Taustaa. Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työpaikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työnte- kijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut ehdot. Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sairaudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kyke- nee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään. Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kan- nalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää. Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen. Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyy- den aikana.
Taustaa. Pienhankintoja ovat kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat:
1. alle 60 000 € tavarahankinnat, palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut
2. alle 150 000 € rakennusurakat
3. alle 400 000 € sosiaali- ja terveyspalvelut
4. alle 300 000 € muut erityiset palvelut (mm. ruokapalvelut sekä oikeudelliset palvelut)
5. alle 500 000 € käyttöoikeussopimukset EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat, joihin sovelletaan hankintalakia:
1. vähintään 221 000 € kuntien hankintayksiköiden tavarahankinnat, palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut
2. vähintään 5 548 000 € rakennusurakat Pienhankinnat toteutetaan näiden ohjeiden mukaisesti. Koosta riippumatta hankinnat tehdään aina huolellisesti ja hyvää hankintatapaa noudattaen. Pienhankintoja ei säätele hankintalaki, mutta niitä säätelevät EU:n perustamissopimuksen mukaiset yleiset periaatteet eli tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteet (ks. kohta 5 Hankintojen periaatteet).
Taustaa. Maastrichtin ja Amsterdamin hallitustenvälisissä konferensseissa (HVK) oli käsitelty eräitä toimielinkysymyksiä, joihin ei kuitenkaan löydetty tyydyttävää ratkaisua. Näitä olivat muun muassa komission koko ja kokoonpano, äänten painotus neuvostossa ja määräenemmistöpäätösten lisääminen. Silloisen puheenjohtajavaltion Suomen selvityksen pohjalta Helsingin Eurooppa-neuvosto vahvisti vuoden 1999 lopussa, että Amsterdamissa avoimiksi jääneitä kysymyksiä sekä kaikkia muita laajentumisvalmistelujen edellyttämiä muutoksia olisi käsiteltävä hallitustenvälisessä konferenssissa.
Taustaa. Tässä jäsensopimuksessa sovitaan Asunto-osuuskunta Silkin (”osuuskunta”) jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista osuuskunnassa siltä osin, kuin niistä ei sovita jäsensopimuksen allekirjoitushetkellä voimassaolevissa osuuskunnan säännöissä, osuuskunnan ja jäsenen välisessä vuokrasopimuksessa tai osuuskunnan järjestyssäännöissä.
Taustaa. Maakuntien liitot ovat kuntayhtymiä, joiden päätehtävinä ovat nykyisen aluekehityslainsäädännön mukaisesti aluekehittämisen strateginen kokonaisuus (aluekehitysviranomainen) sekä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelu ja merialuesuunnittelu (suunnitteluviranomainen). Lisäksi maakunnan liitoilla on jäsenkuntiensa kanssa perussopimuksessa sovittuja tehtäviä. Maakuntien liittojen yhteistyö on organisoitu siten, että maakuntajohtajien kokous johtaa yhteistyötä ja valmistelee asiat maakuntahallitusten puheenjohtajien kokoukselle. Puheenjohtajien kokous kokoontuu puheenjohtajansa tai maakuntajohtajakokouksen kutsusta. Maakuntajohtajille asioita valmistelevat ja perustoimintaansa kehittävät yhteistyön neljä pääverkostoa:
1. aluekehittämisjohtajien verkosto kehittää yhteisesti aluekehittämisen strategista kokonaisuutta sekä valmistelee edunvalvonnalliset aluekehittämisen asiat maakuntajohtajille
2. aluesuunnittelujohtajien verkosto kehittää yhteisesti aluesuunnittelun tehtävää sekä valmistelee edunvalvonnalliset aluesuunnittelun asiat maakuntajohtajille
3. hallintojohtajien verkosto kehittää yhteisesti liittojen toimintatapaa ja kyvykkyyksiä
4. viestintäverkosto toimii maakuntajohtajien ja maakuntahallitusten puheenjohtajien kokousten edunvalvonnan tukena. Lisäksi maakuntien liitoilla voi olla muita verkostoja. Kaikkien verkostojen puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus on maakuntien liittojen edustajilla. Verkostot raportoivat toiminnastaan maakuntajohtajille.
Taustaa. House of Lapland Oy on voittoa tavoittelematon kehitysyhtiö, jonka omistajia ovat Rovaniemen Kehitys Oy, Elinkeinot & kehitys Nordica/Inarin kunta, Itä-Lapin kuntayhtymä, Kittilän kunta, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Lapin yliopistosäätiö, Ranuan kunta, Meri-Lapin kehittämiskeskus ry, Pellon kunta, Posion Kehitysyhtiö Oy, Sodankylän kunta, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Utsjoen kunta ja Ylitornion kunta. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti House of Laplandin tarkoituksena on edistää Lapin näkyvyyttä ja vetovoimaa markkinoinnin ja viestinnän keinoin kansallisesti ja kansainvälisesti Lapin kannalta tärkeiden sidosryhmien keskuudessa. Yhtiö luo kysyntää alueen yritysten ja kehitysorganisaatioiden palveluille, edistää asukkaiden, uusien yritysten, matkailijoiden ja kuvaustuotantojen saantia Lapin alueelle sekä tarjoaa yhteistyö- kumppaneilleen kanavan tehokkaaseen viestintään ja brändinhallintaan. Sopimuskaudella House of Lapland tarjoaa kumppaneilleen myös markkinoinnin osaamista webinaarien ja neuvonnan avulla.
Taustaa. Sivustojen tarkoituksena on muodostaa sivusto ja alustapalvelu, jossa palvelupaketin tilanneet yritykset (palveluntarjoajat) saavat mahdollisuuden lisätä näkyvyyttään ja vastaanottaa omista palveluistaan ja tuotteistaan kiinnostuneiden asiakkaiden yhteydenottoja tai ajanvarauksia. Lisäksi palvelupaketit saattavat sisältää mainosnäkyvyyttä ja ostettua mainontaa myös eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Tilaamalla palvelupaketin käyttöönsä, asiakasyritys antaa samalla Huuma Tapahtumat Oy:lle oikeuden käyttää xxxxxxxx.xx – sivustolle lisäämiään tietojaan ja kuviaan myös muilla alustoilla, kuten sosiaalisessa mediassa, lisätäkseen asiakasyrityksen näkyvyyttä. Huuma Tapahtumat Oy:llä on oikeus esitellä yritysten toimintaa kaikkineen siihen liittyvineen tietoineen myös muualla kuin edellä mainituilla sivustoilla, kuten messutapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Palvelun käyttäminen voi edellyttää rekisteröitymistä. Osa palvelupaketeista sisältää myös mahdollisuuden tarjota sivuston kautta yhteyttä ottaneille asiakkaille -5% alennuksen palveluntarjoajan tuotteista tai palveluista. Edellä mainitun ”alennustarran” päälle ja pois päältä laittaminen palveluntarjoajan ilmoittaman kohteen tietoihin on palveluntarjoajan oman päätännän alla oleva asia. Mikäli kuitenkin palveluntarjoaja mainostaa xxxxxxxx.xx – sivustolla antavansa tuotteistaan ja palveluistaan alennusta sivuston käyttäjille ja asiakkaille – on hän näin myös velvollinen toimimaan. Alennusprosentti lasketaan palveluntarjoajan asiakkaalle tarjoaman tuotteen tai palvelun normaalista tilaus- tai varaushetken hinnasta. Palveluntarjoaja on velvollinen tarjoamaan alennuksen asiakkaille, mikäli varaus on tullut xxxxxxxx.xx - sivuston kautta ja palveluntarjoajalla on ollut ”alennustarra” heidän omasta toimestaan kytkettynä päälle xxxxxxxx.xx - sivustolla. Huuma Tapahtumat Oy ei koskaan missään olosuhteissa tai missään tilanteessa kanna vastuuta alennuksen toteutumisesta tai palveluntarjoajan toiminnasta. Palveluntarjoaja on myös vastuussa sivustolle lisäämiensä tietojen ja kuvien paikkaansa pitämisestä sekä niiden mahdollisista käyttöoikeuksista ja tekijänoikeuksista. Huuma Tapahtumat Oy:llä on oikeus käyttää omassa mainonnassaan kaikkia palveluntarjoajan sivustoille lisäämiä kuvia ja tietoja ilman rajoituksia.
Taustaa. Terveydenhuoltolain (L1326/2010) 43 §:n mukaan erikoissairaanhoidon yhteen sovit- tamiseksi erityisvastuualueen (erva) sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä eri- koissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on tehtävä valtuustokaudeksi. Erikois- sairaanhoidon järjestämissopimuksessa on terveydenhuollon järjestämissuunnitelmas- ta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun asetuksen (A 337/2011) mukaan sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Sopimuksessa on myös sovit- tava, miten erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät yhteis- työssä toteuttavat toimintayksikköjensä tarvitsemat hankintapalvelut, lääkehuollon, vä- linehuollon, kuljetus ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittämi- sen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut, taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säi- lyttämisen, niiden mahdollisen tutkimuskäytön ja niihin liittyvät käytännöt sekä muut tu- kipalvelut. Terveydenhuoltolain 61 §:n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhty- mien on perustettava alueelleen tutkimustoimikunta, joka päättää valtion erityisvastuu- alueelle yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myöntämän rahoituksen jakamises- ta ja edustaa erityisvastuualuetta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käytävissä tut- kimuksen painoalueita ja tavoitteita koskevissa neuvotteluissa. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (Hyks-erva) kuuluvat sairaanhoitopiirit ovat joulukuussa 2011 solmineet yhteistyösopimuksen, jota on päivi- tetty joulukuussa 2015. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä on 1.1.2018 alkaen tul- lut osaksi Hyks-ervaa. Tällä järjestämissopimuksella korvataan aikaisempi yhteistyöso- pimus sekä Sopijapuolten muut aiemmat sopimukset järjestämissopimuksen mukaisis- ta toiminnoista.
Taustaa. Kuopion kaupungin konsernitasoinen sopimus Microsoftin kanssa päättyy 31.3.2018. Sopimuksen piirissä olevia palveluja ovat muun muassa sähkö- posti (Exchange/Outlook), Sharepoint, Lync-pikaviestipalvelu ja Microsoft Office. Käyttäjämäärä vaihtelee tuotteesta toiseen, mutta esimerkiksi sähkö- postin piirissä on nyt runsaat 6200 käyttäjää. Nykyisen, päättymässä olevan konsernisopimuksen piirissä on ollut ydinkau- pungin, liikelaitosten ja taseyksiköiden lisäksi yhtiöistä Kuhilas Oy, IS- Hankinta Oy sekä Kuopion Pysäköinti Oy. Istekki Oy vastaa Kuopion kaupungin puolesta Microsoft-lisenssihallinnasta ja sen velvollisuutena on mm. raportoida toimittajalle käyttäjämääristä, joihin lisensiointi perustuu. Kuopion pitäisi solmia nyt uusi kolmivuotinen sopimus aikavälille 1.4.2018 – 31.3.2021. Uuteen sopimukseen ovat tytäryhtiöistä jo ilmoittautuneet mu- kaan samat Kuhilas Oy, IS-Hankinta Oy ja Kuopion Pysäköinti Oy. Sopimuk- sen solmimisen jälkeen konsernin muut tytäryhtiöt voivat liittyä sopimuk- seen, mutta liittyminen edellyttää jokaisen kohdalla erillisen käsittelyn toimit- tajan puolelta. Kuopion kaupungin tietohallinto on päässyt tutustumaan Microsoftin uuden lisensiointimallin vaikutuksiin vasta tämän vuoden helmi-maaliskuussa, kun Istekki on toimittanut laskelmia. Näitä laskelmia on tarkennettu vielä viikolla 10/2018. Tästä syystä tietohallinto ei voinut jo vuoden 2017 aikana ottaa näi- tä muutoksia huomioon vuoden 2018 talousarvioesityksen valmistelussa. Vaikka seuraavissa laskelmissa jotkut luvut on esitetty eurojen tarkkuudella, on kuitenkin huomattava, että tässä lukuihin sisältyy epävarmuutta, joka joh- tuu koko ajan muuttuvasta ympäristöstä. Lukuja tulee tarkastella suuntaa- antavina arvioina. Tässä esityksessä todetaan se seikka, että kolmeksi vuodeksi solmittava Mic- rosoft-sopimus aiheuttaa Kuopiolle merkittäviä kustannuslisäyksiä jo kuluval- le budjettivuodelle siitä riippumatta, kumpi tarjolla olevista kahdesta vaihto- ehdosta valitaan. Tästä syystä tiedustelimme vielä toimittajalta, olisiko Kuo- pion mahdollista jatkaa nykyistä lisenssisopimusta vuoden 2018 loppuun saakka entisin ehdoin. Toimittajan mukaan tämä ei ole mahdollista, koska uusi sopimus on aina kolmivuotinen.
Taustaa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu paikallisista järjestelyeristä sekä paikallisesti jaettavasta kehittämisohjelma- erästä. Lisäksi allekirjoituspöytäkirjassa sovittu verrokkialojen vertailu vaikutti paikallis- ten erien määrään. Tämän lisäksi KT ja pääsopijajärjestöt sopivat, että keskitetty erä 0,4 % yhdistetään kehittämisohjelman 1.6.2024 paikalliseen erään. Kaiken kaikkiaan paikallisesti jaettavia eriä on 1.6.2024 lukien järjestelyerä 0,4 + 0,33 % ja kehittämisoh- jelmaerä 1,0 %. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti. Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa kos- kevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella ja henkilökohtaisiin lisiin henkilökoh- taista lisää koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella