Common use of Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Clause in Contracts

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Muutostekijöitä: - Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiosta. Globaalisti vaikutukset ovat kuitenkin pitkäaikaisia, erityisesti tuotantoketjuja ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessa. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi (hinta- ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin (sähkö ja elintarvikkeet). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuun. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystä. Konkurssien määrä on kasvussa, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssaneerausten määrä on ollut lähes tavanomaisella tasolla. - Tulossopimuskaudella on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minen. Tämä on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja toimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytännön haasteita, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan ja ilmi tule- misen näkökulmasta. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkia, joka tarjoaa tilinavauspalvelua. Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotonta. KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukien. - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan. - VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huo- lehditaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovi- rastolle on raportoitava toimista 03/2023 mennessä. - Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022-2023 ai- kana suunnitellaan ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan. - Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella. Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita: - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään. - Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, mutta euromääräisesti varsin pienet. Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin. - Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja henkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja laatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja kehittämällä ohjeistusta. Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja toimenkuvia tarkastellaan ja suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioiden.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). MuutostekijöitäRikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttami- sen lisääminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangais- tusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutos- työskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: - Koronaviruspandemian yleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Tutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (ensikertaiset uusivat muita harvemmin). Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2018 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 2915:een, laskua edelliseen vuoteen tul- lee noin 100. Samanaikaisesti vankilaan tulleita on ollut jonkin verran viime vuotta enemmän. Tämä kertoo osaltaan lyhytaikaisten vankien määrän kasvusta. Rangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla van- kilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajem- 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx malle käytölle. Tutkinta- ja ulkomaalaisvankien määrä on laskenut, sakkovankien hivenen noussut. Vuoden 2019 alusta lukien tulee voimaan tutkintavankeutta koskeva lainsäädäntöuudistus. Tutkintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokau- teen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Samanaikaisesti tulee voimaan lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeu- den vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välit- tömästi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Eduskunnassa on syksyllä 2018 käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka mukaan ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai sek- suaalirikokseen syyllistymisen riski. Ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muut- tamisen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa toistuvasti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneet tai henkirikoksesta tuomitut vapautuvat suoraan vankilasta ilman vapautumiseen liittyviä ehdonalaisen vapauden valvonnan mahdollistavia tukitoimia. Rikosseuraamuslaitoksel- le on varattu kehyspäätöksessä lisäresurssit väkivaltariskin arvioinnin tehostamiseksi, tiuken- netun ehdonalaisen vapauden valvonnan valmisteluun ja toimeenpanoon sekä väkivaltarikok- siin vaikuttavien ohjelmien, päihdekuntoutuksen ja muiden toimintaohjelmien käytön lisäämi- seen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2019. Eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden oheisseu- raamuksia koskevan järjestelmän täydentämisestä siten, että myös 21 vuotta täyttäneenä ri- koksen tehneelle voitaisiin tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi valvonta. Val- vontaseuraamukseen voisi lisäksi sisältyä enintään 30 tuntia osallistumista Rikosseuraamus- laitoksen hyväksymään julkisen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään kuntoutukseen tai avohoitoon. Valvonnan kesto olisi yksi vuosi kolme kuukautta. Lisäksi ehdotetaan ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena tuomittavan yhdyskuntapalvelun enimmäistuntimäärän nos- tamista nykyisestä 90 tunnista 120 tuntiin. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuntaa valvonta ehdottomaksi vankeudeksi (4-14 vrk), mikäli tuomittu rikkoo törkeästi valvonnan ehto- ja. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan alkusyksystä 2019. Syksyn 2018 aikana on annettu edellä mainittujen lisäksi myös kolme muuta rangaistusten ki- ristämistä koskevaa hallituksen esitystä, joiden määrärahavaikutukset eivät kohdistu vielä vuo- delle 2019, mutta lisämäärärahat on otettu huomioon vuosien 2019–2022 kehyspäätöksessä. Nämä hallituksen esitykset koskevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiris- tämistä ja rikosten uusijoiden rangaistusten tiukentamista ensikertaisuussäännöstä muuttamal- la sekä sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Syksyllä 2018 eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten yhteisvaikutuksen on ar- vioitu suunnittelukaudella olevan vankimäärän nousu noin sadalla vangilla päivittäin. Nämä vangit olisivat pääosin lyhytaikaisia, kuten sakon muuntorangaistusta suorittavia tai ehdollisen vankeusrangaistuksen valvonnan ehtojen rikkomisen seurauksena 4-14 päivän vankeuteen määrättyjä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Rikosseuraamuslaitos kehittää palveluitaan uuden palvelukonseptin avulla. Rikosseuraamus- laitoksen vankilakonsepti on valmistunut vuonna 2016. Tilojen konseptointi on johtanut siihen, että myös toiminnan konseptointia ja palveluiden sisältöjä on kehitettävä ja uudelleen muotoil- tava. Vuonna 2017 on Hämeenlinnan uuden naisvankilan suunnitteluun liittyen valmistunut vaikuttavuuden viitekehys, jonka pohjalta tulevaisuuden palveluja tarkastellaan ja kehitetään koko Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitoksessa on määritelty seitsemän työs- kentelyaluetta, joihin toiminta ja palvelut tulevaisuudessa keskittyvät. Työskentelyalueiden va- linta on perustunut tutkimustietoon, henkilökunnan ja rikosseuraamusasiakkaiden haastattelui- hin sekä koti- ja ulkomailla toteutettuihin hyviin käytäntöihin. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on edelleen yksi suurimmista huolenaiheista Euroo- pan maissa. Suomi on sitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääriliikkei- siin johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Rikosseuraamuslaitos laatii alkuvuoteen 2019 mennessä vuoteen 2035 ulottuvan toimitila- suunnitelman. Nykyinen vankilaverkosto on osittain huonokuntoinen ja vankipaikkakapasiteetti on rajallinen ottaen huomioon mm. rangaistusasteikon kiristämisen ja tutkintavankien nykyistä nopeamman vankilaan siirtämisen vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi vankimäärään. Tutkintavankeusuudistukseen liittyvä tutkintavankien erilläänpitovaatimuksen toteuttaminen on nykyisissä vankiloissa hanka- laa ja sen toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja useampaan eri vankilaan. Vanki- ja asiakas- määrien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään väestön ja rikollisuuden keskittyessä kasvu- keskuksiin. Vankimäärän nousu keskittyy erityisesti julkisten tukien ansiostaEtelä-Suomeen, mikä luo tarpeen rakentaa eteläiseen Suomeen lisävankipaikkoja. Globaalisti vaikutukset Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 luo Rikosseuraamuslaitokselle edellytykset nykyisen palvelutason ylläpitämiselle. Vuoden 2019 jälkeen on ennakoitavissa menopaineita. Näitä ovat kuitenkin pitkäaikaisiamahdollinen vankiluvun nousu, erityisesti tuotantoketjuja toimitilojen huono kunto, vankiloiden teknisten turvajärjestelmi- en uusimistarpeet sekä Roti-järjestelmän ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisiavankien sähköisten palvelujen jatkokehittäminen. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin SuomessaRikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköis- tä asiointia. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oi- keusturvaa. Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristöön ja verkostoyhteistyöhön vaikuttavat useilla hal- linnonaloilla samanaikaisesti käynnissä olevat rakenteelliset muutokset ja niiden taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi . Työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö- ja rakenneuudis- tukset vaikuttavat palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä Ely-keskusten yrityspalvelut ja TE- palvelut (hinta- kasvupalvelut) siirtynevät vuoden 2020 alusta lukien maakunnille. Rikosseuraamus- laitos osallistuu ympäristöministeriön koordinoimaan poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnot- tomuuden vähentämisohjelmaan (Aune) ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat sosiaali- ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin terveysministeriön lapsi- ja perhepalve- lujen muutosohjelmaan (sähkö ja elintarvikkeetkärkihanke). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuun. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystä. Konkurssien määrä on kasvussa, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssaneerausten määrä on ollut lähes tavanomaisella tasolla. - Tulossopimuskaudella on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minen. Tämä on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja toimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytännön haasteita, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan ja ilmi tule- misen näkökulmasta. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkia, joka tarjoaa tilinavauspalvelua. Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotonta. KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukien. - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan. - VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huo- lehditaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovi- rastolle on raportoitava toimista 03/2023 mennessä. - Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022-2023 ai- kana suunnitellaan ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan. - Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella. Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita: - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään. - Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, mutta euromääräisesti varsin pienet. Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin. - Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja henkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja laatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja kehittämällä ohjeistusta. Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja toimenkuvia tarkastellaan ja suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioiden.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Muutostekijöitä: - Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiostaOnnettomuustutkintakeskus on kansainvälisten vaatimusten mukaisesti itsenäinen ja riippu- maton tutkintaviranomainen, joka hoitaa turvallisuustutkinnan kustannustehokkaasti. Globaalisti vaikutukset Turvalli- suustutkinnalla tuetaan viranomaisia ja turvallisuuskriittisiä yrityksiä niiden toiminnan kehittä- misessä. Ammattitaitoinen sekä aidosti riippumaton ja puolueeton vakavien onnettomuuk- sien tutkinta on perusoikeuksien toteutumisen ja korruption ehkäisyn kannalta tärkeä osa oi- keusvaltion koneistoa. Viraston visio, missio ja arvot tullaan päivittämään vuoden 2023 aikana. Turvallisuustutkintalain (525/2011) muutokset (187/2019) ovat kuitenkin pitkäaikaisiatulleet voimaan 16.6.2019. Kansallinen lainsäädäntö on ajan tasalla ja sopusoinnussa kansainvälisten säädösten kanssa. Suomen kannalta on tärkeää vaikuttaa turvallisuustutkinnan kansainvälisten säädös- ten kehittämiseen niin, erityisesti tuotantoketjuja että tulevat muutokset tukevat suomalaista turvallisuustutkintaa mah- dollistaen kustannustehokkaan tutkinnan myös jatkossa. Euroopan komissio on käynnistänyt merionnettomuusdirektiivin (2009/18/EY) uudistamisen. Onnettomuustutkintakeskuksen kan- nalta keskeisin muutostarve kohdistuu siihen, että direktiivi on jatkossa sopusoinnussa suo- men viranomaisten työnjaon kanssa ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisiatukee tutkintaviranomaisen keskittymistä vain turvalli- suustutkintaan. Jälkivaikutuksia voi Toisaalta muutoksessa on varmistettava, että jäsenvaltioiden turvallisuustut- kintaviranomaiset voivat jatkossakin hoitaa turvallisuustutkinnan itsenäisesti ja riippumatto- masti ilman EMSAn puuttumista tutkintaan. Merionnettomuusdirektiivi tulee näillä näkymin lausunnolle vuoden 2023 alkupuolella. Oikeusministeriössä valmistellaan sen yhteydessä olevien eräiden virastojen mahdollista uu- delleenorganisointia. Uudistuksessa varmistetaan, että Onnettomuustutkintakeskuksen itse- näisyys ja riippumattomuus säilytetään. Oleellisena osana Onnettomuustutkintakeskuksen säädösperusteisia tehtäviä on turvallisuustutkintaan kuuluva viranomaisten toiminnan ja sää- dösten toimivuuden tarkastelu sisältäen myös ministeriöt ja niiden valmisteluvastuulla olevat säädökset. Tässä suhteessa Onnettomuustutkintakeskuksen toiminta on hyvin samankal- taista kuin Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastustoiminta. Onnettomuus- tutkintakeskuksen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi toimitilojen tulee jatkossakin olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessahy- vien kulkuyhteyksien päässä liikenteen solmukohdassa Pasilassa. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi (hinta- ja saatavuus) sekä voimakas inflaatioHybridityö on vähentänyt tilatarvetta. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin (sähkö ja elintarvikkeet). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan Tilojen kokoa tarkasteltaessa on huomioitava mahdollisesta muutoksesta saavu- tettava kustannushyöty ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuunvaikutus Onnettomuustutkintakeskuksen toimintamäärära- haan. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystäOnnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on olla uskottava ja luotettava asiantuntijavi- rasto, mikä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Konkurssien määrä Useissa maissa on kasvussahavaittu, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattunaettä tur- vallisuustutkinnasta on saatavissa hyötyä myös terveydenhuollon alalla. Yrityssaneerausten määrä Englantiin on ollut lähes tavanomaisella tasollaperus- tettu vuonna 2017 nimenomaan terveydenhuollon onnettomuuksia tutkiva turvallisuustutkin- tavirasto. - Tulossopimuskaudella Terveydenhuollon tapahtumien tutkintaa kehitetään myös ainakin Norjassa, Ruot- sissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Myös Suomessa on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minenotettu askeleita sa- maan suuntaan. Tämä Onnettomuustutkintakeskukseen on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen vuonna 2021 perustettu uusi johtavan tutkijan virka, jonka erityisalueena on sosiaali- ja toimenkuvien tarkastelussa terveydenhuollon turvallisuustutkinta. Tut- kinnan edelleen kehittäminen ja suunnittelussaorganisointi vaatii kuitenkin Onnettomuustutkintakeskukselle lisäresursointia, yhden erikoistutkijan viran. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin Onnettomuustutkintakeskuksen riskiarvioinnissa on kiinni- tettävä erityistä lakisääteistä toimintaa ja tulostavoittei- den saavuttamista uhkaavaksi riskiksi tunnistettu erityisesti heikkenevä määrärahatilanne ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saatavuus poikkeuksellisessa tilanteessa. Työntekijöiden ja asiantuntijoiden työtyytyväisyyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- Asian- tuntijoiden elinkaaren hallintaa kehitetään edelleen. Turvallisuustutkintalain mukaan Onnetto- muustutkintakeskus kouluttaa tutkijoiksi soveltuvia henkilöitä. Viraston koulutusjärjestelmää kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi. Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien sen siirtymäaika on päättynyt 31.12.2021. Uuden tiedonhallintalain tarkoituksena on varmistaa, että viranomaiset käsittelevät tietoaineistoja asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisesti ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energiatietoturvallisesti julkisuusperiaatetta noudattaen. On- nettomuustutkintakeskuksen diaari hoidetaan tällä hetkellä Excel-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat)taulukossa. Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissaOnnettomuus- tutkintakeskuksen on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä, HILDA. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin HILDAn valmistelu on hakeutunut uusia henkilöitäedennyt ripeästi kuluvan syksyn aikana, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteestauusi asiakirjojen hallintajär- jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. Pesänhoitajien Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmä sisältää työjärjestyksen, laatukäsikirjan ja selvittäjien ohjaus- toimintakäsikirjan. Onnettomuustutkintakeskuksen toimintajärjestelmässä on kuvattu parhaat käytännöt, joilla varmistetaan viraston toiminnan vaikuttavuus ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan vaatimustenmukaisuus. Toi- mintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja edellyttävän erityistä panostustakäytännön työssä toimitaan sen mukaisesti. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa Havai- tut poikkeamat ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaiset ohjeet nostetaan esille ja korjataan viipymättä. Onnettomuustutkintakeskuksen laatupolitiikka ja sen noudattaminen ovat kaik- kien Onnettomuustutkintakeskuksen työntekijöiden asia. Johtajan apuna Onnettomuustutkin- takeskuksessa toimii laatupäällikön johdolla laaturyhmä. Laatukäsikirjassa on noussut esiin käytännön haasteitakuvattu muun muassa noudatetut menettelyt auditointeihin, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan johdon kat- selmuksiin sekä aloite- ja ilmi tule- misen näkökulmastapalautejärjestelmään. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkia, joka tarjoaa tilinavauspalvelua. Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotonta. KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukien. - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan. - VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huo- lehditaan Onnettomuustutkintakeskuksen sisäisiä au- ditointeja jatketaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin oikeushallinnon asiantuntijoiden kanssa. EteläSyksyn 2022 audi- tointi koski toimintakäsikirjan osioita tutkintaprosessi ja poikkeuksellisen tapahtuman tutkinta. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä ei havaittu vakavia poikkeamia. T-Suomen aluehallintovi- rastolle on raportoitava toimista 03/2023 mennessä. - Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022Median vuosittain (viimeisin vuodelta 2021) toteuttamassa julkishallinnon Luottamus & Maine-2023 ai- kana suunnitellaan tutkimuksessa Onnettomuustutkintakeskus sijoittui sijalle 9/81 ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan. - Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella. Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita: - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään. - Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, mutta euromääräisesti varsin pienet. Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin. - Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja henkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja laatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja kehittämällä ohjeistusta. Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja toimenkuvia tarkastellaan ja suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioidensai arvosanaksi 3,67/5.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). Muutostekijöitä: - Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiosta. Globaalisti vaikutukset ovat kuitenkin pitkäaikaisia, erityisesti tuotantoketjuja ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessa. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi (hinta- ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin (sähkö ja elintarvikkeet). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuun. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystä. Konkurssien määrä on kasvussa, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yrityssaneerausten määrä on ollut lähes tavanomaisella tasolla. - Tulossopimuskaudella on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minen. Tämä on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja toimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytännön haasteita, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan ja ilmi tule- misen näkökulmasta. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkia, joka tarjoaa tilinavauspalvelua. Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotonta. KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukien. - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan. - VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huo- lehditaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovi- rastolle on raportoitava toimista 03/2023 mennessä. - Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022-2023 ai- kana suunnitellaan ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan. - Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella. Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita: - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään. - Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, mutta euromääräisesti varsin pienet. Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin. - Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja henkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja laatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja kehittämällä ohjeistusta. Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja toimenkuvia tarkastellaan ja suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioiden.

Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta). MuutostekijöitäRikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteina ovat myös suunni- telmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovai- kutukseen perustuva muutostyöskentely. Uusintarikollisuus on viime vuosina vähentynyt, mikä on osaltaan xxxxxxxxx rangaistusten täytän- töönpanokustannusten kasvua. Uusintarikollisuuteen vaikuttavat monet tekijät: - Koronaviruspandemian vaikutukset maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään jäivät ennakoitua vähäisemmäksi erityisesti julkisten tukien ansiostayleinen rikolli- suuskehitys, rikoskontrollijärjestelmän toiminta, seuraamusjärjestelmässä tapahtuvat muutok- set sekä Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten toiminta. Globaalisti vaikutukset ovat kuitenkin pitkäaikaisiaTutkimusten mukaan ri- kosten uusiminen on nopeinta heti vapautumisen jälkeisinä kuukausina, erityisesti tuotantoketjuja joten nivelvaiheen palvelujatkumojen onnistumisella on suuri merkitys uusintarikollisuuteen. Rikosseuraamuslai- toksen ja komponenttien saatavuutta koskevat haasteet ovat edelleen ajankohtaisia. Jälkivaikutuksia voi olla myös maksu- kyvyttömyysmenettelyihin Suomessa. Sen sijaan merkittävän uuden riskin maksukyvyttömyysmenettelyjen tarpeen kasvuun tulossopimuskaudella muodostavat poikkeuksellisen epävarma taloudellinen tilanne, käynnissä oleva energiakriisi muiden viranomaisten kuntouttavien toimien ohella viimeaikaista uusintarikollisuuden laskua selittävät rangaistusta suorittavien keski-iän nousu (hinta- uusimisalttius vähenee ikääntyes- sä) ja saatavuus) sekä voimakas inflaatio. Yritysten tuotantokustannukset nousevat ja samaan aikaan kuluttajien kysyntä heikkenee hei- dän varautuessa kalliimpiin perustarvehankintoihin ensi kertaa vankilaan saapuvien suhteellisen määrän nousu (sähkö ja elintarvikkeetensikertaiset uusivat muita harvemmin). Käsillä voidaan arvioida olevan merkittävä riski talouden ajautumisesta taantumaan Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kokonaismäärä on jatkanut laskuaan. Suuntaus on ollut aleneva myös Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärään merkittävästi vaikuttavien rikosten osalta, poikkeuksena törkeät pahoinpitelyt, jotka olivat käytännössä entisellä tasolla sekä sek- suaalirikokset. Viimemainituista Tilastokeskuksen katsauksessa todetaan, että viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin.1 Rikollisuustilanteessa ei ennakoida tapahtuvan voimakkaita nopeita muutoksia. Vuoden 2017 keskimääräinen vankiluku jäänee noin 3050:een, mikä on alempi kuin vuoden 2015 vankiluku. Pitkäaikais-, tutkinta- ja sen myötä maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvuunulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden päivit- täisestä vankiluvusta arvioidaan edelleen kasvavan. KAM seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehitystäRangaistusta suorittavista vangeista noin 40 % on vankilassa enintään kolme kuukautta ja vain noin 10 % vangeilla vankilassaoloaika on yli kaksi vuotta. Konkurssien Tämä loisi edellytyksiä yhdyskuntaseuraamuksien laajemmalle käytölle. 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-9151. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2016]. Saantitapa: xxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxx/0000/00/xxx_0000_00_0000-00-00_xxx_000_xx.xxxx Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (252/2016 vp) ehdotetaan, että tut- kintavankien säilyttämisaikaa poliisin tiloissa lyhennetään enintään seitsemään vuorokauteen ja säilyttämisen edellytyksiä tiukennetaan. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tut- kintavankien määrä tulee arvion mukaan nousemaan 30:llä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Samanaikaisesti tullee voimaan myös lainsäädäntö, joka mahdollistaa tehostetun matkustuskiellon ja tutkinta-arestin tutkintavankeuden vaihtoehtoina. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu, että tutkintavangit siirrettäisiin välittömästi vangitse- misoikeudenkäynnin jälkeen vankilaan. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien keskimäärä 1.10.2017 mennessä oli runsas 100 pie- nempi kuin vuoden 2016 alkupuoliskolla. Suurin lasku kohdistui ehdollisesti rangaistujen nuor- ten valvontojen määrään. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kokonaismäärän arvioidaan laskevan edelleen vuonna 2018. Viidessä vuodessa poliisin tietoon tulleiden törkeiden ratti- juopumusten määrä on kasvussaalentunut lähes kolmanneksella, + 12,30 % (09/2022) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattunamikä on suurin yksittäinen selittävä tekijä yhdyskuntapalvelutuomioiden määrän laskun taustalla. Yrityssaneerausten määrä Vuoden 2018 aikana tehdään tutkimus, jossa selvitetään yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttöä ja siihen liitty- viä viranomaismenettelyjä sekä käytön tehostamismahdollisuuksia. Yleinen pakolaistilanne saattaa vaikuttaa siihen, että rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Vankiloissa tapahtuva radikalisoituminen on ollut lähes tavanomaisella tasollayksi suurimmista huolenaiheista Euroopan maissa. - Tulossopimuskaudella Suomi on toimiston henkilöstössä ennakoitavissa useampi eläköity- minensitoutunut vankiloissa tapahtuvan terrorismin ja väkivaltaisiin ääri- liikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankimäärän kehitys riippuu lainsäädännön ja rangais- tuskäytäntöjen muutoksista. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pidemmällä aikajänteellä. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkisti kesäkuussa 2017 kansan oikeustajua selvittäneen tutkimuksen2, jonka mukaan ehdotonta vankeutta eli ankarinta ran- gaistuslajia kannatetaan kokonaisuutena yhtä paljon sekä väestön että tuomarien keskuudes- sa. Tutkimuksen mukaan väestö kannatti erilaisia yhdyskuntaseuraamuksia. Tuomareiden vas- tauksissa korostuivat ehdollinen ja ehdoton vankeus, väestö painotti enemmän yhdyskuntapal- velua ja valvontaa. Tutkimus antaa tukea jo käynnissä oleville seuraamusjärjestelmän kehittä- mistoimille. Eduskunnassa on huomioitava myös toimiston tarkoituksenmukaisen organisaatiora- kenteen ja toimenkuvien tarkastelussa ja suunnittelussa. Huomioiden vallitseva epä- varma taloudellinen tilanne sekä jäljempänä mainittava Kosti-asianhallintajärjestel- män viivästyminen sekä sen toimittamiseen liittyvät haasteet eläköitymisiin on kiinni- tettävä erityistä huomiota. - Vallitsevassa poikkeuksellisessa energia- ja taloustilanteessa yleisen edun kannalta merkittävien ja selvitystarpeiltaan tai muutoin laadultaan poikkeuksellisten konkurs- sien määrä voi lisääntyä (esimerkiksi energia-ala ja siitä erityisen riippuvaiset toi- mialat). Haasteita ovat tuoneet yrityksille myönnetyt koronatuet maksukyvyttömyys- menettelyissä sekä Venäjän hyökkäyssotaan perustuva voimakkaasti tiukentunut pa- kotesääntely esimerkiksi konkurssipesien realisointimahdollisuuksissa. - Pesänhoitaja- ja selvittäjätehtäviin on hakeutunut uusia henkilöitä, ja pesänhoitaja- kuntaan arvioidaan tulevan muutosta tulossopimuskaudella myös johtuen toimijoiden nykyisestä ikärakenteesta. Pesänhoitajien ja selvittäjien ohjaus- ja valvontatarpeiden arvioidaan kasvavan ja edellyttävän erityistä panostusta. - Varattomien konkurssipesien haltuunotossa on noussut esiin käytännön haasteita, jotka ovat myös riski konkursseihin liittyvän talousrikollisuuden torjunnan ja ilmi tule- misen näkökulmasta. Velallisyritysten pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineisto- jen saaminen konkurssipesän haltuun edellyttää käytännössä suuren avausmaksun maksamista pilvipalvelujen tarjoajalle, mikä estää tai vaikeuttaa pesän taloudellisen tilanteen selvittämistä. Lisäksi vähävaraisten tai varattomien konkurssipesien on yhä vaikeampi löytää pankkiakäsiteltävänä yhdistelmärangaistusta koskeva lakiesitys, joka tarjoaa tilinavauspalveluaon tarkoitettu kaikista vaarallisimmille vakavien rikosten uusijoille. Tiliotteiden saaminen kon- kurssipesän käyttöön on nykyiset tekniset mahdollisuudet huomioiden tehotontaTarkoitus on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2018. KAM selvittää näiden haasteiden ratkaisemista lainsäädäntöratkaisut mukaan lukienYhdistelmärangaistus koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraa- vasta vuoden pituisesta valvonnasta, joka sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja säh- köiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamista koskeva projekti on viivästynyt merkittä- västi, eikä pääty suunnitellusti vuonna 2022. Kuluvan vuoden aikana tavoitellaan jär- jestelmäversion 1.0 tuotantoon ottoa ja kehitysversioiden 1.1 ja 1.2 työstöä. Tavoit- teena on projektin päättäminen 06/2023 mennessä. Viivästynyt ja työläs projekti vie erittäin merkittävästi toimiston voimavaroja ja aiheuttaa kohonneen riskin pienen hen- kilöstön vaihtuvuuteen ja jaksamiseen. Järjestelmän toiminnan varmistaminen sekä sen tarjoamien uusien toiminnallisten ominaisuuksien hyödyntäminen täysimääräi- sesti edellyttävät panostamista koko tulossopimuskauden ajan. - VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keväällä 2022 olleet edelleen huolestut- tavat. 03/2022 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen toi- mistossa. Ennen tarkastusta henkilöstö on vastannut työsuojeluviranomaisen kyse- lyyn. Työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn perusteella työnantajalle on annettu toimintaohjeita. VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn, työsuojelutarkastuksen ja siihen liittyvän kyselyn tulosten perusteella on 09/2022 ryhdytty niiden edellyttämiin toimenpiteisiin kuormitustekijöiden ja niitä koskevien ratkaisujen selvittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huo- lehditaan yhteistyössä työterveyshuollon tiimin kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovi- rastolle on raportoitava toimista 03/2023 mennessä. - Uuden toimitilaratkaisun valmistelu on aloitettu vuonna 2022. Vuosien 2022-2023 ai- kana suunnitellaan ja valmistellaan toimiston tarpeita vastaava toimitilaratkaisu. Oi- keushallinnon erityisviranomaiset-hankkeen mahdollista etenemistä seurataan. - Kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan toimiston henkilöresurssien sallimissa ra- joissa. 05/2022 valmisteltu maailmanlaajuisen insolvenssialan valvontaviranomaisten yhteistyöjärjestön IAIR:n (International Association of Insolvency Regulators) vuosi- konferenssi Helsingissä peruuntui ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi. Konferenssi järjestettiin 09/2022 Englannissa ja siihen osallistuivat konkurssiasiamies ja yksi kon- kurssiylitarkastaja. Myös tulevina vuosina on tarkoitus osallistua niin IAIR:n kuin myös muuhun insolvenssialan kansainväliseen yhteistyöhön resurssit harkiten. Val- vontaviranomaisten vuosikonferenssia ei suuren järjestelytyömäärän vuoksi suunni- tella Suomeen tällä tulossopimuskaudella. Riskianalyysi 2023-2026 Riskeistä keskeisiä huomioita: - Kosti-asianhallintajärjestelmän uudistamisprojekti on toiminnallisesti merkittävä ja vaatii pidentyneenä toteutusaikana 6/2020 - 2023 toimistolta huomattavan panostuk- sen henkilöresursseihin ja työjärjestelyihin. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja toimittajayhtiön projektiorganisaatioiden kanssa. KAMin resurssien osalta riskiin on varauduttu 09/2022 tehdyn Kosti-resurssisuunnitelman mukaisesti. Toimistopäällikkö ja konkurssiasiamies priorisoivat projektin edistämisen omassa työssään. - Kosti-projektille varatun 1,8 M€:n kokonaisrahoituksen arvioitiin riittävän kattamaan järjestelmän toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toteutuksen viivästyksestä ja li- sätöistä aiheutuvat välttämättömät kustannusten ylitykset joudutaan kattamaan KAM:n siirtyvistä määrärahoista. Projektin edistymistä ja taloudellista seurantaa arvi- oidaan säännöllisesti Kosti-ohjausryhmässä. Siirtyvät määrärahat ovat prosentuaali- sesti hyvällä tasolla, mutta euromääräisesti varsin pienet. Tästä syystä ennakoimatto- mat siirtyvistä määrärahoista rahoitettavat menot ovat riski Konkurssiasiamiehen toi- miston toimintamäärärahoille. Riskiin varaudutaan tiiviillä projektin talouden seuran- nalla, arvioimalla toimittajan maksulliset lisätyöesitykset kriittisesti ja tarvittaessa ra- jaamalla kehitystyötä. KAM edistää projektin etenemistä kaikin käytettävissä olevin keinoin. - Konkurssiasiamiehen toimistolla on pienet henkilöresurssit. Ennakoimattomat muu- tokset työmäärissä ja henkilökunnassa vaikuttavat voimakkaasti toimintaan. Kosti-pro- jektin viivästyminen yhdistettynä poikkeuksellisen epävarmaan ja negatiiviseen talou- delliseen tilanteeseen sekä ennakoituihin eläköitymisiin on huomioitava tulevassa re- surssitarpeessa. Xxxxxxx toimiston perustehtävien hoitamisen taso ja laatu ja siten insolvenssijärjestelmän tehokas toimivuus voivat vaarantua. Henkilövaihdoksiin va- raudutaan mm. xxxxxxxxx tiedon siirtämisellä ajoissa ja kehittämällä ohjeistusta. Orga- nisaatiorakennetta kokonaisuutena ja toimenkuvia tarkastellaan ja suunnitellaan tu- lossopimuskaudella pienet henkilöresurssit huomioidenUudistuksella pyritään vähentämään korkean riskitason omaavien pitkäaikaisvankien vapautumiseen liittyviä riskejä.