Arviointi. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan huolehtia vaaran arvioinnista palvelutyötehtävissä. Arvioinnissa tulee huomioida myös työpaikkaan kohdis- tuva väkivallan uhka. Arviointi päivitetään vähintään kerran kalenterivuodessa. Arvioinnissa otetaan huomioon mm.: • työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan • työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset • xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely. Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
Arviointi. Oppisopimasopimusopiskelijan työssä oppimisen arvioinnin tarkoitus on tuottaa tietoa, oppi- misen edistämistä ja ohjaamista varten, opetuksen ja koulutuksen kehittämistä varten, oppi- mistulosten osoittamiseksi erilaisten todistusten ja tutkintojen avulla sekä osaamisesta ja edellytyksistä tietyllä tavalla. Oppimisen arvioinnilla on kolme päätehtävää. Ne ovat diagnostinen eli toteava ja suunnitte- lua ohjaava, formatiivinen eli oppimista ohjaava, summatiivinen eli kokoava ja ennustava. Diagnostisella arvioinnilla selvitetään ennen koulutusta tai koulutuksen alussa osaamisen läh- tötasoa. Sillä kerätään tietoa osaamisen tasosta oppijalle itselleen oppimistavoitteiden laati- mista varten ja kouluttajalle opetuksen suuntaamista varten. Tavoitteena on myös saada tie- toa oppijan koulutuksen sisältöön liittyvistä osaamisesta, kokemuksista ja odotuksista. Forma- tiivisen arvioinnin tehtävänä on antaa koulutuksen aikana tietoa sekä opiskelijalle että kou- luttajalle oppimisen ohjaamiseen. Tällainen arviointi on jatkuvaa ja sen toivotaan kannusta- van opiskelijoita löytämään omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Opintojen aikana tapahtuva arviointi antaa tietoa sekä oppijalle itselleen että häntä ohjaaville henkilöille seu- raavista seikoista, mitä oppija osaa, mitä oppijan vielä pitäisi oppia saavuttaakseen tavoit- teensa, missä oppija menestyy, mikä oppijalle on vaikeaa ja miten oppija voi suunnitella opiskeluaan? Koulutuksen lopussa summatiivisella arvioinnilla kootaan oppimistulokset. Silloin kerätään tietoa siitä, mitä on opittu ja mitä ei. Ja palataan myös tarkastelemaan koulutuk- sen alussa tehtyä osaamisarvioita ja suunnitelmaa oppimis- ja osaamistarpeista. jatkoa varten analyysin pohjalta tarkennetaan osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Arviointi ilmaisee koulu- tuksen päättövaiheessa, miten hyvin oppija on saavuttanut koulutuksen tavoitteet. (Frisk 2005, 22.) Kuvio 7: Oppimisen arvioinnin kokonaisuus (Frisk 2005, 22). Arvioinnilla voidaan saada tietoa myös tiettyjen osaamistasovaatimusten saavuttamisesta, esimerkiksi arvosanojen tai tutkintojen antamista varten. Arvosanoilla ja tutkinnoilla tiedote- taan osallistujille, kouluttajille sekä työ- ja jatko-opiskelupaikkoihin, miten hyvin osallistujia on saavuttanut tutkinnon tavoitteet. Tutkinnot ja arvosanat ilmaisevat osallistujan sen hetki- sen osaamisen valtakunnallisiin määrittelyihin verrattuna. (Xxxxxxxx & Xxxxxxxx 2003 14.) Arviointi on osa toimintaa, päivittäistä arkea. Teemme paljon arviointia t...
Arviointi. Työn vaativuuden arviointitavat jaetaan yleensä kahteen pää- ryhmään: kokonaisarviointi ja analyyttinen eli vaativuustekijöit- täin eritelty arviointi (yleensä pisteytys). Tässä suositellaan ko- konaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivi- siin vaativuustekijöihin. Tähän on vaikuttanut mm. se, että ky- symyksessä on samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuuden arviointi ja vertailu. Eri vaativuustekijöillä on erilai- set painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin pai- noarvo. Analyyttisen pisteytysjärjestelmän hankkiminen ja muokkaaminen työyhteisöön soveltuvaksi (mm. vaativuusteki- jöiden ja niiden tasojen oikeat määritykset ja painotukset) vaa- tii yleensä enemmän koulutusta ja muuta valmisteluaikaa kuin kokonaisarviointi. Arviointijärjestelmän toimivuutta on hyvä ajoittain arvioida. En- nen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijär- jestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luotta- musmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoi- hin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Ar- viointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Selos- tus arviointijärjestelmästä tallennetaan kirjallisessa tai sähköi- sessä muodossa. Työpaikalla käytössä olevasta arviointijärjes- telmästä ja sen sisällöstä tiedotetaan niille viranhaltijoil- le/työntekijöille, joita ko. arviointitapa koskee. Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yh- denmukaisin perustein. Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koske- vat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.
Arviointi. Toimintaa arvioidaan ja seurataan erikseen sovitusti. Palautetta voi lähettää koollekutsujajärjestölle.
Arviointi. Tutkinnon järjestäjä toimittaa toimikunnalle suoritettujen arviointien tulokset kaikista tutkintotilaisuuksiin osallistuneista. Tuloksista on käytävä ilmi tutkin- non suorittaja, tutkinto, tutkinnon osat, arvioinnin kohteet, arvioinnin peruste- lut sekä arvosana. Tiedot toimitetaan sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Tutkintotoimikunta vahvistaa tutkintosuoritukset. Tutkinnon järjes- täjä tiedottaa osallistujille arvioinnin oikaisumenettelystä. Näyttötutkintotodistuksissa ja tutkintoihin valmistavan koulutuksen todis- tuksissa noudatetaan Opetushallituksen määräystä todistuksiin merkittävistä tiedoista ja todistusmalleista. Tutkintotodistuksen allekirjoittavat tutkinto- toimikunnan ja tutkinnon järjestäjän valtuuttamat henkilöt. Tutkinnon järjestäjä vastaa todistusten laadinnasta ja toimittamisesta osallistujille.
Arviointi. Työssäoppimisen arviointi >>> koulutuskertomuk- set 2 tai 3 kertaa vuodessa (Opiskelija/TPK)
Arviointi. Arviointi on keskeinen osa oppisopimusopiskelijan oppimisprosessia. Työssä oppimisen arvioin- ti tapahtuu kolme kertaa vuodessa oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle raportoitavissa vä- liarviointikeskusteluissa. Arvioinnin avulla oppisopimusopiskelija saa tietoa edistymisestään sekä siitä, että mitä pitäisi vielä oppia. Raportoinnin tarkoituksena on ohjata oppisopi- musopiskelija itsearviointiin sekä säännölliseen palautteen antamiseen. Raportointi toimii myös työnantajalle koulutuskorvaushakemuksena. Arvioinnin aikataulu Kausi Arviointilomakkeen palautus Maksatus I (tammi-huhtikuu) II (touko-elokuu) III (syys-joulukuu) 1.-10.5. 1.-10.9 1.-10.1 30.6 31.10 31.1
Arviointi. Osapuolet voivat harkita tutkintaryhmän suorituksen, käytettyjen parhaiden käytäntöjen ja saatujen kokemusten arviointia. Arvioinnin laatimista varten voidaan järjestää erityinen kokous.
Arviointi. Kunnanjohtajan kehittämiskeskustelu käydään vuosittain sovittavana ajankohtana. Sen suorittavat kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. Kunnanhallitus arvioi vuosittain kunnanjohtajan onnistumista keskeisten tehtäväalueidensa tavoitteissa (LIITE). Arviointi toteutetaan internet-pohjaisena kyselynä, jossa vastaukset eivät ole identifioitavissa, ja vastausten yhteenvedon pohjalta kunnanhallitus ja kunnanjohtaja käyvät arviointikeskustelun kunnanhallituksen kokouksessa kokousasiana.
Arviointi. Yhteistoimintaa ja sen toi toimivuutta arvioidaan Valtorissa vuosittain järjestettävällä yhteistoiminnan kehittämispäivällä. Kehittämispäivään osallistuvat valtakunnalliset pääluottamusmiehet sekä yhteistoimintaryhmä.