Sisällysluettelo

Sisällysluettelo

Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus

1 § Sopimuksen ulottuvuus 3

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 3

3 § Työsuhteen alkaminen 4

4 § Työsuhteen päättyminen 4

5 § Palkat 6

6 § Työaika 6

7 § Lisä- ja ylityö 9

8 § Ilta- ja yötyökorvaus 10

9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo 11

10 § Lauantaityö 11

11 § Sunnuntaityö 11

12 § Matkakustannukset ja päivärahat 12

13 § Vuosiloma 12

14 § Lomaraha 17

15 § Säästövapaa 18

16 § Sairausajan palkka 20

17 § Lääkärintarkastukset 22

18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 23

19 § Perhevapaat 26

20 § Työasu ja suojavaate 27

21 § Luottamusmies 27

22 § Koulutus 27

23 § Kokoontuminen työpaikoilla 27

24 § Keskusjärjestösopimukset 28

25 § Jäsenmaksujen periminen 29

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 29

27 § Voimassaolevat etuudet 30

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 30

29 § Sopimuksen voimassaolo 30

Sopimus ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta 32

Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta 43

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat 50

HTP – henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 51

Sopimus paikallisesta sopimisesta 55

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta 57

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi 58

Luottamusmiessopimus 61

Koulutussopimus 70

Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja 73

Sivistystyönantajat ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n,

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvin- vointialojen liitto JHL ry:n välinen

T Y Ö E H T O S O P I M U S

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat/Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Työnantajayhdistyksen jäseninä olevien yksityisten ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjoh- tajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työeh- tosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Soveltamisohje:

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimimi- nen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaati- ossa.

b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäyty- neitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työso- pimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa ir- tisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tar- koitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimus- lain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenki- lölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihenkilöiden luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat ta- vattavissa. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen jär- jestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain

1. luvun 3 §:ssä mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikainen työ- sopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pide- tään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan alla mainittuja työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia ir- tisanomisaikoja:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika seuraa- va:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaaditta- essa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimihenkilöllä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä ilman irtisanomisaikaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta sei- kasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.

5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työ- sopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Palkat

1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkasopimuksessa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toi- mihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäi- vänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jol- loin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Xxxxxxx toimihenkilöllä on palvelukseen tullessaan kokemuslisään tai määrävuosikorotuksiin oikeuttavaa palvelusta, myönnetään lisät ja ko- rotukset heti palvelussuhteen alusta. Uudet kokemuslisät ja määrävuo- sikorotukset maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

3. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.

4. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön palkka määräytyy sovitun työ- ajan ja enimmäistyöajan suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä: Niillä toimihenkilöillä, joilla on 31.10.2007 asti voimassa ollut 5 %:n osa-aikalisä, lisä säilytetään.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia päivässä ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa- aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että

- päivittäinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivänä tai

- tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että toimihenkilöllä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoiseen vapaaseen

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on en- nakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jon- ka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enin- tään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluette- loon sitä laadittaessa.

3a. Säännöllinen työaika 2 kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan jär- jestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkausien aikana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen työaika kalenterivuoden aikana tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.

Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikalli- sesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vä- hintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.

4. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 3- tai 3 a - kohdan mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä tasoittu- matta keskimääräiseen 38,25 tuntiin viikossa, maksetaan tämän tunti- määrän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos

- työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvas- ta syystä tai

- jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen

b. 50 % korotettu palkka, jos

- työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos

- työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannolli- sella perusteella.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a ja b kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyön- tekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 38,25 tunnin vä- hennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

5. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

6. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perus- teltua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yhden- jaksoiseksi. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden

(1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepoaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Toimihenkilöl- lä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.

7. Talonmiesten työaika määräytyy 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3. ja 3 a - kohdasta poiketen työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.

8. Opetushenkilöstön työaika määräytyy erillisen sopimuksen mukai- sesti.

9. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toi- minnasta muuta johdu.

10. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäi- syyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännölli-

sen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).

7 § Lisä- ja ylityö

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisim- män lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäis- työajan ja lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aika- na, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän toimi- henkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukai- sen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edelli- sen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön sään- nöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa las- kettaessa.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aika- na ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan mää- räyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistu- misen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittu- misjärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

4. Tasoittumisjaksojärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tun- neilta (vrt. vuorokautinen ylityö):

- 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja

- sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.

Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tun- neilta (vrt. viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu. palkka.

5. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Tällöin se on koro- tettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi kor- vattu rahana.

6. Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinker- tainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Mikäli toi- mihenkilön työaika on 36 ¼, saadaan yksinkertainen tuntipalkka ja- kamalla kuukausipalkka luvulla 153.

8 § Ilta- ja yötyökorvaus

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä

15 %:n suuruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yö-

työkorvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mukai- sesta tuntipalkasta. Mikäli työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyökorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.

3. Korvaukset tulee maksaa rahana.

9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo

1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumi- sesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan toimihenkilölle hälytysraha, joka on 1.3.2012 lukien 11,39 €. Hälytysraha maksetaan työntekijälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa–aikanaan ilman, et- tä hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen il- moitettu tällaisesta työstä.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn si- donnaisuuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskele- maan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hänelle korvaus, joka on 50 % hänen tuntipalkastaan.

10 § Lauantaityö

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lau- antaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotettu tuntipalkka

06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta. Korvaukset tulee maksaa rahana.

11 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, makse- taan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena

yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanot- tuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä. Korva- ukset tulee maksaa rahana.

Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työ- aikalain 33 §:ään.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat

1. Toimihenkilölle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkusta- maan, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kul- loinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.

13 § Vuosiloma

1. Soveltamisala

1. Toimihenkilön vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa ole- van vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljem- pänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalve- luhenkilöstöön sekä opetushenkilöstöön.

2. Määritelmät

1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

2. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräy- tymisvuosi päättyy.

3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta so- vellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä,

jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäi- vää.

5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tar- koitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäi- vää.

6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeutta- va kalenterikuukausi.

7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidet- täväksi siirretty loman osa.

3. Vuosiloman pituus ja ansainta

1. Toimihenkilön vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

a) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan tau- lukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	7	9	11	13	15	18	20	24	26	30

c) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on opetushenkilöstön osalta määrävuosikorotuksiin oikeuttavaa palvelusaikaa ja muun hen- kilöstön osalta kokemuslisiin hyväksi luettavaa palvelusaikaa maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta samalla työnantajalla tai vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykytehtävissä, vuosilomapäivien luku- määrä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seu- raavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomapäivien lukumäärä	3	5	8	10	13	16	19	23	25	30	33	38

2. Vuosiloma-ajan vähimmäispituus

Työntekijän todellisen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tämän sopimuksen taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta koskevien määräysten mukaan (13 § 8- ja 9- kohta).

4. Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.

5. Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sun- nuntaihin. Täydellä kalenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäi- vää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle toimihenkilölle, joka työskentelee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää ka- lenteriviikossa, annetaan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvi- en työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

6. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka Palkan määrä

1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen normaali kuukausipalkka.

Työaikakorvaukset

2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauan- taityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta maksettavaa korvausta eikä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai vuosilomakorvausta laskettaessa.

Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korote- taan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.

6 a. Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttu- vat lomanmääräytymisvuoden aikana

Lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vas- taavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden ka- lenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 ka- lenteripäivää.

Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen lo- mapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:

- 13 §:n 3.1 a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,

- 13 §:n 3.1. b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia; ja

- 13 §:n 3.1. c kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia

Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamis- ta, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikai- sen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mu- kaan.

7. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Toimihenkilölle maksetaan vuosilomapalkka varsinaisena pal- kanmaksupäivänä.

8. Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomakorvaus vuosilo- mapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkan mää- räytyessä 6 a-kohdan prosenttiperusteisen laskennan mu- kaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuon- na ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

9. Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilo- mapalkka määräytyy vuosilomalain 3 luvun 12 §:n mukaan (prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 9 % tai 11,5 %).

10. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi

Työntekijän oikeus siirtää vuosiloma määräytyy vuosiloma- lain 25 §:n mukaan.

Soveltamisohje:

Siirto-oikeus koskee tämän työehtosopimuksen 13 §:n mukaisia vuosilomia.

Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työky- vyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvitys.

Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaa ei siirry työnantajalle.

14 § Lomaraha

Lomarahan määrä

1. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on

- 13 §:n 3.1 a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 pro- senttia,

- 13 §:n 3.1. b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 pro- senttia; ja

- 13 §:n 3.1. c kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 pro- senttia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipal- kasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien luku- määrällä.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka mää- räytyy vuosilomalain 10 §:n 4 momentin perusteella pro- senttiperusteisesti, maksetaan lomaraha kuitenkin yllä ole- vien määräysten mukaisesti.

2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 pro- senttia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahan maksaminen

3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.

4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.

5. Toimihenkilöllä ja opettajalla, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeut- ta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta toimihenkilöllä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

15 § Säästövapaa

Sopiminen

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen

edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välistä kirjallista sopi- musta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enim- mäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidet- tävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.

2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava vii- meistään silloin kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.

Siirrettävät päivät

3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 13

§:n 3-kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta

- a kohdan osalta enintään 5 päivää

- b kohdan osalta enintään 10 päivää ja

- c kohdan osalta enintään 15 päivää Vapaan pitäminen

4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuu- kautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.

5. Säästövapaa voidaan kokonaan tai osittain sopia yhdistettä- väksi työaikapankkivapaaseen.

Pitämättä jääneet säästövapaat

6. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä sääs- tövapaasta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana

7. Työntekijän oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyy- den vuoksi määräytyy tämän työehtosopimuksen 13 §:n 10- kohdan mukaisesti.

16 § Sairausajan palkka

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

- jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden, enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta,

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 28 kalenteri- päivältä (4 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuot- ta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuot- ta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa).

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapa- turma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).

2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymykses- sä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kui- tenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutus- lain tarkoittamalta karenssiajalta.

3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairaus- ajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toi- mihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Toimihenkilön, jonka tehtävien hoito on keskeytynyt määrä- ajaksi koulun tai oppilaitoksen toiminnan keskeytyksen vuoksi,

päiväraha tai muu 5. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen

perusteella toimihenkilölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mu- kaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempä- nä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oi- keus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, jo- ka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Xxxxxx toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman va- kuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sai- rausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6. Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on esty- nyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnanta- jalle tästä sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli toi- mihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

9. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairausajan palk- kaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

17 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkä- rintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä la- boratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutki- muksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin- tarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

- sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

- kun krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja ky- symyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

- kun kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoi- don määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

- kun kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimen- piteen aiheuttama työkyvyttömyys.

3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitoa aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, jo- ka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoi- toa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

4. Raskaana olevan toimihenkilön käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli toimihenkilö ei ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella.

5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa koske- van valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vä- hennetä.

Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar- koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutkimuk- sia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirty- misestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lääkärin- tarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matka- kustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tar- kastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoi- tettu etukäteen työnantajalle.

18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle järjes- tetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti mak- setaan lapsen huoltajalle tai lapsesta elatusvastuussa olevalle van- hemmalle palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koskevi- en määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakotta- van esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoi- taa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvi- tys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt ole- masta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvi- oidaan päättyvän.

Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biolo- gista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.

3. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toimi- henkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä. Parisuhteen rekisteröinti rinnastetaan vihkiäisiin.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotis- päivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsun- tatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviili- palveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja re- serviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

8. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle toimihen- kilölle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kun- nallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai

-toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosi- lomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaika- naan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyk- sen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihen- kilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työeh- tosopimuksen allekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien

elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansi- on alenemista.

11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oi- keutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan pois- saolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.

12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön sovit- tava työnantajan kanssa.

19 § Perhevapaat

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26 §:n mu- kaisesti.

2. Toimihenkilölle maksetaan äitiysvapaan alusta lukien täysi palkka 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyys- vapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien 6 arkipäivän ajalta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysva- paan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuut- ta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.

Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Jos äitiysraha menetetään toimihenkilön

laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava osa.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottu- ja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Mitä äitiysvapaasta ja isyysvapaasta on edellä sovittu, sovelle- taan myös alle 7-vuotiaan lapsen adoptioon.

20 § Työasu ja suojavaate

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työssään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa sen.

21 § Luottamusmies

Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä koskevaa sopimusta.

22 § Koulutus

Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskou- lutuksen osalta noudatetaan liitteenä olevaa koulutussopimusta.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyt- tyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana)

järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoite- tussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämi- seksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja palotur- vallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä koko- ustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työ- ehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mai- nitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Keskusjärjestösopimukset

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla Hyvityssakkopöytäkirja

Ryhmähenkivakuutussopimus

2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaan- saattamisesta neuvoteltava erikseen.

25 § Jäsenmaksujen periminen

1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenki- lön palkanmaksun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoitta- vat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neu- vottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrys- tä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Voimassaolevat etuudet

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen toimieh- tosopimukseen tai sen liitteeseen.

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 1.4.2014 alkaen 31.1.2017 saakka jat- kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Mikäli sopimuskauden toista jaksoa 1.2.2016 – 31.1.2017 koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksi- mielisyyteen viimeistään 15.6.2015 mennessä, tämän sopimuksen osapuolet neuvottelevat sen jälkeen 31.10.2015 mennessä toisen so- pimuskauden palkankorotuksista. Jos neuvotteluissa ei päästä sopi- mukseen, osapuolilla on oikeus irtisanoa tämä sopimus päättymään ensimmäisen sopimuskauden loppuun 31.1.2016 siten, että irtisano- minen on tehtävä viimeistään 30.11.2015.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muu- tosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jom- mankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opetus- henkilöstön palkkauksesta ja työajasta

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan ammatillisten aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisissa työsuhteissa.

2. Opettajat ovat viikkotyöajan pituuden perusteella täyttä työaikaa te- keviä(kokoaikaisia) tai osatyöaikaa tekeviä (osa-aikaisia) tai sivutoi- misia tuntiopettajia.

3. Sopimusta sovelletaan myös toimihenkilöön, jonka työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu koulutuksen ja opetuksen suunnittelua sekä opettamista.

APULAISREHTORIT

2 § Palkka

1. Apulaisrehtorin kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryh- mittelyn perusteella:

Palkat 1.8.2014 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 310,93 €	-	5 327,92 €
Muu tutkinto	3 204,05 €	-	5 113,67 €

Palkat 1.8.2015 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 320,86 €	-	5 343,90 €
Muu tutkinto	3 213,66 €	-	5 129,01 €

2. Apulaisrehtorin palkkaa määriteltäessä työsuhteen alkaessa ja sen jatkuessa on otettava huomioon hänen tehtäviensä vaativuus ja vas- tuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksien lisääntyminen työ- suhteen aikana.

3. Apulaisrehtorin saavutettua palkkaryhmittelyssä edellytetyn päte- vyyden tarkistetaan hänen palkkaustaan seuraavan kuukauden alusta vähintään uuden palkkaryhmittelyn alarajaan, ottaen kuitenkin huomi- oon edellä kohdassa 2 mainitut palkanmääräytymisperusteet.

3 § Työaika ja vuosiloma

1. Opetustuntimäärä on 100 - 350 kalenterivuodessa.

2. Apulaisrehtorin toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asi- anomainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöajan mukaista työ- aikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin apulaisrehtorin työn erikoisluonne huomioon ottaen.

3. Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Apulaisrehtorin tehtävä- kokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tar- kasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vai- keaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee vuoden eri aikoi- na huomattavasti. Näistä syistä apulaisrehtorin työaika muodostu jous- tavaksi vuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.

4. Apulaisrehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy ammatillisten ai- kuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mu- kaisesti.

OPETTAJAT

4 § Kokoaikaisen opettajan palkka

1. Kokoaikaisen opettajan, jolla on ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus lukuun ot- tamatta opettajankoulutusta, kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:

Palkat 1.8.2014 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 308,20 €	-	3 876,31 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	3 142,73 €	-	3 595,33 €
Opistoasteen tutkinto	2 745,59 €	-	3 147,97 €
Muu tutkinto	2 614,86 €	-	2 998,08 €

Palkat 1.8.2015 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	3 318,13 €	-	3 887,94 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	3 152,16 €	-	3 606,12 €
Opistoasteen tutkinto	2 753,82 €	-	3 157,41 €
Muu tutkinto	2 622,70 €	-	3 007,08 €

2. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun kokoaikaisen opettajan kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:

Palkat 1.8.2014 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	2 646,05 €	-	3 101,00 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	2 517,09 €	-	2 876,61 €
Opistoasteen tutkinto	2 111,61 €	-	2 403,56 €
Muu tutkinto	2 012,29 €	-	2 289,13 €

Palkat 1.8.2015 alkaen:

Ylempi korkeakoulututkinto	2 653,99 €	-	3 110,30 €
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk.	2 524,64 €	-	2 885,24 €
Opistoasteen tutkinto	2 117,95 €	-	2 410,77 €
Muu tutkinto	2 018,33 €	-	2 296,00 €

3. Jos opettaja on suorittanut opettajankoulutuksen, palkkaryhmittelyn ylä- ja alarajoja korotetaan kymmenellä prosentilla.

4. Kokoaikaisen opettajan palkkaa määriteltäessä työsuhteen alkaessa ja sen jatkuessa on otettava huomioon hänen tehtäviensä vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksien lisääntyminen työ- suhteen aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkaa määriteltäessä noudatetaan sopijaosapuolten yhteistä muistiota 18.9.2008.

5. Kokoaikaisen opettajan saavutettua palkkaryhmittelyssä edellytetyn pätevyyden tarkistetaan hänen palkkaustaan seuraavan kuukauden alusta vähintään uuden palkkaryhmittelyn alarajaan, ottaen kuitenkin huomioon edellä kohdassa 4 mainitut palkanmääräytymisperusteet.

Pöytäkirjamerkintä:

4 §:n 4 ja 5 kohtia sovelletaan 1.2.1994 ja sen jälkeen alkanei- siin työsuhteisiin sekä ennen ao. ajankohtaa alkaneisiin työsuh- teisiin mikäli palkkaperusteissa tapahtuu 4 tai 5 -kohtien mu- kainen muutos (mm. opettajankoulutus).

5 § Osa-aikaisen opettajan palkka

1. Osa-aikaisen opettajan, jonka säännöllinen työaika työsopimuksen mukaan on alle 37 tuntia 50 minuuttia viikossa, mutta kuitenkin kes- kimäärin vähintään 16 tuntia viikossa, kuukausipalkka on samassa suhteessa kokoaikaisen palkkaa alempi kuin viikoittainen työaika on kokoaikaisen viikkotyöaikaa (37 h 50 min) lyhyempi.

2. Jos osa-aikaisen opettajan työaikaa ei työsopimuksessa ole määri- telty kiinteänä viikkotyöaikana, viikkotyöajan tasoittumisjaksona käy- tetään palkanmaksukautta ja palkka maksetaan näin saadun viikko- työajan perusteella kuukausittain. Paikallisesti voidaan sopia pitem- mästä tasoittumisjaksosta.

3. Jos 2 momentissa tarkoitetun opettajan palkallisen työloma-ajan viikoittainen työaika ei ole tiedossa, opettajalle maksetaan edellisen vuosineljänneksen keskimääräisen työajan perusteella määräytynyt palkka.

4. Huhtikuun 30. päivänä 1991 palveluksessa olleen osa-aikaisen opet- tajan viikoittaiseen työaikaan tulee sisällyttää muuta työaikaa kuin op- pitunteja seuraavasti:

Opetustuntien lukumäärä Muu työaika viikossa tuntia/viikossa

16 - 18	1,5
19 - 25	2,5
26 - 32	3
33 - 35	4

6 § Määrävuosikorotukset

1. Palveluvuodet	5 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Prosentit	5 %	5 %	5 %	5 %

2. Määrävuosikorotukset lasketaan kuukausipalkan ja edellisten mää- rävuosikorotusten yhteismäärästä.

3. Määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palveluajaksi luetaan oppilai- toksessa päätoimisena rehtorina tai opettajana palveltu aika.

4. Määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan

lukea enintään viisi vuotta päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetus- aluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla.

Pöytäkirjamerkintä:

1.9.2008 tai sen jälkeen alkavissa työsuhteissa ei sovelleta vii- den vuoden rajoitusta.

5. Määrävuosikorotukseen oikeuttavan palvelusajan täytyttyä tarkiste- taan hänen palkkaansa määrävuosikorotuksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien määrävuosikorotuksen edellyttämällä pro- senttimäärällä.

7 § Ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppuopetuskorvaus

1. Opetuksesta, jota annetaan tavanomaisen päivittäisen työ ajan jäl- keen ennen kello 22.00 sekä lauantaina kello 7.00–22.00, maksetaan

15 prosentin rahakorvaus ja opetuksesta, jota annetaan kello 22.00–

7.00 välisenä aikana, maksetaan 30 prosentin rahakorvaus. Opetukses- ta, jota annetaan arkipyhänä tai sunnuntaina maksetaan 50 prosentin rahakorvaus.

Pöytäkirjamerkintä:

Samoin korvataan työnantajan kyseisiin ajankohtiin määräämät muut tehtävät.

2. Ilta-, yö- ja viikonloppuopetuksesta maksettavat rahakorvaukset lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan jakamalla opettajan kuukausipalkka määrävuosikorotuksineen luvulla 143.

Osa-aikaisen opettajan tunti palkka lasketaan kuukausipalkasta, jonka hän saisi kokoaikaisena.

3. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

8 § Osastonjohtajan palkka

Osastonjohtajaksi määrätylle opettajalle maksetaan osastonjohtajan tehtävistä 34,61 (1.3.2012) euron kuukausipalkkio.

9 § Opettajan henkilökohtainen lisä

1. Opettajalle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää henkilökohtaisen työtuloksen tai/ja ammatinhallinnan perusteella ottaen huomioon mm. opettajan monitaitoisuus/käytettävyys, kyky tehdä oma-aloitteisia rat- kaisuja, kehityshakuisuus ja työetiikka. Mikäli aikuiskoulutuskeskuk- sessa on käytössä muita tuloksellisuuden mittareita, kuten viranomais- ten palaute työllistymisestä, jotka ovat yhteisesti hyväksyttyjä, voi- daan käyttää myös niitä.

Työnantajan tulee selvittää yhdessä luottamusmiehen kanssa henkilö- kohtaisen lisän määräytymisperusteet. Tavoitteena on päästä määräy- tymisperusteista yksimielisyyteen. Esimiehet tekevät esitykset henki- lökohtaisen lisän maksamisesta ja niiden perusteella toteutettavat ko- rotukset ja korotuksen saaneet henkilöt käydään läpi luottamusmiehen kanssa. Mikäli paikallisesti ei päästä yksimielisyyteen henkilökohtai- sen lisän määräytymisperusteista, asia voidaan siirtää liittojen ratkais- tavaksi.

Henkilökohtainen lisä on erillinen euromääräinen osa henkilön kuu- kausipalkkaa. Yleiskorotukset korottavat sitä, mutta sitä ei oteta huo- mioon määrävuosikorotuksia laskettaessa. Henkilökohtainen

lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi ja sen maksaminen voi- daan lopettaa määräytymisperusteen poistuttua.

10 § Säännöllinen työaika

1. Kokoaikaisen opettajan säännöllinen työaika on 37 tuntia 50 mi- nuuttia viikossa.

2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana keskimäärin 37 tuntiin 50 minuuttiin viikossa.

Vuoden tasoittumisjakso voidaan ylittää.

Työajan ylitys korvataan rahakorvauksella, joka lasketaan tuntipalkas- ta, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Rahakorvauk- sen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

3. Osa-aikaisen opettajan työaika voidaan paikallisesti sopia järjestet- täväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana sovittuun tuntimäärään.

4. Opettajalla ei saa olla ilman hänen suostumustaan oppitunteja enempää kuin 33 tuntia viikossa. Em. tasoittumista koskevia määräyk- siä sovelletaan myös oppituntien osalta.

Mikäli tasoittumisjakson oppituntien määrä ylittää keskimäärin 33 tuntia viikossa, maksetaan ylittäviltä tunneilta 2. kohdan mukainen ra- hakorvaus. Tämä korvaus on toissijainen verrattuna 2. kohdan mukai- seen korvaukseen. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vas- taava vapaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuskohdan ja 2. kohdan korvauksia ei voida mak- saa päällekkäin. Mikäli tasoittumisjakson aikana opettajalle maksetaan 2. kohdan mukaista korvausta, ei makseta enää vas-

taavalta tuntimäärältä tämän sopimuskohdan mukaista korvaus- ta.

Oppituntien määrä tulee pyrkiä tasoittamaan tasoittumisjakson aikana.

5. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan yleensä kello 7 ja 16 väliseen aikaan, jollei toisin sovita.

11 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan.

1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, jou- lupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei näitä päiviä ole mah- dollista antaa vapaapäiväksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman viikon tai työaikajakson kuluessa.

2. Viikolla, jolla on 1 momentissa mainittu työaikaa lyhentävä arkipy- hä tai aattopäivä, viikoittainen säännöllinen työaika on kahdeksan (8) tuntia lyhyempi kutakin tällaista päivää kohti.

SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

12 § Sivutoimisen tuntiopettajan palkka

1. Sivutoimisia tuntiopettajia ovat opettajat, joiden työaika on keski- määrin alle 16 tuntia viikossa.

2. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan pidetyltä oppitunnilta erikseen sovittava tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opettajan ammattialan koulutus, työkokemus, opettajankou- lutus, opetettava aine ja opetuksen teorian/käytännön painotteisuus se- kä työsuhteen kesto.

13 § Kielitaitolisä

Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien teh- tävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidos-

ta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi edellyttää vieraan kielen taitoa.

Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (1.3.2012):

Tutkintotaso I	18,91
Tutkintotaso II	37,84
Tutkintotaso III	73,68

13a § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä

18,91 euroa (1.3.2012) hyvästä suullisesta taidosta ja 24,15 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

Mikäli opettaja hallitsee täydellisesti molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa 37,84 euroa kuukaudessa.

LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

14 § Säännöllinen työstävapautus ja ansionmenetyksen korvaami- nen

1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan luottamusmiestehtävien hoi- tamiseen edustettavien toimihenkilöiden lukumäärästä riippuen työstä vapautusta seuraavasti:

Edustettavia	Vapautustunnit/viikko
– 19	2
20 – 99	3
100 – 159	4
160 –	5

2. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta

1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
– 19	62,00 €
20 – 59	78,00 €
60 – 159	91,00 €
160 –	102,00 €

Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle maksetaan korvausta 1.4.2014 al- kaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 – 100	33,00 €
101 – 200	43,00 €
201 –	59,00 €

Edustettavien lukumäärä todetaan vuosittain.

Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojal- la luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukau- den ajalta varamiehelle.

Luottamusmiessopimuksen 9 §:n 2. kohdan ylityökorvausta vastaava korvaus saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 102.

15 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuk- sen päättyessä.

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan opetusalan työehtosopimuksen

1 §:n mukaisen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa.

2 § Palkkamääräykset

1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaa- tivuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

Soveltamisohje: Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon oppisopimussuhteessa olevan työntekijän osaaminen ja ohjaustarve sekä tehtävän si- sältö ja vastuu.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mah- dollinen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuhteen alka- essa.

3. Palkkamääräyksiä sovelletaan opintoihin liittyvässä työharjoittelus- sa oleviin siten, että vähimmäispalkka on 85 % kyseessä olevan vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.

4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan palkka on loma-aikana (1.6. – 15.8.) vähintään 70 % asianomaisen vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tätä palkkaa voidaan soveltaa enin- tään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.

5. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen ammattityöntekijän vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta, kuitenkin enintään 2 kuukau- den ajalta.

3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtainen palkanosa

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy tämän sopi- muksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryh- mälle sovitun alimman palkkaluvun ja tehtävästä mahdollisesti mak- settavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmä ja mahdolliset perusteet tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja toimihenki- löitä edustavan luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilöstön edustajan toimesta.

3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmäs- sä olevien toimien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuolisuu- den ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korke- ampaan vaativuusryhmään lukeutuvien osatehtävien perusteella.

4. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen pal- kanosan suuruus määräytyy prosentteina vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.

5. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuus- ryhmän muuttuessa vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa ar- vioidaan uudelleen. Joka tapauksessa em. arvio suoritetaan säännölli- sesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tehtävien vaativuuden kasvaessa ei kuitenkaan henkilökohtaista palkkaa alenneta.

6. Aloitteen toimihenkilön tehtävien ja vaativuusryhmän ja tehtävä- kohtaisen palkanosan tarkistamisesta voi tehdä esimies, toimihenkilö tai häntä edustava luottamusmies toimihenkilön pyynnöstä.

4 § Kokemuslisä

Toimihenkilölle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkohtaisella palkanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:

kokemusaikakokemuslisä

2 vuotta	4 %
5 vuotta	8 %
8 vuotta	12 %
11 vuotta	16 % (maksimikertymä on 16 %)

Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnanta- jan palveluksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruoka- huolto, kiinteistönhuolto) työskennelty aika kokonaisuudessaan. Mi- käli työtehtävien vaativuustaso muuttuu olennaisesti (yli yhden vaati- vuustason samalla tehtäväalueella) tai toimihenkilö siirtyy tehtäväalu- eelta toiselle (esim. kiinteistönhuollosta taloushallintoon tai vast.) voi- daan aikaisempi kokemus arvioida uudelleen. Toisen työnantajan pal- veluksessa oloaika otetaan huomioon edellyttäen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Kokemuslisiin oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemus- lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

1. Työnantajan tulee neuvotella vuosittain henkilökohtaisen pal- kanosan käytön periaatteista henkilöstön edustajien kanssa. Neuvotte- luissa tulee tarkastella myös palkanosan toteutumista.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava ajankohta neuvotteluille on talousarvion laatimisaika.

2. Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jon- ka perusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaa- minen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaisen palkanosan maksamisesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määräajak- si kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työnantaja

palveluksessa hoitaa samoja tehtäviä. Tehtävien vaativuuden muuttu- essa palkanosa arvioidaan uudelleen. Muuten toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperusteet eivät ole poistuneet.

6 § Koulutuslisä

Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan koulutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudelleen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan teh- täviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuksen vaikutus toimihenkilön palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloittamista.

7 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen

Toimihenkilön tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan tehtävi- en vaativuusryhmä. Aloitteen ryhmittelyn tarkistamiselle voi tehdä toimihenkilö itse, häntä edustava luottamusmies tai toimihenkilön esimies.

8 § Olosuhdelisä

Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikoh- taista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % toimihenkilön tuntipalkas- ta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan lisä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikohtaisena euromääränä.

9 § Sijaisuus ja lisätehtävät

1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palkka- uksen erotus sijaisuusajalta.

2. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuiten- kaan makseta.

3. Xxxxxx toimihenkilön kanssa sovitaan muusta hänen työsopimuk- seensa kuuluvasta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksettavasta lisäkorvauksesta.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti luonteel- taan määräaikaisia, tai ne eivät säännöllisesti kuulu toimi- henkilön varsinaisiin työtehtäviin. Edellytyksenä on, ettei lisä- tehtäviä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.

Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uusien työntekijöi- den työhön perehdyttäminen, työssäoppijoiden oppisopimus- koulutuksessa olevien sekä näyttötutkintoon liittyvään koulu- tukseen ja eri oppilaitosten työharjoitteluun osallistuvien oh- jaaminen sekä alkoholitarjoilu tai pitopalvelutoiminta.

10 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan toimihenkilölle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä

18,91 euroa (1.3.2012 lukien) kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

24,15 euroa (1.3.2012 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2. Toimihenkilölle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa 37,84 euroa (1.3.2012 lukien)

11 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien teh- tävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidos- ta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi nimenomaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.

2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (1.3.2012)

Tutkintotaso I	18,91
Tutkintotaso II	37,84
Tutkintotaso III	73,68

12 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta

1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
– 19	62,00 €
20 – 59	78,00 €
60 – 159	91,00 €
160 –	102,00 €

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

2. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen no- jalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukau- den ajalta varamiehelle.

13 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota

1.4.2014 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 – 100	33,00 €
101 – 200	43,00 €
201 –	59,00 €

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.

14 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat

Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk

Palkat 1.8.2014

Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1555	1677	1801	1940	2099	2268

Palkat 1.8.2015

Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1560	1682	1806	1946	2105	2275

HTP – henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely

Vaativuusryhmä 1

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä. Tehtäväratkaisut toistuvat samankaltaisena.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastukselle tai työpaikkaharjoittelulla.

Soveltamisohje:

Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vastuu- henkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin ohjausta ja val- voo työn suorittamista tai lopputulosta.

Vaativuusryhmä 2

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Teh- täväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatilli- sella koulutuksella.

Soveltamisohje:

Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lä- hiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä oh- jeistamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttu- neissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vas- tuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työvuorossa.

Vaativuusryhmä 3

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu vaativaa ammattiosaamista edellyttävistä tehtä- vistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät

valintoja menettelytavoissa.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuudesta ja lop- putuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suoritta- mistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjestyksessä työtehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettävissä ja perus- tuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee itsenäisesti mah- dollisen ongelman ja osaa ratkaista sen.

Vaativuusryhmä 4

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon tai asiantuntemuksen käyt- töön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät myös uusia ratkaisumalleja.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkai- suihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimiesvas- tuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoisella koulutuksella tai työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Osa-toiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – kokonai- suuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – ko- konaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – kokonai- suuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaamista käy- tännön tasolla.

Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttämis- tä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudellinen vastuu tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista annetun talousarvion puitteissa.

Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvollisuus.

Vaativuusryhmä 5

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon ja suunnitteluun sekä kehit- tämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuksen käyt- töön liittyvistä tehtävistä. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkai- sujen suunnittelua ja kehittämistä.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkai- suihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja henkilöstövas- tuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkästään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Tehtä- vään voi liittyä henkilöstövastuuta esim.

siten, että ko. henkilö osallistuu työhönottoon, mutta lopullinen pää- tösvalta rekrytoinneista voi olla muualla.

Vaativuusryhmä 6

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu toiminnon tai osatoiminnon johtamiseen ja kehit- tämiseen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävän asiantunte- muksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät sekä teorian että käytännön osaamisen pohjalta tehtävien ratkaisujen suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkai- suihin perustuvana ja siihen liittyy taloudellista, henkilöstö- tai asi- antuntijavastuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ensisijaisesti korkeakoulutasoi- sella tai muulla soveltuvalla koulutuksella ja vankalla työkokemuk- sella.

Sopimus paikallisesta sopimisesta

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen mää- räyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perustel- tu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuk- sen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työeh- tosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaika- järjestelmän syrjäyttämisestä eikä opetushenkilöstön opetus- velvollisuudesta. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista, mistä on sovittu tämän sopimuksen liitepöytäkirjassa.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidot- tu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekiste- röity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neu- votteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia pai- kallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työeh- tosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työeh- tosopimuksesta poikkeamiselle. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on ol- tava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla mää- räaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa so- pimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Paikallinen sopimus on lä- hetettävä sopijapuolille hyväksyttäväksi.

Sopijapuolten on käsiteltävä asia ilman aiheetonta viivytystä ja päätet- tävä paikallisen sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vii- meistään kahden kuukauden kuluessa sopimuksen vastaanottamisesta.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat sen hy- väksyneet. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muut- taa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 §

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopi- musosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien pai- kallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan ku- ten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7 §

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2012 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekir- joittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudelli- sia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidot- tu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekiste- röity työntekijöiden paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luotta- musmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosa- puolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. ta- loudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudat- taa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteis- toimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta.

Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopi- musosapuolten välillä sovittu.

Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2012 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Xxxxxxxxx vapaaksi vaihtamisesta paikallisen sopimuksen liitepöytä- kirjan mukaisesti on sovittu seuraava soveltamisohje:

1 § Vapaasuunnitelma

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi oheisen taulukon mukaisesti.

2 § Vapaan antaminen

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun lop- puun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosiloma- lain mukaista säästövapaata.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vä- hempää oppi- tai työtunteja.

3 § Sairastuminen vapaan aikana

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitä- mättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajan- kohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymis- tä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käy- tännön mukaisesti.

4 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana

Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun lo- marahavapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

5 § Työsuhde-etuudet

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä, kokemuslisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

6 § Palkka

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

7 § Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

8 § Sopimuksen peruuntuminen

Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa- aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

9 § Määräaikaiset työsopimukset

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenki- löä, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden aikana.

10 § Vaikutus eläkkeen määrään

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toi- mihenkilön alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimi- henkilö jättää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ulkopuolel- le.

11 § Vapaan pituus

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työ- päivää kohden lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipal- kasta.

Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2012 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimus- ten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyri- tään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmu- kaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liitty- vien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toimi- henkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Sivistystyönantajat ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekir- joittajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toi- mihenkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luotta- musmiestä ja varaluottamusmiestä.

Jokaiseen oppilaitokseen on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luot- tamusmies.

2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun oppilaitoksessa on so- vittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimi- paikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Oppilaitoksen luottamusmiehen valitsevat oppilaitoksen palveluk- sessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seu- raavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yh- teisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan so- pia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjes- telmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun oppilaitokseen voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä oppilaitok- sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Jos luotta- musmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten lukumäärästä ei paikalli- sesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa sopijaosapuolten neuvoteltavaksi.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luotta- musmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen oppilaitoksen palveluk- sessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamis- piiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen se- kä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamus- miehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Oppilaitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittä- misen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaises- ti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kai- kille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipai- koista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluotta- musmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika lue- taan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjal- lisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuh- teessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenki- löt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin mis-

sä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myös- kään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänel- le muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmies- tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luotta- musmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luotta- musmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vas- taavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen vä- lillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimi- henkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehto- sopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työ- sopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuh- teen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luot- tamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimi- henkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai oppilaitoksen luottamusmiehenä toi- mineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiesteh- tävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alka- mista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päätty- misestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammatti- osastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luotta- musmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työ- suhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja oppilaitoksen kehittymiseen liitty- vissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia oppilaitoksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteis- toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle an- nettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitta- valla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan oppilaitoksen toimihenki- löistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosit- tain:

– toimihenkilön nimi

– työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen

– määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto

– palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suo- rittamansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto op- pilaitoksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kut- suttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millai- sia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli oppilaitoksessa on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla pe- rehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korote- tusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyt- tävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamus- miehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta va- pautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edel- lä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ot- taa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luot- tamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvit- taville asiakirjoille ja toimistovälineille. Oppilaitoskohtaisella ja alu-

eellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamus- miehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimis- totilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luotta- musmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoi- dossa tavanomaisia toimisto -yms. välineitä, mukaan lukien atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työ- aikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perus- teista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoita- mista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjes- telmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimas- sa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiesteh- tävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitä- minen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuk- sen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysy- myksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puo- leen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luotta- musmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi oppilaitoksessa paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotte- luja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimi- alueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamus- miehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsi- teltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2012 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeel- linen määrä edustajia sopijaosapuolten taholta.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenteri- vuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä sel- vitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdolli- sesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yh- teisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja sään- nöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulko- puolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimää- rin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnanta-

xxx ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korva- taan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssil- le hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuot- taisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on an- nettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- valtuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyö- ryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähen- netään. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityk- sessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan vä- lillä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton rekis- teröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksytty.

Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille ja varatyö- suojeluvaltuutetuille varataan mahdollisuus tarpeen vaatiessa osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen ansiota menettämättä.

Jos kysymys on varaluottamusmiehestä tai 1. varatyösuojelu- valtuutetusta, jonka edustettavien lukumäärä on vähintään 60 työntekijää, hänellä on oikeus osallistua kalenterivuoden aikana yhdelle peruskurssille, josta enintään 3 työpäivää ansiota me- nettämättä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.

Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2012 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäse- ninä olevien ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työ- ehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:

1. VOIMASSAOLO

Työehtosopimus on voimassa 1.4.2014 – 31.1.2017.

2. PALKANKOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA

Sopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.4.2014 – 31.1.2016. Jakson aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset:

Sopimuskauden ensimmäinen jakso

Sopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.4.2014 – 31.1.2016, jonka aikana on kaksi korotusajankohtaa, 1.8.2014 ja 1.8.2015.

Korotukset 1.8.2014

Opetushenkilöstö 1.8.2014

Opetushenkilöstön työehtosopimuksen mukaisia peruspalkkoja korotetaan liitteen 1 mukaisesti. (Huomautus: Liitettä 1 ei ole painettu tähän kirjaan. Peruspalkkojen muutokset on sisällytetty edellä olevaan työehtosopimustekstiin.)

Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla on em. palkkaerien lisäksi työnantajan määrittelemä henkilökohtainen palkanosa, sitä ei erikseen koroteta.

Muita henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korote- taan yhteensä enintään 20 €, jos kokoaikaisen työntekijän ko-

konaispalkka ei työehtosopimuksen palkkamääräysten kautta korotu vähintään 20 €.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö 1.8.2014

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön taulukoiden alimmat palk- kaluvut korottuvat 20 € liitteen 2 mukaisesti. Jos hallinto- ja tu- kipalveluhenkilöstöön kuuluvalla on euromääräinen palkanosa, sitä ei erikseen koroteta. (Huomautus: Liitettä 2 ei ole painettu tähän kirjaan. Taulukon alimpien palkkalukujen muutokset on sisällytetty edellä olevaan työehtosopimustekstiin.)

Muita henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korote- taan yhteensä enintään 20 €, jos kokoaikaisen työntekijän ko- konaispalkka ei työehtosopimuksen palkkamääräysten kautta korotu vähintään 20 €.

Tuntipalkkaisen htp-henkilöstön palkkoja korotetaan 13 senttiä tunnilta työehtosopimuksen 6.1 §:n tehtävissä ja 12 senttiä tun- nilta työehtosopimuksen 6.2 §:n tehtävissä.

Korotukset 1.8.2015

Opetushenkilöstö

Opetushenkilöstön työehtosopimuksen peruspalkkoja korote- taan 0,3 % yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yh- teensä 0,3 %.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön taulukoiden alimpia palkka- lukuja korotetaan 0,3 %.

Henkilökohtaisia palkkoja tai sopimuspalkkoja korotetaan yh- teensä 0,3 %.

Korotukset tulevat voimaan korotuspäivästä tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Sopimuskauden toinen jakso

Sopimuskauden toinen jakso on 1.2.2016 – 31.1.2017. Toisen kauden palkankorotusten suuruus ja ajankohta määräytyvät työllisyys- ja kasvusopimuksen 2.3 kohdan mukaisesti työ- markkinakeskusjärjestöjen sopimalla tavalla, elleivät osapuolet sovi muuta korotustapaa viimeistään 31.10.2015.

3. TYÖRYHMÄT

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän ke- hittämistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on kehittää htp-henkilöstön palkkausjärjes- telmän vaativuusryhmittelyä. Lisäksi työryhmä arvioi sopimus- kauden aikana palkkausjärjestelmän mahdolliset muut muutostar- peet ja tarpeen mukaan kehittää palkkamääräyksiä siten, että muu- tokset voidaan ottaa käyttöön seuraavan sopimuskauden alusta lu- kien.

Työryhmän määräaika on 30.11.2015.

Opetushenkilöstön palkkauksen kehittämistyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on kehittää opettajan henkilökohtaisen lisän arviointiperusteita.

Työryhmän määräaika on 30.11.2015.

Opetushenkilöstön työaikatyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää, millainen työajan tasoittumis- järjestelmä parhaiten palvelee aikuiskoulutuskeskusten toimintaa työnantajan ja työntekijöiden perustellut tarpeet huomioon ottaen. Työryhmä laatii selvitystyön pohjalta tarvittavat työehtosopimuk- sen muutokset, jotka toteutetaan jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti sopimuskauden aikana.

Lisäksi työryhmä selvittää millaisia työajan suunnittelu- ja seuran- takäytäntöjä voitaisiin kehittää aikuiskoulutuskeskusten käyttöön.

Työryhmän määräaika on 31.5.2014.

Yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintatyöryhmä

Työryhmän tehtävänä on

- Tarkastella tapaturmien ja sairauspoissaolojen määrää sekä seura- ta niiden määrän kehittymistä ja tarvittaessa selvittää mahdollisia keinoja niiden vähentämiseksi

- Selvittää nykyisten työaikajärjestelmien joustojen käyttöä sekä tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön muita joustavia työaikamuotoja, joilla voidaan edistää työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissa- oloja.

- Seurata työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja työturvallisuuskes- kuksen työkaariohjelman ja sitä varten laadittavan sähköisen työ- kalun etenemistä. Tiedottaa etenemisestä kunkin osapuolen jäsen- kentälle sekä seurata ikäohjelmien mahdollista käyttöönottoa.

- Seurata henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä ja tehdä tar- vittaessa esityksiä niihin liittyen.

Tilastotyöryhmä

Osapuolet asettavat työehtosopimuskaudeksi tilastoyhteistyöryh- män, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää oppilaitosten palkkati- lastointia ja tilastotietojen hyödyntämistä.

3. MUUT MÄÄRÄYKSET

Työehtosopimuksen vuosilomamääräyksiä uudistetaan liitteen 3 mukaisesti.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiota korotetaan sopimuskaudeksi 1.4.2014 – 31.1.2017 liitteen 4 mukaisesti.

(Huomautus: Liitteitä 3 ja 4 ei ole painettu tähän kirjaan. Niissä sovitut muutokset on sisällytetty edellä olevaan työehtosopimus- tekstiin.)

5. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimus- kauden aikana siten, että ne neuvottelevat esiin tulevista sopimus- ten muutostarpeista toisen osapuolen esityksestä.

6. TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUKSEN KATTAVUUS

Jos keskusjärjestöt toteavat 25.10.2013 tai sen jälkeen, että 30.8.2013 allekirjoitetun työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus ei ole riittävä tai keskusjärjestöt eivät muutoin sitoudu työllisyys- ja kasvusopimukseen, tämä neuvottelutulos ei tule voimaan.

Mikäli sopimuskauden toista jaksoa 1.2.2016 – 31.1.2017 koske- vissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015 mennessä, tämän sopimuksen osapuolet neuvottelevat sen jälkeen 31.10.2015 men- nessä toisen sopimuskauden palkankorotuksista. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, osapuolilla on oikeus irtisanoa tämä sopi- mus päättymään ensimmäisen sopimuskauden loppuun 31.1.2016 siten, että irtisanominen on tehtävä viimeistään 30.11.2015.

Helsingissä, 25.10.2013 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

JULKIS- JA YKSITYISTEN ALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

LIITE 1 14.2.2012

Työehtosopimuksessa sovitun järjestelyerän jakamisperusteina on henkilö- kohtainen osaaminen ja suoriutuminen.

Jakamisperusteita arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, onko kyse tehtävään liittyvästä vaativuustekijästä vai tehtävää suorittavan henkilön suo- riutumiskyvystä tai osaamiseen liittyvästä tekijästä.

1. Henkilökohtaisen suorituksen arviointiperusteita

Henkilökohtaisella osaamisella tai suoriutumisella tarkoitetaan henkilön ky- kyä tai työskentelytapaa, joka ylittää tehtävälle asetetut vaatimukset. Henki- lökohtaisena perusteena voi olla esim.

- innovatiivisuus työssä

- toiminta työyhteisössä, joka tukee oppilaitoksen tavoitteita ja toimintaa

- kyky ja halu kehittyä omassa työssä

- kyky ja halu kehittää työyhteisöä

- monitaitoisuus ja laaja-alaisuus

- tuloksellisuus ja aikaansaavuus

- asiakastyytyväisyys, laatu ja vaikuttavuus

- henkilökohtaiseen osaamiseen liittyviä tekijöitä

2. Menettely

Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen järjestelyerän käyttämisestä, asiasta on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan henkilöstöä edustavien luottamus- miesten kanssa.

Neuvotteluissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:

- miten paikallisesti jaettava erä on laskettu tai millä perusteilla palkkasum- man laskemiseen otetut henkilöt määräytyvät

- minkä suuruinen yksittäiselle toimihenkilölle tuleva korotus voisi olla, jotta se koettaisiin palkitsevaksi

- maksetaanko korotus euromääräisenä vai lasketaanko se tiettynä prosenttina peruspalkasta tai alimmasta palkkaluvusta

- kuinka monelle henkilölle korotus tulisi antaa, jotta korotuksen palkitsemis- vaikutus säilyy

- mitkä ovat ne tarkemmat kriteerit em. perusteen sisällä, joilla korotus anne- taan

Jos neuvotteluprosessin aikana havaitaan, että jonkun henkilön tehtävän vaa- tivuuden arviointi vaatii korjaamista, voidaan järjestelyerää käyttää myös siihen tarkoitukseen.

Liite 2

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Xxxxxxxxx vapaaksi vaihtamisesta paikallisen sopimuksen liitepöytä- kirjan mukaisesti on sovittu seuraava soveltamisohje:

1 § Vapaasuunnitelma

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi oheisen taulukon mukaisesti.

2 § Vapaan antaminen

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun lop- puun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosiloma- lain mukaista säästövapaata.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vä- hempää oppi- tai työtunteja.

3 § Sairastuminen vapaan aikana

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitä- mättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajan- kohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymis- tä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoi- tusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpaikan käy- tännön mukaisesti.

4 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana

Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun lo- marahavapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

5 § Työsuhde-etuudet

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä, kokemuslisiä ja vastaavia etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

6 § Palkka

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

7 § Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

8 § Sopimuksen peruuntuminen

Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa- aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

9 § Määräaikaiset työsopimukset

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenki- löä, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden aikana.

10 § Vaikutus eläkkeen määrään

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toi- mihenkilön alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimi- henkilö jättää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ulkopuolel- le.

11 § Vapaan pituus

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työ- päivää kohden lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipal- kasta.