Common use of TYÖEHTOSOPIMUS Clause in Contracts

TYÖEHTOSOPIMUS. Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseen. Lait, asetukset ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistason, joka tulee täyttyä. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavan, eli työntekijän suojelemiseksi. Laeissa on määräykset siitä, mistä asioista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla tai työehtosopimuksella. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioista, kuten palkasta, työtehtävistä ja -ajasta. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeita, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjä, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöä. (Huhta 2017, 15.) On kuitenkin muistettava, että osa työlakien määräyk- sistä on puolipakottavia, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella (Paanetoja 2017, 141). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 §:n kohta, jossa on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräykset. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksella. Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §). Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ry. (Paanetoja 2017, 135.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja ja yhdistyksiä, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolesta. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto. Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö. (Työehtosopimuslaki 2 §.) Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaan, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia, jotka ovat suoraan lain määräämiä. Tämä siitä syystä, kun lait muuttuvat, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimatta. Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 asti. (TES 2016, 1.) Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään. Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaan. Työehtosopimuksen voimassaolo- aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse noudattaa ja työrauhavelvoite ei ole voimassa. (Paanetoja, 2017, 141.)

TYÖEHTOSOPIMUS. Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseenJos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palkkio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keski- tuntiansio-osa kohdassa 2 määritellyllä tavalla. 4. LaitJos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tuntipalkkaa pienempi, asetukset käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tuntipalkkaa. 5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seuraavasti: - helmi-, maalis- ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistasonhuhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota, joka tulee täyttyä- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskitunti- ansiota, - elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskitunti- ansiota, sekä - marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavanTässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, eli työntekijän suojelemiseksiettä tilikauden jakautuessa kahdelle yllä- mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. 6. Laeissa on määräykset siitä, mistä asioista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla tai työehtosopimuksella. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioistaKeskituntiansiota käytetään tuntipalkkaisten työntekijöiden peruspalkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia, kuten palkastaesimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa. Keskituntiansiota käytetään lisäksi sekä tuntipalkkaisilla että kuukausi- palkkaisilla työntekijöillä tapauksissa, työtehtävistä ja -ajastajoissa työehtosopimus velvoittaa ansion menetyksen korvaamiseen. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeitaPöytäkirjamerkintä 1: Jos työntekijälle ei voida määrittää keskituntiansiota edellisen palkkakauden tai edellisen vuosineljänneksen mukaan esimerkiksi pitkäaikaisen sairausloman, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjääitiysloman, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöä. (Huhta 2017vuorotteluvapaan, 15.) On kuitenkin muistettavavähäisten työtuntien tai muun vastaavan syyn johdosta, että osa työlakien määräyk- sistä on puolipakottavia, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella (Paanetoja 2017, 141). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 §:n kohta, jossa on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräykset. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksellakäytetään keskituntiansion määrittelyyn edellisen kokonaisen palkkakauden keskituntiansiota mahdollisilla yleiskorotuksilla korotettuna tai vastaavan työntekijäryhmän voimassaolevaa keskituntiansiota. Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimus41 Samoin voidaan menetellä, jonka yksi jos henkilökohtainen keskituntiansio poikkeaa kohtuuttomasti ja aiheettomasti ilman noudatettuun työaikamuotoon (esimerkiksi vuorottajat ja tuuraajat), työtehtävään tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §). Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ry. (Paanetoja 2017, 135suorituspalkkatyöhön liittyvää perustetta vastaavan työntekijäryhmän voimassaolevasta keskituntiansiosta.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja ja yhdistyksiä, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolesta. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto. Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö. (Työehtosopimuslaki 2 §.) Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaan, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia, jotka ovat suoraan lain määräämiä. Tämä siitä syystä, kun lait muuttuvat, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimatta. Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 asti. (TES 2016, 1.) Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään. Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaan. Työehtosopimuksen voimassaolo- aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse noudattaa ja työrauhavelvoite ei ole voimassa. (Paanetoja, 2017, 141.)

TYÖEHTOSOPIMUS. Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseen. Lait, asetukset ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistason, joka tulee täyttyä. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavan, eli työntekijän suojelemiseksi. Laeissa on määräykset siitä, mistä asioista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla tai työehtosopimuksella. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioista, kuten palkasta, työtehtävistä ja -ajasta. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeita, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjä, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöä. (Huhta 2017, 15.) On kuitenkin muistettava, että osa työlakien määräyk- sistä on puolipakottavia, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella (Paanetoja 2017, 141). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 §:n kohta, jossa on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräykset. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksella. Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimuskirjallinen, jonka yksi yhden tai useampi työnantaja taikka rekisteröity useamman työnantajan tai rekisteröidyn työnantajain yhdistys tekee yh- distyksen sekä yhden tahi tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa tehty sopimus ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §Työehtosopimuslaki 436/1946 1–2§). Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ryNormaalisitova työehtosopimus sitoo sopimuksen allekirjoittajajärjestöjä, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML alajärjestöjä sekä työnantajia ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT työntekijöitä, jotka sopimuksen voimassa ollessa ovat tai ovat olleet sopijajärjestön tai sen alajärjestön jäseniä (Saarinen ym. 2018, luku 1, Normaalisitova työehtosopimus). Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislauta- kunta voi julistaa normaalisitovan työehtosopimuksen yleissitovaksi, jos työehtosopimuksen yleis- sitovuuden kriteerit täyttyvät. Yleissitovan työehtosopimuksen on oltava valtakunnallinen ja asian- omaisella alalla edustavana pidettävä. Järjestelmän tarkoituksena on saattaa saman alan työnan- tajat kilpailullisesti samaan asemaan, sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ryturvata työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso riippu- matta siitä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ryonko työnantaja järjestäytynyt vai järjestäytymätön. (Paanetoja 2017Saarinen ym. 2018, 135luku 1, Yleis- sitova työehtosopimus.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja Työsopimuksen ollessa ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa on työsopimus niiltä osin mitätön ja yhdistyksiänoudatettavaksi tulee työehtosopimuksen määräykset. Työehtosopimukseen sidottujen työnantajien on asetettava työehtosopimus työpaikalle työntekijöiden nähtäville. Näitä työehtosopimuslain määräyksiä rikkova, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolesta. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto. Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriötyöehtosopimukseen sidottu työnantaja tai työntekijä voi- daan tuomita sakkorangaistukseen. (Työehtosopimuslaki 2 §.436/1946 6–7§, 12–13§.) Mikäli Normaalisitovan työehtosopimuksen noudattaminen perustuu järjestäytyneellä työnantajalla työeh- tosopimuslakiin. Järjestäytymätön työnantaja noudattaa asianmukaisella alalla yleissitovaksi vah- vistettua työehtosopimusta työsopimuslain perusteella. Noudatettavan työehtosopimuksen valinta ei ole aina yksiselitteistä. Työehtosopimuksen osapuolet päättävät, mitä toimialaa työehtosopimus koskee. Noudatettavaa työehtosopimusta valittaessa täytyy arvioida, kuinka yksittäisen työnanta- jan harjoittama yritystoiminta vastaa työehtosopimuksessa määriteltyä asianomaista alaa. Jos työnantaja toimii useilla eri aloilla, määräytyy asianomainen ala kunkin toimialan osalta erikseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu sivutoiminnan voivan noudattaa päätoiminnan mukaista työehtosopimusta, jos se muodostaa vain pienen osan yrityksen päätoiminnasta. Työnantaja voi myös olla velvollinen noudattamaan työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaanammattialan mukaista yleissitovaa työehtosopi- musta, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia, jotka ovat suoraan lain määräämiä. Tämä siitä syystä, kun lait muuttuvat, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimatta. Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 astijos yrityksen toimialalle ei ole vahvistettu yleissitovaa työehtosopimusta. (TES 2016Saarinen ym. 2018, luku 1.) Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään. Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaan. Työehtosopimuksen voimassaolo- aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse Työnantajan velvollisuus noudattaa ja työrauhavelvoite ei ole voimassa. (Paanetoja, 2017, 141yleissitovaa työehtosopimusta.)

TYÖEHTOSOPIMUS. Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseenMikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. LaitMainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit. Pöytäkirjamerkintä 2: Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, asetukset ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistason, joka tulee täyttyä. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavan, eli työntekijän suojelemiseksi. Laeissa on määräykset siitä, mistä asioista joissa työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla tai työehtosopimuksella. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioista, kuten palkasta, työtehtävistä ja -ajasta. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeita, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjä, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöä. (Huhta 2017, 15.) On kuitenkin muistettava, että osa työlakien määräyk- sistä on puolipakottavia, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella (Paanetoja 2017, 141). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 §:n kohta, jossa on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräykset. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksella. Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §). Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ry. (Paanetoja 2017, 135.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja ja yhdistyksiä, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolesta. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto. Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö. (Työehtosopimuslaki 2 §.) Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaan, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia, jotka ovat suoraan lain määräämiä. Tämä siitä syystäjoutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpaikoilla silloin, kun lait muuttuvatnämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat näillä työpaikoilla vastaavia. e) Yöpymiskustannukset Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti: Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimattatyönantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti. Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 asti. (TES 2016, 1.) Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään. Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaan. Työehtosopimuksen voimassaolo- aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse noudattaa ja työrauhavelvoite jona työntekijälle ei ole voimassajärjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa. (PaanetojaMilloin komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saatavissa asuntoa ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, 2017maksetaan työntekijälle korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisissä kulkuneuvoissa perittävän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, 141sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.)

TYÖEHTOSOPIMUS. Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseenKelan työehtosopimusta päivitettiin 1.2.2017 – 31.1.2018 väliselle ajalle tes- neuvotteluissa, jotka käytiin 16.1.2017. Lait, asetukset ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistason, joka tulee täyttyäNeuvotteluissa sovittiin työaikalain muutoksen mu- kainen koeaika uusien työsuhteiden alkuun jatkossa 6 kuukaudeksi. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavan, eli työntekijän suojelemiseksi. Laeissa on määräykset siitä, mistä asioista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla tai työehtosopimuksella. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioista, kuten palkasta, työtehtävistä ja -ajasta. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeita, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjä, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöä. (Huhta 2017, 15.) On kuitenkin muistettava, että osa työlakien määräyk- sistä on puolipakottavia, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella (Paanetoja 2017, 141). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 Lisäksi neuvotteluissa sovittiin tes:n 36 §:n kohtapäivittämisestä siten, että toimihenkilöllä on oikeus yhdenjaksoiseen sairausajanpalkkaan 12 kuukauden ajalta. Kelan yhteistoimintasopimusta päivitettiin niin, että yt-valtuutetut ovat henkilöstön edus- tajina vakuutuspiirien ja asiakkuusyksikköjen johtotiimeissä 1.3.2017 – 31.1.2018 välisellä ajalla. Tes-neuvotteluissa 8.6.2017 sovittiin, että toimihenkilöitä suositellaan tekemään kesä- elokuussa työehtosopimuksen 6 §:n mukainen työaika niin, että liukumia voidaan suunni- telmallisesti käyttää. Mikäli tänä aikana syntyy positiivista saldoa, voidaan sitä antaa yksit- täisinä saldovapaapäivinä esimiehen kanssa etukäteen sopien. Neuvotteluissa otetiin kan- taa myös suuriin ylityömääriin eräillä toimihenkilöillä ja muistutettiin siitä, että ylitöiden enimmäismäärä on 250 h vuodessa. Tämän päälle voidaan pääluottamusmieheltä hakea lupaa 80 h lisäylityöhön. Syksyllä sopijaosapuolet laativat yhteistyössä määräaikaisten työsuhteiden perusteita kos- kevan ohjeen, jossa linjattiin määräaikaisten työsuhteiden perusteita ja sitä, että perustoi- meentulotukityössä toiminnan vakiintumattomuus määräaikaisen työsuhteen syynä on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräyksetpe- rusteltua enää vuoden 2018 alussa. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksellaKelan työehtosopimus oli voimassa 31.1.2018 saakka. Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimusYhdistys valmistautui neuvotteluihin keräämällä jäsenten ajatuksia työehtosopimuksen kehittämistarpeista. Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 27.9. – 12.10.2017. Kyselyyn vastasi yhteensä 2257 jäsentä. Vas- tausprosentti oli yhteensä 62 %. Kyselyn tuloksia yhdistys käytti hyväksi työehtosopimusta- voitteita päätettäessä. Lisäksi tes-neuvotteluiden tavoitteita kysyttiin muun muassa yt- valtuutettujen koulutuksessa, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoistaalueyhdistyksien, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §)nuorisotoimikunnan sekä esimies- ja asian- tuntijatoimikuntien tilaisuuksissa. Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Varsinaiset neuvottelut Kelan toimihenkilöt ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ry. (Paanetoja 2017, 135.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja ja yhdistyksiä, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolesta. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto. Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö. (Työehtosopimuslaki 2 §.) Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaan, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia, jotka ovat suoraan lain määräämiä. Tämä siitä syystä, kun lait muuttuvat, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimatta. Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 asti. (TES 2016, 1.) Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään. Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaanKela työnantaja käynnistivät 17.11.2017. Työehtosopimuksen voimassaolo- mukaisesti palkkaus- ja kehityskeskustelut eli Kelpo-keskustelut käytiin tammi-maaliskuussa. Kelpo-keskusteluissa oli käytettävänä tes:ssä sovittu 0,45 % kokoai- kaisten toimihenkilöiden marraskuun 2016 palkkasummasta. Summa oli suuruudeltaan 74 150 euroa. Korotukset tulivat voimaan 1.6.2017 lukien. Vuoden 2017 aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse noudattaa ja työrauhavelvoite ei ole voimassa. (Paanetoja, 2017, 141käyty keskusneuvotteluita.)

TYÖEHTOSOPIMUS. Työelämän ehdot perustuvat Suomessa ensisijaisesti lakien noudattamiseenTES 1 § muutetaan kuulumaan seuraavasti: Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Silta Oy:n palveluksessa toimivien toimihenkilöiden työehtoihin. LaitTyöehtosopimusta ei kuitenkaan sovelleta johtajaksi nimettyihin, asetukset itsenäisissä konsulttitehtävissä toimiviin toimihenkilöihin eikä ylempiin toimihenkilöihin. Ylemmäksi toimihenkilöksi katsotaan muun muassa esimiehet, joiden alaisina on esimiehiä, sekä vastaavat vaativissa tehtävissä toimivat. TES 4a § poistetaan (1.3.2020 lukien) TES 5.4 § muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti: Uudenvuodenaattona, mikäli se ei ole lauantai tai sunnuntai, säännöllinen työaika on kuusi tuntia, ja val- tioneuvoston päätökset määrittävät vähimmäistasontyönteko päättyy viimeistään klo 14. TES 5 § lisätään uusi 6. kohta, joka kuuluu seuraavasti: Viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta si- joittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys. TES 6.3 § muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan seuraavasti Työnantajan tulee täyttyäseurata liukumasaldoa ja liukumasaldon ylittäessä 40 tuntia neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta. Työsuhdelainsäädäntö on Suomessa tehty heikommaksi osapuoleksi katsottavanLiukumakertymää voidaan vähentää esimerkiksi sopimalla kokonaisista vapaapäivistä tai kor- vaamalla liukumakertymän plustunteja vapaan sijasta yksinkertaisella tuntipal- kalla, eli työntekijän suojelemiseksiei kuitenkaan enempää kuin 100 tuntia kalenterivuoden aikana. Laeissa on määräykset Samas- sa yhteydessä tulee käydä keskustelu siitä, mistä asioista työntekijä mitkä syyt ovat johtaneet liukuma- saldon kertymiseen, miten liukumasaldon vastaavaa kertymistä voitaisiin jat- kossa välttää ja työnantaja voivat sopia toisin kuin laki määrää ja mitkä asiat miten työt mahdollisten vapaapäivien aikana järjestetään. Työnantajan on sovittavissa paikallisilla sopimuksilla keskusteltava toimihenkilön kanssa ennen liukumakertymän maksamista. Keskustelu käydään maksamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäk- si enintään 16 tuntia työaikaa kalenterivuodessa ilmoittamalla siitä pääsään- töisesti vähintään kahta viikkoa etukäteen. Poikkeuksellisesti ilmoitusaika voi kuitenkin olla vähintään 3 päivää, jos kyse on ennalta-arvaamattomasta syys- tä. Em. työajan lisäyksessä voi kyse olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista tilai- suuksista tai työehtosopimuksellavarsinaisista työtehtävistä. Lakien ja asetusten ohella työ- ehtosopimuksilla ja työsopimuksilla sovitaan keskeisistä lakien ulkopuolelle jäävistä asioistaTämä aika on säännöllistä työaikaa, kuten palkasta, työtehtävistä ja -ajastajoka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Yrityksissä on käytössä usein lisäksi omia ohjeita, vakiintuneita käytäntöjä ja pelisääntöjä, joilla määritellään miten yksittäistä työntekijää tulee kohdella työsuh- teessa osana työyhteisöäTältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava yksinkertainen (ns. (Huhta 2017, 15.yksi yhteen) On kuitenkin muistettavatuntipalkka. Em. työaika voidaan sijoittaa si- ten, että osa työlakien määräyk- sistä työvuoro pitenee koulutuksen tai ko. tilaisuuden keston verran (2 tun- tia) tai lauantaille, mutta ei arkipyhille eikä pyhäpäivälle. Lauantaille voidaan sijoittaa kerrallaan enintään 8 tuntia. Toimihenkilöllä on puolipakottaviamahdollisuus kieltäytyä em. tilaisuudesta tapauskohtaisesti, eli niistä voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen valtakunnallisella työehtosopimuksella asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä johtuen (Paanetoja 2017esim. terveydelliset syyt, 141lasten tai omaisten hoito). Tässä opinnäytetyössä on tarkastelussa esimerkiksi työ- aikalain 33 TES 11 § (uusi 13 §:n ) lisätään uusi 5. kohta, jossa on mainittuna sunnuntaityön palkkaa koskevat määräyksetjoka kuuluu seuraavasti: Vuosilomaa annettaessa lomapäivät muunnetaan työpäiviksi siten, että kuusi vuosilomapäivää vastaa viittä työpäivää. Tämä py- kälä voidaan sopia työaikalain 40 § 1 momentin mukaan toisin valtakunnallisilla työehtosopimuksellaTyöpäivillä tarkoitetaan muita viikon- päiviä kuin lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Työehtosopimus on työehtosopimuslain mukaan sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tahi useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava (Työehtosopimus- laki 1 §). Työnantajapuolta edustaa työehtosopimusneuvotteluissa yksityissektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, julkisella sektorilla Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kunnallinen työmarkkinalai- tos KT sekä Kirkon työmarkkinalaitos KiT. Työntekijäpuolta edustavat Suomen Ammattiliittojen Kes- kusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö AKAVA ry. (Paanetoja 2017, 135.) Edellä mainittujen järjestöjen alla toimii liittoja ja yhdistyksiä12 vuosilomapäivää vastaa 10 työpäivää, jotka varsinaisesti hoitavat neuvottelut edustamiensa järjestöjen puolestasijoitetaan arkipäi- ville maanantaista perjantaihin. Tässä opinnäytetyössä tutkittavan työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry ja Puuliitto. Työehtosopimuslaki määrittää työehtosopimuksen muodon kirjalliseksi. Neuvotteluissa sovitut asiat voidaan myös merkitä pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työnantaja- puolen on toimitettava sopimus kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työsuojelusta vastaa- valle ministeriölle, joka on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö. (Työehtosopimuslaki 2 §.) Mikäli työntekijän ja työnantajan välillä sovittu työsopimus on miltään osin ristiriitainen ja heikompi työntekijää kohtaan, kuin alalla noudatettava työehtosopimus, on työsopimus näiltä osin mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset (Työehtosopimuslaki 6§.) Työehtosopimuksissa on mukana myös sellaisia kohtia30 vuosilomapäivää vastaa 25 työpäivää, jotka ovat suoraan lain määräämiä. Tämä siitä syystä, kun lait muuttuvat, niin nämä asiat säilyvät työehtosopimuksissa lakimuutoksista huolimatta. Lähes jokaiselle alalle on Suomessa solmittu sopijaosapuolia sitova työehtosopimus. Sopijaosapuolia ovat työnantajaliitot ja työntekijäliitot (Huhta 2017, 40). Tässä opinnäytetyössä tutkittavan Mekaani- sen metsäteollisuuden työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat Metsäteollisuus ry työnantajaliittona ja työntekijäliittona Puuliitto ry. Työehtosopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuskau- desta päätetään työehtosopimusneuvotteluissa ja voimassaolo määritellään sopimukseen. Nykyinen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2017 asti. (TES 2016, 1sijoitetaan arkipäi- ville maanantaista perjantaihin.) Paanetojan (Paanetoja, 2017, 136) mukaan työehtosopimus on eräänlainen työmarkkinaosapuolten välinen kauppasopimus, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään. Molemmat osapuolet ovat sidottuja työehtosopimukseen sen voimassaolon ajan. Vaikka sopijaosa- puoli eroaisi kesken sopimuskauden työehtosopimuksen solmineesta yhdistyksestä, niin sopimuksen päättymiseen asti noudatetaan solmittua sopimusta. Mikäli paikallisyhdistys eroaa liitosta, yhdistys, ja samalla sen jäsenet, vapautuvat työehtosopimusvelvoitteistaan. Työehtosopimuksen voimassaolo- aikana sen määräyksiä on noudatettava. Mikäli vanha työehtosopimus ennättää umpeutua ennen kuin uusi on solmittu, syntyy sopimuksettomaksi tilaksi sanottu tila. Tuolloin noudatetaan osin van- han työehtosopimuksen määräyksiä. Sellaisia määräyksiä, jotka ovat lakia heikompia, ei tarvitse noudattaa ja työrauhavelvoite ei ole voimassa. (Paanetoja, 2017, 141.)