Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työ- aikaa lyhennetään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin yllä oleviin tuntimääriin viikossa.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentäminen tapahtuu siirtymällä 5-vuorojärjestelmään tai käyttäen muita pai- kallisesti määriteltäviä vuorojärjestelmiä.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 100 tuntia tai kaksitoista ja puoli työpäivää vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 3.9.1 mainitut vuotuis- ta työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Pöytäkirjamerkintä: Tapauksissa, joissa päivä- tai kaksivuorotyössä työskennellyt täyttä työaikaa tehnyt ja näin ollen työajan lyhennysjärjestelmän piirissä ollut työntekijä siirtyy osa-aika- eläkkeelle, hän ansaitsee työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan, ellei muuta ole sovittu.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Keskusjärjestöjen 15.3.1986 välisen sopimuksen mukaan työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa on aikaisemmin suoritetun lyhennyksen lisäksi lyhennetty seuraavasti: – vuonna 1987 työaikaa lyhennettiin 16 tuntia vuodessa – vuonna 1988 työaikaa lyhennettiin 16 tuntia vuodessa – vuonna 1989 työaikaa lyhennettiin 16 tuntia vuodessa – vuonna 1990 työaikaa lyhennettiin 20 tuntia vuodessa.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuonna 1990 ja sitä seuraavina vuosina 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa. Työajan lyhentäminen voidaan yritys, toimipaikka tai osastokohtaisesti toteut- taa jäljempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla keskimääräisen viikkotyöajan lyhentämisenä, antamalla työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina tai muulla työantajan ja työntekijän kirjallisesti sopimalla tavalla. Mikäli yrityksen palvelutaso kärsii kohtuutonta haittaa kokonaisten työvuoro- jen antamisesta vapaana, voidaan paikallisesti sopia ns. sekamallista, jossa osa vapautuksesta annetaan kokonaisina työvuoroina ja osa keskimääräisenä viik- kotyöajan lyhennyksenä. Työajan lyhennyksen toteuttamistavasta on tarkoituksenmukaista sopia siten, että se on yhdenmukainen toimipaikan muiden työntekijöiden kanssa. Valittu työajan lyhentämistapa on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ellei pai- kallisesti toisin sovita.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työnjohtajien työaikaa lyhennetään siten kuin tässä sopimuksessa tarkemmin sovitaan.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työntekijälle kertyy vapaata kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 17 työpäivää 1 vapaa " 34 " 2 vapaata " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 119 " 7 " " 136 " 8 " " 153 " 9 " " 170 " 10 " " 187 " 11 " " 204 " 12 " " 212 " 12,5 " Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhden- jaksoisesti, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, synnytysloma 42 päivän ajanjaksolta sekä työnantajan korvattava koulutus– ja matkustusaika säännöllisen työajan osalta. Niin ikään tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan seuraavista syistä johtuva palkallinen poissaolo: – kunnallisvaltuuston tai –hallituksen kokous sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan kokous – omat 50– ja 60–vuotispäivät – kutsunta ja siihen liittyvä erillinen lääkärintarkastus – työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa. – sairausajan palkkajakson karenssipäivä (myös alle 10–vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa) – kertausharjoitukset – omat häät – läheisen omaisen kuolema – alle 10–vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestäminen tai hoitaminen – Teollisuusliiton hallituksen asettaman työehtosopimusjaoston kokouksiin käytetty aika, enintään kuitenkin kolme päivää vuodessa – liittojen yhdessä asettamien toimikuntien kokouksiin käytetty aika – lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi. Samoin tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan Teollisuusliiton liitto- valtuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin käytetty aika säännöllisen työajan osalta. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään 32 tuntia tai neljä työpäivää vuodessa. Vapaa annetaan työntekijälle viimeis- tään kalenterivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
Työajan lyhennyksen toteuttaminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien teknisten työaikaa lyhennetään 3 §:ssä sovitulla tavalla ja kertymäjärjestelmään perustuva vapaa annetaan tekniselle kalenterivuoden loppuun mennessä.