Riskienhallinta. Riski Seuraukset Toden- näköisyys Vaikutus Merkittä- vyys Nykyinen varautuminen Toimenpiteet Vastuuhlö/ aikataulutus
Riskienhallinta. Opetushallituksen riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta on osa johtamista ja päätöksentekoa. Riskienhallinta sisältyy suunnittelun ja seurannan prosesseihin, operatiiviseen toimintaan ja hankkeisiin sekä niihin liittyvään päätöksentekoon. Riskienhallinta on ennakoiva näkökulma toimintaan ja sen tarkoi- tuksena on tuottaa lisäarvoa tukemalla tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Opetushallituksessa toteutettiin riskienhallintapolitiikan mukaisesti laaja riskienarviointi vuonna 2019. Ar- vion mukaan strategisiksi tai merkitykseltään kriittisiksi luokitellut riskit on ryhmitelty tulossopimukseen seuraavasti: − Talouteen liittyvät riskit − Valtionavustustoimintaan liittyvät riskit − Johtamisjärjestelmään liittyvät riskit − Maksulliseen palvelutoimintaan liittyvät riskit − Palvelutuotantoon liittyvät riskit − Osaamiseen, henkilöstöön ja uudistumiskykyyn liittyvät riskit
Riskienhallinta. Riskienhallinnalla varmistetaan strategian ja tavoitteiden toteutuminen, toimintaedellytykset ja toiminnan jatkuvuus sekä talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, sekä hyvä hallintotapa. Riski on mahdollinen tulevaisuuden tapahtuma, joka voi vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Myös mahdollisuuksien käyttämättä jättäminen on riski. Varastokirjaston keskeiset riskialueet liittyvät Varastokirjaston luotettavuuden takaamiseen myös mahdollisessa muutostilanteessa, sekä tietotekniikkariskeihin. Tunnistettu riski on myös rahapelitoiminnan momentin määrärahan väheneminen. Riskienhallintaa arvioidaan säännöllisesti. Suunnittelukaudella tulee linjata tulevat tilaratkaisut.
Riskienhallinta. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta, rakennuslautakunta ja kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Riski Seuraukset Toden- näköisyys Vaikutus Merkittä- vyys Nykyinen varautuminen Toimenpiteet Vastuuhlö/ aikataulutus Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Riski Seuraukset Toden- näköisyys Vaikutus Merkittä- vyys Nykyinen varautuminen Toimenpiteet Vastuuhlö/ aikataulutus
Riskienhallinta. Vapaa-aikatoimiala (kulttuuri, liikunta, nuoriso)
Riskienhallinta. Riskienhallinta on osa yksiköiden normaalia toimintaa. Riskiarviointia tehdään sekä yksilöta- solla päivittäisessä työssä, että johtajien päätöksenteossa, kaikilla organisaation tasoilla. Toi- minnan riskejä arvioidaan jatkuvasti, ja vähintään kerran vuodessa tehdään järjestelmällinen riskienarviointi yksikössä. Kartoitamme riskejä työturvallisuuslaitoksen riskienkartoituksen pohjalta viidestä eri näkö- kulmasta: fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä henkinen kuormittuminen. Kartoitetuista vaaratekijöistä arvioidaan niiden todennäköisyys ja mahdolliset seuraukset. tämän jälkeen mietitään keinoja vaaratekijöiden minimoimiseksi. Arvioidaan toteutunutta. Riskienhallintaa on kartoitettu yrityksen omaval- vonta-, henkilöstö-, lääkehoito-, potilasturvallisuus-, paloturvallisuussuunnitelmissa sekä ris- kienhallinnassa. Ennakoiva riskien arviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Johdon ja yksikön esihen- kilön vastuulla on päättää, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitä toimenpiteitä vaaditaan ris- kien poistamiseksi tai pienentämiseksi ja saamiseksi hyväksyttävälle tasolle.
Riskienhallinta. Henkilöstön työhyvinvoinnista ja toimintakyvystä huolehtiminen on erityisen tärkeää tasa- arvovaltuutetun toimiston kaltaisessa pienessä organisaatiossa. Työhyvinvointia kehitetään mm. VMBaro-työhyvinvointikyselyn, yhdenvertaisuussuunnitelman ja työsuojelun toimintaohjelman pohjalta. Suunnitelmien toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain yhdessä henkilöstön kanssa. Toimiston henkilöstö on vaihtunut merkittävästi vuoden 2022 aikana. Toimistosta eläköityi useita kokeneita esittelijöitä, ja vaihtuvuutta oli myös muista syistä. Lisäksi toimiston henkilöstömäärä lisääntyi yhdellä. Nämä muutokset ovat haasteellisia niin osaamisen kuin kuormittumisen ja työhyvinvoinninkin näkökulmasta. Lisäksi valtuutettu vaihtuu vuoden 2023 alkupuolella. Sähköisen asianhallintajärjestelmän (HILDA) uudistamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota tietoturvariskeihin. Viestintästrategian uudistamisella vahvistetaan valtuutetun työn vaikuttavuutta. Tehostetun viestinnän suunnitelman päivittämisellä pyritään vähentämään viestintään liittyviä haavoittuvuuksia ja riskejä. Erityisesti sosiaalisen median ympäristössä saattaa nousta äkillisiä viestinnällisiä kriisitilanteita, jotka voivat vaikuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä tasa-arvovaltuutetun toimiston toimintaedellytyksiin.
Riskienhallinta. Riskienhallinta on yrityksen johdon ja henkilökunnan toteuttama yrityksen johtami- seen ja toimintaan sisältyvä prosessi. Sitä sovelletaan strategian valinnasta lähtien kai- kessa organisaation toiminnassa. Riskienhallinnan tavoite on tunnistaa ja hallita yri- tykseen vaikuttavia tapahtumia ja pitää riskit sellaisissa rajoissa, ettei yrityksen toi- minta ole uhattuna. Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea yrityksessä tehtävää toi- mintaa riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta on myös tilanteiden arviointia, käytännön tekoja ja suunnittelua. Tähän työhän osallistuu kukin henkilöstön jäsen omassa roolissaan. Hyvä riskienhallinta on ennakoivaa, tie- toista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. (Pk-rh Riskienhallinta www-sivut) Riskien tunnistaminen on riskienhallinnan lähtökohta. Vain tunnistettuja riskejä voi- daan hallita. Riskien tunnistamiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Yksi mene- telmä on PK-HAAVA joka antaa karkean kokonaiskuvan yrityksen haavoittuvuudesta. Haavoittuvuusanalyysissä tarkastellaan henkilöihin, omaisuuteen, talouteen, toimin- nan organsointiin, sidosryhmiin ja toimintaedellytyksiin liittyviä riskejä. (Xxxxxxx & ym. 2014,19) Riskien tunnistamisen jälkeen pitää arvioida tunnistettujen riskien todennäköisyydet ja suuruudet. Riskien tunnistamiprosessia ja arviointiprosessia kutsutaan nimellä ris- kianalyysi. Sen tehtävänä on tunnistaa eri riskit ja arvioida niiden suuruus ja sattumi- sen todennäköisyys. Tunnistamisessa pyritään havaitsemaan vaaran mahdollisuudet, etsimään riskien syyt ja arvioimaan niistä aiheutuvat seuraukset. Riskien tunnistami- nen perustuu saatavilla olevaan kokemukseen ja tietoon. (Xxxxxxx & ym. 2014,20) Merkittäviin riskeihin täytyy aina varautua mahdollisimman tehokkaasti. Erilaisia riskienhallintakeinoja ovat:
1. Riskien pienentämien: tähtää vahinkotapahtuman todennäköisyyden tai seu- rauksen pienentämiseen
2. Riskien välttäminen: riskiä välttävä yritys ei tee toimia jotka kohdistuvat ris- kialttiiseen toimintaan, henkilöön tai omaisuuteen. Riskejä voidaan välttää esi- merkiksi kouluttamalla henkilökuntaa. Riski voidaan myös poistaa mutta se edellyttää, että syy pystytään eliminoimaan kokonaan. Riskejä voidaan myös jakaa, jolloin pyritään vähentämään yksipuolisuudesta aiheutuvia riskejä.
Riskienhallinta. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Osana riskienhallintaa kaupunginhallitus antaa ohjeet kaupungin sisäisestä valvonnasta. Kaupunginhallitus päättää vahingonkorvausten myöntämisestä silloin, kun kaupunki katsotaan korvausvelvolliseksi, jollei hallintosäännössä ole tehtävää määrätty joltain osin muulle viranomai- selle
Riskienhallinta. Riski Seuraukset Toden- näköisyys Vaikutus Merkittä- vyys Nykyinen varautuminen Toimenpiteet Vastuuhlö/ aikataulutus Käytettävien tilojen laatu Henkilöstölle ja lapsille ja nuorille aiheutuvat terveysriskit, kustan- nukset korvaavien tilojen hankkimiseksi sekä toimintaan aiheu- tuvat hankaluudet 4 4 16 Pakottavissa tilanteissa korvaavien tilojen etsimi- nen Tilojen kunnos- ta ja laadusta huolehtiminen Kiinteistölii- kelai- tos/Jatkuvaa toimintaa Kriisitilanteet päivähoidossa ja oppilaitoksissa (väkivalta, itse- murhat yms.) Fyysisen ja psyykkisen terveyden vaarantumi- nen 3 5 15 Ennakoiva oppilashuolto- toiminta Ennakoiva oppilashuolto- toiminta Päiväkotien ja oppilaitos- ten henkilös- tö/Jatkuvaa toimintaa Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnan turvaaminen Suuren yksityisen palveluntuottajan toi- minnan äkillinen lop- puminen edellyttää korvaavan palvelun tarjoamista nopealla aikataululla 3 3 9 Merkitsee lähinnä omana tuotantona olevan palvelun tarjoamista ja tarvittavan henkilöstön ja tilojen olemas- saoloa Riittävä yksi- tyisten palve- luntuottajien tarjonta var- haiskasvatus- palveluille Varhaiskas- vatuksen palvelutuotan tan- to/Jatkuvaa toimintaa