Työajan lyhennys Mallilausekkeet

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työnteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.
Työajan lyhennys. Vedeneristysalan osalta työajan lyhennys toteutetaan siten kuin siitä on sovittu tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa työajan lyhentämistä vedeneritysalalla koskevassa sopimuksessa.
Työajan lyhennys. Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä 1-4.
Työajan lyhennys. Yksi– ja kaksivuorotyön työajan lyhentämismääräykset on kirjattu työehtosopimuksen liittee- seen 3. Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Jous- tovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
Työajan lyhennys. Toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavalla tavalla: - klo 04-06 välisenä aikana tapahtuva työskentely kerryttää yösaldotunteja - työskentely mainitulla aikavälillä korvataan 187,5 %:lla korotettuna ja koro- tusosan tunnit siirretään yösaldoon siten, että työskentely klo 04-06 välillä kerryttää enintään 3 h 45 min yösaldotuntia - työajanlyhennys annetaan kokonaisina päivinä ja ne suunnitellaan seuraa- viin työvuoroluetteloihin pääsääntöisesti yövuorojen jälkeen, ellei toimihen- kilön kanssa toisin sovita - toimihenkilö voi pyytää lyhennyspäivien maksamista rahana, ellei työajan lyhennyspäiviä ole pidetty työskentelyä seuraavan toisen 6 viikon mittaisen työvuoroluettelon aikana
Työajan lyhennys. 27.1 Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia vuorokaudessa / 40 tuntia vii- kossa tai keskimäärin edellinen edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 päi- vän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapy- hät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapun- päivä. Työajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa.
Työajan lyhennys. Työajan lyhentämistä koskevia työehtosopimuksen 8 §:n määräyksiä sovelletaan osa- aikaeläkkeellä olevaan siinä suhteessa, kun hänen säännöllinen työaikansa on verrattuna kokoaikatyöhön (40) tuntia viikossa.
Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työ- ajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnan- tajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä.
Työajan lyhennys. 1. Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ansait- see kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työkes- kuksen palveluksessa, työaikahyvitystä 7 tuntia eli yhteensä 84 tuntia per kalenterivuosi. Työssäolopäivien veroisiksi rinnastetaan sellainen poissaolo, jonka ajalta työntekijälle maksetaan täysi palkka. Vapaa-aikahyvitystä työn- tekijä ansaitsee myös sellaiselta kalenterikuukaudelta, johon ei sisälly enempää kuin kolme palkatonta tai osapalkallista työnantajan hyväk- symää poissaolopäivää.
Työajan lyhennys. Lisätään uusi kohta 9.6 Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työ- ajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 5,5 % suuruista erillistä palkanosaa. Palkanosaa maksetaan työssäolon ajalta maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Edellä mainittu määräys erillisestä palkanosasta tulee voimaan 1.9.2014 alkaen.