Työaika ja vuosiloma Mallilausekkeet

Työaika ja vuosiloma. Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoituksenmukaisel- la sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liittyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti. Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylittyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES-ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa. Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lomara- haa. Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin noudatetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä. Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkir- jassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 19 luvun mää- räyksistä.
Työaika ja vuosiloma. Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 15 ja 17 §:n mukaisesti.
Työaika ja vuosiloma. Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perusteiden mukaisesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.
Työaika ja vuosiloma. Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työ- ajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto- oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoi- tuksenmukaisella sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liit- tyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti. Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylit- tyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES- ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa. Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lo- marahaa. Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin nouda- tetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.
Työaika ja vuosiloma. Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Työaika ja vuosiloma vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa. Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimää- räinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaises- ti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan 19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaamisvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin kohdan 19.7 tarkoittamalla tavalla. Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.
Työaika ja vuosiloma. Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.
Työaika ja vuosiloma toimivatko käytössä olevat työaikajärjestelyt tuotannon ja palvelutoiminnan järjestämisen sekä työntekijöiden työaikaa koskevien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja • onko työpaikalla tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa kalen- terivuoden aikana järjestelyjä säännöllisen työajan lisäämi- seksi tai vähentämiseksi. Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:
Työaika ja vuosiloma. 1. keitä sopimus koskee
Työaika ja vuosiloma. Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mah- dollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorva- uksesta. Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuu- den suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astu- essaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelus- velvolliseen. Työkomennukset ja korvaukset‌‌‌‌