomalaises- ta yhteiskunnasta sekä paikallistietoa palvelussa mukana olevista kunnista. Palvelun valtakunnalli- sia sisältökokonaisuuksia ovat tämän yhteistyösopimuksen voimaan tullessa Muutto Suomeen, Elämä Suomessa ja Tietoa Suomesta. Lisäksi Xxxxxxxxxx kerrotaan yhteistyökuntien alueella järjes- tettävistä palveluista. Palvelu sisältää myös Finnishcourses.fi-palvelun, joka tiedottaa suomen kie- len kursseista (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx). Sopijapuolet ja Yhteistyökunnat pyrkivät tuottamaan ja kehittämään yhtä yhteistä maahanmuut- tajille suunnattua monikielistä verkkopalvelua. Yhteistyön tavoitteena on asiakaslähtöinen palve- lu, joka palvelee monipuolisesti ja luotettavasti eri maahanmuuttajaryhmiä lupa-asioissa, asettau- tumisessa ja kotoutumisessa. Lisäksi yhden palvelun ylläpidolla ja kehittämisellä tavoitellaan kus- tannustehokkuutta. Sopijapuolet toteavat, että julkishallinnon palveluista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tarjottava tieto julkisten organisaatioiden sivuilla ei sellaisenaan riitä maahanmuuttajaviestinnän sisällöiksi. Näissä palveluissa sisällöt on tuotettu pääsääntöisesti Suomen kansalaisen näkökulmasta, eikä niissä huomioida maahanmuuttajien erilaisia tilanteita ja oikeuksia julkisiin palveluihin. Palvelun tekstit kirjoitetaan selkeällä kielellä hyödyntäen hyvän virkakielen periaatteita, jotta kohderyh- män olisi helpompi ymmärtää niitä. Sopijapuolet pyrkivät vahvistamaan Palvelun valtakunnallista luonnetta siten, että myös uusien kuntien ja maahanmuuttaja-asioiden parissa työskentelevien muiden viranomaisten tai yhteisöjen liittyminen Palveluun on mahdollista. Lisäksi Sopijapuolet pyrkivät vakiinnuttamaan Xxxxxxxx ra- hoituksen.
Tausta ja tavoitteet. Kaupungin ja Korkeakouluyhteisön yhteistyö perustuu laajaan ja ammattimaiseen yhteistyöhön, joka on luonut monella tapaa pohjaa alueen innovaatioille, palveluiden uudistamiselle, osaamisen turvaamiselle ja kehittyvän kaupungin rakentamiselle. Tätä yhteistyötä halutaan jatkaa ja sitä tavoitellaan lisää, mutta samalla yhteistyötä halutaan systematisoida ja tehdä koordinoidummin. Näin yhteistyöhön ja sen tavoitteisiin liittyvä osaamispotentiaali ja tekeminen ovat parhaiten käytössä ja työ tulee näkyväksi. Tämän strategisen kumppanuussopimuksen tavoitteena on ▪ syventää jo olemassa olevaa yhteistyötä, kehittää ja johtaa sitä strategisena kokonaisuutena ▪ kehittää tutkimusyhteistyön vaikuttavuutta kaupungin ja sen palveluiden kehittämisessä
Tausta ja tavoitteet. Xxxxxxxx on päättänyt, että rautateiden henkilöliikennepalvelut avataan kilpailulle vaiheittain. Ensimmäisenä kilpailutetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Kilpailutetun liikenteen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2022. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen avulla pyritään saavuttamaan seuraavia yleishyödyllisiä tavoitteita: • Rautateiden henkilöliikennepalvelujen tarjonta lisääntyy, monipuolistuu ja vastaa nykyistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin, jolloin junamatkustamisesta tulee houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle • Palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin ja julkiselle tuelle saadaan nykyistä enemmän vastinetta • Palvelutarjonnan kasvu ja kilpailu tarjoajien sekä eri liikennemuotojen välillä hyödyttää matkustajia, kun palveluntarjoajat kilpailevat lippujen hinnoilla ja erilaisilla palvelukonsepteilla • Rautatieliikenteen matkustajamäärät kasvavat ja rautatieliikenteen osuus henkilöliikennematkoista nousee nykyisestä noin viidestä prosentista kuuteen prosenttiin uusilla sopimusjärjestelyillä 2020-luvulla ja edelleen kahdeksaan prosenttiin seuraavilla sopimuskausilla 2030-luvun kuluessa • Rautateiden tavaraliikenteessä kilpailu vauhdittuu ja logistiikkapalveluiden tarjonta lisääntyy, jolloin rautatieliikenne pystyy paremmin vastaamaan teollisuuden logistiikan tarpeisiin • Kansantalouden kasvuedellytykset paranevat 1 Kilpailun avaaminen on läheisesti kytköksissä alueellisen liikenteen tulevaisuuteen, sillä se muuttaa osto- ja velvoiteliikenteen sopimuskokonaisuutta merkittävästi nykyisestä. Hallitus on myös esittänyt, että maakuntauudistuksen yhteydessä annettaisiin maakunnille toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen, jolloin niiden on mahdollista järjestää liikennettä omista tarpeistaan käsin. Kilpailun avaaminen ja siihen kytkeytyvät toimivaltakysymykset ovat myös herättäneet useilla alueilla uudenlaista kiinnostusta junaliikennettä kohtaan. Paikallisjunaliikenteessä 1980-luvulla tehtyjen laajojen lakkauttamisen jälkeen jäljellejäänyt alueellinen liikenne on suunniteltu toimimaan ensisijaisesti kaukojunien liityntäyhteyksinä. Siten olemassa oleva liikenne ei välttämättä palvele alueen sisäistä liikkumista, eikä sovellu välttämättä sellaisenaan maakuntien hankkiman liikenteen pohjaksi. Eri puolilla Suomea on kuitenkin 2000-luvun aikana virinnyt selvityksiä ja suunnitelmia suurilla kaupunkiseuduilla ja maakunnissa lähi- ja taajamajunaliikenteen käynnistämiseksi. Monella alueella on viime aikoina
1 Talouspoliittinen minister...
Tausta ja tavoitteet. Vuoden 2005 lopulla valmistui Osaava Pohjois-Suomi yhteistyöasiakirja. Strategia on alueen kahden yliopiston – Oulun ja Lapin yliopisto, kahden yliopistokeskuksen – Kajaanin ja Kokkolan yliopistokeskus sekä viiden ammattikorkeakoulun – Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu - yhteinen alueellisen kehittämisen suunnitelma, jonka vaikuttavuusalueena on koko Pohjois-Suomi. Lisäksi Diakonia-alan ja Humanistisen alan ammattikorkeakoulujen Pohjois- Suomen yksiköt ovat osaltaan sitoutuneet strategian toteutukseen. Korkeakoulujen yhteinen Osaava Pohjois-Suomi -strategia muodostaa pääosiltaan myös maaliskuussa 2007 julkistetun Pohjois-Suomi -strategian (Avoin Pohjois-Suomi) osaamisosion. Suunnitelman keskeisin tavoite on tiivistää pohjoisten korkeakoulujen yhteis- työtä ja profilointia osaamisen alueellisessa kehittämisessä. Pohjois-Suomen tulevaisuus perustuu ensisijaisesti vahvaan osaamiseen. Osaamisvision mukaan ”Pohjois-Suomen korkeakoulutusalue toimii suunnannäyttäjänä ja tarjoaa laadukkaat korkeimman opetuksen opiskelumahdollisuudet joustavasti ja tasapuolisesti koko alueen väestölle työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden ja tulevaisuuden haasteet ennakoiden. Vahva, kansainvälisesti suuntautunut koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä toimiva Pohjois- Suomen tulevaisuus- ja perustoimialojen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisen vahvistamiseen suuntautunut innovaatioverkosto edistää toiminta- ympäristön globaalia kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä”. Strategian keskeiset yleistavoitteet ovat - vahvistaa korkeakoulutusta Pohjois-Suomessa niin, että koulutusraken- teessa ja -tasossa saavutetaan vähintään valtakunnallinen keskitaso - kohottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrää ja laatua, lisätä tutkimushenkilöstön määrää - edistää teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita - lisätä alueen korkeakoulujen alueellisen kehittämisen vaikuttavuutta sekä - lisätä korkeakoulujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, parantaa laatua ja näkyvyyttä sekä edistää erityisesti lähikansainvälistymistä. Strategian keskeisiä kärkihankekokonaisuuksia ovat: - Pohjois-Suomen korkeakoulujen alueellinen yhteistyöverkosto - ICT –osaamisen soveltaminen palvelualoilla - Kansainvälistyvä Pohjois-Suomi - Pohjoinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä - Pohjois-Suomen matkailun tutkimus- ja kehittämi...
Tausta ja tavoitteet. Osapuolten yhteistyön ylätason periaatteena ja tavoitteena on kehittää, laajentaa ja vahvistaa Osa- puolten välistä jatkuvaa, pitkäaikaista, luottamuksellista ja avointa yhteistyötä kaikilla yhteistyön ta- soilla. Osapuolet sitoutuvat pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja tästä syystä informoivat hyvissä ajoin toista Osapuolta kaikista Xxxxxxxxxxx vaikuttavista muutoksista ja uusista seikoista. Osapuolet sopivat, että kaikessa Puitesopimuksen ja Puitesopimuksen alaisten sopimusten mukai- sessa toiminnassa noudatetaan Osapuolten erikseen sopimaa yhteistyömallia yhteistyön laajuuteen soveltuvalla tavalla. Kullakin yhteistyön tasolla sovitaan erikseen muun muassa Osapuolten välisen yhteistyön toteutustavoista ja ehdoista, yhteistyön edelleen kehittämisestä ja seurannasta. Osapuolten välisen yhteistyön menettelytavat, niiden tarkempi sisältö ja Osapuolten vastuut ja vel- vollisuudet niihin liittyen on kuvattu tarkemmin tässä liitteessä Yhteistyön hallintamalli ja ne tarkentu- vat Osapuolten välisen yhteistyön kuluessa. Kumpikin Osapuoli vastaa siitä, että Osapuoli nimeää sovituille yhteistyön tasoille riittävän määrän toimivaltaisia edustajiaan päättämään ja neuvottelemaan yhteistyön sisällöstä ja sen kehittämisestä. Osapuoli vastaa myös siitä, että sovituilla yhteistyön tasoilla tehtävät päätökset toteutetaan Osapuo- len toiminnassa sovitulla tavalla.
Tausta ja tavoitteet. Kirkkonummella Suomen valtion omistamalla ja Puolustuskiinteistöjen hallinnoimalla Upinniemen varuskunta-alueella sijaitseva kolmea asuinrakennusta hallinnoiva Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori (jäljempänä ”KOY Männistönmuori”) on saanut purkuluvan Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskukselta vuoden 2020 alussa. Kirkkonummen kunta on aiemmin käynyt
Tausta ja tavoitteet