Common use of Työajan lyhennys Clause in Contracts

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöilletyönteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä työtuntijärjes- telmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa. 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa ai- kana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennysva- paata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajankoh- dasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 maksetta- va 9.2 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä lyhennys- päiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella ul- kopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana ra- kennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin säännöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkan- osa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helators- taina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivä- nä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Työajan lyhennys. 127.1 Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia vuorokaudessa / 40 tuntia vii- kossa tai keskimäärin edellinen edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 päi- vän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapy- hät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapun- päivä. Työajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa. 27.1.1 Jos työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta toteutettu lyhentämällä vuorokautista tai viikoittaista työ- aikaa, tulee näin lyhennetyn vuosityöajan vastata kohdassa 1 tarkoitettua työai- kaa. 27.1.2 Kohdan 27.1.1 määräystä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden vuosiloman pi- tuus määräytyy vuosilomalain mukaan ilman ylimääräistä vapaata. 27.2 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään vuosilomalakiin perustumattomat vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. 27.2.1 Kohdan 27.2 määräys ei koske Energiayhteisöjen työehtosopimuksen tai kunnal- lisen työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamispiirissä olleiden työntekijöiden siirty- mäsäännösten perusteella saamaa lisävapaata. 27.3 Ellei paikallisesti ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole toisin sovittu, työajan lyhennysvapaa lyhennystä kertyy sellaiselta kalenteri- kuukaudelta, jona työskennelleelle työntekijälle on kertynyt vähintään 17 työssä- olopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvauksen. Lisäksi työssäolon veroisiksi luetaan koh- dassa 49 tarkoitettujen kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen. Edellä kuva- tulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan ly- hennyksestä. 27.4 Kertynyt vapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinäajankohtana viimeistään seuraavan kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Jollei lyhennysvapaata Vapaa annetaan ensisi- jaisesti kokonaisina työvuoroina. Paikallisesti voidaan sopia kertyneen vapaan antamisesta ja korvaamisesta toisin. 27.5 Ellei paikallisesti ole huomioitu työtuntijärjestelmässätoisin sovittu, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa antamisesta ilmoitetaan viimeistään 2 viikkoa ennenseitsemän päivää aiemmin. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen Jo ilmoitetun vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon siirtämisestä ilmoitetaan vii- meistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoituspäivä että vapaan antamispäivä luetaan em. määräaikaan. 27.6 Mikäli jo ilmoitetun vapaan pitäminen estyy sellaisesta työntekijästä johtuvasta syystä, jonka ajalta työnantaja on lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi, mikäli este ilmenee ennen vapaan alkua. 27.7 Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetyksen kor- vaus keskituntiansion mukaan, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdukyseinen korvaus ole aiemman työehtosopi- muskäytännön mukaisesti tehdyn työajan palkassa. Työnantaja ja työntekijä voivat Kuukausipalkkainen työnte- kijä saa vapaan ajalta kuukausipalkkansa vähentämättömänä. 27.8 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessatoisin.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöilletyönteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä työtuntijärjes- telmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa. 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa ai- kana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityös- tä.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan työ- ajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennysva- paata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajankoh- dasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 maksetta- va 9.2 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä lyhennys- päiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella ul- kopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arki- pyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana ra- kennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin säännöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkan- osa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helators- taina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivä- nä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 96 40 tuntia vuodessaviikossa, ansait- see kultakin täydeltä kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työkes- kuksen palveluksessa, työaikahyvitystä 7 tuntia eli yhteensä 84 tuntia per kalenterivuosi. Jos muusta kertymis- tavasta Työssäolopäivien veroisiksi rinnastetaan sellainen poissaolo, jonka ajalta työntekijälle maksetaan täysi palkka. Vapaa-aikahyvitystä työn- tekijä ansaitsee myös sellaiselta kalenterikuukaudelta, johon ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin sisälly enempää kuin hänen kolme palkatonta tai osapalkallista työnantajan hyväk- symää poissaolopäivää. 2. Vapaata työntekijälle annetaan ensisijaisesti lyhentämällä viikoittaista työaikaa. Työntekijän säännöllinen viikoittainen työ- aikansa työaika on ylittänyt tällöin 38 tuntiatuntia 15 minuuttia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa Vapaata voidaan antaa myös yksi tai useampi työvuoro kerrallaan. Tällöin vapaata annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinäviimeistään kertymää seuraavan puolen vuoden kuluessa. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässäTyöntekijän suostumuksella vapaata voidaan antaa viimeistään kertymäaikaa seuraavan vuoden kuluessa. Vapaan an- tamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja mi- käli mahdollista viikkoa ennen sen antamista. Mikäli viikon määrä- ajasta poiketaan, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdupoikkeamista erityisesti perustella. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan korvaamisesta myös ra- hakorvauksin. Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vas- taava palkka yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä. Jos työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestälyhennyspäivä on myös arkipyhä ei työajan lyhennystä makseta. Yli viikon ajalta kerättyä vapaata ei kuitenkaan voida sijoit- taa arkipyhälle. Arkipyhän johdosta saamatta jäänyt työajan lyhennys ei siirry pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. 3. Työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta yksinkertaisen tunti- palkan mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koske- van palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään. 4. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisi- na myös niitä päiviä, joina työntekijä on maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessaollut estynyt tekemästä työtä edellä tarkoitettujen vapaitten pitämisen vuoksi.