Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tavoitteet vuoden 2021 talousarvioesityksessä Toimialan yhteiskunnalli- set vaikuttavuustavoitteet mittareineen Yhteiskunnallisia vaikuttavuusta- voitteita tukevat TAE:n lukuta- voitteet Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit ja alustavat ta- voitteet TAE:n toimintamenomomentilla 2021 28. VM:n hallinnonala 20. Palvelut valtioyhteisölle 09. Valtori
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tavoitteet vuoden 2021 talousarvioesityksessä Toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet mitta- reineen Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoit- teita tukevat TAE:n lukutavoitteet Toiminnallisen tuloksellisuuden mittarit ja alustavat tavoitteet TAE:n toimintamenomo- mentilla 2021 28. VM:n hallinnonala 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutki- mus ja rekisterihallinto 01. Tilastokeskus Vaikuttavuuden mittarit Mittari Toteuma 2019 Tavoite 2020 Arvio 2020 Tavoite 2021 Tavoite 2022 Tavoite 2023 Tavoite 2024
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Maanmittauslaitoksen toiminnan vaikuttavuus kohdistuu yhteiskuntaan ja asiakkaisiin. Maanmittauslaitos kokoaa yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa maasto-, kiinteistö- ja maankäyttötiedoista koko valtakunnan kattavan, tietosisällöltään ja laadultaan tulevaisuuden käyt- tötarpeiden mukaisen kokonaisuuden. Kiinteistörekisteri sijaintitietoineen muodostaa perustan yh- teiskunnan ja asiakkaiden tarvitsemalle kiinteistötunnuspohjaiselle perusrekisterijärjestelmälle. Kiinteistörekisteristä, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä sekä perusrekisteriin rinnastettavasta maas- totietokannasta saadaan luotettavasti ja nopeasti ajantasaiset ja oikeat tiedot maankäytön suun- nittelun, verotuksen, väestökirjanpidon ja muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Maanmittauslaitoksen strategisena tavoitteena on, että sen hallinnoimat tietovarastot ovat laajassa ja kasvavassa käy- tössä koko yhteiskunnassa. Avoimen datapolitiikan yleistyminen hallinnossa lisää tietojen käyttömahdollisuuksia ja vaatimuk- sia Maanmittauslaitoksen tiedoille ja tietopalveluille. Maanmittauslaitoksen tavoitteiden mukaista on varmistaa, että rajapinnoista eteenpäin lisäarvopalveluita tuottavat mahdollisimman laajasti myös yksityiset yritykset. Maastotietojen avaamisella on tavoiteltu tietojen laajaa käyttöä ja uusien innovaatioiden syntyä. Muiden tietojen avaaminen edellyttää menetettävien tulojen kompensaatio- ta, jotta avaaminen on mahdollista. Asiakkaiden neuvontatarve kasvaa lisääntyneen aineistojen käytön seurauksena. Lisääntyvä käyt- tö tuottaa myös lisää reklamaatioita, jotka viedään nopeasti korjattavaksi ja päivitettäväksi tuotan- to- ja ylläpitoprosesseihin. Kiinteistöjaotus vastaa maastossa ja rekistereissä omistajayksikköjakoa. Maanmittauslaitos huo- lehtii tästä kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnalla omalla vastuualueellaan. Kolmiulotteisten kiinteistöjen (3D-kiinteistö) muodostaminen ja rekisteröinti on mahdollista vuoden 2016 loppuun mennessä. Kiinteistörekisteri sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat jatkuvasti ajan tasalla. Nykyinen tietosi- sällöltään vielä osittain puutteellinen ja alueellisesti erilainen kiinteistörekisteri perusparannetaan ja yhtenäistetään maa- ja metsätalousministeriön Kiinteistörekisteri 2015 -strategian mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Sen jälkeenkin rekisteriin jää puutteellisuuksia, joiden korjaaminen mää- ritellään maa- ja metsätalousministeriön uudessa strategiassa. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen perusparannusta jatketaan osan...
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille 2021–2024 ovat:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Lääkelaitoksen toiminta kohdistuu kriittisen menestystekijän Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen tavoitteisiin ja Toimivat palvelut tavoitteisiin Lääkelaitoksen toiminnan vaikuttavuus toteutuu lääke- ja laitevalvonnan keinoin sekä kehit- tämällä lääkehuollon yleistä suunnittelua. Lääke- ja laitevalvonnan vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreina joudutaan käyttä- mään korvikemuuttujia, koska lääke- ja laitevalvonnan pitkän aikavälin vaikuttavuutta voi- daan mitata ainoastaan takautuvilla ja laajoilla väestötason terveysvaikutustutkimuksilla. Tä- män vuoksi seurantaindikaattoreina esitetään useita korvikemuuttujia, jotka kuvaavat välilli- sesti pitkän aikavälin vaikuttavuuden kehitystä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta Suomi puolustaa aluettaan ja kansalaisiaan kokonaismaanpuolustuksen periaatteiden mukaisesti kaikkia yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen. Puolustusta ylläpidetään ja kehitetään hallitusohjelman ja puolustusselontekojen mukaisesti vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke ja tarvittaessa torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena osana liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta. Puolustusta kehitetään nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti puolustukseen osoitettavilla lisäresursseilla. Lisämäärärahalla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä materiaalisen valmiuden puutteita, lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja nostetaan toiminnan ja valmiuden tasoa. Puolustusyhteistyöllä vahvistetaan Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien liittolaisten ja kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Suomeen kohdistuvaan laaja-alaiseen vaikuttamiseen varaudutaan yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, Puolustusvoimien toimintaan liittyvät seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita toteutetaan Pohjois-Atlantin sopimuksen (442/2023) sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen (443/2023) mukaisesti: - Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky ja kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan - Turvallinen yhteiskunta sekä varautuminen laaja-alaisen vaikuttamisen torjuntaan - Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Digi- ja väestötietoviraston vaikuttavuustavoitteet: Vaikuttavuuden mittarit:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Valtorin tärkein tavoite on asiakkaiden toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Jatkuvuuden kannalta kyberuhkiin varautuminen on entistä tärkeämpää. Valtorin olennaisimmat vaikuttavuusmittarit ovat vuonna 2020 yhtenäistämisen eteneminen, asiakastyytyväisyys ja palvelutuotannon laatu. Laadun osalta olennaisinta on laajojen häiriötilanteiden kappalemäärän ja keston minimointi. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on alentaa tuotteistettujen palvelujen ja välitystuotteiden yksikköhintoja keskitetyn hankinnan ja keskitetyn tuotannon palvelujen volyymihyödyn kautta. Valtori edistää hallitusohjelmasta johdettuja tavoitteita muun muassa seuraavissa asiakokonaisuuksissa:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tavoite 1: Toimenpide: Tavoite 2: Toimenpide:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla enna- koivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta vaikuttavasti. Verohallinto kerää verot mahdollisimman oikeamääräisinä ja oikeaan aikaan. Verohallinto tukee asi- akkaiden mahdollisuuksia toimia oikein ja tekee veroasioinnin mahdollisimman helpoksi. Xxxxxxxxxxxx on selvityksissään todennut, että kaikkein pienimmillä yrityksillä on haasteita velvolli- suuksiensa täyttämisessä digitalisoituvassa viranomaisraportoinnissa. Tästä syystä Verohallinto selvittää edellytyksiä toteuttaa maksuton palvelu, joka digitalisoisi pienyrittäjän taloushallinnon: kui- tit, laskut ja viranomaisraportoinnin. Verohallinto huolehti yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan pitämällä yllä verotuksen häiriötöntä toimeenpanoa, torjumalla tehokkaasti harmaata taloutta ja kansainvälistä veropakoa sekä edistä- mällä veronmaksajien luottamusta ja veromyönteisyyttä.