SISÄLLYSLUETTELO

Tarkastusalan työehtosopimus 9.4.2020 – 28.2.2022

SISÄLLYSLUETTELO

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4

1. Lähtökohdat 4

2. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo 4

3. Palkantarkastukset 5

4. Selviytymislauseke 6

5. Jatkuvan neuvottelun periaate 6

6. Henkilöstöedustajien korvaukset 6

7. Paikallinen sopiminen 6

8. Työryhmät 6

9. Tekstimuutokset 7

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET 12

SOVELTAMISALA 12

1 § Soveltamisala 12

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 12

2 § Työsuhteen alkaminen 12

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 12

4 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 12

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 13

5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 13

TYÖAIKA 13

6 § Työaikamääräysten soveltamisala 13

7 § Työajaksi luettava aika 14

8 § Säännöllinen työaika 14

9a § Osaamisen kehittäminen ja lisätty työaika 14

10 § Säännöllisen työajan järjestelyt 15

11 § Liukuva työaika ja joustotyöaika 15

12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 16

13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat 16

14 § Yli- ja lisätyö sekä työajan enimmäismäärä 17

15 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 17

16 § Perustuntipalkka 18

17 § Ylityökorvaus 18

18 § Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä 19

19 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä 19

20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 19

21 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen 19 22 § Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä 19

23 § Sunnuntaityökorvaus 20

24 § Hälytysraha 20

25 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa 20

25 a § Työaikapankki 21

PALKKA JA PALKANMAKSU 21

26 § Oikeus palkkaukseen 21

27 § Palkanmaksu 21

28 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo 21

29 § Palkkausjärjestelmä 21

POISSAOLOT 22

30 § Poissaoloajan palkka 22

SAIRAUSPOISSAOLOT 22

31 § Oikeus sairaslomaan 22

31 a § Korvaava työ 22

32 § Palkka sairausloman ajalta 22

33 § Sairausajan palkan perusteet 23

34 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 23

35 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja 23

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 24

36 § Oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen 24

37 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus 24

38 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 24

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET 25

39 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 25

40 § Toimihenkilön vilpillisyys 25

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT 25

41 § Poissaolo pakottavista perhesyistä 25

42 § Opinnot 25

43 § Tehtävien tilapäinen muuttaminen 25

44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot 26

45 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus 26

46 § Ay kokoukset 26

POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 27

47 § Muu poissaolo 27

48 § Estyminen hakemasta työstävapautusta 27

49 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen 27

XXXXXXXXXXXXXXX 00

50 § Terveydenhuollon järjestäminen 27

KUSTANNUSTEN KORVAUS 27

51 § Matkakustannusten korvaaminen 27

52 § Muuttokustannusten korvaaminen 27

VUOSILOMA JA LOMARAHA 27

53 § Vuosiloma 27

54 § Lomapäivän määritelmä 28

55 § Vuosiloman pituus 28

56 § Työssäolon veroinen aika 28

57 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta 28

58 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen 29

59 § Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä 29

60 § Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomalomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha 30

61 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus 33

62 § Lomapalkan maksaminen 33

63 § Vuosiloman säästäminen 33

64 § Lomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset 33

65 § Lomaraha 34

MUUT MÄÄRÄYKSET 35

66 § Koulutukseen liittyvät korvaukset 35

67 § Jäsenmaksujen perintä 35

68 § Ryhmähenkivakuutus 35

69 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 35

70 § Työrauhalauseke 36

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 36

71 § Sopimuksen voimassaolo 36

LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 38

LIITE 2: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS 40

LIITE 3: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS 50

YLEISSOPIMUS 2012 57

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012 57

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Ammattiliitto Pro ry

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

TARKASTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 9.4.2020 - 28.2.2022 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌

Aika	9.4.2020
Paikka	Sähköposti
Läsnä	Xxxx Xxxxxxxx, Palta	Xxx Xxxxxxxxxx, Pro
	Xxxxx Xxxxxxxxxx, Palta	Xxx Xxxxxxxxxxx, Pro
		Xxx Xxxxxxxx, YTN

1. Lähtökohdat‌

Osapuolet ovat yhtä mieltä, että tarkastusalan työehtosopimus ei ole enää osa ns. EPA-kokonaisuutta. Tarkastusalan osalta menetellään jatkossa siten, että mahdol- liset muutokset työehtosopimukseen neuvotellaan lähtökohtaisesti tarkastusalan työehtosopimukseen ja sovitut muutokset koskevat automaattisesti mahdollisia lii- tyntäpöytäkirjoja, ellei toisin sovita.

Tämä neuvottelutulos koskee myös Kiwa Inspecta Suomen ja Eurofins ES Oy:n liityntäpöytäkirjoja, jotka aikaisemmin olivat asianomaisten yritysten yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Jatkossa yksittäisiä liityntäpöytäkirjoja koskevat mahdolliset muutostarpeet neuvo- tellaan tarkastusalan työehtosopimuksen osapuolten kesken. Neuvottelut voidaan käydä jatkuvalla neuvotteluperiaatteella sopimuskauden aikana ja/tai tarkastus- alan neuvottelujen yhteydessä sopimuskauden vaihtuessa.

2. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo‌

Todettiin, että sopimusosapuolet ovat 2.4.2020 saavuttaneet neuvottelutuloksen, joka on 9.4.2020 mennessä hyväksytty kaikkien osapuolten hallinnossa.

Sopimuskausi alkaa 9.4.2020 ja päättyy 28.2.2022.

Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeis- tään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.

3. Palkantarkastukset‌

3.1 Vuosi 2020

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella, ellei paikallisesti sovita 31.5.2020 mennessä, että osa 1,3 % suuruisesta erästä jaetaankin yrityskohtaisena eränä.

3.2 Vuosi 2021

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yri- tyskohtaisella 0,7 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen pii- riin kuuluvien toimihenkilöiden edellisen kuun kuukausipalkoista luontoisetuineen. Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.4.2021 mennessä. Jos yrityserän kohdenta- misesta ei päästä sopimukseen, työnantaja jakaa erän.

3.3 Yrityskohtaisen erän toteutustapa 2021

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeu- denmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaa- misen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten ko- rotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Lisäksi työnantaja antaa luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvityksen maksamastaan yritys- tai työpaikkakohtaisen erän kohdentamisesta kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään 1.5.2021 mennessä.

Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, yritys/työpaikkakohtaisen erän suuruus euromääräisenä, kuinka moni toimihenki- löistä on saanut henkilökohtaisen korotuksen ja keskimääräisen korotuksen suu- ruus.

Mikäli yritys- tai työpaikkakohtaista erää ei ole kohdennettu tai selvitystä ei anneta määräaikaan mennessä, korotus maksetaan takautuvasti 1.5.2021 lukien yleisko- rotuksena kullekin toimihenkilölle.

3.4 Palkkataulukot ja euromääräiset lisät

Palkkataulukoita korotetaan 1.6.2020 1,3 % 1.5.2021 1,3%.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2020 3,3 %.

4. Selviytymislauseke‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilantee- seen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toiminta- edellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

5. Jatkuvan neuvottelun periaate‌

Työehtosopimusosapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenettelyn pe- riaatetta.

6. Henkilöstöedustajien korvaukset‌

Korotetaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita 1.6.2020 3,3 %:lla.

7. Paikallinen sopiminen‌

Tarkastusalan työehtosopimuksen yksittäisistä määräyksistä voidaan poiketa sopi- musosapuolten toimesta liityntäpöytäkirjalla tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitulla työehtosopimuksen sallimissa rajoissa tehdyllä paikallisella sopi- muksella.

8. Työryhmät‌

8.1 Rakennetyöryhmä

Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana sopimuskokonaisuuden kehittämis- tarpeet. Liityntäpöytäkirjoista poistetaan tarkastusalan työehtosopimuksen kanssa päällekkäiset tekstit. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä tarkastel- laan.

8.2 Työaika-, etätyö- ja työn tuottavuus -työryhmä

Sopimuskauden ajaksi perustetaan työryhmä, jossa käydään läpi eri työaikamal- leja, työn tekemisen malleja ja näiden vaikutuksia työn tuottavuuteen.

Työryhmässä tarkastellaan lisäksi hyviä etätyökäytäntöjä ja osapuolet laativat oh- jeistusta työehtosopimuksen piirissä olevien yritysten käyttöön.

8.3 Työhyvinvointi- ja tasa-arvotyöryhmä

Työryhmä perustetaan sopimuskauden ajaksi. Tutustutaan yritysten sairauspois- saolojen omailmoituskäytäntöihin. Laaditaan tarvittaessa ohjeistusta/suositus työ- hyvinvointiohjelmaan liittyen sekä järjestetään koulutus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun juridiikasta.

Sopimusosapuolet pitävät tasa-arvon toteutumista kaiken kokoisissa yrityksissä tärkeänä. Työryhmässä tarkastellaan keinoja edistää tasa-arvoista palkkausta ja yritysten käytäntöjä koskien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia.

8.4 Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Sopimuskauden aikana tarkastellaan Kiwa Inspecta Suomen liityntäpöytäkirjan palkkausjärjestelmän uudistamistarpeita ja mahdollisuutta irrottaa palkkausjärjes- telmä työehtosopimuksesta paikallisesti sovittavaksi.

9. Tekstimuutokset‌

1 § Soveltamisala

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Tätä työehtosopimusta sovelletaan

a) Palvelualojen työnantajat Palta ry:n tarkastusalalla toimivien jäsenyritysten pal- veluksessa oleviin toimihenkilöihin, sekä

b) toimihenkilöihin siten kuin siitä on erillisellä allekirjoituspöytäkirjalla

sopimusosapuolten kesken sovittu.

Tarkastusalalla tarkoitetaan tarkastusta, testausta, mittausta, sertifiointia ja muuta senkaltaista toimintaa.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastet- taviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske työnantajan edustajina työehtosopimusneuvotteluista vastaavia henkilöitä.

5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen Lisätään seuraava lause.

Irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n mukaisista irtisanomisajoista voidaan kuitenkin poiketa sopimalla toimihenkilön kanssa.

7 § Eräiden työaikasäännösten soveltaminen Poistetaan.

9 a § Työajan pidentäminen 1.1.2017 lukien

Poistetaan nykyinen kirjaus ja korvataan se seuraavalla tekstillä: Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

- 12 tuntia osaamisen kehittämistä ja

- 8 tuntia lisätyötä

ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sovita tuntimäärien jakautumisesta toisin.

Osaamisen kehittäminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa toimihenkilön tulevan osaamisen taso, toi- mihenkilölle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja toimihenkilön osaa- mista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä maini- tun määrän kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisitilai- suuden ajalta maksetaan säännöllisen vuosittaisen työajan palkkaa vastaava kor- vaus. Koulutus- ja kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pite- nee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden verran, kuitenkin enintään kahdella tun- nilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonai- sena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätty työaika työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana palkallista työajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaisille päiville. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhä- päiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Toimihenkilöllä on asiallisista ja paina- vista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

11 § Liukuva työaika

Muutetaan otsikko kuulumaan seuraavasti:

Xxxxxxx työaika ja joustotyöaika

Muutetaan määräys kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti:

Yrityksissä voi olla käytössä liukuva työaika. Liukuvan työajan seurantajakso on enintään 12 kk.

Joustotyöajan tasoittumisjakso on 26 viikkoa.

12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työvuorokausi alkaa klo 7.00 ja työviikko maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita toisin.

13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

14 § Yli- ja lisätyö

Otsikko muutetaan kuulumaan: Yli- ja lisätyö sekä työajan enimmäismäärä Kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kk. Neljäs kappale poistetaan.

20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan Päivitetään uuden työaikalain 21 § mukaiseksi.

27 § Palkanmaksu

Lisätään loppuun virke:

…, ellei paikallisesti toisin sovita.

29 § Palkkausjärjestelmä

Lisätään ensimmäisen kappaleen loppuun:

…, ellei paikallisesti toisin sovita.

46 § Ay-kokoukset

Muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan AKAVA ry:n,

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä Ammatti- liitto PRO ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edusta- jakokous, valtuusto, hallitus tai sopimusalaneuvottelukunta, silloin kun niissä käsi- tellään työehtosopimusasioita. Maksettava palkka määräytyy tämän työehtosopi- muksen 33 §:n mukaisesti.

56 § Työssäolon veroinen aika

Poistetaan kohdat 2,3 ja 4 ja muutetaan numerointia vastaavasti.

10. Allekirjoitukset

Helsingissä 9.4.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN R AMMATTILIITTO PRO RY

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA‌‌‌

1 § Soveltamisala‌

Tätä työehtosopimusta sovelletaan

a) Palvelualojen työnantajat Palta ry:n tarkastusalalla toimivien jäsenyritys- ten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin, sekä

b) toimihenkilöihin siten kuin siitä on erillisellä allekirjoituspöytäkirjalla sopi- musosapuolten kesken sovittu.

Tarkastusalalla tarkoitetaan tarkastusta, testausta, mittausta, sertifiointia ja muuta sen kaltaista toimintaa.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rin- nastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske työnantajan edustajina työehtosopimusneuvotteluista vas- taavia henkilöitä.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET‌

2 § Työsuhteen alkaminen‌

Työsopimus tehdään kirjallisena TSL 2:4 §:n säännösten mukaisesti. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisessa työsopimuksessa toimihenkilölle on ilmoitet- tava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin so- veltuvalla tavalla.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molem- min puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa.

Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toimihenkilön työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja toimihenkilö sopi- muksen mukaisesti aloittaa työnteon.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen‌

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopimukseen, ehtoja voidaan muuttaa ir- tisanomisperusteita ja irtisanomisaikaa noudattaen.

Henkilö voidaan siirtää toisiin tehtäviin. Jos se heikentää hänen etujaan, siirto voidaan toteuttaa samoilla perusteilla kuin irtisanominen ja irtisanomis- aikaa noudattaen.

4 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet‌

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa henkilö sekä määrätä työn johtamisesta.

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työn- antajan etuja.

Työnantajan tulee suhtautua luottamuksella toimihenkilöön ja mahdollisuuk- sien mukaan myös tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään am- mattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemas- saan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenki- löä hänen toimiessaan työnantajan edustajana.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neu- vottelujärjestelmä sekä toimihenkilön edustajat.

Toimihenkilö sitoutuu olemaan ilmaisematta sivullisille, mitä hän työnantajal- taan tai työssään muutoin on salassa saanut tietoonsa. Tämä salassapito- velvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enintään kolmen vuoden ajan.

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN‌

5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen‌

Lomauttamiseen sekä irtisanomisen menettelytapoihin sekä irtisanomisai- kaan sovelletaan kulloinkin voimassa olevan osapuolten välisen irtisanomis- suojasopimuksen määräyksiä.

Irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n mukaisista irtisanomisajoista voidaan kui- tenkin poiketa sopimalla toimihenkilön kanssa.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisano- misaikaa.

TYÖAIKA‌

6 § Työaikamääräysten soveltamisala‌

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien toimihenki- löiden työaikoihin.

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin toimihenkilöihin,

1) joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa ase- massa olevina, tai

2) jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.

7 § Työajaksi luettava aika‌

Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos toimihenkilö saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

8 § Säännöllinen työaika‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, jos henkilö työskentelee työnjohdon alaisena tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.

Muissa tapauksissa tai työsopimuksessa niin sovittuna säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa.

9 § Osaamisen kehittäminen ja lisätty työaika Osaamisen kehittäminen‌

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa toimihenkilön tulevan osaamisen taso, toimihenkilölle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja toimi- henkilön osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa toimihen- kilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden tehokkuuden ja laadun paranta- miseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä ke- hittämistilaisuuksia enintään 12 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämisitilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen vuosittaisen työajan palk- kaa vastaava korvaus. Koulutus- ja kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa si- ten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden verran, kui- tenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilai- suutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sun- nuntaille.

Lisätty työaika työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä so- vitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana palkal- lista työajan lisäystä enintään 8 tuntia.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilan- teissa ja tällöin otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatar- peet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaisille päiville. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Toimihenkilöllä on

asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtai- sesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

Tuntimäärien jakautumisesta lisätyn työajan ja osaamisen kehittämisen vä- lillä voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa toisin.

10 § Säännöllisen työajan järjestelyt Työajan lyhentäminen‌

Työssä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, lyhennetään vuosittaista työaikaa. Toimihenkilöiltä, jotka ovat nou- dattaneet jatkuvasti säännöllistä 8 tunnin vuorokautista työaikaa, lyhenne- tään työaikaa 25 tuntia neljännesvuosittain eli yhteensä 100 tuntia vuodessa. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Nämä vapaapäivät, jotka muuten olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolonpäivien veroisiksi päiviksi vuosiloman ansainnassa.

Siirtyminen 37 tunnin 30 minuutin työviikon ja 40 tunnin työviikon välillä

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti (esim. toimenkuvan muuttuessa) sopia siirtymisestä 37 tunnin 30 minuutin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai päinvastoin. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 1,2 prosenttia. Toimi- henkilön siirtyessä 37 tunnin 30 minuutin pituiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa alennetaan 1,18 prosenttia.

11 § Liukuva työaika ja joustotyöaika‌

Yrityksissä voi olla käytössä liukuva työaika. Liukuvan työajan seurantajakso on enintään 12 kuukautta.

Joustotyön tasoittumisjakso on 26 viikkoa.

12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen‌

Työvuorokausi alkaa klo 7.00 ja työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita toisin.

13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika‌

Toimihenkilölle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuoro- kautinen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaessa ly- hentää 30 minuutiksi.

Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.

Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan pää- tyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vä- hintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

Vuorokausilepo

Toimihenkilölle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoai- kaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin toimihenkilön suos- tumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan pää- töksellä työaikalain 29 §:n 2 momentin perusteella seuraavissa tapauksissa:

1) kun työvuoro muuttuu työaikalain 27 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,

2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

3) jos työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toi- sistaan,

4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoita- miseksi,

5) tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,

6) turvallisuus- ja vartiointityössä tai

7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan tu- lee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

Viikkolepo

Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimi- henkilölle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä

keskeytymätön vapaa-aika. Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:

1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä va- pauttamista työstä, tai

4) jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Toimihenkilölle on korvattava edellä tämän kohdan 2 momentin 3 tai 4 koh- dissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työ- aikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuu- kauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan kor- vata myös peruspalkan suuruisena rahakorvauksena.

Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihen- kilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, jos mahdollista, seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kah- delle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Toinen viikoittainen vapaapäivä

Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä on viikon aikana kaksi perät- täistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viik- koa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, jos mahdollista, olla lauantai.

14 § Yli- ja lisätyö sekä työajan enimmäismäärä‌

Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään tämän työehtosopimuksen 8–10

§:ssä sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan jälkeen. Yli- työn enimmäismääriä laskettaessa ylityöllä tarkoitetaan kuitenkin työaikalain mukaisesti määräytyvää ylityötä.

Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipyhä- viikkojen tämän työehtosopimuksen 15 §:n mukaisten viikoittaisten työaiko- jen lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.

Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.

15 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt‌

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:

− juhannuspäivä ja

− pyhäinpäivä.

Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:

− pitkäperjantai,

− toinen pääsiäispäivä,

− juhannusaatto ja

− helatorstai.

Mikäli seuraavat arkipyhät sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi ne eivät ly- hennä työaikaa. Jos taas kyseiset arkipyhät sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi lyhentävät ne työaikaa.

− uudenvuodenpäivä,

− xxxxxxxxxx,

− vapunpäivä,

− itsenäisyyspäivä,

− jouluaatto,

− joulupäivä ja

− tapaninpäivä.

Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 8 tunnilla ja 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 7 tunnilla 30 minuutilla.

Työaika näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.

Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla lisä- ja yli- työkorvausta siten kuin tämän työehtosopimuksen 18 §:ssä on sovittu.

16 § Perustuntipalkka‌

Perustuntipalkan jakaja 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöi- den osalta on 160 ja 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toi- mihenkilöiden osalta jakaja on 158.

Perustuntipalkka lasketaan kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipal- kasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät li- sät.

Tuntipalkkaisen toimihenkilön perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista tuntipalkkaansa.

17 § Ylityökorvaus‌

Ylityökorvauksena maksetaan

1) vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työ- tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu pe- rustuntipalkka; ja

2) viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä,

ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu pe- rustuntipalkka.

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan las- kettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.

18 § Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä‌

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kyseisen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoyli- työstä on sovittu, jos sitä ei ole korvattu vuorokautisena ylityönä.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu perustunti- palkka.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- tai ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei oteta huomioon seuraavan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

19 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä‌

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan las- kettaessa lisätyökorvausta.

Lisätyökorvauksena maksetaan perustuntipalkka.

20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan‌

Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-ai- kaan.

Vapaan antamisen ajankohdasta on määräykset työaikalain 21 §:n 2 mo- mentissa.

21 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen‌

Sopiessaan tämän työehtosopimuksen 63 §:ssä tarkoitetusta säästöva- paasta työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia tämän työehtosopimuksen 20

§:n mukaisen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuo- delta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaa- seen.

22 § Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä‌

Vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan tässä sopimuksessa työhön, jota tehdään sovitusti säännöllisestä työvuorojärjestelmästä poikkeavasti vä- hintään 5 vuorokauden ajan.

Iltavuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään kello 16.00–22.00 välisenä aikana, maksetaan ilta- työlisänä tunnilta 11 prosenttia perustuntipalkasta.

Yövuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään kello 22.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan yö- työlisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

Ilta- ja yötyötä esiintyy, kun toimihenkilö tulee työhön klo 14.00 tai sen jäl- keen. Aikaisemmin työhön tulo katsotaan vapaan tai liukuman pidoksi ja ky- seisen päivän työaika käsitellään normaalina työpäivänä (vuorokautista yli- työtä kertyy säännöllisen vuorokautisen todella tehdyn työajan jälkeen).

Milloin vuorotyössä, ilta- tai yötyössä oleva henkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä vuoro-, ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään klo 06.00 saakka. Ilta- ja yötyölisä maksetaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava ylityöpalkka.

23 § Sunnuntaityökorvaus‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista perustuntipalkkaa vastaava korvaus.

24 § Hälytysraha‌

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon toimihenkilö ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluontei- seen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilan- teeseen. Kyseessä ei ole hälytysluonteinen työ, jos toimihenkilön kanssa on sovittu varallaolosta tai päivystyksestä taikka jos hänelle on etukäteen ilmoi- tettu tällaisesta työstä tai kun on kyse työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä.

Jos työaikalain 6 §:n alainen toimihenkilö kutsutaan työhön säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työ- hön valmistumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, jos työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työaikalain 6 §:n alaiselle toimihenki- lölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine yli- työkorvauksineen. Silloin kun kutsu työhön annetaan klo 18.00–06.00 väli- senä aikana, palkka maksetaan 100 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.

25 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa‌

Jos toimihenkilö noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkistystau- koa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa kor- vauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen.

25 a § Työaikapankki‌

Yrityksissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä noudattaen liit- teenä 2 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjestel- mästä.

PALKKA JA PALKANMAKSU‌

26 § Oikeus palkkaukseen‌

Toimihenkilön oikeus sopimuksenmukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä.

27 § Palkanmaksu‌

Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kerran kuukaudessa yrityksessä sovitun käytännön mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tunti- ja urakkapalkkaiselle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälkikä- teen, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu palkan maksamisesta kerran kuukau- dessa.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuu- kauden loppuun mennessä.

Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen.

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäi- vinä.

28 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo‌

Laskettaessa kuukausipalkkaisen toimihenkilön osa-ajan palkkaa tai vähen- nettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työ- tunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehtosopi- muksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saa- dun tunti- tai päiväpalkan perusteella.

29 § Palkkausjärjestelmä‌

Yrityksissä sovelletaan kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuoritukseen pe- rustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, ellei paikallisesti toisin sovita.

Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulos- palkkaus.

Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkauspe- rusteet sovitaan yrityksissä erikseen.

POISSAOLOT‌

30 § Poissaoloajan palkka‌

Toimihenkilön poissaoloajan palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka määräytyy sovitun henkilökohtai- sen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työtun- neilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

SAIRAUSPOISSAOLOT‌

31 § Oikeus sairaslomaan‌

Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

31 a § Korvaava työ‌

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kan- nalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 3 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huo- mioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.

32 § Palkka sairausloman ajalta‌

Sairausajan palkka maksetaan alla mainitun pituiselta ajanjaksolta yrityk- sessä käytössä olevan palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.

Toimihenkilölle maksetaan yhdenjaksoisen sairausloman ajalta palkka työ- suhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Kun työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

− 1 kuukauden mutta alle 1 vuoden, palkka maksetaan 28 kalenteripäi- vän ajanjaksolta tai

− 1 vuoden mutta alle 5 vuotta, palkka maksetaan 35 kalenteripäivän ajanjaksolta taikka

− 5 vuotta tai kauemmin, palkka maksetaan 84 kalenteripäivän ajanjak- solta.

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukau- den, maksetaan toimihenkilölle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastu- mispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa makse- taan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuu- tuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa viimeisestä sairausajan päivästä, ei toimihenkilöllä ole oikeutta uu- teen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjak- solta. Saman sairauden näin uusiutuessa sairausajan palkka maksetaan kui- tenkin sairausvakuutuslaissa tarkoitetulta karenssiajalta. Määrittely sen suh- teen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan ratkaisun perus- teella.

33 § Sairausajan palkan perusteet‌

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tämän työehtosopimuksen 30 §:n mu- kaista palkkaa ei vähennetä sairausloman osalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön sairausloman ajalta maksettavaa palkkaa laskettaessa otetaan huomioon samat lisäpalkat ja palkkiot kuin laskettaessa toimihenkilön vuosiloman ajalta maksettavaa palkka.

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työtun- neilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

34 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen‌

Toimihenkilö, joka sairauden vuoksi on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen ilmoittamaan viipymättä työnantajalle työkyvyttömyydestä sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tällaisena käytetään lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä.

35 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja‌

Tämän työehtosopimuksen 31–34 §:ää sovelletaan myös, jos:

1) toimihenkilön ei voida tämän työehtosopimuksen 31 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä, tai

2) toimihenkilö on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty ole- maan poissa ansiotyöstä tai mainitun lain 17 §:n nojalla eristetty ja

3) päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoi- toon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT‌

36 § Oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitova- paaseen‌

Toimihenkilöllä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoito- vapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

37 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkalli- suus‌

Xxxxxx äidille maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 ar- kipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Xxxxxx äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysva- paan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adopti- oon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen pal- veluksessa vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen äitiys, isyys- tai vanhempainvapaan alkamista.‌

38 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus

Toimihenkilölle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta silloin kun hänen alle 10-vuotias tai vam- mainen lapsensa tai muu hänen kodissaan pysyvästi asuva alle 10-vuotias tai vammainen lapsi äkillisesti sairastuu. Palkkaa maksetaan kuitenkin enin- tään kolmelta työpäivältä.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä, tai että kyseessä on yksinhuoltaja ja että lap- sen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sai- raudesta vaaditaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään xxxx- puolisostaan, sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suoritta- misen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiske- lusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakotta- van syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET‌

39 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle‌

Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, äitiys- tai isyyslo- man tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Toimihenkilö, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sai- raus-, äitiys-, isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairaus- vakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, ja isyys- ja adoptiovanhemman vanhempainrahan hakemista varten.

Jos toimihenkilö laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys- tai isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vä- hennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-, isyys- tai adoptio- vanhemman vanhempainrahan määrällä.

Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 35 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

40 § Toimihenkilön vilpillisyys‌

Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mu- kaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen taikka, jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen, taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, hänelle voidaan tämän sopimuk- sen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT‌

41 § Poissaolo pakottavista perhesyistä‌

Toimihenkilöllä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

42 § Opinnot‌

Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstävapautuksesta on voi- massa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.

43 § Tehtävien tilapäinen muuttaminen‌

Toimihenkilölle, jolle on myönnetty työstävapautusta opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan mu- kaan maksaa tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, jos opinnot,

harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtä- vien suorittamista.

44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot‌

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, siten kuin jäl- jempänä on sovittu.

Toimihenkilölle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tar- koitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se toimi- henkilön tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäi- vältä maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka.

Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa xxxxxxxxx sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollet- tavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairausta- pauksen johdosta myönnettävältä työstävapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.

45 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus‌

Toimihenkilölle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuojelu- koulutukseen, maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei myös- kään makseta edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuo- silomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

46 § Ay kokoukset‌

Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdol- lista, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan AKAVA ry:n, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä Ammattiliitto PRO ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto, hallitus tai sopimusalaneu- vottelukunta, silloin kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Makset- tava palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukaisesti.

POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ‌

47 § Muu poissaolo‌

Toimihenkilölle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.

48 § Estyminen hakemasta työstävapautusta‌

Toimihenkilölle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstävapautusta, maksetaan tältä ajalta palkka niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, jos hänelle samasta syystä olisi myön- netty työstävapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua il- moittaa poissaolon syy työnantajalle.

49 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitami- nen‌

Toimihenkilölle, joka on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnal- lisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei makseta tältä ajalta palkkaa.

TERVEYDENHUOLTO‌

50 § Terveydenhuollon järjestäminen‌

Työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi järjestämän terveyden- huollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yrityskohtaisia ohjeita.

KUSTANNUSTEN KORVAUS‌

51 § Matkakustannusten korvaaminen‌

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Päätöksen 9 §:n kohtaa, joka koskee taukotuvan tai vastaavan raskaan kuor- man kuljettamista, sovelletaan säiliöllä varustetun mittausperävaunun kuljet- tamiseen, jos peräkärryn kokonaispaino ylittää 500 kg.

52 § Muuttokustannusten korvaaminen‌

Muuttokustannusten korvaamisen osalta noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevia erillisiä määräyksiä.

VUOSILOMA JA LOMARAHA‌

53 § Vuosiloma‌

Toimihenkilöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuk- sessa sovitun mukaisesti.

54 § Lomapäivän määritelmä‌

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaat- toa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

55 § Vuosiloman pituus‌

Toimihenkilö saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukai- sesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan.

Taulukko A

Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Taulukko B

Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansai- taan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	19	21	23	25

56 § Työssäolon veroinen aika‌

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pide- tään vuosilomaa määrättäessä seuraavia päiviä:

1) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairausloman ai- kana;

2) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hä- nelle on myönnetty kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.

57 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti työnantajan määräämänä aikana lo- makautena. Xxxxx määrättäessä on pyrittävä ottamaan huomioon toimihen- kilön ehdotus loman ajankohdasta. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Se osa vuosittain ansaitusta vuosilomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, anne- taan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraa- van vuoden lomakauden alkua talvilomana.

Jos kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinai- nen vuosiloma antaa muuna kuin 1 momentissa sanottuna aikana saman kalenterivuoden aikana. Tällöin ei kuitenkaan myönnetä lomaa enempää kuin mitä loman pitämisajankohtaan mennessä on ansaittu.

58 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia, että toimihenkilö pitää 10 lomapäi- vää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjak- solle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan so- pia 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden ku- luessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työ- aikana.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä on vuosiloma- lain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saa- vat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitä- misestä työsuhteen kestäessä.

59 § Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä‌

Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus saada sovittu palkkansa lo- man ajalta.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräyty- essä tämän pykälän 4 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilo- mapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymis- vuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Vuosilomalaissa säädetyn lisäksi otetaan vuosilomapalkkaa ja lomakor- vausta laskettaessa huomioon kutakin lomapäivää kohden 1/250 lomanmää- räytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä sellai- sista sopimukseen perustuvista lisäpalkoista, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etu- käteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökor- vauksista sekä varallaolokorvauksista.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen

tarkoittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosi- lomapalkka 55 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 55

§:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 11,5 prosenttia ja niissä tapauk- sissa, kun asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden, 13 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 3 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan al- kamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

60 § Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomalomapalkka ja lomakorvaus sekä loma- raha‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakor- vauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio. Se saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta toimihenkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulu- koita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskitunti- ansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 55

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	2	16,0	8,00
2	4	31,0	15,50
3	5	44,5	22,25
4	7	57,6	28,80
5	9	72,0	36,00
6	10	86,4	43,20
7	12	101,6	50,80
8	14	116,0	58,00
9	15	131,2	65,60
10	17	146,4	73,20
11	19	162,4	81,20
12	20	192,8	96,40

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 55

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	37,98	18,99
3	7	58,45	29,23
4	9	71,28	35,64
5	11	93,11	46,56
6	13	107,95	53,98
7	15	130,16	65,08
8	17	145,31	72,66
9	19	167,90	83,95
10	21	183,37	91,69
11	23	206,34	103,17
12	25	222,11	111,06

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,57	22,79
3	8	65,76	32,88
4	10	85,53	42,77
5	13	107,43	53,72
6	15	129,54	64,77
7	18	151,86	75,93
8	20	174,38	87,19
9	23	197,11	98,56
10	25	220,04	110,02
11	28	243,18	121,59
12	30	266,53	133,27

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosi- lomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa

a-c olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.

61 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työsken- telee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosiloma- lain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukai- sesti.

62 § Lomapalkan maksaminen‌

Vuosilomalain 15 §:stä poiketen vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen pal- kanmaksun yhteydessä.

63 § Vuosiloman säästäminen‌

Sen estämättä, mitä vuosiloman ajankohdasta on sovittu tai säädetty, työn- antaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan vuosittai- sista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan toimihenkilön vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa. Toimihenkilö, jolla on yrityskohtaisen sopimuksen perus- teella oikeus 30 arkipäivän lomaan täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, voi säästää vuosilomastaan 20 päivää ylittävän osan.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa toimihenki- lölle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Säästövapaan antamisesta ja siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä vuosiloman antamisesta ja siirtämisestä on säädetty tai sovittu. Säästöva- paan ajalta maksettavasta palkkauksesta on voimassa, mitä vuosilomapal- kasta on säädetty tai sovittu. Palvelussuhteen päättyessä pitämättä jää- neestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan, mitä vuosilo- makorvauksesta on säädetty tai sovittu.

Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakorvaus.

64 § Lomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset‌

Jos toimihenkilö siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Lii- kenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) jäsenyrityksestä muun yrityksen pal- velukseen eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu

lomakorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, jos asian- omainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuh- teen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomai- nen on loman tai sen osan alkaessa.

65 § Lomaraha‌

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtai- sesti ole toisin sovittu:

Lomarahan määräytyminen

Toimihenkilölle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansain- nut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa toimihenkilö on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos toimihenkilö on työstä vapaana kesäkuussa, loma- raha määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomara- han suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mu- kaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työso- pimuksensa perusteella.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on tämän sopimuksen 55 §:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tar- koittamassa tapauksessa 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltä- vän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuu- kausien lukumäärällä. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisen 30 ar- kipäivän lomaoikeuden (taulukko C) tarkoittamassa tapauksessa lomaraha on 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausi- palkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 60 §:ssä.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelus- suhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka toimihenkilö on ansainnut palvelussuhteen päätty- mishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suo- malaisen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yh- teistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa

kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, mak- setaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä loman- määräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö voi vaihtaa lomara- han tai osan siitä palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausi- palkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalk- kaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saa- daan kertomalla tämän sopimuksen 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu keski- tuntiansio luvulla 158 (luvulla 160 40 t viikkotyöaikaa noudattavien osalta). Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskoh- taisesti sopijapuolten kesken sovittu. Xxxxxxxx on vaihdettava vapaaksi si- ten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

Yrityskohtaisella sopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa makseta. Li- säksi voidaan sopia siitä, että lomarahan maksaminen määräytyy yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella, jolloin tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta näissä tapauksissa.

MUUT MÄÄRÄYKSET‌

66 § Koulutukseen liittyvät korvaukset‌

Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset osa- puolten välisessä yleissopimuksessa.

67 § Jäsenmaksujen perintä‌

Jos toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää toimi- henkilön palkasta allekirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jä- senmaksut palkanmaksukausittain ja tilittää ne alayhdistyksen osoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

68 § Ryhmähenkivakuutus‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

69 § Erimielisyyksien ratkaiseminen‌

Xxxxxxxxxxxxx tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esi- miehensä puoleen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään vii- vytyksettä ratkaisemaan yksikön johtajan ja asianomaisen luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.

Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on asiasta laadittava pöytä- kirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimieli- syyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Sen jälkeen asia voidaan saattaa asianomaisen yrityksen ja yrityskohtaisen luot- tamusmiehen tai pääluottamusmiehen ratkaistavaksi.

Ellei edellä mainituissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan asianomaisen keskusjärjestön ratkaistavaksi. Jomman- kumman sopijaosapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava viipy- mättä ja viimeistään kahden viikon kuluttua esityksen tekemisestä.

Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia syntyneistä eri- mielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta, oleellisesti työsuhdeasioita koskevasta syystä syntyy erimielisyyttä, josta työnantaja ja toimihenkilö eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksi- mielisyyteen, asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan asianomaisen keskusjärjes- tön ratkaistavaksi.

Niin kauan kuin edellä todetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpitee- seen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi, kun asia on yhteisesti ratkaistu tai neu- vottelut on yhteisesti sovittu päättyneiksi tai jokin sopijaosapuoli ilmoittaa neuvottelut osaltaan päättyneiksi.

Oikeus etuuteen on menetetty, jollei työsuhteesta johtuvassa taloudellista etuutta koskevassa asiassa ole pantu kannetta vireille tai vaatimusta esitetty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua tai maksu on suoritettu. Oikeus etuuteen on lisäksi menetetty, jollei neuvotteluja ole edellä tämän pykälän 4 momen- tissa tarkoitetuin tavoin vaadittu edellä mainitussa kolmen vuoden määrä- ajassa.

70 § Työrauhalauseke‌

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO‌

71 § Sopimuksen voimassaolo‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 28.2.2022 saakka.

Tämän jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään ennen sopimuskauden päättymistä.

LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄ- RÄYKSET‌

Soveltamisala

1 §

Yleistä

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siir- tämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättö- mät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liitty- vää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

Muuttoraha

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

Erityissäännöksiä

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kulje- tuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimuk- set.

5 §

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pä- tevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden ku- luttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustan- nuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa kor- vausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 2: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n

välinen

TYÖAIKAPANKKISUOSITUS

SEKÄ

OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ

1.1.2012

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen to- teuttamiseksi

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sopi- vat seuraavista työaikapankkeja koskevista uudistetuista suosituksista sekä ohjeista pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi.

Suositusten sekä ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen vä- lillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaat- teista, Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Suosituksen soveltamisala

Näitä suosituksia sekä ohjeita sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja labora- torioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopi- mus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työ- tekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työeh- tosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työeh- tosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä kos- keva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovit- tua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansait- tuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työai- kapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla py- rittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 52 viikon tasoittumisjaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestelyjä. Eri asia on, että niihin liittyvät työaikajoustot voidaan sopia työaikapankin osate- kijöiksi.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia mää- räyksiä, jotka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtäessä. Vaikka työehtosopimuksessa ei olisi työaikapankkia koskevia nimenomaisia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huomioon sopimusta tehtäessä.

Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaih- tamisesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu jousta- vista työaikajärjestelmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.

Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työ- ehtoehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei

työaikapankkisopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomara- han vaihto vapaaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsit- telyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkka- hallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsäädännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.

Työaikapankki lainsäädännössä

Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyys- turvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.

Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.

Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTurvaL 3 luvun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2 mom ja 6

luvun 4 § 2 mom sekä PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.

Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat erityisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai oh- jaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohallituksen lausunnossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta edellytetään, että rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuk- sessa.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotet- tuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopi- malla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä va- paa-aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-ai- koja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vas- taavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakor- vaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aikape- rusteiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät mer- kitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaika- pankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henki- lökohtaisesta säästöstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merki- tään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettä- väksi vapaa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia pai- kallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siir- tyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttö- järjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuo- delta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lai- nausmahdollisuuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomi- oon toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai pure- taan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmentää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankki- järjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimer- kiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.

Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sa- noen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esimer- kiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu

työaikapankin osatekijäksi. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankoh- dat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovittava jäljempänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa yrityskohtaisissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan aset- taa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu va- paaehtoisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kan- nalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tä- män vuoksi yrityskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelyta- vat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikir- janpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämättä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työ- aikapankkikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) tili- tapahtuma ja sen ajankohta.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hä- nen osaltaan

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen jär- jestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispii- ristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaikapankki- saldojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työ- suhteen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nol- lata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhtey- dessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymi- seen mennessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osal- taan purkaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloin- kin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöiden mah- dollisista eroista järjestelmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toimivien henki- löiden osalta.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yri- tyskohtaisissa työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työaikapankkiso- pimuksissa PALTA ry:n ja keskusjärjestöjen välisten työehtosopimus- määräysten sitä rajoittamatta.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritettava perusosa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.

• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mukai- sena.

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtämällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esimie- hen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.

• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa

• Työaikojen lyhennyserät

5. Työaikapankin enimmäismäärät ja enimmäisajanjakso

Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainausmahdol- lisuuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioitava, onko tarvetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puitteissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollattava. Jos yrityskohtaisessa työaikapankissa otetaan käyttöön edellä tarkoitettu enim- mäisajanjakso, on samalla sovittava siitä, että pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voidaan korvata myös rahakorvauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajanjakson aikana.

Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liuku- van eli rullaavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nol- lata minkään määräajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mu- kaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henkilökohtaiselle jatkuvalle saldolle jotkin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylittää. Niiden

tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaikapankkiin kertyneen saldon käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuudesta, että työnantaja sekä työntekijä voivat aina saada saldoa pienennetyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava määräajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen ko- kemusten myötä.

6. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mu- kaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perusteena olevan rahapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräy- tymisperusteesta.

Mikäli yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja, on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka mää- ritellään.

7. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkan- maksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan makset- tavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaika- pankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai ta- vasta ole toisin sovittu.

8. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työntekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkivapaata pidettäessä.

9. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdolli- simman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja hen- kilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuk- sia.

Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästä- misen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksit- täisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankoh- dasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajankoh- dasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperustei- den olennaisesti muuttuessa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tä- män vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtosopi- musten määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työtunnit tai -päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaikapankin sal- doa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tun- titiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pituus on 7,50 tuntia, pidetty vapaapäivä vähentää saldoa saman verran.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta las- kettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteet- tiperiaatetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa ole- van palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosi- loma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi varhen- taa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suositellaan sovit- tavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

11. Vuosiloman ja lomarahan säästö työaikapankkiin

Jos työaikapankkiin säästetään vuosilomaa, se annetaan ja korvataan työai- kapankin sääntöjen mukaan.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomapäivää vastaava tuntimäärä on vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/6 työntekijän sään- nöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytet- täessä 1/5 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomarahan osuus on otettava huomioon siirron yhteydessä. Lomaraha voidaan maksaa normaalisti työn- tekijälle rahana tai säästää se työaikapankkiin, jolloin yhden vuosilomapäi- vän lomarahaa vastaa vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/12 viikon tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/10 viikon tuntimäärästä.

Vuosilomalisä maksetaan normaalisti myös työaikapankkiin siirretyn vuosi- loman osalta.

12. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapahtu- neista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestelmästä.

Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tilikauden päättyessä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäessä.

13. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankkivapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina samanlaatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoinkin perii.

14. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yrityskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustu- vat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voi- daan aina myös muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompi- kumpi yrityskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapank- kijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vä- hintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuu- kauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo(+/-) rahakor- vauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työ- tai virkaeh- tosopimusten mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

LIITE 3: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS‌

SUOSITUS KORVAAVAN TYÖN KÄYTÖN YHTEYDESSÄ HUOMIOITAVISTA ASI- OISTA JA NOUDATETTAVISTA MENETTELYTAVOISTA

Taustaa

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työpaikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työnte- kijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut ehdot.

Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sairaudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kyke- nee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.

Korvaavan työn määritelmästä

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kan- nalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyy- den aikana.

Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä

Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina va- paaehtoista.

Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kor- vaavan työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tutus- tumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Xxxxxxxxx ja sen heikentämän työ- kyvyn huomioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jaksaminen ja ammatillinen osaaminen.

Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninai- sempia työpaikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Työyhteisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työ- hön ennalta. Työpaikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja kou- lutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtäviksi.

Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämisestä. Tarjottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön ammattitaito ja ko- kemus riittävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä on

huomioitava, että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt mahdollisuuk- sia korvaavan työn tekemiseen.

Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissaoloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Korvaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työterveyshuolto, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvitykset). Työpaikan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen pois- taminen ovat osa työpaikan normaalia toimintaa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedustajien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työnteki- jällä on täysimääräinen oikeus lakisääteisiin kuntoutustoimenpiteisiin.

Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä tervey- dentilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaa- vaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea tar- koin suunnitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Vastaanotto- käynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaavasta työstä”, jo- hon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työter- veyslääkärin yhteydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työntekijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta

Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten pois- saolojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn yleisiä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluor- ganisaation ja henkilöstön kanssa.

Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhteydessä huomi- oon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:

Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä

Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt-menette- lyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koskevat yleiset pe- riaatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kir- jata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Tiedottaminen

Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, tiedotetaan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintatavat ja säännöt.

Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen

Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista joka on am- mattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn tekemi- seen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta.

Perehdyttäminen

Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukai- sesta perehdyttämisestä.

Tasapuolinen kohtelu

Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.

Työkyvyn varmistaminen

Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työ- paikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkärin määrittele- män ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tukeminen ja paluu omaan työhön.

Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sai- raus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toipu- mista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on kuvattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.

Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seuran- nasta.

Työntekijän suostumus

Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaaran- tua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemiseen. Vastaa- vasti menetellään työnantajan tarjoaman koulutuksen osalta.

Työnantajan vastuu

Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.

Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn tarjoami- sesta, mikäli työtä on tarjolla.

Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin tehtä- viin.

Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämi- sestä.

Työntekijän vastuu

Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esimie- hen kanssa korvaavasta työstä.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mahdol- lisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää halukkuu- tensa korvaavaan työhön.

Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä tapah- tuu muutoksia.

Yksityisyyden suoja

Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suo- jasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.

Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koskevat yk- sityiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuu- luvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauksessa. Työnan- tajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.

Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat samat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työterveyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liittyviä tietoja työnan- tajalle korvaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuollon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotettuun korvaavaan työhön. Työ- terveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyttö- myydestä.

Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha

Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.

Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.

Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sai- raus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapa- turma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat il- moitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairauspoissaolon osalta korvaavan työn mahdollisuus on selvitet- tävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).

Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja oltava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.

Työmatkat

Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työtä arvioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaikutus työmat- kojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkuminen, mi- käli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai –esteitä.

Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mahdolli- sesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.

Tapaturmatilastointi

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekeminen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauk- siin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asi- anmukaisesti.

Järjestelmän toimivuuden seuranta

Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on toteu- tunut. Seuranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko kor- vaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja palaute- tiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuoje- lutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.

Toimintamalli kaaviona

Alla on kuvattu toimintamalli kaaviokuvana tilanteessa, jossa selvitetään mahdollisuutta korvaavan työn käyttämiseen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n

YLEISSOPIMUS 2012‌

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012‌

SISÄLLYS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 5

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 5

Soveltamisala 5

Soveltamisalan rajoitus 5

Perusoikeudet 6

Työnjohto-oikeus 6

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 6

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 6

Organisaatio- yms. muutokset 6

Lakiviittaukset 6

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 7

Kehittämistoiminta 7

Yhteistoiminnan toteuttaminen 7

Tyky-toiminta 8

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT 8

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 8

Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 8

Luottamusmies 8

Valitseminen 9

Xxxxxxxx 0

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 9

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 10

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 10

Työsuojeluasiamies 10

Työsuojelutoimikunta 10

3.3 Ilmoitukset 11

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 11

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 11

Vapautus 11

Ansionmenetyksen korvaaminen 11

4.2 Asema 12

Työsuhde 12

Toimitilat 12

Palkka- ja siirtosuoja 12

Ammattitaidon ylläpitäminen 13

Liikkeen luovutus 13

4.3 Työsuhdeturva 13

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 13

Yksilösuoja 14

Ehdokassuoja 14

Jälkisuoja 14

Korvaukset 14

4.4 Varamiehet 15

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 15

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 15

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 15

Työaikakirjanpito 16

Tietojen luottamuksellisuus 16

Säädökset 16

Yritystä koskevat tiedot 16

Salassapitovelvollisuus 16

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 16

7 KOULUTUS 17

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 17

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 18

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 19

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 20

9.1 Yleistä 20

9.2 Alihankinta 20

9.3 Vuokratyövoima 20

Vuokratyön käyttö 20

Soveltamisohje 20

Tiedonsaanti 21

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS 21

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 22

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 22

1 § Yleinen soveltamisala 22

2 § Irtisanomisen perusteet 23

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 24

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 26

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 26

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 27

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 27

7 § Soveltamisala 27

8 § Irtisanomisen toimittaminen 27

9 § Työntekijän kuuleminen 27

10 § Tuomioistuinkäsittely 27

11 § Välimiesmenettely 27

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 28

13 § Korvauksen määrä 28

III LOMAUTUS 28

14 § Lomauttaminen 28

15 § Ennakkoselvitys 29

16 § Lomautusilmoitus 29

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 33

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 33

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 33

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 33

20 § Seuraamusjärjestelmä 34

21 § Voimaantulomääräys 34

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIAN RY:N

JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIE- DOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄY- TÖSTÄ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ‌

Soveltamisala‌

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työ- ehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työnte- kijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työeh- tosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työ- ehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehto- sopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopi- mus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työn- tekijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.

Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.

Soveltamisalan rajoitus‌

Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoi- mintaa koskevia määräyksiä.

Perusoikeudet‌

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oi- keus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asi- oissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.‌

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.‌

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.‌

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijälii- tolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Il- moituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laa- juus.‌

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olen- naisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorgani- saatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpai- kan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset‌

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tä- män sopimuksen osia.‌

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta‌

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaattei- den mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolo- suhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittä- vän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työn- tekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työ- tehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituk- sen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai tur- vallisuudelle.‌

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluontei- sessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perus- tettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvot- teluissa.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryh- mässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yh- teiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yh- teistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain

mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuu- dessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ul- kopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

Tyky-toiminta‌

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhtey- dessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toi- minnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laaditta- essa. He osallistuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT‌

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä‌‌‌

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöi- den välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehit- täminen.

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liitty- vistä yksityiskohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosa- puolen rekisteröityjen alayhdistysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huo- miota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.

Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluval- tuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmies‌

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosapuoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamus- mies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehty- nyt toimialueensa olosuhteisiin.

Valitseminen‌

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovit- tava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaalin toimitta- miseen.

Tehtävät‌

Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suo- raan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamus- miehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset‌

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu‌

Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työ- suojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteis- toimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuojelu- varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päät- tymisen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluasiamies‌

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valin- nasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työ- oloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen teh- tävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta- asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.

Työsuojelutoimikunta‌

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ot- taen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtä- vien laatu sekä muut olosuhteet.

Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimin- taa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

3.3 Ilmoitukset‌

Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamus- miehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuoje- luvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtä- vissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijai- sena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuoje- luvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityk- sen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJE- LUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET‌

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus‌‌‌

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuu- tetulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tä- män sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajankäytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuo- tannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta so- vittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen‌

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu hen- kilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa

työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuo- jelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimin- taelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyk- sen korvaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työnteki- jän osalta laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden koko- naan vapautetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävis- tään, korvataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukai- sesti taikka palkkaus todetaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.2 Asema Työsuhde‌‌‌

Toimitilat‌

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henki- löstön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riip- pumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukai- sen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. vä- lineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja‌

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä

tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ot- taen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestet- tävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsi- naisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen‌

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päätty- misen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työ- hön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta.

Liikkeen luovutus‌

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyt- tää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäi- syytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tä- män sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva‌

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet‌

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä ko- konaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yh- teisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poi- keta

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomaut- taa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ

kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitai- toaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja‌

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää nii- den työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännök- siä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut jär- jestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyt- tämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperus- teita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.‌

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on aset- tanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami- sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vas- taavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työ- suojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa vali- tuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.‌

Jälkisuoja

Korvaukset‌

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on mää- rättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuk- sen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toi- mintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihen- kilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on

työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.‌

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja vara- luottamusmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET‌

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot‌

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pää- luottamusmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimää- räisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa eri- mielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauk- sen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etu- nimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlas- kentajärjestelmiin.‌

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyt- töä koskevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on sel- vitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuk- sen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimi- vasta ulkopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankki- joista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työ- aikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.‌

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushen- kilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.‌

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot‌

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoimin- nasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen ti- linpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.‌

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuk- sen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koske- via tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja hen- kilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedon- saantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapito- velvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovel- vollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnan- taja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salas- sapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄR- JESTÄMINEN‌

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopimuksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtai- sesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus ja- kaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkki- nakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainit- tujen kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokous- ilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähkö- postia. Sähköpostiviestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa il- moittaja.

7 KOULUTUS‌

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen kou- lutus‌

Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoi- tetaan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sellaista työntekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää työn- tekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnantaja antaa tai johon työnantaja lähettää työntekijän.

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työ- paikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kan- nalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuk- sen ja yhteisen koulutuksen osalta

Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin asianomai- sessa työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan mää- räytymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustan- nuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranai- silla kustannuksilla tarkoitetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoittumiskustannusten ja ruo- kailukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta maksetaan päivära- haa siten kuin matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edel- lyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.‌

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvi- oitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauk- sessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdol- linen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen kou- lutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvaus- ten laajuus.

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta

Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuute- tulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työsuojeluasia- miehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäsenille ja

yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen ansionmene- tyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luot- tamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammat- tiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus, jonka suuruus kak- sipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusohjel- man mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta kou- lutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ateriakor- vauksen koko määrästä

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on vel- vollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai si- sällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuu- teen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI‌

Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tar- peellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman kou- lutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla ta- pahtuvien oppimis- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edelli- sessä kappaleessa olevaa menettelytapaa on noudatettu.

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ‌

9.1 Yleistä‌

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. so- pimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käy- tännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokrauk- seen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvon- nan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.‌

9.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopi- vat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.‌

9.3 Vuokratyövoima Vuokratyön käyttö‌

Yritys teettää päätoimialansa normaalit työt pääasiassa omilla työnteki- jöillään. Mikäli vuokratyövoimaa käytetään esim. tuotantohuippujen ta- saamisen, työn kiireellisyyden, työn rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaa- timusten, erikoisvälineiden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on työpai- kalla huolehdittava vuokratyöntekijöiden suojelusta ja vuokratyön asian- mukaisista puitteista.

Soveltamisohje‌

Mikäli työntekijän vuokrannut yritys ei ole sidottu mihinkään työehtosopi- mukseen, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tar- joaa omille työntekijöilleen (esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjes- telyt), jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä.

Tiedonsaanti‌

Vuokratyöntekijöiden vähimmäissuojan turvaamiseksi vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä antaa pääluottamusmiehelle tieto vuokratyöntekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vuokratyönte- kijän työaikamuodosta. Jos sovellettavana on pääluottamusmiehen edus- tama työehtosopimus, annetaan pyynnöstä tieto myös vuokratyöntekijöi- den tehtäväryhmän mukaisesta palkkaryhmästä.

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat PALTA ry:n jäsenyritykset voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdetur- vaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava tämän sopimuksen osapuolille.

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET‌‌‌

1 § Yleinen soveltamisala‌

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työ- ehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työteki- jöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehto- sopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työeh- tosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehto- sopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopi- mus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työn- tekijää tai toimihenkilöä. Tämän sopimuksen 3 §:ssä todettuja irtisanomis- aikoja noudatetaan kuitenkin myös virkasuhteiseen henkilön osalta

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irti- sanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita nou- datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78), amma- tillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan vir- kamieslain määräyksiä kuitenkin siten, että irtisanomisajat määräytyvät tämän sopimuksen 3 §:n mukaisesti.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuk- sia.

Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.

Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat rii- dat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnteki- jästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnan- tajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mai- nituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1

– 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kui- tenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudelli- sesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet‌

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työnte- kijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeu- tensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentä- mään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työ- suhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työso- pimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista joh- tuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja paina- vuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olo- suhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperus- teen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuk- sen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä)‌

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut kes- keytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimer- kiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, ase- velvollisuus tai opintovapaa ei katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika ker- ryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollis- ten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoi- sesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuh- teen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (1438/2007) olevia määräai- kojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liitty- viä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuo- jasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päi- vän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka ni- meltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaa- vaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut kes- keytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mai- nitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimei- nen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vas- taavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai ju- hannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulu- misen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teet- tämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § Irtisnomisajan noudattamatta jättäminen‌

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukai- sesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen‌

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irti- sanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päät- tymistä seuraavana päivänä.‌

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ‌

7 § Soveltamisala‌

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.‌

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen‌

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely‌

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukai- nen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely‌

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta‌

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksa- maan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi- sesta.‌

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämi- sen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän it- sensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnan- tajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäi- värahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai an- tamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyk- sen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työt- tömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pie- nempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on kor- vauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta ir- tisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta kor- vauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS‌

14 § Lomauttaminen‌

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoi- tusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa ta- pauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5

§:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukai- sesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.‌

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luot- tamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipy- mättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen anta- misen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työn- tekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityk- sestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työso- pimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perus- teella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työn- tekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.‌

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräyty- vää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli- nen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa vel- vollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnan- taja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuu- desta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistu- vaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevel- vollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuk- sen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lo- mautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lo- mautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päätty- misaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päätty- mistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Kor- vaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alka- mista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan ti- lapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2011 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2011 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuk- sen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2011.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siir- tymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä

ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryt- täessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muut- tamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjeste- lyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä ta- paukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymi- sessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimus- määräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisa- noa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopi- mus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituk- sen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuk- sen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaa- maan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, ku- ten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työn- tekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvolli- suuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ‌

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys‌

Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti sa- manaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.

Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä momentissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irti- sanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja sa- man työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuk- sen osa. Yrityskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koske- vissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymi- sestä lukien.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu 11.11.2011 tehdyn PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mai- nitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityis- ryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoi- maviranomaiselle‌

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.‌

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018)

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoi- mistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvollisuuden aikana työsuhteen päättymisen jälkeen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan työsopimuslain mukai- sen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassa ole- van työsopimuslain mukaan.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoi- matoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen väli- tyksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyt- tyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työ- voimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työn- tekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sel- laisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoitukset.‌

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnanta- jaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myös- kään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta si- nänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten nou- dattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.