Common use of Työajan lyhennys Clause in Contracts

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöilletyönteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä työtuntijärjes- telmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa. 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa ai- kana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennysva- paata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajankoh- dasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 maksetta- va 9.2 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä lyhennys- päiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella ul- kopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana ra- kennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin säännöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkan- osa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helators- taina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivä- nä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennys- vapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajan- kohdasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen yri- tyksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöilletyönteki- jöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta riippumat- ta mahdollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä työtuntijärjes- telmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mak- settava 2 kohdan mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa. 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa ai- kana rakennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin sään- nöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaise- na, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivänä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityös- tä.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan työ- ajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

Työajan lyhennys. 1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymis- tavasta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työ- aikansa viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työn- antajan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysvapaata lyhennysva- paata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta il- moittaa ajankoh- dasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen. Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen sääs- tämisestä säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksettava 7 maksetta- va 9.2 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennyspäiviä lyhennys- päiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella ul- kopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa 2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arki- pyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana ra- kennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille. Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin säännöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkan- osa on eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helators- taina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivä- nä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.