Vuosilomat Mallilausekkeet

Vuosilomat. 4.1 Kunnalliseen työehtosopimukseen sidotun Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksen palve- luksessa tämän sopimusratkaisun voimaan tullessa olevan työntekijän, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.4.2017, vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2016 – 31.3.2017 kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Näin kertynyt loma pidetään ja sen ajalta maksettava palkka määräytyy kyseisen sopimuksen mukaisesti. 4.2 Niiden työntekijöiden, joiden työsuhde alkaa 1.4.2017 tai sen jälkeen, vuosiloma mää- räytyy työsuhteen alusta saakka vuosilomalain mukaisesti. Muiden osalta vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2017 – 31.3.2018 lähtien vuosiloma-lain mu- kaisesti. 4.3 Työntekijöille, joiden työsuhde on jatkunut 31.3.2017 mennessä vähintään vuoden ajan, annetaan työsuhteen yritykseen jatkuessa vuosilomalain mukaisen loman lisäksi va- paata lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2017 – 31.3.2018 lähtien seuraavasti: 1- 5 5 6- 9 6 10-12 10 13 - 13 4.4 Yritysjärjestelyissä oikeus lisävapaaseen säilyy, mikäli myös uusi työnantaja on edellä tarkoitettu, tämän siirtymäsäännöksen piirissä oleva yritys. Muissa tapauksissa oikeus lisävapaaseen säilyy 1.2.2017 jälkeen kulumassa olevan sopimuskauden loppuun saakka. Vapaan toteuttamisessa noudatetaan tällöin yrityksessä käytössä olevia menet- telytapoja.

Vuosilomat. Siirtyvän Henkilöstön ennen luovutusta pitämättä olevat vuosilomat, säästövapaat, lomarahavapaat ja lomarahakertymät siirtyvät pidettäviksi ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ palveluksessa.

Vuosilomat. 1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain määräyksiä. 2. Työntekijällä, jonka työsuhde lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydel- tä lomanmääräytymiskuukaudelta. Neljä (4) viikkoa ylittävän vuosiloman osan työnantaja saa vuosilo- malain vuosiloman jakamissäännöksistä riippumatta antaa erikseen lomakauden ulkopuolella. 3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alka- misajankohtaan asti kestäneen kolmiviikkoisjakson osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) va- paapäivä, viidestä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdek- sasta (8) työpäivästä kolme (3) vapaapäivää, kymmenestä (10) työ- päivästä neljä (4) vapaapäivää, kolmestatoista (13) työpäivästä viisi (5) vapaapäivää ja viidestätoista (15) työpäivästä kuusi (6) vapaa- päivää. Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä, vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä. 4. Kolmiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa palkan osaa vastaava työtuntimäärä loma- päivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen: Pidettyjen loma- Jäljellä oleva päivien luku tuntimäärä 1 113,5 2 106,5 3 100,0 4 93,5 5 86,5 6 80,0 7 73,5 8 66,5 9 60,0 10 53,5 11 46,5 12 40,0 13 33,5 14 26,5 15 20,0 16 13,5 17 6,5 Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksin- kertainen tuntipalkka työtuntia kohden. Ylitöiden osalta noudatetaan työehtosopimuksen 12 pykälää.

Vuosilomat. Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2013 – 31.3.2014 Helsingin sosiaali- ja terveysviraston palveluksessa ansaitut, vielä pitämättä olevat vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi HUS kuntayhtymässä virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti, samoin ajalla 1.4.2014 – 31.3.2015 ansaitut vuosilomapäivät. Vuosiloman ansaintaan hyväksytään Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa hyväksytyt palvelusajat. Em. periaatteita sovelletaan myös virka- ja työehtosopimusten mukaisiin säästövapaisiin.

Vuosilomat. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä 18 lomapäivää ylittävältä osalta kesäloma voidaan paikallisesti sopia pidettäväksi yhdessä jaksossa 1.4. - 31.12. Edellä mainitulla tavalla sovittaessa lomanosan siirtämisestä tulee samalla sopia myös siirrosta aiheutuvasta mahdollisesta korvauksesta. Työntekijän esittäessä ▇▇▇▇▇ siirtämistä tai jakamista menetellään vuosilomalain mukaisesti. Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen keskusjärjestöjen välillä 21.3.2005 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta. 2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. ▇▇▇▇▇▇▇▇ maksetaan eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan. ▇▇▇▇▇▇▇▇ suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 1 luvun 7 §:n 1. tai 2. momentissa mainittujen syiden takia. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomarahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti. Mikäli työntekijä on pois työstä joko välittömästi ennen tai jälkeen vuosilomansa eikä hänellä ole poissaoloonsa em. syytä suoritetaan työntekijälle vain puolet loman jälkeen maksettavasta lomarahasta. ▇▇▇▇▇▇▇▇ suoritetaan loman jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, jolloin yrityksessä normaalisti maksetaan palkka, mikäli hän ei 3 kappaleessa mainituista syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön. Lomarahasta 1/2 suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaa...

Vuosilomat. Vuosiloma-ajat käyttäytyvät samalla tavalla kuin sairausloma. Mikäli jak- soon sisältyy kesäloma (24 lomapäivää)1.6.-30.6., tämä merkitsee jakson lyhentymistä 171 tunnilla (30 x 40h:7 =171,4). Osapuolet suosittavat, että tilanteessa, jossa vuosiloma päättyy lauantaina ja sitä seuraava sunnuntai olisi muutoin vapaapäivä kyseinen sunnuntai merkitään vuosilomaan kuu- luvaksi ja siten jaksosta vähennettäväksi. Vuosilomalain mukaan tasoittumisvapaat ovat työssäolopäivien veroisia ja kerryttävät siten vuosilomaa. Vuosilomaa kerryttäviksi päiviksi lasketaan viisi kutakin tasoittumisvapaaviikkoa kohden.

Vuosilomat. Siirtyvän henkilöstön siirtohetkellä pitämättä olevat vuosilomat, säästövapaat, lomarahavapaat ja lomarahakertymät siirtyvät pidettäviksi Lopullisen Luovutuksensaajan palveluksessa.

Vuosilomat. 1. Toimenhaltijan vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Toimenhaltijalla, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 2. Jos vuosilomalain mukaan lomakautena annettava loma tai osa siitä sovitaan työnantajan aloitteesta 1.10. – 30.4. väliseksi ajaksi, on toimenhaltija oikeutettu saamaan sanottuna aikana annettavan loman osan 50 % pidennettynä. 3. Lomapalkka koostuu peruspalkasta ja säännöllisesti maksetuista lisistä.

Vuosilomat. Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2021 – 31.3.2022 luovuttajan palveluk- sessa ansaitut, vielä pitämättä olevat vuosilomapäivät siirtyvät pidettä- väksi luovutuksensaajalla virka- ja työehtosopimuksen määräysten mu- kaisesti. Samoin siirtyvät ajalla 1.4.2022– 31.3.2023 (parhaillaan meneil- lään oleva lomanmääräytymisvuosi) ansaitut vuosilomapäivät. Luovuttaja toimittaa luovutuksensaajalle tiedon kyseisistä saatavista, jonka jälkeen luovutuksensaaja laskuttaa saatavat luovuttajalta (tältä osin viitataan liikkeenluovutussopimuksen kohtaan 2, viimeinen kappale, jossa on selostettu voimaanpanolain 21 § sisältöä).