Common use of Vuosiloma Clause in Contracts

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltalomanmääräytymiskuu- kaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään pal- velusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kanaaikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana talvilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana aikana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi alka- vaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminenvähene- minen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi pitämi- seksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa Sovittaessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän työn- tekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystälomanpiden- nystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan pitämis- ajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan lasketaan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä 1. Työntekijän vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Työntekijäl- lä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalomanmääräyty- miskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän Kuitenkin lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, alle vuoden yhdenjaksoisesti jatkuneesta työsuhteesta lomakertymä on oikeus saada lomaa 2,5 kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- lomamää- räytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lo- mapäivään. 2. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. 3. Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Kesäloma (24 vuosilomapäi- vää) pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana. Talviloma (6 vuosilomapäivää) pi- detään pääsääntöisesti lomakauden jälkeen aikavälillä 1.10. – 30.4. 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinSunnuntai, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäis- lauantai ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n vapunpäivä eivät ole arkipäiviä eivätkä ne kuluta lomapäiviä vuosilomalas- kennassa. 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. EsimerkiksiTäytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jos hammashoitajalla jolloin työntekijälle on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisenavuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää. Jos työn käynnissä pitämiseksi työntekijä on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätäsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että se hänelle ei tästä syystä xxxxx ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenteri- kuukautta tai vain osa lomastakalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, joka ylittää 12 arkipäiväätäydeksi lo- manmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, pidetään erikseen yhdessä jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteellavuosilomalaissa tarkoitettua työssä- olon veroista tuntia.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työvuorojärjestelmän vapaa- jaksoihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa. Vaihtoehto 1: Vuoro on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltajaettu enintään viiteen ryhmään. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuodenMikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilomien antokausi 18.5. Työehtosopimuksen 14 §:n 4– 16.9. kohdan Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan työntekijällä seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma). Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinvähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palveluatyöntekijä velvollinen tekemään työtä em. Lomakausi on toukokuun erotuksen työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 304. päivän välinen aikavälisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Vuosiloma Loppuosa vuosilomasta annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kanaensisijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivääMikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arki- päiviä, annetaan tal- vilomana loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu saman- aikaisesti. Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työntekijä velvollinen tekemään työtä em. erotuksen työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on Xxxxxx xxxxxxxxxx 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää vuoro kesäaikana lomaoikeus L 30 30 30 30 30 18 joista kesällä 15 18 18 18 18 18 siirto syksylle 15 12 12 12 12 Xxxxxx xxxxxxxxxx 1 2 3 4 5 6 syyskuu 1 su A V Y I 2 ma A V Y I L 3 ti A V Y I L 4 ke A Y I L 5 to A V Y I 6 pe I A V Y 7 la I A V Y 8 su I A Y 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.ma I A V Y lokakuu 10 ti I A V Y

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työvuorojärjestelmän vapaa- jaksoihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa. Vaihtoehto 1: Vuoro on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltajaettu enintään viiteen ryhmään. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuodenMikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilomien antokausi 18.5. Työehtosopimuksen 14 §:n 4– 16.9. kohdan Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan työntekijällä seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma). Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinvähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palveluatyöntekijä velvollinen työskentelemään erotuk- sen työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Lomakausi on toukokuun Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 304. päivän välinen aikavälisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kanaLoppuosa vuosilomasta anne- taan ensisijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivääMikäli lomapäiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajak- soissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan tal- vilomana loput lomapäivistä vuosiloma- lain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhtey- dessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli työntekijän lomapäi- vien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työntekijä velvollinen työskentelemään erotuksen työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Työehtosopimuksen Xxxxxx xxxxxxxxxx 6 vuoro kesäaikana lomaoikeus L 30 30 30 30 30 18 joista kesällä 15 18 18 18 18 18 siirto syksylle 15 12 12 12 12 Xxxxxx xxxxxxxxxx 1 2 3 4 5 6 syyskuu 1 su A V Y I 2 ma A V Y I L 3 ti A V Y I L 4 ke A Y I L 5 to A V Y I 6 pe I A V Y lokakuu 7 la I A V Y 8 su I A Y 9 ma I A V Y 10 ti I A V Y 11 ke Y I A V 12 to Y I A 13 pe Y I A V 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on la Y I A V 15 su Y I A V 16 ma I A 17 ti V Y I A 18 ke V Y I A 19 to V Y I A 20 pe Y I A 21 la A V Y I 22 su A V Y I 23 ma A V Y I 24 ti A L Y I 25 ke A L Y I 26 to I A L Y 27 pe I A L Y 28 la I A L L Y 29 su I A Y 30 ma I A L Y 1 ti Y I A L 2 ke Y I A L L 3 to Y I A L 4 pe Y I A L 5 la Y I A L 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää su Y I A 7 ma L Y I A 8 ti L Y I A 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää ke L Y I A 10 to L L Y I A 11 pe A L Y I 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää la A L Y I 13 su A Y I 14 ma A L L Y I 15 ti A L Y I 16 ke I A L Y 17 to I A L Y 18 pe I A L L Y 19 la I A L Y 20 su I A Y 21 ma Y I A L 22 ti Y I A L L 23 ke Y I A L 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.to Y I A L

Vuosiloma. Vuosilomalain Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy- tön. Työntekijälle voidaan tällöin mahdollisesti osoittaa jotakin muuta kuin hänen työsopimuksensa mukaista tai siihen läheisesti rinnastettavaa työtä. Tämän muun työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltatyöntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. TyöntekijälläEnnen muun työn aloittamista työnantajan tulee yhteistyössä työntekijän ja työter- veyshuollon kanssa selvittää muun työn soveltuvuus työntekijälle. 1. Kesäloma annetaan yhdenjaksoisena, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos ellei työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomastaole tarpeellista jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen pidettäväksi yhdessä tai useammassa erässäosassa. Sovit- taessa loma Tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää ylittävältä osalta kesäloma voidaan pitää antaa pidettäväksi yhdessä jaksossa 1.4.-31.12. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta. Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alittaa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan. 2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan. Lomarahasta suoritetaan ennakkona puolet vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa il- moitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Xxxxxxxx suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työnanta- jan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. tai 2. momentissa mainittujen syiden takia. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä loma- rahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perus- tellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 4. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Paikallisesti voidaan so- pia, että lomaraha suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai jälkeen vuosilomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em. syytä, suoritetaan työn- tekijälle vain puolet loman jälkeen maksettavasta lomarahasta. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-5 kappaleissa on määrätty. Toi- sessa kappaleessa mainittu lomarahan ennakko suoritetaan kuitenkin vain pisim- män loman osan yhteydessä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta en- nakkoa ei makseta, vaan lomaraha maksetaan kokonaisuudessaan vuosiloma- palkan yhteydessä. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. Xxxxxxxx maksetaan myös kokonaan kesälomana. Se lomanosaeläkkeelle siirtyvälle työntekijälle samoin kuin työnte- kijälle, joka ylittää 24 arkipäivääsuoritettuaan asevelvollisuutensa asianmukaisesti palaa työhön. Mikäli vuosiloma tai osa siitä on työnantajan aloitteesta siirretty kesä- tai talvilo- makauden ulkopuolelle ja työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijälle maksetaan lomaraha lopputilin yhteydessä. Paikallisesti voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksellakirjallisesti sopia lomapalkan ja lomarahan maksuajankoh- dasta toisin 3. Koska vuosilomalaki ei tunne nsYksi- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennyspäivät luetaan työssäolopäivien veroi- siksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jaksoKolmivuorotyössä työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi noudattamalla vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteellamomentin sisältämää laskentatapaa.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä 1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopi- muksen määräyksiä. 2. Lomapalkkasopimuksen mukainen vuosilomapalkan ja lomakorvauk- sen laskentakaava on seuraava: lomakeskituntiansio x lomapalkka- sopimuksen kerroin. Lomakeskituntiansio lasketaan: työajan palkka lisineen 1.4. – 31.3. / tehtyjen työtuntien lukumäärä 1.4. – 31.3. Työajan palkkaan ei sisäl- lytetä hätä- ja ylityöstä maksettuja korotusosia. 3. Vuosilomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Vuosilomapalkka voidaan maksaa työntekijälle myös normaaleina palkanmaksupäivinä vuosiloman aikana. 4. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kaksi arkipäivää kultakin täydeltä täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 lo- maa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltalomanmääräytymis- kuukaudelta. 5. Työehtosopimuksen Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alkamis- ajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakson osan aikana tehdystä kol- mesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, vii- destä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työpäi- västä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää. Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä. Vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä. 6. Mikäli työntekijän palkka on sovittu kaksiviikkojaksopalkaksi ja työn- tekijän lomapalkka näin ollen määräytyy vuosilomalain 7 § 1 momen- tin mukaan, on kaksiviikkojakson työosuudelle kohdistuvaa jaksopal- kan osaa vastaava työtuntimäärä niissä jaksoissa, jotka jäävät vuosi- loman takia vajaiksi, seuraavan taulukon mukainen: Lomapäivät 1 73,5 2 66,5 3 60,0 4 53,5 5 46,5 6 40,0 7 33,5 8 26,5 9 20,0 10 13,5 11 6,5 Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut maksetaan niistä yksinker- tainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöiden osalta katso 14 §. Taulukkoa sovelletaan myös sellaisten kaksiviikkojaksojen työosuu- den tuntimäärän määrittelyyn, jotka jäävät vajaiksi vuosilomalain (162/2005) 7a §:n 4mukaisten lisävapaapäivien vuoksi. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se Vuosilomalain mukaisilta lisävapaapäiviltä maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteellapalkkaa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työvuorojärjestelmän vapaa- jaksoihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa. Vaihtoehto 1: Vuoro on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltajaettu enintään viiteen ryhmään. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuodenMikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokauden yhtäjaksoisen va- paan, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilomien antokausi 18.5. Työehtosopimuksen 14 §:n 4– 16.9. kohdan Loppuosa vuosilomasta annetaan ensi- sijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan työntekijällä seuraavien 20 vuoro- kauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät an- netaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma). Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinvähemmän kuin vapaajaksoihin sisälty- vien arkipäivien lukumäärä, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palveluatyöntekijä velvollinen työskentelemään erotuksen työn- antajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Lomakausi on toukokuun Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 304. päivän välinen aikavälisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Vuosiloma Loppuosa vuosilomasta annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kanaensi- sijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivääMikäli lomapäiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilo- malain mukaisia arkipäiviä, annetaan tal- vilomana loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seu- raavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jää- vät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti. Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on vähem- män kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työntekijä velvollinen työskentelemään erotuksen työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Työehtosopimuksen Xxxxxx xxxxxxxxxx 6 vuoro kesäaikana lomaoikeus L 30 30 30 30 30 18 joista kesällä 15 18 18 18 18 18 siirto syksylle 15 12 12 12 12 Xxxxxx xxxxxxxxxx 1 2 3 4 5 6 syyskuu 1 su A V Y I 2 ma A V Y I L 3 ti A V Y I L 4 ke A Y I L 5 to A V Y I 6 pe I A V Y lokakuu 7 la I A V Y 8 su I A Y 9 ma I A V Y 10 ti I A V Y 11 ke Y I A V 12 to Y I A 13 pe Y I A V 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on la Y I A V 15 su Y I A V 16 ma I A 17 ti V Y I A 18 ke V Y I A 19 to V Y I A 20 pe Y I A 21 la A V Y I 22 su A V Y I 23 ma A V Y I 24 ti A L Y I 25 ke A L Y I 26 to I A L Y 27 pe I A L Y 28 la I A L L Y 29 su I A Y 30 ma I A L Y 1 ti Y I A L 2 ke Y I A L L 3 to Y I A L 4 pe Y I A L 5 la Y I A L 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää su Y I A 7 ma L Y I A 8 ti L Y I A 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää ke L Y I A 10 to L L Y I A 11 pe A L Y I 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää la A L Y I 13 su A Y I 14 ma A L L Y I 15 ti A L Y I 16 ke I A L Y 17 to I A L Y 18 pe I A L L Y 19 la I A L Y 20 su I A Y 21 ma Y I A L 22 ti Y I A L L 23 ke Y I A L 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.to Y I A L

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työvuorojärjestelmän vapaa- jaksoihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa. Vaihtoehto 1: Vuoro on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltajaettu enintään viiteen ryhmään. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuodenMikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilomien antokausi 18.5. Työehtosopimuksen 14 §:n 4– 16.9. kohdan Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan työntekijällä seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merkkausloma). Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinvähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palveluatyöntekijä velvollinen tekemään työtä em. Lomakausi on toukokuun erotuksen työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 304. päivän välinen aikavälisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät luetaan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Vuosiloma Loppuosa vuosilomasta annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kanaensisijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivääMikäli lomapäiviä on enemmän kuin em. jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arki- päiviä, annetaan tal- vilomana loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu saman- aikaisesti. Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, on työntekijä velvollinen tekemään työtä em. erotuksen työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Työehtosopimuksen Xxxxxx xxxxxxxxxx 6 vuoro kesäaikana lomaoikeus L 30 30 30 30 30 18 joista kesällä 15 18 18 18 18 18 siirto syksylle 15 12 12 12 12 Xxxxxx xxxxxxxxxx 1 2 3 4 5 6 syyskuu 1 su A V Y I 2 ma A V Y I L 3 ti A V Y I L 4 ke A Y I L 5 to A V Y I 6 pe I A V Y 7 la I A V Y 8 su I A Y 9 ma I A V Y 10 ti I A V Y lokakuu 11 ke Y I A V 12 to Y I A 13 pe Y I A V 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on la Y I A V 15 su Y I A V 16 ma I A 17 ti V Y I A 18 ke V Y I A 19 to V Y I A 20 pe Y I A 21 la A V Y I 22 su A V Y I 23 ma A V Y I 24 ti A L Y I 25 ke A L Y I 26 to I A L Y 27 pe I A L Y 28 la I A L L Y 29 su I A Y 30 ma I A L Y 1 ti Y I A L 2 ke Y I A L L 3 to Y I A L 4 pe Y I A L 5 la Y I A L 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää su Y I A 7 ma L Y I A 8 ti L Y I A 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää ke L Y I A 10 to L L Y I A 11 pe A L Y I 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää la A L Y I 13 su A Y I 14 ma A L L Y I 15 ti A L Y I 16 ke I A L Y 17 to I A L Y 18 pe I A L L Y 19 la I A L Y 20 su I A Y 21 ma Y I A L 22 ti Y I A L L 23 ke Y I A L 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.to Y I A L

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on 1. Työntekijän oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää vuosiloman ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain ja jäljempänä olevien määräysten mukaan. 2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalomanmääräyty- miskuukaudelta: a) kaksi arkipäivää b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde maaliskuun loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden c) kolme arkipäivää, jos työ- suhde VIPAROn palveluk- sessa on maaliskuun lop- puun mennessä kestänyt vähintään 10 vuotta. 3. TyöntekijälläTäydeksi lomanmääräytymiskuu- kaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka työsuhde aikana työntekijä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut ollut työssä vähin- tään 14 päivää. Jos työntekijä on työsopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei hä- nelle kerry 14 päivää sisältäviä kuukausia tai vain osa kalente- rikuukausista sisältää neljätois- ta päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään yhden vuoden35 työtuntia. 4. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuosilomalain säännösten mukaisesti. 5. Mikäli työntekijä sairastuu tämän työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa aikana, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilo- ma työntekijän pyynnöstä siirret- tävä myöhempään ajankohtaan. Työehtosopimuksen 14 §:n 4Työntekijän on esitettävä sairau- desta lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 6. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän Matka-ajalta maksettava korvaus otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteellaloma- korvausta.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on 1. Työntekijän oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää vuosilomaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain ja jäljempänä olevien määräysten mukaan. 2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltalomanmääräyty- miskuukaudelta: a) kaksi arkipäivää b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde maaliskuun loppuun mennessä on kestänyt vähintään vuoden c) kolme arkipäivää, jos työ- suhde VIPAROn palvelukses- sa on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt vähintään 10 vuotta. 3. TyöntekijälläTäydeksi lomanmääräytymis- kuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka työsuhde aikana työntekijä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut ollut työssä vähin- tään 14 päivää. Jos työntekijä on työsopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry 14 päivää sisältäviä kuukausia tai vain osa kalenteri- kuukausista sisältää neljätoista päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudek- si sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään yhden vuoden35 työtuntia. 4. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuosilomalain säännösten mukaisesti. 5. Mikäli työntekijä sairastuu tämän työehtosopimuksen mukaisen vuosilomansa aikana, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilo- ma työntekijän pyynnöstä siirret- tävä myöhempään ajankohtaan. Työehtosopimuksen 14 §:n 4Työntekijän on esitettävä sairau- desta lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. 6. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloin, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän Matka-ajalta maksettava korvaus otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteellaloma- korvausta.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä 1. Työntekijän vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän Kuitenkin lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, alle vuoden yhdenjaksoisesti jatkuneesta työsuhteesta lomakertymä on oikeus saada lomaa 2,5 kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltalomamääräytymiskuukaudelta. Työehtosopimuksen 14 §:n Loman pi- tuutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. 2. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. 3. Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Kesäloma (24 vuo- silomapäivää) pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana. Talviloma (6 vuosilomapäivää) pidetään pääsääntöisesti lomakauden jälkeen aikavälillä 1.10. – 30.4. 4. kohdan mukaan työntekijällä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinSunnuntai, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua. Lomakausi on toukokuun 2. päivän kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannus- aatto, pääsiäislauantai ja syyskuun 30. päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4. välisenä aikana. Työehtosopimuksen 14 §:n vapunpäivä eivät ole arkipäiviä eivätkä ne kuluta lomapäiviä vuosilomalaskennassa. 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. EsimerkiksiTäytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jos hammashoitajalla jolloin työntekijälle on 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisenavuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää. Jos työn käynnissä pitämiseksi työntekijä on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätäsopimuksen mu- kaisesti työssä niin harvoina päivinä, että se hänelle ei tästä syystä kerry ai- noatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa lomastaka- lenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, joka ylittää 12 arkipäiväätäydeksi lomanmääräyty- miskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, pidetään erikseen yhdessä jonka aikana työnte- kijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteellavuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.

Vuosiloma. Vuosilomalain mukaan työntekijällä Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä sisältyy vuosiloma työvuorojärjestelmän vapaajak- soihin, ja se annetaan kahdessa erillisessä jaksossa. Vaihtoehto 1: Vuoro on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudeltajaettu enintään viiteen ryhmään. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuodenMikäli työvuorojärjestelmä sisältää kesäaikana 26 vuorokauden yhtäjaksoisen vapaan, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudeltavuosilomien antokausi 18.5. Työehtosopimuksen 14 §:n 4– 16.9. kohdan Loppuosa vuosilomasta annetaan ensisijaisesti seuraavan kahden 20 vuorokauden jakson aikana. Mikäli lomapäiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan työntekijällä seuraavien 20 vuorokauden jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan va- paajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (=merk- kausloma). Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on oikeus 2,5 arkipäivän lomaan myös silloinvähemmän kuin vapaajaksoihin sisältyvien arkipäivien lukumäärä, kun hänellä on 5 vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palveluatyöntekijä velvollinen työskentelemään erotuksen työnantajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Lomakausi on toukokuun Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro Toukokuun 26. päivän ja syyskuun 304. päivän välinen aikavälisenä 100 vuorokauden jakson aikana on jokaisella vuorolla 22 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, johon sisältyvät päivät lue- taan vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Vuosiloma Loppuosa vuosilomasta annetaan lomakautena työnantajan määräämänä ai- kanaensisijaisesti seuraavan 60 tai seuraavien kolmen 20 vuorokauden jakson aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 lomapäivääMikäli lomapäiviä on enemmän kuin näihin jaksoihin sisältyvissä vapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä, annetaan tal- vilomana työnantajan määräämänä ajankohtana 1.10.–30.4loput lomapäivistä vuosilomalain mukaan seuraavien 20 vuorokau- den jaksoihin sisältyvien vapaajaksojen yhteydessä. välisenä Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan vapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikai- sesti. Mikäli työntekijän lomapäivien lukumäärä on vähemmän kuin vapaajaksoihin sisäl- tyvien arkipäivien lukumäärä, on työntekijä velvollinen työskentelemään erotuksen työn- antajan määräyksen mukaisesti vapaajakson aikana. Työehtosopimuksen Xxxxxx xxxxxxxxxx 6 vuoro kesäaikana lomaoikeus L 30 30 30 30 30 18 joista kesällä 15 18 18 18 18 18 siirto syksylle 15 12 12 12 12 Xxxxxx xxxxxxxxxx 1 2 3 4 5 6 syyskuu 1 su A V Y I 2 ma A V Y I L 3 ti A V Y I L 4 ke A Y I L 5 to A V Y I 6 pe I A V Y 7 la I A V Y 8 su I A Y 9 ma I A V Y 10 ti I A V Y 11 ke Y I A V 12 to Y I A lokakuu 13 pe Y I A V 14 §:n 5. kohdan mukaan 1.10.–30.4. välisenä ai- kana pidetty loma annetaan 50 %:lla pidennettynä. Esimerkiksi, jos hammashoitajalla on la Y I A V 15 su Y I A V 16 ma I A 17 ti V Y I A 18 ke V Y I A 19 to V Y I A 20 pe Y I A 21 la A V Y I 22 su A V Y I 23 ma A V Y I 24 ti A L Y I 25 ke A L Y I 26 to I A L Y 27 pe I A L Y 28 la I A L L Y 29 su I A Y 30 ma I A L Y 1 ti Y I A L 2 ke Y I A L L 3 to Y I A L 4 pe Y I A L 5 la Y I A L 6 lomapäivää jäljellä lomakauden jälkeen, hän saa pitää su Y I A 7 ma L Y I A 8 ti L Y I A 9 lomapäivää. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä al- kavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien vä- heneminen. Jotta vuosiloman työaikasuojelullinen tavoite toteutuu, kesä- ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä siihen suostuu, työnanta- jalla on kuitenkin oikeus määrätä, että se osa lomasta, joka ylittää ke L Y I A 10 to L L Y I A 11 pe A L Y I 12 arkipäivää, pidetään erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Sovit- taessa loma voidaan pitää myös kokonaan kesälomana. Se lomanosa, joka ylittää la A L Y I 13 su A Y I 14 ma A L L Y I 15 ti A L Y I 16 ke I A L Y 17 to I A L Y 18 pe I A L L Y 19 la I A L Y 20 su I A Y 21 ma Y I A L 22 ti Y I A L L 23 ke Y I A L 24 arkipäivää, voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Koska vuosilomalaki ei tunne ns. loman- pidennystä, talvilomasta on annettava työntekijän pyytäessä ainakin yksi yhtenäinen 6 päivän jakso. Kolmen päivän lomanpidennyksen pi- tämisajankohdan työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Jos vuosilomaa ei pidetä, vaan se maksetaan lomakorvauksena, ei tällöinkään lomanpidennystä oteta huomioon. Lomakorvaus laske- taan korkeintaan 30 lomaan oikeuttavan päivän perusteella.to Y I A L