Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Mallilausekkeet

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 3050:een, mikä on alempi kuin vuoden 2015 vankiluku. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantita...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Oikeusrekisterikeskus on havainnut seuraavat olennaisimmat muutostekijät toimintaympäris- tössään, jotka voidaan jaotella viiteen eri osa-alueeseen.
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Tulevina vuosin HEUNIn ulkoinen toimintaympäristö tulee todennäköisesti kohtaamaan useita muutoksia. Tietyt ns. megatrendit tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan niin positiivisesti kuin negatiivisesti, ja siten myös rikollisuuteen ja sen ilmentymiin ja vaikutuksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen toimintaan, ja rikollisuuden näkökulmasta, tulee johtamaan kasvavaan siirtolaisuuteen, ja sitä myötä ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöön. Siirtolaisuuden myötä yhteiskunnallinen jännitteisyys ja vihapuhe voi lisään- tyä, mutta siirtolaisuudella on myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi huoltosuhteen kanssa kamppaile- ville maille. Oikeuden saralla tulemme todennäköisesti näkemään oikeuksien laajentamisen ympäristölle, ilmastolle ja eläimille. Oikeusvaltioon ja demokratiaan kohdistuvat vaikutusyritykset saattavat toisaalta lisätä valtioiden sisäisä ja keskinäisiä konflikteja kasvavan nationalismin ja populismin myötä. Samalla universaalit ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden asema saattavat horjua, johtaen monenvälisen järjestelmän perusteiden kyseen- alaistamiseen ja esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikentymiseen. Toisaalta absoluuttinen köyhyys vähenee, sukupuolten tasa-arvo vahvistuu, ja vähemmistöjen oikeudet tunnistetaan aiempaa pa- remmin. Samalla teknologinen kehitys tulee johtamaan lisääntyneeseen kansalaisosallistumiseen ja nuor- ten aiempaa aktiivisempaan osallistumiseen, joka voi johtaa toisaalta demokratian ja oikeusvaltion vahvis- tumiseen globaalisti. Työn murros ja digitalisaatio sekä tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan sekä yhteiskuntiin että orga- nisaatioihin. Jatkuva oppiminen tulee olemaan perusedellytys työelämässä. Työelämän epävarmuus ja joustavuuden vaatimus vahvistuu, mikä saattaa vaikuttaa etenkin haavoittuvassa asemassa olevien työllis- tymiseen ja työnteon ehtoihin. Tekoälyn kehittyminen johtaa niin positiivisiin kuin negatiivisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja työelämässä. HEUNI on osana vuosien 2020-2023 strategiaa laatinut sisäisen riskienhallintasuunnitelman. HEUNI:n mää- räraha ei kata toiminnan perusmenoja, ml. henkilöstökuluja. Vajetta täydennetään ulkopuolisella hanke- rahoituksella. Hankerahoituksen saaminen on aina vaikeasti ennakoitavaa ja epävarmaa. HEUNI seuraa ak- tiivisesti hankerahoituskanavia, verkostoituu potentiaalisten hankekumppaneiden kanssa, sekä tekee han- kehakemuksia varmistaakseen riittävän ulkopuolisen rahoituksen määr...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Yhteiskunnalliset muutokset, kuten asiakaskunnan kansainvälistyminen ja kaupankäynnin siir- tyminen yhä voimakkaammin verkossa tapahtuvaksi vaikuttavat kuluttajariitalautakunnan toi- mintaan. Kansantaloudessa tapahtuvat muutokset, hyödykkeiden monipuolistuminen, uusien hyödykkeiden tulo markkinoille sekä kuluttajien erilaisten hankintojen voimakas lisääntyminen erityisesti nettikaupassa kasvattavat jatkuvasti potentiaalisten erimielisyyksien määrää. Kuluttajariitalautakunta osallistuu mahdollisen Oikeushallinnon erityisviranomaiset- viraston hankevalmisteluun. Uudistuksen tavoitteena on käyttää Palkeiden palveluita nykyistä laajem- min sekä ottaa käyttöön hallinnollisten asioiden käsittelyjärjestelmä Hilda. OM:n Xxxxx-xxxxx on yhteistyössä kuluttajariitalautakunnan kanssa selvittänyt Xxxxx- järjestelmän käyttöönottoa lautakunnassa. Suunnittelutyö uusiin toimitiloihin muuttamisesta on aloitettu. Kuluttajariitalautakunnan keskeisiä riskejä ovat: Tavoitteet, jotka ovat myös kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030), on merkitty + - merkillä. Oikeusministeriön hallinnonalalle sovitut päätavoitteet ovat 5: sukupuolten tasa- arvo, 10: eriarvoisuuden vähentäminen, 12/13: vastuullista kuluttamista ja ilmastotekoja, 16: rauha, oikeudenmukaisuus, hyvä hallinto.
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). 1.2.1 Koronapandemian vaikutuksista
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). EU:n tietosuojauudistus on merkinnyt tietosuojavaltuutetun toimiston asiamäärien merkittä- vää kasvua. Käsiteltävistä asiaryhmistä ovat korostuneet erityisesti ilmoitukset tietoturvalouk- kauksista ja tietosuojavastaavista. Vireille tulevien asioiden määrän kasvu on hidastumassa, mutta se on edelleen korkeammalla tasolla kuin ratkaistujen asioiden määrä. Toiminnan yleisiä muutostekijöitä tulevina vuosina ovat digitalisaation kasvu sekä globaa- lin ja eurooppalaisen toimintaympäristön vahvistuminen ja tietoisuuden lisääntymi- nen. Lisäksi toimintaympäristössä vaikuttaa tietosuojaviranomaisen toiminnan murros ja kasvu. Samalla myös teknologian kehitys (erityisesti kasvojen tunnistusteknologia ja geeniteknolo- gia), sekä tekoälyn laajentuva käyttö haastaa kansalaisten oikeuksien toteutumista. Perusoi- keuksien toteutuminen edellyttää rekisteröityjen oma-aloitteisuutta ja tietoa oikeuksistaan, mikä kasvattaa tietosuojaviranomaisen roolia neuvonta- ja ohjaustehtävissä erityisesti lasten ja ikääntyneiden osalta. Myös rekisterinpitäjien, henkilötietojen käsittelijöiden ja tietosuoja- vastaavien tarve tietosuojaviranomaisen palveluille säilyy korkeana. Yhteiskunnan digitali- saatio näkyy myös lainsäädäntömuutosehdotuksen kasvuna, mikä vaatii edelleen paljon tie- tosuojaviranomaisen työtä paremman sääntelyn aikaansaamiseksi. Myös eri hallinnonaloilla meneillään oleva erityislainsäädännön uudistus- ja läpikäyntityö tulee edelleen vaatimaan tietosuojaviranomaisten huomioita. Euroopan tietosuojaneuvoston antamien päätösten ja linjausten merkitys kasvaa, vaikka nii- den antaminen onkin osin viivästynyt. Suomen kansallisen näkökulman esille tuominen tieto- suojaviranomaisten yhteistyössä on entistä tärkeämpää kansalaisten oikeuksien sekä orga- nisaatioiden toiminnan ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Rajat ylittäviä vaikutuksia sisältäviä asioita ei käsitellä enää yksinomaan kansallisessa menettelyssä, vaan jäsenvaltioiden tieto- suojaviranomaisten muodostamassa kokoonpanossa. Samalla EU: iin kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä myös henkilötietojen käsittelyssä. Toimintaympäristössä on käynnissä tietosuojaviranomaisen roolin murros ja kasvu. Vi- ranomaisen roolin ja tehtävien painotuksia joudutaan arvioimaan uuden lainsäädännön ja jat- kuvasti muuttuvan toimintaympäristön valossa. Tietosuojaviranomaisen ydinprosesseiksi ovat muodostumassa kolme lohkoa: ennakkovalvonta, jälkivalvonta sekä vaikuttaminen ja yleinen ...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Onnettomuustutkintakeskus on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat tulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa. Euroopan komissio on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisen. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihen, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa ja tukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaan. Toisaalta muutoksessa on varmistettava, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella. Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla hy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Hybridityö on vähentänyt tilatarvetta. Tilojen kokoa tarkasteltaessa on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saav...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) 

Related to Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Paimion kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen Tämä Sopimus tulee voimaan kohdassa 5 kuvatulla tavalla ja on Takauksen voimaantulon jälkeen voimassa toistaiseksi. Sopimuksen päättyminen on sidottu Takauksen voimassaoloon, ja Sopimus päättyy Takauksen päättyessä kohdassa 5 kuvatulla tavalla. Takaus voidaan irtisanoa Vuokralaisen toimesta ilmoittamalla siitä Takaamolle kirjallisesti tai Verkkopalvelun kautta. Takauksen irtisanomisaika on yksi (1) kuukausi lukien irtisanomishetkeä seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä. Irtisanomisen edellytyksenä on, että Takaamolle on viimeistään irtisanomisajan päättymiseen mennessä toimitettu Vuokranantajan kirjallinen tai Verkkopalvelussa tehty ilmoitus, jossa Vuokranantaja vahvistaa, että Takaamon antama Takaus on lopullisesti vapautettu, eikä Vuokranantajalla ole Takaamoa kohtaan mitään vaatimuksia Takauksen perusteella. Mikäli Takaamo ei irtisanomisajan kuluessa saa Vuokranantajalta edellä mainittua ilmoitusta, jatkuu Sopimuksen ja Takauksen voimassaolo niin kuin irtisanomista ei olisi tapahtunutkaan. Osapuolet vapautuvat tämän Sopimuksen mukaisista velvoitteistaan vasta kun Xxxxxx on päättynyt tässä kohdassa ja kohdassa 5 kuvatulla tavalla. Vuokranantaja vastaa siitä Vuokralaiselle aiheutuvasta vahingosta, joka johtuu siitä, ettei Vuokranantaja ole toimittanut Takaamolle Takauksen päättymistä koskevaa ilmoitusta, vaikka Vuokralainen on toimittanut Vuokranantajalle Vuokralaisen ja Vuokranantajan sopiman muun vakuuden Xxxxxxxxx tilalle. Takaamolla on oikeus irtisanoa Xxxxxx päättymään välittömästi, mikäli Vuokralainen on jättänyt maksamatta Vakuutussopimuksessa määritellyn vakuutusmaksun, eikä ole suorittanut vakuutusmaksua 60 vuorokauden kuluessa Takaamon ensimmäisen kirjallisen (tekstiviestitse tai sähköpostitse toimitetun) huomautuksen saatuaan. Takaamolla on lisäksi oikeus irtisanoa Takaus päättymään välittömästi, mikäli Vuokralainen joutuu Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Euroopan unionin jäsenvaltion, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan tai Amerikan yhdysvaltojen viranomaisten asettamien ja määräämien pakotteiden kohteeksi Sopimuksen tekemisen jälkeen. Takaamon irtisanoessa Takauksen edellä mainituilla perusteilla, Takaamo maksaa vakuutusmäärän mukaisen korvauksen Vuokranantajalle täysimääräisenä, ja maksettu vakuutuskorvaus korvaa Takauksen Vuokrasopimuksen vakuutena. Vuokralainen on Takautumisoikeuden perusteella velvollinen korvaamaan Takaamolle Takaamon Vuokranantajalle maksaman vakuutuskorvauksen täysimääräisesti. Takaamon Vuokranantajalle vakuutuskorvauksena maksama vuokravakuus on ensisijaisesti Vuokrasopimuksen mukaisten Vuokralaisen velvoitteiden vakuutena, ja toissijaisesti niiden velvoitteiden vakuutena, jotka Vuokralainen on Vakuutussopimuksen perusteella velvollinen suorittamaan Takaamolle. Vuokralaisella on Vuokrasopimuksen päättyessä oikeus saada Vuokrasopimuksen vakuutena olevat varat siltä osin, kuin Vuokranantajalla tai Takaamolla ei ole oikeutta käyttää vakuutta Vuokralaiselta olevien saatavien kattamiseen. Osapuolilla on oikeus purkaa tämä Sopimus päättymään välittömästi, mikäli toinen Osapuoli on olennaisella tavalla rikkonut tähän Sopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Mikäli kuitenkin Sopimusta rikkoneen Osapuolen sopimusrikkomus on sen luonteinen, että sopimusrikkomus sekä sen seuraamukset ovat oikaistavissa, ei toisella Osapuolella ole oikeutta purkaa Sopimusta ilman Sopimusta rikkoneelle Osapuolelle annettavaa kirjallista huomautusta. Jos Sopimusta rikkonut Osapuoli ei ole välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin toimintansa saattamiseksi tämän Sopimuksen mukaiseksi ja oikaissut sopimusrikkomustaan ja sen seuraamuksia viimeistään neljäntoista (14) päivän kuluessa toisen Osapuolen antamasta kirjallisesta huomautuksesta, on toisella Osapuolella oikeus purkaa Sopimus. Sopimuksen purkamisen tulee tapahtua kirjallisesti, ja purkamisilmoituksessa on mainittava ne seikat, joihin purkaminen perustuu. Mikäli Xxxxxxx päättää kokonaan lopettaa vuokratakausten myöntämisen, on Takaamolla oikeus purkaa Vakuutussopimus ja tämä Sopimus päättymään välittömästi ilmoittamalla siitä kirjallisesti Vakuutuksenottajalle ja Vuokranantajalle yhtä (1) kuukautta ennen sopimusten päättämistä. Mikäli Xxxxxxx käyttää tätä oikeuttaan, on Takaamo velvollinen suorittamaan Vuokranantajalle vakuutuskorvauksen täysimääräisenä. Takaamolla ei ole mainitussa tilanteessa Takautumisoikeuden mukaista oikeutta periä maksamaansa vakuutuskorvausta Vuokralaiselta. Vuokralaisella ei ole tässä tilanteessa Vuokrasopimuksen päättyessä oikeutta saada vuokravakuutta Vuokranantajalta, vaan Vuokranantaja on velvollinen palauttamaan Vuokrasopimuksen päätyttyä vuokravakuuden Takaamolle siltä osin, kuin Vuokranantajalla ei ole oikeutta käyttää vakuutta Vakuutuksenottajalta olevien saatavien kattamiseen.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.