Arviointi. Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan huolehtia vaaran arvioinnista palvelutyötehtävissä. Arvioinnissa tulee huomioida myös työpaikkaan kohdis- tuva väkivallan uhka. Arviointi päivitetään vähintään kerran kalenterivuodessa. Arvioinnissa otetaan huomioon mm.: • työskentely yksin, varsinkin ilta- ja yöaikaan • työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset • xxxxx tai arvokkaan omaisuuden käsittely. Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
Arviointi. Luvussa 4.3 totesin, että koulutustaidon kehittyminen vaatii suoritusten arviointia ja palautetta työskentelystä. Oppiminen nopeutuu ja laadullisesti paranee, jos koulutettava saa prosessin aikana palautetta työskentelystään. Työntekijöitä on arvioitava eli heille on annettava palau- tetta heidän suorituksistaan. Pienessä mittakaavassa arviointi voi koskea yksittäistä koulutus- tapahtumaa. Palautteen ja arvioinnin merkitys oppimistapahtumassa on erittäin suuri, jotta oppiminen olisi tavoitteiden suuntainen. Luvussa 4.3 totesin, että koulutustaidon kehittymistä voidaan myös arvioida. Koulutustaidon kehittyminen ei saisi perustua pelkästään kokemuksien ja virheiden perusteella oppimiseen. Suorituksiasi on arvioitava ja niistä on saatava rakentavaa palautetta, mikäli haluaa kehittyä kouluttajana. Kehittymisen arvioinnin pohjana voidaan käyttää muun muassa kouluttajan te- kemiä suunnitelmia ja koulutussuorituksen valmisteluja sekä itse koulutussuoritusta. 49 Koulu- tussuorituksen arviointi on osa palautetta. Kouluttajien ammattitaito kehittyy rakentavan ja kriittisen palautteen avulla. Kouluttajan havainnot omasta koulutuskäyttäytymisestä jäävät suppeiksi, mikäli vain hän arvioi suorituksensa. Haastattelulomakkeen kuudennella kysymyksellä pyrin löytämään vastauksia kohtaan arvioin- ti. Yleistyksistä teen johtopäätökseni ja vastaan tutkielman toiseen alakysymykseen: Minkä- 49 Heikkurinen, 1994, s70-71 laista palautetta sopimussotilas saa koulutussuorituksistaan? Varmistin tutkielman tavoit- teenmukaiset vastaukset käskemällä, mitä vastaajan pitää pohtia. Käskyllä pyrin ohjaamaan kohdehenkilöiden vastauksia. Käskin: ”pohdi millä tavalla sinua arvioitiin”. Oppiminen nopeutuu ja laadullisesti paranee, jos koulutettava saa prosessin aikana palautetta työskentelystään. Koulutettavan tulisi saada ohjeita, kuinka hänen tulisi toimia oppimisensa ohjaamisessa.50 Haastattelulomakkeen vastauksista kävi ilmi, että sopimussotilaille annetaan satunnaisesti palautetta. Sopimussotilaat halusivat painottaa sitä, että he saavat kysymällä pa- lautetta työskentelystään. Heidän suorituksiaan ei valvota ilman erillistä pyyntöä. Yleistystä tukevat seuraavat lainaukset kohdehenkilöiden vastauksista: - ”Välillä joku vanhemmista kouluttajista saattoi kysyttäessä antaa pientä ohjaavaa pa- lautetta jotain tiettyä koulutusta koskien.” - ”Satunnaisesti valvottiin” - ”Satunnaisesti muutamat vanhemmat kouluttajat seurasivat toimintaani. He antoivat tarvittaessa palautetta ja kehittivät näin m...
Arviointi. Työssäoppimisen arviointi >>> koulutuskertomuk- set 2 tai 3 kertaa vuodessa (Opiskelija/TPK)
Arviointi. Toimintaa arvioidaan ja seurataan erikseen sovitusti. Palautetta voi lähettää koollekutsujajärjestölle.
Arviointi. Suunnitteluratkaisujen arviointi käyttäjien kanssa ja käytettävyystestaus on oleellinen osa projekteja sekä määrittely-, suunnittelu- että toteutusvaiheissa kuten Taulukko 7 on kuvattu. Toteutettavan sisällön/räätälöinnin/mukauttamisen käytettävyyttä katselmoidaan, arvioidaan ja testataan projektikohtaisesti sovitusti useissa eri kohdissa toteutusprosessia. Alustavien suunnitteluratkaisujen kohdalla arviointi kohdistuu työnkulkujen tai toimintaprosessien ja käyttöliittymien muutostarpeiden tunnistamiseen ja näihin liittyviin parannusehdotuksiin. Toteutuksen myöhemmissä vaiheissa arvioinnin pääpaino on toiminnallisuuksien yksityiskohtien ja käyttöliittymätason parantamisessa. Toteutusvaiheessa tapahtuvaa käytettävyystestausta on kuvattu myös luvussa 5.3.6, jossa varmistetaan, että käytettävyysvaatimukset täyttyvät. Käytettävyystestaus on myös osa hyväksymistestausta. Käyttäjäkeskeisen arvioinnin menetelmät jakautuvat pääosin kahteen lähestymistapaan: • käyttäjätestaus, jossa on mukana todellisia tai potentiaalisia Loppukäyttäjiä • käytettävyyden asiantuntija-arviointi, jossa käytettävyysasiantuntijat suorittavat arvioinnin esimerkiksi olemassa oleviin käytettävyysohjeisiin ja -suunnittelusääntöihin perustuen. Käytettävyysarvioinnin menetelmiä on kuvattu tarkemmin “ISO/TR 16982 Ergonomics of human-centred interaction – Usability methods supporting human-centred design” -dokumentissa. • käyttäjätarpeisiin liittyvän tiedon keräämiseen • alustavien suunnitteluratkaisujen väliseen vertailuun • alustavien suunnitteluratkaisujen kehittämiseen ja toteutusvaiheessa ratkaisujen parantamiseen • sen arviointiin, ovatko toiminnalliset vaatimukset ja käytettävyysvaatimukset täyttyneet. Vaatimus: Projektisuunnitelmassa tulee määritellä arvioinnin toteuttamisen vastuutahot (Asiakas / Järjestelmätoimittaja) kussakin kohdassa ja arviointien tuloksena tuotettava dokumentaatio. Käytettävyysarvioinneissa sovellettavat menetelmät, arvioinnissa läpikäytävät tehtävät ja toiminnallisuudet sekä testikäyttäjät hyväksyy Asiakas. Nämä kuvataan projektisuunnitelmassa ja ne voivat tarkentua projektin edetessä. Projektisuunnitelmasta on vastuussa Järjestelmätoimittaja. Käytettävyysarvioinnin käytännön toteuttamiseen liittyviä vaatimuksia ovat: • Vaatimus: Käytettävyyden arvioinnin suunnittelusta vastaa aina käytettävyysasiantuntija tai - asiantuntijat. • Vaatimus: Alustavia suunnitteluratkaisuja prototyypeillä (toiminnallinen / ei-toiminnallinen) arvioitaessa käyttäjien tulee suorittaa te...
Arviointi. Osapuolet voivat harkita tutkintaryhmän suorituksen, käytettyjen parhaiden käytäntöjen ja saatujen kokemusten arviointia. Arvioinnin laatimista varten voidaan järjestää erityinen kokous.
Arviointi. Työni oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja sitä oli mukava tehdä. Opin paljon hankintojen eri vaiheista ja siitä mitä tapahtuu kohteen tarjouskilpailun sekä rakentamisen välillä. Omasta mielestäni onnistuin työssäni hyvin. Vaikeuksia tuotti ennakkotarjousten ja sopimusten saaminen vertailukel- poisiksi. Lisäksi laskennan, hankinnan ja kustannusseurannan kokonaisuuden ymmärtäminen oli haastavaa.
Arviointi. Työn vaativuuden arviointitavat jaetaan yleensä kahteen pää- ryhmään: kokonaisarviointi ja analyyttinen eli vaativuustekijöit- täin eritelty arviointi (yleensä pisteytys). Tässä suositellaan ko- konaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivi- siin vaativuustekijöihin. Tähän on vaikuttanut mm. se, että ky- symyksessä on samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuuden arviointi ja vertailu. Eri vaativuustekijöillä on erilai- set painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin pai- noarvo. Analyyttisen pisteytysjärjestelmän hankkiminen ja muokkaaminen työyhteisöön soveltuvaksi (mm. vaativuusteki- jöiden ja niiden tasojen oikeat määritykset ja painotukset) vaa- tii yleensä enemmän koulutusta ja muuta valmisteluaikaa kuin kokonaisarviointi. Arviointijärjestelmän toimivuutta on hyvä ajoittain arvioida. En- nen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijär- jestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luotta- musmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoi- hin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Ar- viointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Selos- tus arviointijärjestelmästä tallennetaan kirjallisessa tai sähköi- sessä muodossa. Työpaikalla käytössä olevasta arviointijärjes- telmästä ja sen sisällöstä tiedotetaan niille viranhaltijoil- le/työntekijöille, joita ko. arviointitapa koskee. Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yh- denmukaisin perustein. Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koske- vat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.
Arviointi. Sopimuspuolet sopivat siitä, että tämän sopimuksen yhteinen arviointi suoritetaan tarpeen mukaan ja joka tapauksessa viimeis- tään viiden vuoden kuluttua sen voimaantu- losta. Arvioinnissa käsitellään erityisesti so- pimuksen käytännön täytäntöönpanoa, ja siinä saatetaan myös käsitellä sellaisia aihei- ta kuten Euroopan unionin kehitys siltä osin, kuin se liittyy tämän sopimuksen aiheeseen, 10 artikla mukaan lukien. The Contracting Parties agree to carry out a common review of this Agreement as nec- essary, and in any event no later than five years after its entry into force. The review shall address in particular the practical im- plementation of the Agreement and may also include issues such as the consequences of further development of the European Un- ion relating to the subject matter of this Agreement, including Article 10.
Arviointi. Sopimuspuolet sopivat siitä, että tämän sopimuksen yhteinen arviointi suoritetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Arvioinnissa käsitellään eri- tyisesti sopimuksen käytännön täytäntöön- panoa, ja siinä saatetaan myös käsitellä sel- laisia aiheita kuten Euroopan unionin kehi- tys siltä osin, kuin se liittyy tämän sopimuk- sen aiheeseen. The Contracting Parties agree to carry out a common review of this Agreement no later than five years after its entry into force. The review shall address in particular the practi- cal implementation of the Agreement and may also include issues such as the conse- quences of further development of the European Union relating to the subject mat- ter of this Agreement.