TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Mallilausekkeet

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.
TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. 27 7 § ERITYISTILANTEISSA MAKSETTAVIA KORVAUKSIA 31 9 § TYÖAJAN LYHENNYS (PEKKASPÄIVÄT) 35
TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Paikallisen sopimisen yleisin kohde on työaikaan liittyvät määräykset.19 Tämän huomaa myös PAMin alaisia työehtosopimuksia tarkastellessa, sillä suurin osa paikallisen sopimisen mahdollistavista lausekkeista sijaitsee työaika koskevissa määräyksissä. Työsopimuslain mukaisiin työsopimusten sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön sovelletaan työaikaa koskien työaikalakia, jollei toisin säädetään TAL 1 §. Työaikalaki on pakottavaa lainsäädäntöä ja siksi siitä voi poiketa vain lainsäädännön mahdollistamista kohdista. Täten sopimus, jolla vähennetään laista löytyviä ehtoja, on TAL 33 § mukaan mitätön. Työaikalain 34 § mukaan valtakunnalliset työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset saavat työehtosopimuksessa kuitenkin sopia toisin tietyistä ehdoista. Täten he voivat antaa myös mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen työpaikan tasolla tietyistä kohdista. Kuitenkin 35 § mukaan järjestäytymättömät työnantajat, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta, eivät voi solmia muita kuin säännöllistä työaikaa koskevia20 paikallisia sopimuksia. Täten he eivät ole täysin tasapuolisessa asemassa normaalisitovaa työehtosopimusta noudattavien yritysten kanssa paikallisen sopimisen suhteen. Tässä osioissa tarkastellaan neljän suurimman alan työehtosopimuksen työaikaan liittyviä määräyksiä ja sitä, kuinka ne mahdollistavat paikallista sopimista. Liite 1 sisältää jokaisen paikallisen sopimisen mahdollisuuden sisältävän lausekkeen tarkastelluista työehtosopimuksista työaikaan liittyen. Työaika määräyksien tarkastelun avulla voidaan suorittaa vertailua työehtosopimusten välillä sekä myös vertailla TAL 34 § antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. 1.1. Kaupan ala Kaupan työehtosopimuksessa työaikaa koskevat määräykset löytyvät kolmannesta luvusta. Niiden mukaan voi sopia 23 § mukaisesti paikallisesti seuraavista asioista: • 6 § - Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelujakson pituus • 6 § - Korotettujen sopimustuntien toteuttamisajankohta • 6 § - Säännöllisen työajan järjestelyt viikon jaksoissa ja tasoittumisjaksoissa • 6 § - 27-52 viikon mittaisen tasoittumisjakson käyttöönotto • 6 § - Työviikon alkaminen • 6 § - Työvuoroluettelon julkaiseminen • 6 § - Työhönsidonnaisuusaika • 6 § - Vuorokausilevon pituus • 6 § - Yötyön tekeminen • 8 § - Ruokatauon lyhentäminen tai sen poistaminen • 9 § - Työajan enimmäismäärän tarkistelujakso • Varastotyöntekijöiden vapaapäivien väliset työpäivät (Ammattiryhmäpöytäkirjat) • Varastotyöntekijöiden työajan tasoittumisjakso • Arkipyhäviikon työajan lyhennys konttorityöntekijöillä (Työaikapöytäkirjat) • Vuosityöajan lyhennys • Joustavan kokoaikatyöjärjestelmän käyttö • Lisätyön tarjoamisen järjestely • Työaikapankin käyttöönotto

Related to TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Korvattavat kustannukset Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

  • Luottamusmiehelle annettavat tiedot Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn yrityskohtaisen erän suuruuden.

  • Korvattavat vahingot Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön hallinnossa vakuutuksenottajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko - joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja - josta vakuutettu on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan Osakeyhtiölain, Asunto-osakeyhtiölain tai Osuuskuntalain mukaan korvausvastuussa.

  • Asiakkaan velvollisuudet Yhtiön verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, yhtiölle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäteveden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin yhtiön kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen yhtiön viemäriin johtamista yhtiön hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa yhtiön toimintaa. Jos asiakas yhtiön kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaustyön, voi yhtiö asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla. Yhtiö voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle tonttijohdoissa sekä yhtiön laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv- laitteensa kuten vesijohtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsittelyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet. Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erottimet (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjennetään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Lisäksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tulee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa yhtiön laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan yhtiön antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on yhtiön kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan yhtiön toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman yhtiön lupaa.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Muutokset Jos laitoksen arvioima toimitusvesimäärä, painetaso tai muut vedentoi- mitukseen vaikuttavat tekijät muuttuvat, asiakas on velvollinen saatta- maan asia laitoksen tietoon. Laitoksella on oikeus tarkistaa sopimus uusia olosuhteita vastaavaksi.