Varallaoloaika Mallilausekkeet

Varallaoloaika. Varallaolosta ja siitä suoritettavasta korvauksesta on säädetty työaikalain 5 §:n 2. luvussa. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Lainkohdassa tarkoitetulla tavalla varalla olleen työntekijän työhön kutsumi- seen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
Varallaoloaika. Sovelletaan KVTES:n työaikaluvun määräyksiä varallaolosta.
Varallaoloaika. Varallaoloon osallistuvat ruokapalvelujen esihenkilöt huolehtivat varallaolon toteutumisesta perjantaisin klo 17.00 – 19.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 5.30 – 19.00 välisenä aikana. Varallaolovuorot kiertävät ruokapalveluesihenkilöiden kesken. Varallaoloa ei kirjata työvuorosuunnitelmaan, vaan varallaolosta ruokapalvelupäällikkö tekee varallaololistan varallaolopäivistä etukäteen yhteistyössä ruokapalvelujen esihenkilöiden kanssa. Ruokapalvelupäällikkö toimittaa varallaololistan sähköpostitse tiedoksi ruokapalvelujen esihenkilöille ja tekniselle johtajalle. Varallaolosta maksettava korvaus määräytyy KVTES:in 3. luvun 5§:n 3 momentin mukaan: varallaolokorvaus on 30 % varallaolijan korottamattomasta tuntipalkasta/varallaolotunti. Korvaus maksetaan rahakorvauksena. Ruokapalvelujen esihenkilö täyttää varallaolostaan varallaoloilmoitus -lomakkeen (liite 1), jonka hän lähettää ruokapalvelupäällikölle hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen lomake lähetetään palkanlaskentaan.
Varallaoloaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän sitoutuvan varallaoloon määrättäessä. Työntekijän on varallaoloaikanaan oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua tarvittaessa työhön. Työnantajan tulee ennen varallaolosta sopimista käydä työntekijän kanssa läpi varallaolon ehdot. Varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa. Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava). Varallaoloajasta on sovittu tarkemmin työehtosopimuksissa (ks. esim. KVTES III luku 5 §).
Varallaoloaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän sitoutuvan varallaoloon määrättäessä. Työntekijän on varallaoloaikanaan oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua tarvittaessa työhön. Työnantajan tulee ennen varallaolosta sopimista käydä työntekijän kanssa läpi varallaolon ehdot. Varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa. Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava). Varallaoloajasta on sovittu tarkemmin työehtosopimuksissa (ks. esim. KVTES III luku 5 §). Mikäli työntekijällä on ehdoton oikeus tietynlaiseen työnantajan tarjoamaan koulutukseen joko erityislainsäädännön, työehtosopimusten määräysten tai työnantajan oman käytännön ja koulutuspolitiikan perusteella, tulee työntekijää informoida tästä oikeudesta vähintään kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta (TSL 2 luku 4 § 3 mom.). Oikeudella työnantajan järjestämään koulutukseen ei tarkoiteta uuden työntekijän perehdyttämistä ja opastamista eikä työnantajan harkinnanvaraisesti myöntämiä koulutuksia. Mikäli työntekijällä ei ole lainsäädännöstä, työehtosopimuksesta tai työnantajan omasta käytännöstä johtuvaa ehdotonta oikeutta tiettyyn koulutukseen, tämän kohdan voi työsopimuksessa ohittaa.
Varallaoloaika 

Related to Varallaoloaika

  • Varallaolo Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä tekemättä puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan kuuluvaksi eikä varallaolo muodostu koskaan ylityöksi eikä pyhä-, seisokki- tai viikkolepopäivänä tapahtuvasta varallaolosta makseta korotuksia, ei myöskään ilta- ja yötyölisiä kello 18:n jälkeen tapahtuvasta varallaolosta.‌ Jos varalla oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta palkkaa sopimuksen määräysten mukaan. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia korvauksia. Kun erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan vapaa-aikanaan ta- voitettavissa joko hakulaitteella tai matkapuhelimella siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, tulee tämä ottaa huomioon työntekijän kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä. Paikallisesti voidaan sopia vapaamuotoisen varallaolon korvaamisesta toisinkin. Soveltamisohje: Varallaolosta on sovittava ao. työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta. Kun kysymys on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenteri- kuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koske- via määräyksiä.

  • Voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana. HYVINVOINTIALAN LIITTO RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.