Työvuoron pituus Mallilausekkeet

Työvuoron pituus. Työvuoron tulee olla vähintään neljä tuntia pitkä. Työntekijän pyynnöstä tai pe- rustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy voi liittyä esi- merkiksi palvelujen kysynnästä johtuvaan työvoiman tarpeen määrään, liikkeen aukiolo- ja palveluaikaan tai työn lyhytkestoisuuteen. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Työntekijän suostumuksella aikaa voi- daan pidentää. Kymmenen tunnin pituisia työvuoroja ei saa teettää kohtuutto- masti. Työntekijän toivomuksesta tai suostumuksella voidaan tehdä myös peräk- käisiä 10 tunnin työvuoroja. Vuorokautinen työaika saa olla kuitenkin enintään 16 tuntia.
Työvuoron pituus. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
Työvuoron pituus. Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia, ellei perustellusta syystä muuta sovita. (51 §) Työvuoro ei saa alkaa eikä päättyä kello 24.00 - 06.00 välisenä aikana. Jos tästä poiketaan, maksetaan ylimääräisenä korvauksena kuten varallaolosta, lähim- pään sallittuun alkamis- tai päättymisajankohtaan. Paikallisesti voidaan sopia toisin. (51 §)
Työvuoron pituus. Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia. Alle 5 tunnin työvuo- roista voidaan sopia työntekijän kanssa, pituus kuitenkin vähintään 3 tuntia. Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa (27 §). Pöytäkirjamerkintä: Työvuoron poikkeava pituus on pyrittävä sopimaan ennen työvuoron alkua.
Työvuoron pituus. Hoitoringin työvuoron pituus voi olla työnantajan ja työntekijän yhteisellä suostumuksella enintään 14 tuntia 15 minuuttia (klo 7.00 - 21.15 välillä). Työntekijä voi halutessaan antaa esimiehelleen suostumuksen toistaiseksi 14 tunnin 15 minuutin mittaisen työvuoron tekemiseen. Työntekijä voi perua suostumuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta ei kuitenkaan kesken vahvistetun työvuoroluettelon. Pääsääntöisesti pitkä työvuoro pyritään korvaamaan kokonaisella vapaapäivällä
Työvuoron pituus. Työntekijän työvuoro saa olla enintään 10 tuntia työskentelyn tapahtuessa paik- kakunnalla, jolla työn aloituspaikka sijaitsee. Työvuoron enimmäispituus matkatyössä on 12 tuntia. Matkatyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työskennellään yli 15 kilometrin etäisyydellä työn aloituspaikasta. Sellaisessa työvuorossa, joka on matkatyötä ja jossa vieraalla paikkakunnalla on lepoaika (lopetus- ja valmisteluaikojen välinen aika on yli 2 tuntia), voi työvuoron alkamisesta työvuoron päättymiseen laskettava aika lepoaikoineen olla enintään 15 tuntia. Kyseessä on kaksi erillistä työvuoroa, kun ensimmäisen työvuoron alkamisen ja toisen työvuoron päättymisen välinen aika on yli 15 tuntia, ei kuitenkaan enem- pää kuin 24 tuntia (ns. matkatyövuoro). Matkatyövuorossa työvuorot erottaa toi- sistaan työvuorojen välissä oleva vuorokautinen lepoaika vieraalla paikkakun- nalla. Edellä sanotut tuntimäärät saadaan ylittää vain, kun siitä on työntekijöiden tai heidän luottamusmiehensä kanssa etukäteen sovittu. Sellainen menettely ei ole hyväksyttävää, että työntekijä katsoessaan tässä mää- ritellyn pisimmän työvuoron tulleen täyteen, voisi kieltäytyä suorittamasta tehtävi- ään silloin, kun työtä ennalta arvaamattomasta syystä, kuten juna- tai ratavaurio, veturivika, asiakkaasta johtuva seikka tai muu ennakoimaton tapahtuma, on jat- kettava yli enimmäisajan. Suunnitellun työvuoron laskennallinen vähimmäispituus yötyön aikahyvityksineen on viisi tuntia. Suunniteltaessa työvuoroja viiden tunnin vähimmäispituus ei kuitenkaan koske työvuoron osia eikä ns. matkatyövuorossa olevia erillisiä työ- vuoroja. Työvuoron viiden tunnin vähimmäispituutta ei sovelleta päivittäisissä operatiivi- sissa tilanteissa syntyneisiin työvuoroihin. Tällaisia voivat olla esim. koeajot, lii- kennehäiriöstä johtuvat tilanteet, turha työpaikalla käynti, erilaiset kokoukset yms. Tässä määritellystä työvuoron vähimmäispituudesta voidaan työvuorosuunnitte- lussa poiketa, mikäli siitä on sovittu työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteis- työssä tai kun työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuk- sia.
Työvuoron pituus. (30. § Jaksotyö – kohdat 5 ja 6) Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä järjestetään vähin- tään kuuden tunnin ja enintään 14 tunnin pituiseksi yhtenäiseksi jak- soksi. Liikennerakenteesta johtuen voidaan työvuoro jakaa kahteen erilli- seen jaksoon, joiden yhteispituus on vähintään seitsemän tuntia. Täs- tä työntekijälle aiheutuva haitta kompensoidaan kahden tunnin kes- kituntiansiota vastaavalla erillislisällä.

Related to Työvuoron pituus

  • Vuokranantajan ilmoitus maaperän puhtaudesta Vuokranantaja ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei vuokra-alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi ai- heuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mikäli vuokra-alueella ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä vuokrananta- jaan (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu). Vuokranantaja korvaa vuokralaiselle pilaantuneen maaperän puhdistamisesta aiheutu- neet tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset, mikäli korvattavista toimenpiteistä ja kustannuksista on sovittu vuokranantajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sel- vyyden vuoksi todetaan, että alemman ohjearvon alittavista haitta-ai- nepitoisuuksista aiheutuvia toimenpiteitä tai kustannuksia ei pidetä tässä tarkoitettuna pilaantuneen maaperän puhdistamisena. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta vii- västymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle tai kolmannelle osapuo- lelle saattaa aiheutua. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus pilaantuneesta maaperästä on voimassa siihen asti, kun kaikki vuokra-alueelle raken- nettavat rakennukset ovat asemakaavan nro 12220 ja tämän vuokraso- pimuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ensimmäisen kerran viran- omaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi, kuitenkin enintään viisi vuotta vuokrasuhteen alkamisesta lukien. Tämän jälkeen vuokra- lainen vastaa pilaantumisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Edellä mainittu vuokranantajan korvausvelvollisuus ei koske vuokralai- sen tai vuokralaisen lukuun toimineen toiminnasta ennen vuokrasuh- teen alkamista aiheutunutta pilaantumista. Edellä mainittu ei myöskään koske vuokra-aikana aiheutunutta pilaantumista riippumatta sen aiheut- tajasta.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Maaperän pilaantuminen Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralai- sen toimesta eikä muutoinkaan pilaannu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 tai ja 8 § tarkoitta- malla tavalla pilaantunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin lain 12 luvussa säädetään. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokrananta- jalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpi- teestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta.

  • Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuk- sen, jonka kerrosala on vähintään 140 k-m², kolmen vuoden kuluessa siitä hetkestä, kun rakennustyöt saa aloittaa, siihen valmiusasteeseen, että raken- nustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttä- män hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. Vuokramies sitoutuu rakentamaan ajoneuvoliittymän niin, että tontin kadun- puoleiselle rajalle asemakaavassa osoitetun istutettavan alueen osan toteut- taminen käy mahdolliseksi. Muita kuin tontin rakennettavaksi tarkoitetulla osalla kasvavia puita ei saa kaataa ilman rakennustarkastajan lupaa. Rakentamisen saa aloittaa heti.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, ● joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuu- tuksen voimaantuloa aloitetusta muusta kuin tavanomaisesta kunnossapitoon liittyvästä rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, ta- kuista tai vakuuksista, ● joka liittyy huoneenvuokrasuhteeseen, ● jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina; va- kuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuksenottajan kustan- nukset, ● joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuutetulle siir- retty, ellei siirrosta riidan syntyessä ole kulunut kahta vuotta, ● jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai tällaisen syytteen vireillä ollessa asian- omistajan syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta, ● joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellaiseen tekoon pe- rustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, - josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta, ● joka liittyy konkurssiin, ● joka liittyy ulosottoon, ulosottolaissa tarkoitettuun täytäntöön- panoriitaan tai ulosottoon liittyvään täytäntöönpanoon, ● joka liittyy velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen, ● jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoittamasta vakuu- tustapahtumasta aiheutuneet kustannukset joko kokonaan tai osittain korvattava oikeusturvavakuutuksesta, ● jota käsitellään ryhmäkanteena ja jossa vakuutettu on hakijana tai ryhmän jäsenenä.

  • Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Tilapäinen mittarin poisto Jos asiakas tilapäisen käyttökatkoksen ajaksi haluaa, että laitos ottaa vesimittarin pois määräajaksi pakkasen, kiinteistöllä tehtävän työsuorituksen tai muun vaaran joh- dosta, on laitos palvelumaksuhinnaston mukaista korvausta vastaan velvollinen otta- maan mittarin pois sekä asentamaan mittarin uudestaan paikoilleen. Asiakkaan on kirjallisesti tai sähköisesti pyydettävä mittarin poistoa vähintään kaksi viikkoa ennen määräaikaa.