Common use of Työajan lyhennys Clause in Contracts

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työnteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennys- vapaata lyhennysva- paata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajan- kohdasta ajankoh- dasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yri- tyksen yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työnteki- jöilletyöntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumat- ta mahdollisesta riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on mak- settava 2 kohdan maksetta- va 9.2 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä lyhennys- päiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella ul- kopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta kertymis- tavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen työaikansa viikoittainen työ- aikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennys- vapaata lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajan- kohdasta ilmoittaa ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yri- tyksen yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työnteki- jöilletyöntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumat- ta mahdollisesta riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on mak- settava 2 kohdan maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan työ- ajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennys- vapaata lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajan- kohdasta ilmoittaa ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yri- tyksen yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työnteki- jöilletyöntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumat- ta mahdollisesta riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjes- telmästä työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on mak- settava 2 kohdan maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.