Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättä- essä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohallituksen koko- ukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta. Myös työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelus- vuosilisävapaa ja lomarahavapaa ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät. Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työntekijä on työaikajär- jestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jaksotyöajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään (tasoitusvapaa). Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuu- kaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosiloman ajalta huo- mioon vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti ilman vuosilomaa olisi ollut työssä. Lomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta mää- rättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina työnte- kijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä eli kerryttä- vät vuosilomaa.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9 §:n mukaiset vuorovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo luetaan työssä- olon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien ve- roisina vuosilomaa määrättäessä. Kuitenkin niistä vähennetään asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien, päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrä.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa määrättyjen työssäolopäivien lisäksi: - ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät; - tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut vuorovapaat; - Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon tai hallituksen kokoukseen sekä SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumisen ajalle sattuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta; - enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat. Jokainen vuoron ryhmä saa 26 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 26 vuorokauden vapaan ja syksyn kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma). Työvuorojärjestelmän määräytyessä edellä 6.8.3 kohdassa tarkoitettuna lyhyenä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän vapaajakson aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä vuorovapaajaksossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavien vapaajaksojen aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma). SOV. Työntekijällä, jolla on oikeus 30 lomapäivään jää syksyn 14 vrk:n vapaajaksoon yleensä 8 - 12 lomapäivää. Loput jaksoon sisältyvästä 14 vrk:n vapaasta on työvuorojärjestelmän mukaisesti vuorovapaapäiviä. Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mukaisesti. Kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. –
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta. Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosi- loman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudes- saan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan lomaraha seuraavasti: Lomaraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnte- kijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä mak- setaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvas-
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa säädettyjen työssäolopäivien lisäksi: • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM37) tämän työehtosopimuksen mukaisia työajan tasaamiseksi annettavia työvuoroluettelon mukaisia vapaapäivät, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. • Tämän työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut työajanlyhennysvapaat • Enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat. • Ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät • Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liiton hallitukseen tai työttömyyskassan kokoukseen sekä SAK:n edustajiston kokoukseen osallistumisen ajalle osuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta