Common use of Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Clause in Contracts

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteet. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötä.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin varsinaiset vahvuusalat ovat energiatehokas 1. Kasvuyrittäjyys ja terveellinen rakennettu ympäristöomistajanvaihdokset, kehittyvä pedagoginen osaaminen2. Ruokaturvallisuus, sosiaali- 3. Digitaalinen valmistus ja terveyspalvelujen uudet toimintamallitteollinen internet sekä 4. Hyvinvointiteknologia. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, yrittäjyys mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä tarkoittaa osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja uusi liiketoiminta kansainvälisen rahoituksen saamista. SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset -profiilin osalta XxXXXxx osaaminen on muita vahvuusaloja integroiva ja leikkaava teema. SeAMKin osaaminen on tällä vahvuusalalla valtakunnan kärkeä ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Tutkijaryhmässä toimii kymmenen post doc-tutkijaa ja ryhmä on erittäin aktiivinen myös julkaisutoiminnassa. Sopimuskauden tavoitteena on entisestään nostaa vahvuusalan kansainvälistä tasoa panostamalla kansainvälisiin hankkeisiin, julkaisuihin sekä älykkäät koneet ja laitteetverkostoihin. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyenSopimus, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kausi 2021 - 2024 21.12.2020 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sivu 2(7) Ruokaturvallisuuden edistäminen edellyttää koko ruokaketjun tiivistä kansallista ja kansainvälistä tutkimus- yhteistyötä. SeAMKin vahvuuksia ruokaturvallisuuden edistämisessä ovat korkeatasoinen, koko ruokaketjun kattava testaus- ja kehittämishankettalaboratorioympäristö, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, digitalisaation hyödyntäminen jäljitettävyydessä sekä tuotteiden ravitsemuslaatuun ja prosessihygieniaan liittyvä osaaminen. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikkaSopimuskauden aikana SeAMK pyrkii kasvattamaan asiantuntijaryhmän kriittistä massaa, korkeakoulupedagogiikkakehittämään laboratorion palvelukonsepteja, opiskelukokemustiivistämään kansainvälisiä verkostoja sekä lisäämään kansainvälisiä hankkeita ja julkaisuja. Digitaalinen valmistus ja teollinen internet pohjautuvat teollisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kilpailukykyään ja tuotehallintaansa lisäämällä tuotteisiin älyä ja palvelua sekä valmistukseen ketteryyttä. SeAMK panostaa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen laboratorioiden, ammatillisen koulutuksen kehittäminenopetuksen sekä TKI- hankkeiden muodossa. Sosiaali- SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästion fully operational -tasolla. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa Sopimuskauden tavoitteena on sosiaali- nostaa vahvuusalan kansainvälistä tasoa sekä tunnettuutta panostamalla mm. DIH- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita EDIH -toimintamallien vakiinnuttamiseen, verkostoihin, kansainvälisiin julkaisuihin ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä SeAMKissa on toteutettu systemaattisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvä koulutusta, tutkimusta ja yhteistyö ulottuu palvelutoimintaa. Hyvinvointiteknologian koulutustarpeet ovat lisääntyneet, ja SeAMKon alkanut kehittää hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuuksia myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin. SeAMK:n tavoitteena on profiloitua hyvinvointiteknologian edelläkävijänä sekä kansainvälisesti kiinnostavana yhteistyökumppanina. SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. SeAMKissa huomioidaan yhä paremmin myös YK:n kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset. Kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalous toimivat läpileikkaavina teemoina eri vahvuusalojen välillä. Tulevalla sopimuskaudella tavoitteena on asiantuntijoiden kriittisen massan lisääminen, tutkimustoiminnan vahvistaminen ja kansainvälisen TKI-yhteistyön vakiinnuttaminen. SeAMK on uudistanut myös kestävän kehityksen ohjelmansa kattamaan laajemmin toimintaansa, mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startupintegroimalla kestävyyden tavoitteet kiinteämmin hankintoihin, opetukseen ja TKI-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötätoimintaan.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas Yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen 1) kestävyyttä materiaalien ja terveellinen rakennettu ympäristösysteemien avulla, kehittyvä pedagoginen osaaminen2) molekulaarinen ja ympäristöllinen perusta elinikäiselle terveydelle, sosiaali- 3) digitaalisia ratkaisuja havaitsemiseen ja terveyspalvelujen uudet toimintamallitvuorovaikutuksiin, yrittäjyys 4) maan ja uusi liiketoiminta lähiavaruuden järjestelmä ja ympäristön muutos ja 5) muutoksessa olevien ihmisten ymmärtäminen. Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa uutta tietoa kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Yliopiston vahvuusaloilta (fokusalueilta) on tunnistettu ja suunnatulla rahoituksella tuettu niiden kärkiprofiilia luovia tutkimushankkeita. Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perusteella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. Käynnissä olevat kärkiprojektikaudet ovat: Kvantum-instituutti 2017-2020, sekä älykkäät koneet Eudaimonia-instituutti ja laitteetInfotech Oulu 2018- 2021. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä Biocenter Oulun projektikausi 2020-2023 käynnistyy. Yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja niitä tarkennetaan tarvittaessa laajasti eri tutkimusyksiköissä. Strategisten fokusalojen toiminta on kuvattu yliopiston avoimilla verkkosivuilla (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx). Oulun yliopisto on vuoden 2018 aikana. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitusaikana käynnistänyt kolmannen tutkimuksen kokonaisarviointinsa (RAE2020), joka keskittyy genomidataan toteutetaan vuosina 2019-2020. Vuonna 2017 käynnistettiin uusi ohjelma, jolla edistämme monitieteisyyttä ja sen uusia avauksia. Uusien nousevien tutkimusteemojen valinta toteutettiin 2018. Tässä uudessa ohjelmassa tuetaan käynnistyvien tutkimusryhmien johtajien projekteja siten, että näihin osoitetaan 4-vuotinen tohtorikoulutusvakanssi ja projektit kytketään strategisiin kärkiprojekteihin ja fokusinstituuttien monitieteiseen toimintaan. Ohjelma edistää huippututkimuksen osaamisen vahvistamiseenlevittämistä laajemmin yliopistossamme. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa Monitieteisyyttä ja uusia avauksia tuetaan vuonna 2017 käynnistetyn Rapid Research Radicals (3R) - ohjelman avulla. Toiminnan tavoitteena on sosiaali- edistää tutkijoiden tutustumista eri alojen tutkimukseen ja terveysalan toisiin tutkijoihin, fasilitoida uusien toimintamallien ideoiden ja hankkeiden alkuvaihetta sekä älykkäitä koneita tukea monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä. R3-ohjelmaa toteutetaan osana fokusinstituuttien toimintaa sekä fokusalueiden sisällä ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötänäiden kesken.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas Aalto-yliopiston tutkimuksen profiili rakentuu seitsemästä tutkimuksen avainalueesta 1) ICT ja terveellinen digitalisaatio, 2) materiaalit ja luonnonvarojen kestävä käyttö, 3) taiteen ja designin tiedonmuodostus, 4) liiketoiminta muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä, 5) ihmisläheinen rakennettu ympäristö, kehittyvä pedagoginen osaaminen6) edelläkäyvät energiaratkaisut ja 7) terveys ja hyvinvointi. Yliopiston tutkimuksen avainalueiden sisällä nousevia aloja ovat monialaista lähestymistapaa edellyttävät maailmanlaajuiset haasteet, sosiaali- joissa keskeisiä painotuksia ovat puhdas teknologia ja terveyspalvelujen uudet toimintamallitbiotalous sekä arktinen meritekniikka. Aalto-yliopiston profiloituminen tutkimuksen avainalueille on kuvattu edellä kohdassa 2.1.4 Vaikuttavuuden takeina profiloituminen ja professorirekrytoinnit tutkimuksen avainalueille. Professorirekrytoinnit tutkimuksen avainalueille on käsitelty kohdassa 2.2.1 Tutkimusympäristöjen vahvistaminen avainalueilla. Monialaiset tutkimusalustat ja tutkimusinfrastruktuurit on kuvattu kohdassa 2.4.3 Vaikuttavat, yrittäjyys monialaiset tutkimusalustat ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet avoimet tutkimuksen infrastruktuurit. Kaikki Aalto-yliopiston monialaiset tutkimusalustat eli platformit on luotu vastaamaan monialaista lähestymistapaa edellyttäviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Näitä ovat puhtaan teknologian, biotalouden ja laitteetarktisen meritekniikan lisäksi esimerkiksi kestävät energiaratkaisut, henkilökohtainen lääketiede ja kestävä kaupunkikehitys. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden Puhdasta teknologiaa ja biotaloutta on tuettu seuraavilla toimenpiteillä: (1) Materials Platform käynnistyi 2017 loppuun mennessä tuomaan yhteen eri tieteenalojen materiaali- ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikanabiotalouden tutkimusta ja sovelluksia, (2) Biotaloustutkimuskeskus Aalto Bioproduct Centre avautui uusien investointien jälkeen, (3) RawMatTERS- infrastruktuuri epäorgaanisten materiaalien tutkimukseen on toteutettu yhdessä eurooppalaisen EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymän kanssa, (4) Aalto Sustainability Hub tukee kestävän kehityksen alueen tutkimusyhteistyötä, opetusta, vaikuttavuutta ja verkottumista samaan tapaan kuin Platformit, (5) professorirekrytointeja, (6) Kemian tekniikan korkeakoulussa neljä laitosta uudelleenorganisoitiin kolmeksi, jolloin voidaan vahvemmin tukea biotaloutta, (7) Suomen Akatemian Flagship-rahoitusinstrumenttia varten koottiin VTT:n kanssa yhteinen Bioeconomy-hakemus, joka on tällä hetkellä hakuprosessin toisella kierroksella, ja voimavaroja tullaan suuntaamaan alueen kehittämiseen riippumatta Suomen Akatemian rahoituspäätöksestä Arktista meritekniikkaa on tuettu jääaltaan mittavalla vuonna 2016 valmistuneella remontilla, johon saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen Jääallas on kooltaan 40x40 metriä ja se on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Altaassa testataan esimerkiksi laivojen käyttäytymistä erilaisissa jääolosuhteissa ja jään murtumista. Vierailevat tutkijat voivat käyttää allasta esimerkiksi EU-rahoitteisen Hydralab+ -verkoston kautta, ja kaupallista testausta välitetään Aker Arctic Tecnology -yrityksen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää Aalto-yliopisto on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyenkoordinoinut vuodesta 2014 alkaen kansainvälistä arktisen meriteollisuuden huippuyksikköä CEARCTIC, jota viisivuotista TAMKIn rahoittaa Lloyd's Register Foundation. Yhteistyössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Hampurin teknillinen yliopisto, Trondheimin teknillinen yliopisto ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ryMemorial University of Newfoundland Kanadassa. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikkaSustainable Arctic Marine and Coastal Technology (SAMCoT), korkeakoulupedagogiikkaCenter for Research-based Innovation, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötätoinen meritekniikan tutkimuksen rahoittaja.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas Yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen 1) kestävyyttä materiaalien ja terveellinen rakennettu ympäristösysteemien avulla, kehittyvä pedagoginen osaaminen2) molekulaarinen ja ympäristöllinen perusta elinikäiselle terveydelle, sosiaali- 3) digitaalisia ratkaisuja havaitsemiseen ja terveyspalvelujen uudet toimintamallitvuorovaikutuksiin, yrittäjyys 4) maan ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet lähiavaruuden järjestelmä ja laitteetympäristön muutos ja 5) muutoksessa olevien ihmisten ymmärtäminen. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa uutta tietoa kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Yliopiston vahvuusaloilta (fokusalueilta) on tunnistettu ja suunnatulla rahoituksella tuettu niiden kärkiprofiilia luovia tutkimushankkeita. Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perusteella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. Keväällä 2017 loppuun mennessä saatiin päätökseen Kvantumin projektihaku kaudelle 2017-2020 ja niitä tarkennetaan tarvittaessa syksyllä 2017 ja vuoden 2018 aikanaalussa Eudaimonia-instituutin ja Infotech Oulun projektihaut kaudelle 2018-2021. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta2016-2019 on meneillään ja vuoden 2018 aikana on käynnistetty Biocenter Oulun seuraavan projektikauden suunnittelu. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää Yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on täsmennettykaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja Strategisten fokusalojen toiminta on laajentunut ja painoalalla kuvattu yliopiston avoimilla verkkosivuilla (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx). Oulun yliopisto on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli vuoden 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitusaikana käynnistänyt kolmannen tutkimuksen kokonaisarviointinsa (RAE2020), joka keskittyy genomidataan toteutetaan vuosina 2019-2020. Vuonna 2017 käynnistettiin uusi ohjelma, jolla edistämämme monitieteisyyttä ja sen uusia avauksia. Ohjelmassa suuntaamme 2018 aikana 20 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia uusien tutkimusavausten käynnistämiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen vahvistamiseenlevittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaarioUusi ohjelma on suunnattu aloittaville tutkimusryhmien johtajille tarkoituksena kytkeä näiden uusien ryhmien tutkimus vakiintuneiden kärkihankkeiden yhteyteen. Suunnittelimme myös Tellus-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaatoiminnan yhteyteen käynnistettävän Rapid Research Radicals (R3) -ohjelman, jossa jonka tavoitteena on sosiaali- edistää uusien ideoiden tunnistamista ja terveysalan uusien toimintamallien muodostumista sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötämonitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva kone- ja terveellinen rakennettu ympäristöenergiateollisuus, kehittyvä pedagoginen osaaminenvastuullinen ruokatuotanto sekä vesiturvallisuus. Uudeksi nousevaksi kärjeksi ammattikorkeakoulu on määritellyt uudet biotaloustuotteet. Ammattikorkeakoulun määrittelemät painoalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, sosiaali- uudistuva kone- ja terveyspalvelujen energiateollisuus, vastuullinen ruokatuotanto sekä vesiturvallisuus. Uudeksi nousevaksi kärjeksi ammattikorkeakoulu on määritellyt uudet toimintamallitbiotaloustuotteet. Savonian tki-toiminnan volyymi on kasvanut selvästi kaikilla neljällä painoalalla (painoalojen yhteenlasket-tu ulkopuolinen rahoitus 2016=>2017 +64%), yrittäjyys mikä osoittaa valintojen valinnan oikeellisuuden alueelliseen ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet valtakunnalliseen kehitytarpeeseen nähden. Vesiturvallisuuden ja laitteetSoveltavan hyvinvointiteknologian painoaloja on vahvistettu rekrytoimalla näille tutkimuspäälliköt, joiden asiantuntijuusalueet suuntautuvat erityisesti kansainväliseen tki-toimintaan. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä Lähtökohtana on, että jokaisella painoalalla toimii tutkimuspäällikkö. Tämän lisäksi kansainvälistä tki-yhteistyötä kehittämään ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikanakoordinoimaan on resurssoitu yhteinen TKI-asiamies. TAMKin vahvuusalat Painoalatoiminnasta on käynnissä strateginen väliarvointi. Savonian strategiassaan määrittelemälle nousevalle painoalalle, Lisäarvoa uusista biotaloustuotteista, on nimetty tutkimuspäällikkö keväällä 2018. Painoalan tki-toiminta on käynnistynyt ja sitä kasvatetaan aktiivisesti. Painoalaan on päätetty sisällyttää aihealueena myös kiertotalouden kehittäminen. Savonia on laatimassa maakunnallista Biotalouden toimenpideohjelmaa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Savonian painoalojen kumppanuusverkosto on vahvistunut selvästi strategiakauden aikana ja painoalojen rooli eri tutkimusyhteisöissä on kirkastunut. Kaikki painoalat tekevät tki-hankeyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston eri tutkimusryhmien ja alueen toisen asteen ammatillisten kouluttajien kanssa. Yhteistä Tki- hanketoimintaa on käynnissä myös alueella toimivien sektoritutkimuslaitosten (GTK, THL, LUKE, VTT, SYKE, TTL), LUT:n ja useiden muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Alueen yritykset ovat muodostuneet tunnistettujen laajasti mukana kaikkien painoalojen kauttatoiminnassa ja hankkeissa. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää Painoalatoiminta on täsmennettymyös tuottanut myös uutta vientiä kotimaisen yrityskumppanin kanssa mm. Energiatehokas Sambia kaivosarvoverkkohanke ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja kaivosvesien puhdistuspilotoinnit. Lähtökohtana on, että jokaisella painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötävähintään yksi kansainvälinen strateginen kumppani.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas Yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen 1) kestävyyttä materiaalien ja terveellinen rakennettu ympäristösysteemien avulla, kehittyvä pedagoginen osaaminen2) molekulaarinen ja ympäristöllinen perusta elinikäiselle terveydelle, sosiaali- 3) digitaalisia ratkaisuja havaitsemiseen ja terveyspalvelujen uudet toimintamallitvuorovaikutuksiin, yrittäjyys 4) maan ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet lähiavaruuden järjestelmä ja laitteetympäristön muutos ja 5) muutoksessa olevien ihmisten ymmärtäminen. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikanatuottaa uutta tietoa kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen Yliopiston vahvuusaloilta (fokusalueilta) on tunnistettu ja suunnatulla rahoituksella tuettu niiden kärkiprofiilia luovia tutkimushankkeita. Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perusteella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Painoalojen Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. Keväällä 2017 saatiin päätökseen Kvantumin projektihaku kaudelle 2017-2020 ja syksyllä toteutettiin Eudaimonia- instituutin ja Infotech Oulun projektihaut kaudelle 2018-2021. Biocenter Oulun projektikausi 2016-2019 on meneillään ja 2018 aikana käynnistetään suunnittelu seuraavaa projektikautta varten. Yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä. Strategisten fokusalojen toiminnan kuvaus yliopiston avoimilla verkkosivuilla toteutettiin 2017 (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx). Vuonna 2017 käynnistettiin uusi ohjelma, jolla edistämämme monitieteisyyttä ja uusia avauksia. Ohjelmassa suuntaamme 2018 aikana 20 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia uusien tutkimusavausten käynnistämiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen levittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Uusi ohjelma on suunnattu aloittaville tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennettyjohtajille tarkoituksena kytkeä näiden uusien ryhmien tutkimus vakiintuneiden kärkihankkeiden yhteyteen. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristöSuunnittelimme myös Tellus-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyentoiminnan yhteyteen käynnistettävän Rapid Research Radicals (R3) -ohjelman, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa jonka tavoitteena on sosiaali- edistää uusien ideoiden tunnistamista ja terveysalan uusien toimintamallien muodostumista sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötämonitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun SeAMKin määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ruokaratkaisut, älykkäät ja terveellinen rakennettu ympäristöenergiatehokkaat järjestelmät, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- hyvinvointi ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, luovuus sekä yrittäjyys ja uusi liiketoiminta kasvu. Vahvuusalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. SeAMKin nousevat alat ovat elintarviketurvallisuus, ikääntyneiden monialaiset palvelut ja hyvinvointiteknologia sekä älykkäät koneet digitaalinen valmistus. SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja laitteetenergiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Uudelle konsernille määritellään alustavat Painoalojen sisällä SeAMKin vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ovat Ruokaturvallisuus, Digitaalinen valmistus ja niitä tarkennetaan tarvittaessa teollinen internet, Hyvinvointiteknologia sekä Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Aiemmin hyvinvointiteknologia oli nouseva ala mutta se nousi vahvuusalaksi, kun SeAMK osti liiketoimintakaupalla Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologin kehittämisyhdistyksen liiketoiminnan ja kaupan myötä kahdeksan työntekijää siirtyi SeAMKiin ns. vanhoina työntekijöinä. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä tarkoittaa osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. Vahvuusalat kumpuavat maakunnan elinkeinoelämän vahvuuksista ja tarpeista ja tukevat siten Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian toteutumista. Julkaisuja tuotettiin vuoden 2018 aikanaaikana 100. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kauttaKeväällä 2019 ruokaturvallisuuden painopistettä vahvistettiin palkkaamalla uusi ruokaturvallisuuden erityisasiantuntija sekä ottamalla käyttöön uusi elintarvikelaitos Frami Foob Lab. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää SeAMK muodostaa yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Ruralia- instituutin, Into Seinäjoki Oy:n, Seinäjoen kaupungin sekä alueen yritysten kanssa AB Seinäjoki agrobiotalouden innovaatioyhteisön. Yhteisö toimii osaamisen solmukohtana ja kontaktipintana kansainväliselle yhteistyölle sekä kaupallistamisen alustana organisoiden vuosittain mm. valtakunnallisen Food Challenge -kilpailun sekä järjestäen ruokabisnekseen liittyvää start up -valmennusta ja verkostoitumistapahtumia.Ruokaturvallisuuden osaamisalue on täsmennettynoussut kansainvälisessä yhteistyössä tärkeäksi teemaksi. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristöVuonna 2018 SeAMK toteutti ERIAFF-painoalan rahoituspohja verkoston (European Regions for Innovations in Agriculture Food and Forestry) vuosikonferenssin ruokaturvallisus-teemalla. Yhteensä ruokateemaan liittyen SeAMKissa on laajentunut ja painoalalla meneillään viisi kansainvälistä hanketta. SeAMK on tiivis yhteistyö TAUosallistunut aktiivisesti Etelä- Pohjanmaan liiton tuella EU:n Agrifood-sektorin alustojen valmisteluun (S3P High Tech Farming, S3P Traceability & Big Data, S3P Consumer Involvement in Agrifood Innovation) sekä agrobiotalouden alalla ERRIN- ja ERNACT-verkostojen toimintaan. Onnistuminen tässä kehityksessä ratkaisee eteläpohjalaisen teollisuuden tulevaisuuden. SeAMK on panostanut pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen valtakunnallisen kehityksen kärjessä olevien laboratorioiden, opetuksen sekä TKI-hankkeiden muodossa. SeAMK Digital Factory on digitaalinen oppimisympäristö opiskelijoille ja demoympäristö yrityksille. Ympäristössä tuotteiden ja tuotantolinjojen suunnittelu, testaus ja simulointi toteutetaan tuotteen elinkaaren hallinnan viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Teollisen internetin laboratorio, jonka ydin on automaattinen tuotantojärjestelmä varustettuna toiminnan- ja tuotannonohjauksella ja pilvipalveluilla, on otettu aktiiviseen opetus- ja tutkimuskäyttöön. Siemens Oy, Festo Oy ja Ideal Product Data Oy ovat olleet keskeisinä kumppaneina rakentamassa ympäristöjä SeAMKin kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään SeAMK on saanut kehittämistyöstään valtakunnallisia tunnustuksia ja palkintoja. SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut EU:n Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen ensimmäisenä Suomessa. Hubit ovat komission toimintamalli edistää teollisuuden digitaalista transformaatiota ja siirtää tutkimustietoa pk-yrityksiin. Interreg Europe -hanke DEVISE kehittää hubien ekosysteemejä eri puolilla EU:ta. InnoCAPE-hankkeessa, jota rahoittaa Interreg Baltic Sea Region, kehitetään DIHien yhteistyötä, yhteisiä työkaluja ja toimintamalleja Itämeren alueella. SeAMK koordinoi hallituksen kärkihanketta Automation in Network, jossa verkostossa on 13 muuta amkia. Hankkeessa tuotetaan interaktiivisia verkko-opintojaksoja sekä toteutetaan verkkolaboratorio. Keskeiset korkeakoulukumppanit ovat Tampereen yliopisto, JAMK ja SAMK. Kansainväliseen verkostoon kuuluvat Milano Polytechnic (Italia), European Regions Network for the Application of Communications Technology ERNACT (Irlanti), Agency for Science, Innovation and Technology (Liettua) ja IMECC OU (Viro). on aloitettu kehittämään hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuutta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu osti syksyllä 2018 Etelä-Pohjanmaalla yli kaksikymmentä vuotta toimineen Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry:n. Liiketoimintakaupassa siirtyi koko EPTEKin henkilökunta osaamisineen osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Pitkälti hankeorganisaationa toiminut EPTEK on toteuttanut hankkeita, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Viimeisien vuosien aikana toiminnan painopisteenä ovat olleet erityisesti kansainväliset hankkeet. Vuonna 2018 SeAMKin Sosiaali- ja terveysalalle rakennettiin nykyaikainen simulaatioympäristö vastaamaan simulaatiokoulutuksen kasvavaan tarpeeseen. Lisäksi EPTEK -kaupan mukana tulleen demonstraatioympäristön kanssa SeAMKissa on hyvät puitteet hyvinvointiteknologian koulutukseen, testaamiseen ja tutkimukseen. Ympäristöä täydennetään vuonna 2019 kehittämis- ja investointointihankkeilla mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin robotiikkaan ja keinoälyyn liittyen. SeAMKin vahvuusalaksi nousseeseen hyvinvointiteknologiateemaan panostetaan voimakkaasti, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikkavahvuusalalle tullaan rekrytoimaan uusia asiantuntijoita kuluvan vuoden aikana, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihinyliopettaja on juuri haussa. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyöTiimissä työskentelee noin kymmenen asiantuntijaa. Merkittävää kehittämistyötä on tehty Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. Kataja-projektissaFlensburg University of Applied Sciences, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa Tallinn University of Technology, Vilnius University Hospital Santariskiu Klinikos, Kaunas University of Technology, Lithuvanian University of Health Sciences, Tokyo Medical and Dental University ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Chiba University, University of Malta, Dublin University College, Pannon Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostinNetwork, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsiltaId2Sante, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettuIdival, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötäEchaAlliance, Government for Gozo, Region Västerbotten, Umeå University, City of Flensburg Stadt Flensburg, Baltic Region Healthy Cities Association, Liepaja City Council, Riga Stradiņ¨ University, SIA Telemedica Latvia, The society of the family doctors Estonia, Tallinn University, Scanbalt,Tallinn Science Park Tehnopol, Haapsalu North Denmark Region, Region of Southern Denmark, Innovation Skane.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas automaatio ja terveellinen rakennettu ympäristöteollisuus 4.0, kehittyvä pedagoginen osaaminenmerenkulku sekä ikääntyvien palvelut. SAMKin nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta matkailuliiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteetlogistiikka. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kauttaautomaatio, robotiikka ja tekoäly (aik. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää automaatio ja teollisuus 4.0), merenkulku sekä ikääntyvien palvelut. SAMKin nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, matkailuliiketoiminta sekä logistiikka. SAMKin valitsemat teollisuuskorkeakoulu-profiilia tukevat vahvuus- ja nousevat alat ovat huomion kohteena kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä. Strategiaa tukeva toimenpideohjelma keskittyy muun muassa näiden alojen edistämiseen sekä henkilöstöä rekrytoitaessa ja kehitettäessä että toiminnan sisältöä ja menettelyjä laadittaessa. Toimenpideohjelman yksittäiset toimenpiteet ohjaavat vahvuus- ja nousevien alojen jokapäiväistä työskentelyä. Automaatio, robotiikka ja tekoäly -vahvuusalalla on täsmennetty. Energiatehokas luotu automaation ja terveellinen rakennettu ympäristörobotiikan innovaatioekosysteemi, jonka keskeisiä työkaluja ovat Robocoast-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyenyritysverkosto, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä RoboAI Center (tutkimus- ja kehittämishankettatuotekehityskeskus) ja Robotiikka, Sähkö ja Tekoäly Akatemiat. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikkaPorin uudelle kampukselle tehdyt mittavat laiteinvestoinnit tukevat osaamiskeskittymän kehittymistä. Siltasopimuksen mukaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden ja yritysten kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminenmerkittävää lisätyövoiman palkkaamista sekä lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi RoboAI Centeriä hyödyntävät sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan suomalaiset että kansainväliset yritykset ja sen osaamisen vahvistamiseenläheisyyteen tavoitellaan sijoittuvan yritysten omia tuotekehitysyksiköitä. Ikääntyvien palvelut -vahvuusalalla painopistealueeksi on asetettu Tulevaisuuden sairaalan innovaatioalustan kehittäminen sekä muistihyvinvointi. Satakunnassa tehdään tulevaisuuden sairaalaa. Kehittämisen ytimessä on digitaalinen palvelujärjestelmä. Tulevaisuuden sairaalassa asiakkaita/potilaita palvellaan mahdollisimman paljon muualla kuin sairaalan tiloissa, joko kotona digitaalisesti tai lähellä kotia osana maakunnallista palvelujärjestelmää. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satasairaalan kanssa on käynnistetty useista digitalisaatio-, robotiikka- ja tekoälyprojekteista koostuva hankekokonaisuus. SAMK on myös käynnistänyt muistihyvinvointiverkoston, jossa keskitytään elämänkaaren eri vaiheiden aivoterveyden ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn TKI-toiminnan kehittämiseen. Kokeilimo-toiminnassa tarjotaan alueen yrittäjille mahdollisuuksia testata muistia ja muistisairaan ihmisen kotona asumista tukevaa apuväline- ja turvateknologiaa. Toimintaa toteutetaan SAMKin palvelukeskus Soteekissa. Ikääntyvien palvelut -vahvuusalaa tukee Automaation, robotiikan ja tekoälyn -vahvuusalaan sisältyvä hyvinvointiteknologian tutkimus ja tuote- ja palvelukehitys, mistä SAMKilla on vahvaa kansainvälistä osaamista ja näyttöjä. Matkailuliiketoiminta on nouseva ala, jossa painopistealueeksi on valittu luontoon liittyvä matkailu- ja palveluliiketoiminta ja tämä erityisesti kansainvälisenä toimintana. SAMK vetää tällä hetkellä Itämeren alueen verkostoja matkailussa ja vihreässä yrittäjyydessä (biotalouden palveluliiketoiminta). Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaarioSAMK on vahvana toimijana mukana temaattisissa verkostoissa: ColdCoastCollective (pohjoisten merialueiden rannikkomatkailuverkosto), TURID (Nordic-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaaBaltic verkosto: matkailu, jossa tavoitteena kulttuuri, vapaa-aika) sekä ICRT (kansainvälinen vastuullisen matkailun verkosto). Lähitulevaisuudessa vahvuusalue a) laajentaa SAMKin Itämerellä vetämiä verkostoja Euroopan laajuisiksi, b) yhdistää toimintaa Itämerellä ja ottaa johtavan korkeakoulun asema alueella perustamalla "Nordic-Baltic Tourism Academyn" sekä c) kansainvälistää opetussuunnitelmia EU:ssa perustamalla kansainvälisen maisteriohjelman ja kasvattamalla alemman tutkinnon kansainvälistä yhteistyötä. Logistiikka nousevana kasvualana on sosiaali- linjattu kehittymään digitalisoituminen edellä. Se on selkeästi yritysten tahto ja terveysalan tarve tehdyn logistiikkaselvityksen mukaan. Ala kehittyy voimakkaasti teknologian suomia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja SAMK haluaa olla mukana edelleen Suomen monipuolisimpana logistiikkakouluttajana tarjoamassa laaja-alaista osaamista. Kahdella kielellä ja osin kokonaan verkon välityksellä tapahtuva koulutus tuovat alalle osaamista myös maan rajojen ulkopuolelta. Logistiikassa on yhdistetty logistinen, tuotantotekninen, talous- sekä liiketoimintaosaaminen. Raumalla aloittanut Talous & Tekniikka Akatemia tarjoaa yrityksille tilaisuuden työskennellä tulevaisuuden osaajien kanssa ja samalla opiskelijalle mahdollisuuden opiskella työelämälähtöisesti. Logistiikan -tutkimusryhmän tutkimus keskittyy 1. materiaalivirtojen ja toimitusketjun hallintaan 2. toimitusketjun riskien hallintaan 3. ekologisiin kuljetuksiin sekä 4. meri- ja satamalogistiikkaan. Näillä aloilla yritysten kanssa toteutetut projektit tähtäävät uusien logististen ratkaisujen ja toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötäkehittämiseen.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun SeAMKin määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ruokaratkaisut, älykkäät ja terveellinen rakennettu ympäristöenergiatehokkaat järjestelmät, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- hyvinvointi ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, luovuus sekä yrittäjyys ja uusi liiketoiminta kasvu. Vahvuusalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. SeAMKin nousevat alat ovat elintarviketurvallisuus, ikääntyneiden monialaiset palvelut ja hyvinvointiteknologia sekä älykkäät koneet digitaalinen valmistus. SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja laitteetenergiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin Painoalojen sisällä SeAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kauttaKasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, Ruokaturvallisuus, Digitaalinen valmistus ja teollinen internet sekä Hyvinvointiteknologia. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristöHyvinvointiteknologia kehittyi sopimuskauden aikana nousevasta alasta vahvuusalaksi SeAMKin ostaessa Etelä-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAUPohjanmaan Terveysteknologian kehittämisyhdistys ry:n kanssaliiketoiminnan. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mmKaupan myötä kahdeksan työntekijää siirtyi SeAMKiin ns. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin vanhoina työntekijöinä. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä merkitsee osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. Tällä hetkellä nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. Tutkijaryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden ja yrittäjyyden edistäjien kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Ryhmän tulokset sekä toimenpidesuositukset on huomioitu myös yrittäjyyspolitiikan valtakunnallisissa linjauksissa. SeAMK on toiminut myös kansainvälisen tutkimusverkoston veturina pienyritysten omistajanvaihdoksiin liittyen. Laajaan kansainväliseen verkostoon kuuluvat tämän vahvuusalan osalta EM Grenoble, jota viisivuotista TAMKIn Universitat Jaume I, I.J. Strossmayer University of Osijek, Högskolan Skövde, Hogeschool Utrecht, Stafforshire University, University of Warwick, University of Zilina, Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ryNational University of Kaohsiung sekä Transeo. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä Kansallisia korkeakoulukumppaneita ovat Vaasan yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Ryhmä on aktiivinen alan kansainvälisissä verkostoissa (RENT- konferenssi, 3E-konferenssi, Euram). Yritysten elintarvikeviennin lisääntyminen on osaltaan lisännyt tarvetta ruokaturvallisuuden osaamiselle. SeAMKissa ruokaketjun turvallisuuden parissa työskentelee kokenut ja monialainen, noin 15 henkilön asiantuntijaryhmä. Vuonna 2019 ryhmä on tuottanut noin 80 julkaisua. Keväällä 2019 ruokaturvallisuuden painopistettä vahvistettiin palkkaamalla uusi ruokaturvallisuuden erityisasiantuntija sekä ottamalla käyttöön uusi elintarvikelaboratoriotila, Frami Food Lab (FFL), jolle haetaan hyväksytyn elintarvikelaitoksen arvoa. FFL-konseptiin sisältyvät toiminnot analyysilaboratoriosta korkean hygienian tuotantotilojen kautta aina palvelutestausravintolaan. SeAMK muodostaa yhdessä, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Into Seinäjoki Oy:n, Seinäjoen kaupungin sekä alueen yritysten kanssa ruokainnovaatioyhteisön. Ruokaturvallisuuden osaamisalue on myös tärkeä kansainvälinen teema. Ruokaketjuun ja ruokaturvallisuuteen liittyen SeAMKissa on meneillään yli 50 20 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- kehittämishanketta, joiden vuosivolyymi on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Uusina teemoina ovat olleet mm. paikallisten elintarvikeyritysten sivuvirrat kansainvälisten tuoteinnovaatioiden aihioina sekä ruokahävikin vähentäminen suurkeittiöissä. SeAMK osallistuu aktiivisesti EU:n Agrifood-sektorin alustojen toteutukseen (S3P High Tech Farming, S3P Traceability & Big Data, S3P Consumer Involvement in Agrifood Innovation) ja on liittymässä S3P Smart Sensors 4 Agri-Food -verkostoon. SeAMK osallistuu ERRIN (European Regions Research & Innovation Network) ja ERNACT (European Regions Network for the Application of Communications Technology) -verkostojen toimintaan. erilaista yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. SeAMKin saamalla OKM Profit -rahoituksella vahvistetaan tätä vahvuusalaa merkittävästi digitalisaation näkökulmasta. Keskeiset korkeakoulukumppanit vahvuusalalla ovat Tampereen yliopisto, Tampereen AMK, Satakunnan AMK, Jyväskylän AMK sekä Vaasan yliopisto. Kotimainen yhteistyö on aktiivista kahden muun DIH-verkoston, SMACC:n ja Robocoastin, kanssa sekä Allied ICT Finland -verkoston. Kansainväliseen verkostoon kuuluvat mm. Milano Polytechnic, European Regions Network for the Application of Communications Technology ERNACT, Agency for Science, Innovation and Technology, IMECC OU ja ¦koda Auto University, ESAIP Graduate School of Engineering ja Tallinn University of Technology. Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. Flensburg University of Applied Sciences, Tallinn University of Technology, Tokyo Medical and Dental University, Chiba University, University of Malta, Pannon Business Network, EchaAlliance, Tallinn University, North Denmark Region, Region of Southern Denmark. SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. SeAMKissa huomioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset. Kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalous toimivat läpileikkaavina teemoina eri vahvuusalojen välillä, ja teemoihin liittyen on lisätty yksiköiden monialaista yhteistyötä. SeAMKissa on parhaillaan käynnissä toistakymmentä kiertotalouteen liittyvää kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu Hankkeiden teemoina ovat olleet mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin vähähiilinen ruokaketju, ruokahävikin vähentäminen, puurakentaminen, ekoinnovointi ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihinkestävä yrittäjyys. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä Niissä on tehty tutkimusyhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kiertotalouden ja kestävän kehityksen teemaan liittyen suomalaisia kumppaneita ovat mm. Kataja-projektissaHämeen AMK, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa Savonia AMK, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto, Luonnonvarakeskus ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalillaHelsingin yliopisto. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostinKansainvälisiä yhteistyötahoja ovat mm. University of Florence, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsiltaHogent University, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- Agriculture and Food Development Authority, University of Life Sciences and Technologies, Utena University of Applied Sciences, Rezekne Academy of Technologies, Association de coordination technique agricole, Wageningen Research ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötäSveriges Lantbruksuniversitet.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat. Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas automaatio ja terveellinen rakennettu ympäristöteollisuus 4.0, kehittyvä pedagoginen osaaminenmerenkulku sekä ikääntyvien palvelut. SAMKin nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta matkailuliiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteetlogistiikka. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kauttaautomaatio, robotiikka ja tekoäly (aik. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää automaatio ja te ollisuus 4.0), merenkulku sekä ikääntyvien palvelut. SAMKin nousevia aloja ovat älykäs vesi- ja energiateknologia, matkailuliiketoiminta sekä logistiikka. SAMKin valitsemat teollisuuskorkeakoulu-profiilia tukevat vahvuus- ja nousevat alat ovat huomion kohteena kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä. Strategiaa tukeva toimenpideohjelma keskittyy muun muassa näiden alojen edistämiseen sekä henkilöstöä rekrytoitaessa ja kehitettäessä että toiminnan sisältöä ja menettelyjä laadittaessa. Toimenpideohjelman yksittäiset toimenpiteet ohjaavat vahvuus- ja nousevien alojen jokapäiväistä työskentelyä. Automaatio, robotiikka ja tekoäly - vahvuusalalla on täsmennetty. Energiatehokas luotu automaation ja terveellinen rakennettu ympäristörobotiikan innovaatioekosysteemi, jonka keskeisiä työkaluja ovat Robo coast-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyenyritysverkosto, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä RoboAI tutkimus- ja kehittämishankettatuotekehityskeskus ja Robotiikka, Sähkö ja Tekoäly Akatemiat. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikkaPorin uudelle kampukselle tehdyt mittavat laiteinvestoinnit tukevat osaamiskeskittymän kehittymistä. Siltasopimuksen mukaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden ja yritysten kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminenmerkittävää lisätyövoiman palkkaamista sekä lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallitRoboAI-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi keskusta hyödyntävät sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan suomalaiset että kansainväliset yritykset ja sen osaamisen vahvistamiseenläheisyyteen tavoitellaan sijoittuvan yritysten omia tuotekehitysyksiköitä. Ikääntyvien palvelut -vahvuusalalla painopistealueeksi on asetettu Tulevaisuuden sairaalan innovaatioalustan kehittäminen sekä muistihyvinvointi. Satakunnassa tehdään tulevaisuuden sairaalaa. Kehittämisen ytimessä on digitaalinen palvelujärjestelmä. Tulevaisuuden sairaalassa asiakkaita/potilaita palvellaan mahdollisimman paljon muualla kuin sairaalan tiloissa, joko kotona digitaalisesti tai lähellä kotia osana maakunnallista palvelujärjestelmää. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satasairaalan kanssa on käynnistetty useista digitalisaatio-, robotiikka- ja tekoälyprojekteista koostuva hankekokonaisuus. Erityistoimenpiteenä SAMK valjastaa Suomeen hankittujen supertietokoneiden laskentakapasiteetin potilastietojärjestelmistä kerätyn tietoaltaan datan käsittelyyn. SAMK on myös käynnistänyt muistihyvinvointiverkoston, jossa keskitytään elämänkaaren eri vaiheiden aivoterveyd en ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn TKI-toiminnan kehittämiseen. Kokeilimo-toiminnassa tarjotaan alueen yrittäjille mahdollisuuksia testata muistia ja muistisairaan ihmisen kotona asumista tukevaa apuväline- ja turvateknologiaa. Toimintaa toteutetaan SAMKin palvelukeskus Soteekissa. Ikääntyvien palvelut -vahvuusalaa tukee Automaation, robotiikan ja tekoälyn -vahvuusalaan sisältyvä hyvinvointiteknologian tutkimus ja tuote- ja palvelukehitys, mistä SAMKilla on vahvaa kansainvälistä osaamista ja näyttöjä. Matkailuliiketoiminta on nouseva ala, jossa painopistealueeksi on valittu luontoon liittyvä matkailu- ja palveluliiketoiminta ja tämä erityisesti kansainvälisenä toimintana. SAMK vetää tällä hetkellä Itämeren alueen verkostoja matkailussa ja vihreässä yrittäjyydessä (biotalouden palveluliiketoiminta). Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaarioSAMK on vahvana toimijana mukana temaattisissa verkostoissa: ColdCoastCollective (pohjoisten merialueiden rannikkomatkailuverkosto), TURID (Nordic-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaaBaltic verkosto: matkailu, jossa tavoitteena kulttuuri, vapaa-aika) sekä ICRT (kansainvälinen vastuullisen matkailun verkosto). Lähitulevaisuudessa vahvuusalue a) laajentaa SAMKin Itämerellä vetämiä verkostoja Euroopan laajuisiksi, b) yhdistää toimintaa Itämerellä ja ottaa johtavan korkeakoulun asema alueella perustamalla "Nordic-Baltic Tourism Academyn" sekä c) kansainvälistää opetussuunnitelmia EU:ssa perustamalla kansainvälisen maisteriohjelman ja kasvattamalla alemman tutkinnon kansainvälistä yhteistyötä. Logistiikka nousevana kasvualana on sosiaali- linjattu kehittymään digitalisoituminen edellä. Se on selkeästi yritysten tahto ja terveysalan tarve tehdyn logistiikkaselvityksen mukaan. Ala kehittyy voimakkaasti teknologian suomia mahdollisuuksia hyödyntäen, ja SAMK haluaa olla mukana edelleen Suomen monipuolisimpana logistiikkakouluttajana tarjoamassa laaja-alaista osaamista. Kahdella kielellä ja osin kokonaan verkon välityksellä tapahtuva koulutus tuovat alalle osaamista myös maan rajojen ulkopuolelta. Logistiikassa on yhdistetty logistinen, tuotantotekninen, talous- sekä liiketoimintaosaaminen. Raumalla aloittanut Talous & Tekniikka Akatemia tarjoaa yrityksille tilaisuuden työskennellä tulevaisuuden osaajien kanssa ja samalla opiskelijalle mahdollisuuden opiskella työelämälähtöisesti. Logistiikan -tutkimusryhmän tutkimus keskittyy 1. materiaalivirtojen ja toimitusketjun hallintaan 2. toimitusketjun riskien hallintaan 3. ekologisiin kuljetuksiin sekä 4. meri- ja satamalogistiikkaan. Näillä aloilla yritysten kanssa toteutetut projektit tähtäävät uusien logististen ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen. Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vaativat resurssien viisasta käyttöä. Nousevana alana Resurssiviisaus on kilpailuvaltti myös kansainvälisesti. Hiilineutraalius ja jätteettömyys ovat monen yrityksen ja kunnan tavoitelistalla. Satakunnan monipuolinen energian tuotantorakenne sekä älykkäitä koneita tulevaisuuteen katsova yritystoiminta mahdollistavat Satakunnan roolin ilmastoystävällisen teollisuuden, asumisen ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen liikkumisen edelläkävijänä. SAMKin resurssiviisauden osaamiskeskittymä tukee tätä työtä painopisteinä energiamurros, vähähiilinen rakentaminen ja vahvistuminenpuhdas vesi. Yrittäjyys SAMKin Vesi-instituutti Xxxxxxxx kansainvälinen tutkimus keskittyy veden ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- veden kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötäsisäympäristön hygieniaan.