Varallaolo 1 Varallaololla tarkoitetaan toimihenkilön velvollisuutta olla so- vitun mukaisesti työajan ulkopuolella valmiina työskentele- mään esimiehen määräämissä työtehtävissä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
2 Varallaolon kestosta, yhteydenpidosta ja muista menettelyis- tä on sovittava aina mahdollisimman selvästi. Varallaoloa mahdollisesti seuraava työskentely voi tapahtua työpaikalla tai sen ulkopuolella.
3 Työnantaja maksaa varallaoloajasta korvausta, joka on - 50 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään tunnin kuluttua työ- määräyksestä - 25 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön viimeistään kahden tunnin kulut- tua työmääräyksestä - 10 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta va- rallaoloa vastaavalta ajalta (pro rata), jos toimihenkilö on vel- vollinen ryhtymään työhön sovitun mukaisesti yli kahden tun- nin kuluttua työmääräyksestä.
4 Varallaolon ajalta ei makseta muita korvauksia, korotuksia tai lisiä. Varallaoloa mahdollisesti seuraavilta työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta.
5 Varallaoloa mahdollisesti seuraavasta työstä maksetaan toi- mihenkilölle palkkaa tämän sopimuksen määräysten mukai- sesti.
6 Tällä sopimuksella ei muuteta paikallisesti sovittuja varalla- olomenettelyjä ja korvauksia. Varallaolosta voidaan sopia paikallisesti myös tämän pykälän määräyksiä poiketen.
Voimassaoloaika 1. Tämä matkustussääntö on voimassa 1.5.2022 lukien terveyspalvelualan työ- ehtosopimuksen osana.
2. Verohallituksen antaessa uuden päätöksen työn suorittamisesta aiheutunei- den kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä toimitettaessa sopivat osapuolet vastaavista muutoksista tämän matkustussäännön kilometrikor- vauksen, päivärahojen, ateriakorvauksen ja majoittumiskorvauksen suuruu- teen samasta ajankohdasta lukien. Helsingissä 29. päivänä kesäkuuta 2022 Hyvinvointiala HALI ry Terveyspalvelualan Unioni ry SOPIMUS TERVEYSPALVELU- ALAN ELÄkE- JÄRJESTELMIEN kEHITTÄMISESTÄ
1. Terveydenhuoltoalaa koskevasta 31.10.1994 päättyneestä työehtosopimuk- sesta sekä entisiä toimiehtosopimuslaitoksia koskevista niveltämis- ja eril- lispöytäkirjoista poistetaan määräykset siitä, että vähimmäispalkkaa voidaan alentaa neljällä prosentilla tai yhdellä palkkaluokalla, jos työntekijä kuuluu lisäeläkejärjestelmän piiriin, joka pääsääntöisesti vastaa kunta- ja valtiosek- torin tasoa. Tilalle otetaan seuraavan sisältöinen määräys: ”Jos työntekijä on kuulunut 31.10.1994 asti voimassa olleen työehtosopi- muksen tai sen liitteenä olleiden niveltämis- ja erillispöytäkirjojen lisäelä- ke-etuuksia koskevien määräysten piiriin, voi työntekijä valita, haluaako hän luopua edusta tai jatkaa sitä edelleen seuraavin edellytyksin: Työntekijä maksaa työnantajan kustantaman TEL:n mukaisen vähimmäi- sehtoja paremman vapaaehtoisen lisäeläke-edun kustannuksista TEL 11 §:n mukaisesti enintään puolet siitä eläkevakuutuksen maksusta, millä lain mu- kaisia vähimmäisehtoja vastaava vakuutusmaksu nousee. Lisäetuna ei täl- löin pidetä työntekijälle TEL 1 §:n säännöksistä poiketen järjestettyä eläke- turvaa TEL:in mukaisten vähimmäisehtojen osalta. Työntekijän maksuosuus, joka lasketaan hänen oman lisäeläkkeensä maksusta, ei kuitenkaan voi olla enempää kuin kaksi ja puoli prosenttia laskettuna eläkemaksun perusteena olevasta palkasta. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 1: Edellä mainittu työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske valtiokonttorin hoitamaa, valtion budjetista maksetta- vaa lisäeläkejärjestelmää. PÖYTÄkIRJAMERkINTÄ 2: Työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske myöskään muita valtiokonttorin hoitamia lisäeläkejärjestelmiä. Työehto- sopimusosapuolet pyrkivät myötävaikuttamaan siihen, että edellä olevat muutokset voidaan lain puitteissa toteuttaa myös näiden laitosten eläkejärjestelmien osalta.
2. Työnantaja huolehtii yhdessä vakuutuslaitoksen kanssa siitä, että työnteki- jällä on käytettävissään riittävät perusteet ratkaisulle, haluaako hän jäädä lisäeläkejärjestelmän piiriin vai ei.
3. Tässä sopimuksessa mainitut muutokset voidaan toteuttaa sen kuukauden alusta, josta lähtien se on eläkevakuutusyhtiössä teknisesti mahdollista.
Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.
Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.
3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa.
4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.
Laitoksen velvollisuudet Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamis- taan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mu- kaisesti. Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuo- toa kiinteistön kvv -laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.
Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henki- lölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahin- gon. Edellä tarkoitettua sovelletaan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava asumisyhteisö, kun vahinko on aiheutunut sellaiselle omaisuudelle, jota käytetään pääasiassa asumiseen. Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä vain ku- luttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon ja välillisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuu- desta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momen- tissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu ve- sihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaan- oton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmene- tyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon tai huleveden viemäröinnin virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto tai huleveden viemäröinti on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpi- teistä tai laiminlyönneistä.
Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.
Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.
Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.