Vuokratyö. Lisätään yleissopimuksen 6 lukuun (ulkopuolisen työvoiman käyttö) koh- dan 6.3 jälkeen:
Vuokratyö. Yritysten työvoiman tarve ei aina ole vakio. Viitalan (2014) mukaan yrityksille tulee joskus eteen tilapäisiä ja määräaikaisia työvoimatarpeita, kuten sesonkeja, tuotantopiikkejä, messuja tai kampanjoita. Työntekijöiden rekrytointi ja työsuhteiden solmiminen on kuitenkin sen verran työlästä ja byrokraattista, että siihen ei välttämättä kannata ryhtyä hyvin lyhyiden työsuhteiden takia (Viitala, 2014). Tällaisissa tilanteissa voi tulla ajankohtaiseksi työvoiman vuokraus (Viitala, 2014). Vuokratyösuhteita kutsutaan myös kolmikantaisiksi työsuhteiksi. Kolmikantaisen työsuhteen määritelmä on peräisin Euroopan unionin vuonna 1982 laatimasta määritelmästä, jossa vuokratyön katsottiin olevan henkilöstövuokrausyrityksen, työntekijän ja asiakasyrityksen välinen kolmenvälinen työsuhde (Xxxxxxxx ja muut, 2023). Vuokratyöhön liittyy siis kolme osapuolta, jotka ovat työvoimaa vuokraava yritys eli henkilöstövuokrausyritys, työvoimaa käyttöönsä tilaava yritys eli asiakasyritys ja itse työvoima eli työntekijät (Xxxxxxxx ja muut, 2023). Viitalan (2014) mukaan vuokratyössä on kyse siitä, että työnantaja antaa omat työntekijänsä toisen yrityksen käyttöön, ja työntekijöitä käyttöönsä vuokrannut yritys puolestaan maksaa tästä korvauksen. Henkilöstövuokrausyritys ja asiakasyritys muodostavat siis välilleen liiketoimintasopimuksen, jossa sovitaan maksusta sekä siitä ajasta jolle asiakasyritys saa henkilöstövuokrausyrityksen työntekijät käyttöönsä (Xxxxxxxx ja muut, 2023). Asiakasyritys koordinoi itse työn tekemistä, mutta ilman työsopimuksen muodostamista työntekijän kanssa (Xxxxxxxx ja muut, 2023). Viitalan (2014) mukaan vuokratyön yhteydessä toimitaan kuten muissakin tilanteissa, joissa yritys tilaa toiselta yritykseltä palveluita maksua vastaan. Ensin yritys, joka tarvitsee tilapäistä työvoimaa, tekee tilauksen (Viitala, 2014). Sitten yritykset tekevät työvoiman käytöstä sopimuksen sille ajalle, jolle työvoimaa halutaan vuokrata (Viitala, 2014). Viitalan (2014) mukaan vuokraussopimukset voivat vaihdella muutamista tunneista vuosiin, mutta tyypillisesti ne kestävät muutamia kuukausia (Viitala, 2014). Sopimuksen ollessa selvillä, vuokrausyritys luovuttaa työntekijänsä työvoimaa tilanneen yrityksen käyttöön ja laskuttaa yritystä sopimuksen mukaisesti. Vuokratyösuhteessa työntekijän ja henkilöstövuokrausyrityksen välillä on työntekijän ja työnantajan välinen suhde, jossa henkilöstövuokrausyritys kantaa työnantajan vastuun (Imhof & Xxxxxxxx, 2018). Työsuhde solmitaan siis vuokratyö...
Vuokratyö. Vuokratyön teettämiseksi kunta sopii vuokratyönantajayrityksen kanssa siitä, että yrityksen palveluksessa oleva työntekijä on määräajan kunnan käytettävissä.
Vuokratyö. Kuten tapaus KKO:2012:10 osoittaa, vuokratyö ei ole määräaikaisen työsopimuksen työsopimuslainmukainen perusteltu syy tehdä työsopimus määräaikaisena. Tällöin määräaikaisuuden tulee perustua itse suoritettavaan työhön liittyvään objektiiviseen perusteeseen kuten työprojektin kestoon ja asiassa on vielä lisäksi huomioitava vuokranantajayrityksen jatkuva työvoiman tarve ja mahdollisuus uudelleen työllistää kyseinen työntekijä toimeksiannon päätyttyä. Vuokratyössä, samalla tavalla kuin normaalissa työssä, määräaikainen työsopimus on poikkeus ja sille tulee olla perusteltu syy, jonka on perustuttava objektiiviseen seikkaan lähtökohtaisesti vuokrayrityksen työolosuhteiden valossa, toisaalta myös käyttäjäyrityksen olosuhteilla voi olla merkitystä arvioinnissa. Työtehtäviä ei ole pidettävä määräaikaisena yksistään sen varjolla, että työ tehdään vuokratyönä eikä vuokratyöalan vakiintunut käytäntö luo perusteita määräaikaiselle työsopimukselle, eikä myöskään käyttäjäyrityksen toimeksiannon kesto yksinään luo määräaikaisuuden perustetta.
Vuokratyö. Vuokratyöntekijöitä voidaan käyttää - työhuippujen tasaamisessa - vuokratyöntekijän käyttäessä työssään oman työnantajansa erikoisvälineitä tai -laitteita, joita yhtiöllä ei olisi ollut tuotantoon osoittaa - tehtävissä, joihin osaavien henkilöiden rekrytoiminen on esimerkiksi erityisten ammattitaitovaatimusten vuoksi työvoiman tarpeen kiireellisyyteen ja kestoon nähden kohtuullisin ponnistuksin vaikeaa ja - tehtävissä, joita yhtiö ei tavanomaisesti lainkaan teetä tai vain hyvin vähäisessä määrin teettää omassa palveluksessaan olevilla ohjelmatyöntekijöillä. Muissa tapauksissa vuokratyöntekijöiden käyttö edellyttää paikallista sopimista pääluottamushenkilön kanssa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuokratyöntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen perustuvat vähimmäistyöehdot määräytyvät työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Työsuhteissa sovelletaan tällöin vähintään ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen määräyksiä, ellei vuokrayritys ole sidottu normaali- tai yleissitovaan työehtosopimukseen. Vuokratyöntekijöitä käyttäessään yhtiön tulee pyydettäessä selvittää pääluottamushenkilölle heidän työskentelyynsä liittyvät kysymykset. Yhtiön on vuosittain annettava pääluottamushenkilölle selvitys vuokratyövoiman käytöstä ja vuokratyön ehtojen määräytymisen perusteista.
Vuokratyö. 5.1 Osapuolten roolit vuokratyössä Vuokratyön osapuolten välisiä suhteita määrittää sopimukseen perustuva työsuhde vuokratyöyrityksen ja työntekijän välillä, vuokratyö- ja käyttäjäyrityksen välinen asi- akkuussuhde sekä käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välinen oikeussuhde, joka ei muodosta sopimussuhdetta ja määräytyy työsopimuslain (1 luku, 7 § 3 mom.) mukaan. (Hietala ym., 2014, s. 13, 25.) Vuokratyön osapuolten oikeussuhteet esitellään kuvi- ossa 5. Kuvio 5: Oikeussuhteet vuokratyössä. (Xxxxxxxx & Xxxxxx, 2012, s. 383) Vuokratyöyrityksen ja käyttäjäyrityksen välisten työnantajavelvoitteiden jako tarken- netaan keskinäisellä sopimuksella. Vuokratyöntekijän palkan maksaa aina työnanta- jana vuokratyöyritys ja sillä säilyvät normaalit työnantajavelvoitteet ja -oikeudet niiltä osin kuin ne eivät siirry käyttäjäyritykselle. Käyttäjäyritys saa vuokratyöntekijän työ- panoksen. Työnsuoritus useimmiten tapahtuu käyttäjäyrityksen tiloissa, ja siten käyt- täjäyrityksen vastuulla on ohjata, perehdyttää ja valvoa työtä. (KKO 2012:10, kohta ”Perustelut”; HE 68/2008, s. 11; Xxxxxxx ym., 2014, s. 14.) Työaikojen sijoittelusta vastaa käyttäjäyritys. Työaika merkitään työvuoroluetteloon, ja yritykset keskenään sopivat siitä, kumpi vastaa työvuoroluettelon laatimisesta. (Työelämä- ja markkinaosasto, 2017, s.13.) Työaikalaissa (32§) tarkoitettu työaikakir- janpito on lähtökohtaisesti vuokratyöyrityksen vastuulla. Vuokratyön kesto voi vai- kuttaa siihen, onko vuokratyöyrityksen vai käyttäjäyrityksen vastuulla huolehtia siitä, että työaikalain (18§) mukainen ylityön enimmäismäärä ei ylity. Yleisesti ottaen vas- tuu on kuitenkin vuokratyöyrityksellä. (Xxxxxxxx & Xxxxxx, 2012, s. 391.) Työnantajaa koskevat työsopimuslain (2 luku, 2 § 1, 3 mom.) mukainen syrjinnän kielto sekä velvoite tasapuoliseen kohteluun niin työhön otossa kuin työsuhteen ai- kana. Vuokratyöyritys on ensisijaisesti vastuussa työlainsäännösten noudattamisesta sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta vuokratyöntekijöiden työsuhteissa. Käyttäjäyrityksen vastuu syrjimättömyydestä ja tasapuolisesta kohte- lusta koskee työn johtamiseen ja valvontaan sekä työoloihin liittyviä asioita. (Hietala ym., 2014, s. 133–134.)
5.2 Vuokratyöhön liittyvä sääntely Työvoiman vuokraustoiminnan luvanvaraisuus poistui Suomesta vuonna 1994, eikä nykylainsäädäntö juuri rajoita toiminnan harjoittamista. Vuokratyötoiminnan harjoit- tajan on kuitenkin toimitettava julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun la...