Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroisena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituutta määrättä- essä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittohallituksen koko- ukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroi- sena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta. Myös työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelus- vuosilisävapaa ja lomarahavapaa ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman ansainnassa on otettava huomioon myös työssäolopäivien veroiset päivät. Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomaa määrättäessä niitä päiviä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä niitä päiviä, joina työntekijä on työaikajär- jestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen jaksotyöajan tasaamiseksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään (tasoitusvapaa). Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kuu- kaudessa, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, otetaan vuosiloman ajalta huo- mioon vain ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaisesti ilman vuosilomaa olisi ollut työssä. Lomanmääräytymisvuoden perusteella annettavan vuosiloman pituutta mää- rättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä työpäiviä, joina työnte- kijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta seuraavista syistä:
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä eli kerryttä- vät vuosilomaa.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9 §:n mukaiset vuorovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo luetaan työssä- olon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien ve- roisina vuosilomaa määrättäessä. Kuitenkin niistä vähennetään asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien, päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien luku- määrä.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa säädettyjen työssäolopäivien lisäksi: • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM37) tämän työehtosopimuksen mukaisia työajan tasaamiseksi annettavia työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. • Tämän työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut työajanlyhennysvapaat ja juhlapyhistä ansaittavat työajanlyhennysvapaat • Enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat. • Ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät • Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liiton hallitukseen tai työttömyyskassan kokoukseen sekä SAK:n edustajiston kokoukseen osallistumisen ajalle osuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta Vuosiloman antamista varten jokainen vuoro jaetaan lomaryhmiin. Vuosiloma annetaan vuosilomalain edellyttäminä yhtenäisinä lomajaksoina. Lomien antaminen toteutetaan lomien tasapuolisen kierron periaatetta noudattaen niin, että erot vuorojen välisissä lomajaksoissa tasoittuvat pitkällä aikavälillä. Lomajaksoihin sijoitetaan 24 lomapäivää sisältävä yhdenjaksoinen vapaa 2.5.–30.9. välisenä aikana. Talvilomajakson 6 vuosilomapäivää annetaan 1.10.–30.4. välisenä aikana, joka toteutetaan koko vuoron samanaikaisella lomajaksolla, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli lomakierron alle jää 18 työvuoroa, työnantajalla on oikeus sijoittaa kolme 8 tunnin työpäivää 7 vuorokauden ilmoitusajalla vuosittain työntekijän työvuorojärjestelmän mukaiselle vapaa-ajalle. Edellä mainitusta riippumatta vuosiloman jakamisesta ja sijoittamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä vuosilomalain mukaisesti.
Työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta. Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosi- loman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudes- saan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan lomaraha seuraavasti: Lomaraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnte- kijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä mak- setaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvas-
Työssäolopäivien veroiset päivät. Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa säädettyjen työssäolopäivien lisäksi: • Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM37) tämän työehtosopimuksen mukaisia työajan tasaamiseksi annettavia työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä; • Tämän työsopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut työajanlyhennysvapaat ja juhlapyhistä ansaittavat työajanlyhennysvapaat; • Enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuksen perusteella annettavat tasaamisvapaat; • Ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pituisiin kursseihin käytetyt työpäivät; ja • Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liiton hallitukseen tai työttömyyskassan kokoukseen sekä SAK:n edustajiston kokoukseen osallistumisen ajalle osuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta