Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Mallilausekkeet

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Oikeusrekisterikeskus on havainnut seuraavat olennaisimmat muutostekijät toimintaympäris- tössään, jotka voidaan jaotella viiteen eri osa-alueeseen.
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vankiluvun pitkään jatkunut lasku on taittunut ja vankiluvun ennakoidaan nousevan lähivuosi- na. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivittäisestä vanki- luvusta arvioidaan edelleen kasvavan. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on van- kilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. Rikosseu- raamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkais...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Tulevina vuosin HEUNIn ulkoinen toimintaympäristö tulee todennäköisesti kohtaamaan useita muutoksia. Tietyt ns. megatrendit tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan niin positiivisesti kuin negatiivisesti, ja siten myös rikollisuuteen ja sen ilmentymiin ja vaikutuksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen toimintaan, ja rikollisuuden näkökulmasta, tulee johtamaan kasvavaan siirtolaisuuteen, ja sitä myötä ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttöön. Siirtolaisuuden myötä yhteiskunnallinen jännitteisyys ja vihapuhe voi lisään- tyä, mutta siirtolaisuudella on myös positiivisia vaikutuksia esimerkiksi huoltosuhteen kanssa kamppaile- ville maille. Oikeuden saralla tulemme todennäköisesti näkemään oikeuksien laajentamisen ympäristölle, ilmastolle ja eläimille. Oikeusvaltioon ja demokratiaan kohdistuvat vaikutusyritykset saattavat toisaalta lisätä valtioiden sisäisä ja keskinäisiä konflikteja kasvavan nationalismin ja populismin myötä. Samalla universaalit ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden asema saattavat horjua, johtaen monenvälisen järjestelmän perusteiden kyseen- alaistamiseen ja esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen oikeuksien heikentymiseen. Toisaalta absoluuttinen köyhyys vähenee, sukupuolten tasa-arvo vahvistuu, ja vähemmistöjen oikeudet tunnistetaan aiempaa pa- remmin. Samalla teknologinen kehitys tulee johtamaan lisääntyneeseen kansalaisosallistumiseen ja nuor- ten aiempaa aktiivisempaan osallistumiseen, joka voi johtaa toisaalta demokratian ja oikeusvaltion vahvis- tumiseen globaalisti. Työn murros ja digitalisaatio sekä tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan sekä yhteiskuntiin että orga- nisaatioihin. Jatkuva oppiminen tulee olemaan perusedellytys työelämässä. Työelämän epävarmuus ja joustavuuden vaatimus vahvistuu, mikä saattaa vaikuttaa etenkin haavoittuvassa asemassa olevien työllis- tymiseen ja työnteon ehtoihin. Tekoälyn kehittyminen johtaa niin positiivisiin kuin negatiivisiin muutoksiin yhteiskunnassa ja työelämässä. HEUNI on osana vuosien 2020-2023 strategiaa laatinut sisäisen riskienhallintasuunnitelman. HEUNI:n mää- räraha ei kata toiminnan perusmenoja, ml. henkilöstökuluja. Vajetta täydennetään ulkopuolisella hanke- rahoituksella. Hankerahoituksen saaminen on aina vaikeasti ennakoitavaa ja epävarmaa. HEUNI seuraa ak- tiivisesti hankerahoituskanavia, verkostoituu potentiaalisten hankekumppaneiden kanssa, sekä tekee han- kehakemuksia varmistaakseen riittävän ulkopuolisen rahoituksen määr...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Yhteiskunnalliset muutokset, kuten asiakaskunnan kansainvälistyminen ja kaupankäynnin siir- tyminen yhä voimakkaammin verkossa tapahtuvaksi vaikuttavat kuluttajariitalautakunnan toi- mintaan. Kansantaloudessa tapahtuvat muutokset, hyödykkeiden monipuolistuminen, uusien hyödykkeiden tulo markkinoille sekä kuluttajien erilaisten hankintojen voimakas lisääntyminen erityisesti nettikaupassa kasvattavat jatkuvasti potentiaalisten erimielisyyksien määrää. Kuluttajariitalautakunta osallistuu mahdollisen Oikeushallinnon erityisviranomaiset- viraston hankevalmisteluun. Uudistuksen tavoitteena on käyttää Palkeiden palveluita nykyistä laajem- min sekä ottaa käyttöön hallinnollisten asioiden käsittelyjärjestelmä Hilda. OM:n Xxxxx-xxxxx on yhteistyössä kuluttajariitalautakunnan kanssa selvittänyt Xxxxx- järjestelmän käyttöönottoa lautakunnassa. Suunnittelutyö uusiin toimitiloihin muuttamisesta on aloitettu. Kuluttajariitalautakunnan keskeisiä riskejä ovat:
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). 1.2.1 Koronapandemian vaikutuksista
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). EU:n tietosuojauudistus on merkinnyt tietosuojavaltuutetun toimiston asiamäärien merkittä- vää kasvua. Käsiteltävistä asiaryhmistä ovat korostuneet erityisesti ilmoitukset tietoturvalouk- kauksista ja tietosuojavastaavista. Vireille tulevien asioiden määrän kasvu on hidastumassa, mutta se on edelleen korkeammalla tasolla kuin ratkaistujen asioiden määrä. Toiminnan yleisiä muutostekijöitä tulevina vuosina ovat digitalisaation kasvu sekä globaa- lin ja eurooppalaisen toimintaympäristön vahvistuminen ja tietoisuuden lisääntymi- nen. Lisäksi toimintaympäristössä vaikuttaa tietosuojaviranomaisen toiminnan murros ja kasvu. Samalla myös teknologian kehitys (erityisesti kasvojen tunnistusteknologia ja geeniteknolo- gia), sekä tekoälyn laajentuva käyttö haastaa kansalaisten oikeuksien toteutumista. Perusoi- keuksien toteutuminen edellyttää rekisteröityjen oma-aloitteisuutta ja tietoa oikeuksistaan, mikä kasvattaa tietosuojaviranomaisen roolia neuvonta- ja ohjaustehtävissä erityisesti lasten ja ikääntyneiden osalta. Myös rekisterinpitäjien, henkilötietojen käsittelijöiden ja tietosuoja- vastaavien tarve tietosuojaviranomaisen palveluille säilyy korkeana. Yhteiskunnan digitali- saatio näkyy myös lainsäädäntömuutosehdotuksen kasvuna, mikä vaatii edelleen paljon tie- tosuojaviranomaisen työtä paremman sääntelyn aikaansaamiseksi. Myös eri hallinnonaloilla meneillään oleva erityislainsäädännön uudistus- ja läpikäyntityö tulee edelleen vaatimaan tietosuojaviranomaisten huomioita. Euroopan tietosuojaneuvoston antamien päätösten ja linjausten merkitys kasvaa, vaikka nii- den antaminen onkin osin viivästynyt. Suomen kansallisen näkökulman esille tuominen tieto- suojaviranomaisten yhteistyössä on entistä tärkeämpää kansalaisten oikeuksien sekä orga- nisaatioiden toiminnan ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Rajat ylittäviä vaikutuksia sisältäviä asioita ei käsitellä enää yksinomaan kansallisessa menettelyssä, vaan jäsenvaltioiden tieto- suojaviranomaisten muodostamassa kokoonpanossa. Samalla EU: iin kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä myös henkilötietojen käsittelyssä. Toimintaympäristössä on käynnissä tietosuojaviranomaisen roolin murros ja kasvu. Vi- ranomaisen roolin ja tehtävien painotuksia joudutaan arvioimaan uuden lainsäädännön ja jat- kuvasti muuttuvan toimintaympäristön valossa. Tietosuojaviranomaisen ydinprosesseiksi ovat muodostumassa kolme lohkoa: ennakkovalvonta, jälkivalvonta sekä vaikuttaminen ja yleinen ...
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan toimintaan ja palveluun vai- kuttavia keskeisiä asioita. - asiakaskunnan monikulttuuristuminen - väestörakenne ja muuttoliikkeet - asiakkaiden osallistumisen tapojen muutos - asiakkaan asioiden kompleksisuus - eläköityminen ja osaamisen varmistaminen Koronavirus COVID-19 on vaikuttanut oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen toi- mintaan siten, että palvelukanavia on muutettu käyntiasioinnista etäpalveluna toteuttavaksi. Samalla asiakasprosessia ja työskentelytapoja on muutettu ja uudistettu. Suunnittelukauden aikana merkittäviä palvelun tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat edunval- vonnan puolella väestön ikääntyminen ja talous- ja velkaneuvonnassa kotitalouksien velkaan- tuminen ja maksuongelmien arvioitu lisääntyminen. Julkisen oikeusavun kysyntä voi kasvaa merkittävästi ja erittäin nopeasti, jos Suomesta turvapaikkaa hakevien ihmisten määrä kasvaisi voimakkaasti. Kaikkien toimialojen osalta inflaatiokehitys heikentää asiakaskunnan taloudel- lista asemaa ja vaikuttaa siten palvelujen kysyntään ja piirien mahdollisuuksiin ja tapaan tuot- taa palveluita. Määrärahan väheneminen on suuri toimintaan vaikuttava tekijä. Oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen keskeisiä riskejä ovat:
Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Muutostekijöitä: - Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiosta. Globaalisti vaikutukset ovat kuitenkin pitkäaikaisia, erityisesti tuotantoketjuja ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessa. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi (hinta- ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin (sähkö ja elintarvikkeet). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuun. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystä. Konkurssien määrä on kasvussa, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssaneerausten määrä on ollut lähes tavanomaisella tasolla. - Tulossopimuskaudella on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minen. Tämä on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja toimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytän...

Related to Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta)

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

  • Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, ● joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuu- tuksen voimaantuloa aloitetusta muusta kuin tavanomaisesta kunnossapitoon liittyvästä rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, ta- kuista tai vakuuksista, ● joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen, ● jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; va- kuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustan- nukset, ● joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuutetulle siir- retty, ellei siirrosta riidan syntyessä ole kulunut kahta vuotta, ● jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asian- omistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta, ● joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon pe- rustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, - josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta, ● joka liittyy konkurssiin, ● joka liittyy ulosottoon, ulosottolaissa tarkoitettuun täytäntöön- panoriitaan tai ulosottoon liittyvään täytäntöönpanoon, ● joka liittyy velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen, ● jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoittamasta vakuu- tustapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava oikeusturvavakuutuksesta, ● jota käsitellään ryhmäkanteena ja jossa vakuutettu on hakijana tai ryhmän jäsenenä.

  • Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella. Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot Luotonsaaja voi saattaa luoton yleisiä ehtoja ja luottosopimusta koskevan erimielisyyden kulutta- jariitalautakunnan käsiteltäväksi. Kuluttajariitalautakunta Hämeentie 3 B PL 306 00531 Helsinki puh. 029 566 5200 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx Luottosopimusta koskevissa erimielisyyksissä kuluttajan kannattaa olla yhteydessä kuluttajaneu- vontaan ennen kuluttajariitalautakuntaa, sillä kuluttajariitalautakunta voi jättää asian käsittele- mättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 18.1 Sopimus tulee voimaan 3.1 kohdan mukaisesti ja on voimassa erikseen sovitun ajan tai kunnes se näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti irtisanotaan tai pu- retaan. Sopimus on kuitenkin aina vähintään voimassa 4.2 kohdan tai 5.5 kohdan mukaisen reklamaatioajan päättymiseen saakka. 18.2 Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain käyttäen yhden kuukauden irti- sanomisaikaa. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti tai muuten todisteellisesti. 18.3 Lisäksi Teosto voi irtisanoa sopimuksen välittömin vaikutuksin ilmoittamalla tästä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti Asiakkaalle, mikäli: a) annetun käyttöluvan perusteella laskutettua tekijän- oikeuskorvausta ei ole suoritettu 14 päivän kuluessa laskun eräpäivästä; b) Teosto on edellyttänyt hinnaston mukaisen tekijän- oikeuskorvauksen suorittamista etukäteen 12.1 kohdan mukaisesti ja Asiakas ei ole suorittanut ko. ennakko- maksua eräpäivään mennessä; c) Asiakas joutuu konkurssiin, asetetaan selvitystilaan tai muuten todetaan varattomaksi; d) Asiakas ilmoittaa tai vahvistaa sopimuksen edellyt- tämät tiedot totuudenvastaisina tai oleellisesti virheel- lisinä taikka laiminlyö tällaisten tietojen ilmoittamisen; e) Asiakas muuten oleellisesti rikkoo sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 14 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta; tai f) Asiakas on toistuvasti rikkonut sopimusta tai laimin- lyönyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. 18.4 Teostolla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus vä- littömästi, mikäli 1.1 kohdassa tarkoitetut valtuudet olennaisesti tai äkillisesti supistuvat, vähenevät tai lakkaavat. Mikäli Teosto irtisanoo sopimuksen osittain, Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus kokonaan välit- tömin vaikutuksin. 18.5 Teoston irtisanoessa sopimuksen edellä mainit- tujen kohtien 18.3–18.4 perusteella, annettu käyttölupa raukeaa välittömin oikeusvaikutuksin.