Common use of Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutos- työskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:een, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien määrän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokau- teen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Samanaikaisesti tulee voimaan lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Eduskunnassa on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riski. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakas- määrien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiin. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke).

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminenvarmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen vuorovai- kutukseen perustuva muutos- työskentelymuutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 29153050:een, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100mikä on alempi kuin vuoden 2015 vankiluku. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien määrän kasvustasuhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- laajemmalle käytölle. 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenutEduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaan, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien että tut- kintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokau- teen vuorokauteen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien tut- kintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Samanaikaisesti tulee tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Eduskunnassa Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden 2016 alkupuoliskolla. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määrään. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitysalentunut lähes kolmanneksella, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riskimikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn Vuoden 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystätehdään tutkimus, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessäjossa selvitetään yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttöä ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksia. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että myös toiminnan konseptointia rasistinen rikollisuus ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihinviharikollisuus voivat lisääntyä. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin ääri- liikkeisiin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelmanYhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakas- määrien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiin. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointiamäärän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin Helsingin yliopiston Kriminologian ja vankeihin liittyvät prosessit oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien keskuudes- sa. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen ja niitä yksinkertaistetaan ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua ja yhdenmukaistetaanvalvontaa. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihinTutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on käsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, mikä joka on omiaan lisäämään oi- keusturvaatarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2018. Yhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja niiden taloudellinen tilannesäh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke)Uudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejä.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena Onnettomuustutkintakeskus on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiinkansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Tavoitteina Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat oikeusturvan tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee laajaa, monipuolista, luotettavaa ja riippumatonta tietoa tapahtuneista onnettomuuksista sekä suunnitelmallisen turvallisuuden nykytilasta ja asteittaisen vapauttami- trendeistä. Nykyisin onnet- tomuuksia tutkivia sekä tietoja kerääviä ja julkaisevia tahoja on useilla eri hallinnonaloilla, jol- loin toiminta ja tuotettu aineisto ei ole yhteismitallista eikä kokonaiskuvaa synny. Toiminnot yhdistämällä saataisiin toimintaa tehostettua ja tuotoksia parannettua. Olisikin tarkoituksen- mukaista selvittää viraston tehtäväkokonaisuutta ja sen lisääminenkoordinointia. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviinOikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Kaikessa rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutos- työskentelyUudistuksessa tulee varmistaa, että Onnettomuustutkintakeskuksen it- senäisyys ja riippumattomuus säilytetään. Uusintarikollisuus Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperustaisiin tehtäviin osana turvallisuustutkintaa kuuluvat viranomaisten toiminnan ja säädösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on viime vuosina vähentynythyvin sa- mankaltaista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Turvallisuustutkinta kehittyy kansainvälisesti koko ajan. Onnettomuustutkintakeskuksen on jatkuvasti panostettava oman toimintansa kehittämiseen pysyäkseen kansainvälisen kärjen tuntumassa, mikä edellyttää nykyiseen nähden kehittämistoiminnan lisäpanostusta. Useissa valtioissa on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaanhavaittu, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat turvallisuustutkinnan osaamista on tarkoituksenmukaista hyödyn- tää myös terveydenhuollon kehittämisessä. Englantiin on perustettu vuonna 2017 nimen- omaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkintavirasto. Vastaavasti Nor- jassa, Ruotsissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa aloitetaan terveydenhuollon onnettomuuksien tutkintaa. Suomessa kuolee vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksianoin 1 000–2 000 henkilöä potilas- vahingoissa. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:een, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100Potilasvahingoista aiheutuu myös muita vakavia seurauksia. Samanaikaisesti vankilaan tulleita Myös Suomessa on ollut jonkin verran viime vuotta enemmänotettu askeleita samaan suuntaan. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien määrän kasvustaTurvallisuustutkintalaki antaa jo nyt Onnettomuustut- kintakeskukselle toimivallan tutkia myös terveydenhuollon onnettomuuksia. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % Onnettomuustut- kintakeskus on vankilassa enintään kolme kuukautta tutkinut Helsingin ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien häiriöt 7.–8.11.2017. Terveydenhuollon onnettomuuksien tutkinta vaatii Onnettomuustutkintakes- kukselta uudenlaista osaamista. Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on yli kaksi vuottalakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi tärkeimmäksi riskiksi tunnistettu ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]Riskin hallitsemiseksi kehitetään edelleen asiantuntijoiden elinkaaren hallintaa. ISSN=2342-9151Turvallisuustutkintalain mukaan Onnettomuustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. 2Viraston koulutusjärjestelmää ollaan modernisoimassa. vuosineljännes 2016Turvallisuustutkintalain mukaan oikeusministeriö vahvistaa asiantuntijoiden palkkiot. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]Sitä on korotettu viimeksi elo- kuussa 2011. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien Tiedonhallintalaki tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus1.1.2020. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokau- teen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Samanaikaisesti tulee voimaan lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on asetettuvarmis- taa, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaanviranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja tieto- turvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. Eduskunnassa Onnettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-taulukossa. Onnettomuustutkintakeskuksen käyttöön tulee saada sähköi- nen asianhallintajärjestelmä. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esityskuvattu parhaat käytännöt, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riskijoilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja vaatimustenmukaisuus. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimiakäytännön työssä toimitaan niiden mukaisesti. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun Ha- vaitut poikkeamat ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seenkorja- taan viipymättä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaannoudattaminen ovat kaikkien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Vanki- Johtajan apuna Onnettomuus- tutkintakeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on kuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja asiakas- määrien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiinpalautejärjestelmään. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke)Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan auditointikaudella 2020–2022 yhteistyössä oikeusministeriön sisäisen xxx- xxxxxxxxx kanssa.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutos- työskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:een, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien määrän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokau- teen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Samanaikaisesti tulee voimaan lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Eduskunnassa on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riski. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakas- määrien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiin. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke).

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminenvarmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen vuorovai- kutukseen perustuva muutos- työskentelymuutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:eenVankiluvun pitkään jatkunut lasku on taittunut ja vankiluvun ennakoidaan nousevan lähivuosi- na. Pitkäaikais-, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien määrän kasvustasuhteellisen osuuden päivittäisestä vanki- luvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa van- kilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- laajemmalle käytölle. Rikosseu- raamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut30:llä jo pelkästään sen vuoksi, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin että tutkintavankien pääsääntöistä enimmäissäilytysaikaa po- liisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokau- teen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaanvuorokauteen. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:lläLakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Samanaikaisesti tulee tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa mahdol- listaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi Xxxxx xxxxxxx hallituksen esitys annetaan syksyllä 2016. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä on asetettuollut alkuvuoden ajan keskimäärin hieman suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona (1.1.‒30.6.2016: 3120). Yhdyskunta- seuraamuksia suorittavien määrän arvioidaan pysyvän lähes nykyisellä tasolla vuonna 2017. Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontojen, ehdonalaisten valvontojen ja valvontarangaistus- ten määrä on kasvanut yhdyskuntapalvelua suorittavien määrän laskiessa edelleen. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden rattijuopumusten määrä on alentunut lähes kol- manneksella, mikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Vuonna 2017 oikeusministeriössä selvitetään ehdollisen vankeusrangaistuksen tehostamis- mahdollisuuksia laajentamalla yhdyskuntaseuraamuksiin liitettävien oheisrangaistusten käyttö- alaa. Tavoitteena on lisätä ehdollisen vankeuden vaikuttavuutta sekä vähentää ehdollisen ja ehdottoman vankeuden kynnysvaikutusta. Syksyn 2016 aikana annetaan eduskunnalle esitys vaarallisille rikoksenuusijoille tarkoitetusta uudesta seuraamuksesta, yhdistelmärangaistuksesta, jolla parannetaan tuomitun mahdolli- suuksia sijoittua takaisin yhteiskuntaan valvonnan ja tuen avulla. Seuraamus sisältää vankilas- sa suoritettavan osan ja vuoden mittaisen valvonnan. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaanrasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Eduskunnassa Mahdollisuudet väkivaltaisen radikalisoitumisen ilmenemiseen on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riskiotettava myös vankiloissa huomioon. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimiaverkossa tapahtu- vaksi kyberrikollisuudeksi. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjäuudentyyppis- ten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avullaOikeusministeriössä selvitetään vuoden 2017 ai- kana tutkimuksella, vastaavatko rangaistukset kansalaisten oikeustajua. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia Myös ensikertaisuutta koskevien säännösten uudistamistarpeet selvitetään kansainvälisen vertailun ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaansaatavilla ole- van tutkimustiedon pohjalta. Vanki- ja asiakas- määrien asiakasmäärien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiinkasvukeskuksiin. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti EteläVankipaikkoja tarvittaisiin tulevaisuudessa väkilukuennusteiden perusteella nykyistä enemmän etelässä ja vähemmän Itä- ja Pohjois-SuomeenSuomen alueella. (Kts. tarkemmin vanki- ja asiakasmäärien kehitys liite.) Rikosseuraamuslaitos on vähentänyt henkilökuntaansa vuosien 2005‒2015 aikana lähes 500 henkilötyövuodella valtion tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimien vuoksi. Rikos- seuraamuslaitokseen kohdistuneet määrärahaleikkaukset ovat vähentäneet vangeille järjestet- tävää toimintaa. Vankien toimintamahdollisuuksien väheneminen on heikentänyt heidän edelly- tyksiään rikoksettomaan elämään. Eurooppalainen komitea kidutuksen, epäinhimillisen tai hal- ventavan kohtelun estämiseksi (CPT) sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat ilmaisseet huolensa vankien niukkoihin toimintamahdollisuuksiin. Vankeuslain arviointitutkimuksessa2 ja VTV:n tarkastuskertomuksessa3 on käynyt ilmi myös vankilakäytäntöjen vaihtelevuutta ja oike- uksien toteutumisessa puutteita, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkojaon ongelmallista vankien yhdenvertaisuuden kannalta. Ministeri Xxxxxxxxxxx oikeudenhoidon kehittämisohjelman mukaisesti toimintaympäristön muu- toksiin vastataan oikeusministeriön hallinnonalalla rakenneuudistuksilla, palveluiden ja proses- sien sähköistämisellä sekä lainsäädännön ja menettelyjen sujuvoittamisella. Kireä taloustilan- ne ei poista julkisen vallan vastuuta siitä, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. On saatava vähemmällä enemmän ja hyödynnettävä digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 2017 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselleylläpitämiseen. Oikeusministeriö päätti lokakuussa 2015 vankilaverkoston kehit- tämislinjauksista. Hallituskauden aikana ei lakkauteta vankiloita. Lisämäärärahan turvin nykyi- nen vankilakapasiteetti säilytetään ja ennakoitavissa oleva vankiluvun kasvu hoidetaan vanki- lakapasiteetin puitteissa. Samassa yhteydessä tehtiin päätös toteuttaa Hämeenlinnan, Kera- van ja Jyväskylän toimitilahankkeet. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2017–2020 kohdennettiin Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseksi ja vankilaverkoston ylläpitoon lisärahoitusta yhteensä 34,9 miljoo- naa euroa. Lisämäärärahasta huolimatta Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnal- lisia tehostamistoimia jatketaan jotta määrärahatilanne säilyisi tyydyttävällä tasolla myös tule- valla hallituskaudella. Kun otetaan huomioon sekä em. lisämääräraha että aiemmista päätök- sistä kehyskaudelle kohdistuvat säästövelvoitteet, paranevat Rikosseuraamuslaitoksen toimin- taedellytykset kehyskaudella lievästi (keskimäärin 1 milj. euroa) vuoden 2016 tasoon verrattu- na. Vuoden 2019 2017 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita, joihin Rikosseuraamuslaitos on varau- tunut. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousu, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet kunto sekä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke Rotin kokonaiskustannusten nousu noin 8 miljoo- nalla eurolla ennakoidusta. Rikosseuraamuslaitoksen siirtyvien määrärahojen tason jääminen alle oikeusministeriössä tavoiteltavan 8 %:in hyväksytään Roti-järjestelmän ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminenhankkeen kehittämisen aikana. Hallitusohjelman useissa kärkihankkeissa mainitaan julkisen hallinnon digitalisointia koskevia tavoitteita. Myös Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä yhdyskuntaseu- raamusasiakkaiden sähköistä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaanyhdenmu- kaistetaan. Tietojärjestelmä Vankien taloudellisia etuuksia ja niiden maksamista koskevat säädösmuutokset tu- levat voimaan keväällä 2017. Muutoksella yksinkertaistetaan etuuksien laskemista ja maksa- mista sekä yhdenmukaistetaan eri toiminnoista maksettavia etuuksia vangeille. Tietojärjestel- mä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaaoikeusturvaa. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi resursseja kohdennetaan tietojärjestelmien kehittämiseen ja ICT-hankintoihin. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen Ammatillisen koulutuksen, työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke).ra-

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutos- työskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx hillinnyt rangaistusten täytän- töönpanokustannusten täytäntöönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitysylei- nen rikollisuuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set ta- pahtuvat muutokset sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten rikosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausinakuu- kausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen palvelujatkumoiden onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteenuusinta- rikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-keski- iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- säikääntyessä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen suh- teellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin Rikollisuustilanteen ja vankiluvun kehityksen osalta koronatilanne vaikeuttaa arviointia. Rikoslakirikosten määrä on alkuvuoden 2020 aikana noussut samalla kun tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaanlaskuaan1. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään asiakas- määrään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikoksetosalta on ristikkäisiä muutoksia. Viimemainituista Seksuaaliri- kokset ovat vähentyneet. Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten seksuaalirikostapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksiapaljonkin. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:eenVaka- vimpia väkivaltarikoksia, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100tappo, murha ja surma sekä näiden yrityksiä oli selkeästi enem- män kuin edellisinä vuosina samassa vaiheessa. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta Törkeitä pahoinpitelyjä oli myös aiem- paa enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien Rattijuopumusten kokonaismäärä kasvoi edelleen ja myös törkeät ratti- juopumukset lisääntyivät. Merkittävää on huumausaineiden käyttöön liittyvien rattijuopu- musten määrän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- osuuden kasvu, se ylitti jo alkoholipohjaisten rattijuopumusten määrän 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 20162020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.201615.9.2020]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle perusmuotoisissa rattijuopumuksissa. Huumausaineiden käytöstä seuranneita rattijuopu- muksia tuomitaan harvoin törkeänä. Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voi- makkaita nopeita muutoksia. Koronapoikkeustilan ajan rajoitettiin lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muutonran- gaistusten täytäntöönpanon aloittamista. Laki sakon muuntorangaistuksen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon väliaikaisesta rajoittamisesta (194/2020) astui voimaan 10.4.2020 ja oli voimassa 16.6.2020 saakka. Vuoden 2020 keskimääräinen van- kiluku tulee jäämään runsaaseen 2800:aan, noin 150-200 alle ennakoidun keskivankilu- vun. Vankilaan tulleiden määrä tullee jäämään noin 700 vankia, noin 15 %, ennakoitua pienemmäksi. Pidemmällä aikavälillä rikosseuraamusasiakkaiden määrän ennakoidaan kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä Yhdyskuntaseuraamusten käytön laajentamista tullaan arvioimaan oikeusministeriössä osana täytäntöönpanolain- säädännön kokonaistarkastelua. Tutkintavankien määrän lasku on laskenut, sakkovankien hivenen noussutv. 2020 pienempi kuin muissa vankiryhmissä. Vuoden Vuonna 2019 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 92 tutkintavankia (17 %) enemmän kuin edelli- senä vuonna. Tähän vaikutti vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tullut tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien , jonka mukaisesti tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään lyhennettiin enintään seitsemään vuorokau- teen vuorokauteen vangitsemisen jälkeen. Tutkinta- vankien varhaisempi siirto vankiloihin on aiheuttanut Rikosseuraamuslaitokselle lisäkus- tannuksia mm. tutkintavankien erillään pitämisen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaanlisääntyneiden kuljetusten (käräjille, kuulusteluihin ja terveydenhuoltoon) vuoksi. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien Lähivuosina tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:lläkasvanee edelleen maltillisesti. Samanaikaisesti tulee voimaan lainsäädäntöTutkintavankeuksien vaihtoehtojen käyttö ei ole noussut merkittä- väksi, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den vaihtoehtoinaarestia ei ole käytetty vielä kertaakaan. Pitkän aikavälin tavoitteeksi Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden päivittäinen määrä on asetettunousemassa hiukan, mutta täy- täntöönpantavaksi tulleiden yhdyskuntaseuraamusten määrä on edelleen laskussa. Koro- nan takia täytäntöönpanoja on lykätty ja keskeytetty merkittävissä määrin, tältä osin ti- lanne on kuitenkin normalisoitumassa. Aikuisten (21 v. täyttäneet) ehdolliseen vankeus- rangaistukseen tuomittujen valvontaa ei ole käytetty vielä juurikaan. Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle Rikosseuraamuslai- toksen ja poliisin yhteistyön järjestämistä sekä vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä ja laitosturvallisuuden ylläpitämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 6/2020 vp). Tavoit- teena on parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisyhteistyöllä rikosten estämiseen, vankilaturvallisuuteen sekä yhteiskunnan turvallisuuteen. Lakimuutokset koskisivat van- keuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltasäännöksiä sekä henkilötietojen käsittelystä Ri- kosseuraamuslaissa annetun lain turvallisuustietorekisterin tietosisältöä koskevaa pykä- lää. Muutosten tarkoituksena on täsmentää toimivaltuuksia ja turvallisuustietorekisterin tietosisältöä koskevat säännökset vastaamaan Rikosseuraamuslaitokselle laissa asetet- tuja tehtäviä ja siten edesauttaa viranomaisten välistä yhteistyötä. Rikosseuraamuslaitok- sen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä esitetään muutettavaksi siten, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Eduskunnassa on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riski. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen poliisin ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seenesitutkintaviranomaisten toimivaltuuksien mukaisten tehtävien asianmukainen suorittaminen turvataan. Lakimuutoksen Rikosseuraamuslaitokselle annettaisiin salassapitovelvollisuu- den estämättä oma-aloitteinen oikeus ilmoittaa Poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle ne tiedot, jotka sillä on voimassa olevan lain perusteella oikeus luovuttaa näille viranomai- sille pyynnöstä. Viranomaisyhteistyön tulee perustua kattavaan ja täsmälliseen säänte- lyyn. Tämän vuoksi Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistoiminnasta annet- tua lakia esitetään muutettavaksi siten, että Rikosseuraamuslaitos voi osallistua PTR-yk- sikön toimintaan. Ehdotetut lait on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019mahdollisimman pian. Eduskunnassa Oikeusministeriössä on valmisteilla lakimuutokset, jotka liittyvät Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja tietojärjestelmähankkeeseen (ns. Roti-hanke, lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi VN/14603/2019-OM-2). Hankkeessa kehitetään Ri- kosseuraamuslaitoksen toimintaa ja samalla luodaan uusi tietojärjestelmä, joka yhdistää nykyisen vankitietojärjestelmän ja yhdyskuntaseuraamusten Tyyne-järjestelmän ja tukee paremmin toimintaa. Uusi tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa 2021. Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettaisiin kokonaan uusi laki, jotta Rikosseuraamuslaitoksen henkilörekistereitä koskevia säännökset vastaisivat uutta tietojärjestelmää ja Euroopan unionin tietosuojasäännöksiä. Lisäksi vankeuslakiin ja eräi- siin muihin seuraamusten täytäntöönpanosta annettuihin lakeihin tulisi useita muutoksia seuraamusjärjestelmää koskevien menettelysäännösten uudistamiseksi ja yhtenäistä- miseksi. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täy- täntöönpanossa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2021. Oikeusministeriössä on valmisteilla vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koske- vien säännösten muuttaminen (lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi VN/12368/2020). Tupakointi suljetuissa vankiloissa ehdotetaan kiellettäväksi kokonaan. Avolaitoksissa tupakointi sallittaisiin edelleen tarkoitukseen varatuissa ulkotiloissa. Sa- malla kiellettäisiin suljetussa vankilassa tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, tupakointi- välineiden ja sytytysvälineiden hallussapito. Tavoitteena on estää vankien tupakoinnista tupakoimattomille vangeille ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle aiheutuvat ter- veyshaitat. Tupakointirajoitusten avulla pyritään edistämään myös tupakoivien vankien terveyttä ja tukemaan tupakoinnin lopettamista vankeusaikana. Tavoitteena on myös käsiteltävänä var- mistaa, ettei tupakoinnista aiheudu haittaa vankilan toiminnoille taikka vaaraa järjestyk- selle ja turvallisuudelle, koska tupakoinnin osittainen rajoittaminen voi lisätä vankien tupa- kointia salaa selleissään, mistä aiheutuu runsaasti järjestyshäiriöitä, omaisuusvahinkoja ja paloturvallisuusriskejä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021. Tutkintavankien sijoittamista ja vanginkuljetusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ri- kosseuraamuslaitos ja Poliisihallitus ovat asettaneet yhteisen työryhmän, joka valmiste- lee tutkintavankien vankiloihin sijoittamista ja vanginkuljetuksen uudistamista. Työryhmän toimikausi on 16.3.2020 - 31.12.2023. Lisäksi oikeusministeriö on 14.1.2020 asettanut ohjausryhmän tukemaan tätä uudistustyötä. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen tutkintavankeja säilytetään pääsääntöisesti vankiloissa eikä enää poliisien säilytystiloissa. Tavoitteena on myös kehittää viranomaisten välistä työnjakoa vanginkuljetuksessa. Oikeusministeriössä on valmisteilla seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus (Lau- suntopyyntö seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta koskevasta työryhmä- mietinnöstä VN/1984/2019). Keskeinen tavoite olisi muuttaa seksuaalirikokset suostu- muksen puutteeseen perustuviksi. Lisäksi lapsiin ja aikuisiin kohdistuneet teot arvioitaisiin rikoslaissa osittain eri lähtökohdista, joissa otetaan huomioon tekojen erityispiirteet. Mie- tinnössä ehdotetut uudet rikostunnusmerkistöt merkitsisivät seksuaalirikoksina rangaista- vien tekojen alan laajenemista. Myös seksuaalirikoksista säädetyt rangaistukset ankaroi- tuisivat. Rangaistusasteikkojen ankaroittamisen ja arvioidun rikostapausten määrän kas- vun myötä myös vankiluvun arvioidaan kasvavan. Uudistuksen vaikutuksia vankimäärän ja kustannusten nousuun arvioidaan jatkovalmistelun yhteydessä. Oikeusministeriössä valmistellaan tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia koskien tartunta- tautien torjumista seuraamusten täytäntöönpanossa. Asian valmistelua varten on ase- tettu/asetetaan työryhmä, jonka toimikausi päättyy 30.11.2020. Tämän jälkeen tarkoituk- sena on antaa asiaa koskeva hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siteneduskunnalle varhain kevätkaudella 2021, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvontajolloin lait voisivat tulla voimaan saman kevään aikana. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoonOikeusministeriössä on käynnistetty hallitusohjelmaan perustuen työryhmä arvioimaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamisen edellytyksiä. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk)Työryhmän toimikausi päättyy helmikuussa 2022, mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen minkä jälkeen eduskuntaan on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa viedä asiaa koskeva hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjäesitys kuluvan hallituskauden aikana. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu paljolti lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen rangaistuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden yhdyskuntaseuraamus- asiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avullaSeuraavien noin kahden vuoden ajan vanki- ja asiakasmääriin vaikuttaa lisäksi koronaepidemian takia tehtyjen täytäntöön- panon aloittamiseen liittyvien poikkeustoimien vaikutusten sekä tuomioistuinlaitoksen jo- nojen purku. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti Toimitilaverkostoselvityksen yhteydessä laaditun rangaistuskäytännön lie- vään kiristymiseen pohjautuvan skenaarion mukaan vankiluku nousisi noin 3 500:aan vuonna 2035. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä noussee vastaavasti, tätä ei kui- tenkaan arvioitu verkostoselvityksen yhteydessä vastaavalla laskennallisella tarkkuudella. Skenaariossa huomioitiin viime aikoina tehdyt ja vireillä olevat lakimuutokset, maltillinen linjan kiristyminen sekä väestömuutokset. Hallitusohjelman mukainen poliisien määrän lisääminen tullee osaltaan lisäämään rikosseuraamusasiakkaiden määrää. Turvallisuus on valmistunut vuonna 2016edelleen hyvällä tasolla. Tilojen konseptointi Järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttaminen muuhun vankiyhteisöön on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tavajatkunut. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys2019 toteutetun laatumittauksen perusteella henkilöstön kokemus turvallisuudesta oli heikentynyt verrattuna edelliseen v. 2016 teh- tyyn mittaukseen. Vankien kokemus turvallisuudesta oli muuttunut saman suuntaisesti. Henkilökuntaan kohdistuva painostus, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan väkivallan uhka ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluettapahoinpitelyt heikentävät henki- löstön työturvallisuutta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihinniiden estämiseen panostetaan riittävällä tavalla. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan Euroopan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus Hallitusohjelman mukaisesti Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa kehitetään ny- kyiset toimipaikat säilyttäen. Nykyinen toimitilaverkosto on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi laaja, ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksitilat ovat osittain huo- nossa kunnossa. On myös varauduttava ympäristörikosten Kaikki tilat eivät rakenteeltaan ja sijainniltaan mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla strategisesti tärkeitä toiminnallisia tavoitteita ja synergiaetuja alueen muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseentoimijoiden kanssa. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakas- määrien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiinlaatia toimitilaverkoston pitkäntähtäi- men kehityssuunnitelman, joka ulottuu yli hallituskausien. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti Etelä-Suomeen. Kehyspäätöksen mukaisesti Vantaan vankilan yhteyteen on tutkinnan turvaamiseksi päätetty rakentaa lisää tutkinta- vankipaikkoja. Hämeenlinnan naisvankila, Keravan avovankila ja Jyväskylän yhdyskunta- seuraamustoimisto/avovankila valmistuivat v. 2020. Käynnissä on Vaalan ja Oulun suljet- tujen vankiloiden hankkeet. Rikosseuraamuslaitos laati kevään 2020 aikana ehdotuksen uudeksi organisaatioraken- teeksi oikeusministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti (Rise 2.0 -hanke). Organi- saatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamisen keskeisimpiä tavoitteita on, että Rise olisi jatkossa nykyistä yhtenäisempi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka strategi- nen toimeenpanokyky on parantunut. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä yhdenmu- kaisuutta, erityisesti asiakkaita koskevien ratkaisujen ja seuraamusten sisältöjen osalta. Lisäksi tavoitteena on, että Risen kyky järjestää toiminnot verkostoituneesti osana yhteis- kunnan palvelujärjestelmää paranee. Risen uusi organisaatiomalli tulee koostumaan neljästä valtakunnallisesta monipaikkai- sesti toimivasta vastuualueesta ja 11 rikosseuraamuskeskuksesta. Risen uudistettu orga- nisaatiorakenne, johtaminen ja ohjausjärjestelmä tukevat nykyistä paremmin ydintoimin- nan järjestämistä, strategisten tavoitteisen saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Eri henkilöstöryhmien yhtenäistä arvopohjaa ja toimintakulttuuria kehittämällä edistetään toi- meenpanokykyä ja tavoitteiden mukaista toimintaa. Organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistaminen edistää yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöönot- toa kaikissa yksiköissä, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkojaparantaa rangaistusta suorittavien oikeusturvaa ja yhden- vertaista kohtelua. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselleRisen organisaatiorakenteen muuttamiseen liittyvä oikeusministeriön säädöshanke on käynnistynyt. Vuoden 2019 jälkeen Uudistuksen on ennakoitavissa menopaineitatarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen. Näitä ovat mahdollinen vankiluvun nousuVuosina 2022- 2023 arvioidaan ja uudistetaan rikosseuraamuskeskusten toimintaa ja johtamista. Rotin käyttöönotto toukokuussa 2021 tuo mukanaan muutoksia toimintaa kuvaaviin mitta- reihin ja aiheuttaa katkoksen osaan käytössä olevista mittareista. Roti mahdollistaa en- tistä ajantasaisemman, toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän kattavamman ja vankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien laadukkaamman toiminnan mittaamisen ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaatilas- toinnin. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti hallinnonaloilla käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne. Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- Sosi- aali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- uudistamista jatketaan maakuntiin pohjautuvalla rakenneuudis- tuksella ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin peruspalvelujen kehittämisellä, jota tehdään tulevaisuuden sote-keskusohjel- man avulla. Hallitusohjelmassa on useita hankkeita, joissa Rikosseuraamuslaitoksen tu- lee olla mukana edistämässä rangaistusta suorittavien pääsyä yhteiskunnan palveluihin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (kärkihanke)vaikuttamassa uusintarikollisuutta vähentävien toimien kehittämistä.