Yhteistoimintamenettely Mallilausekkeet

Yhteistoimintamenettely. Jos työnantajan aikomuksena on irtisanoa taloudellisista tai tuotannollisista syistä työvoi- maa, on sen käytävä ennen irtisanomisen toteuttamista yhteistoimintaneuvottelut. Työnan- tajan on esitettävä vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaat- teet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työvoimahallinnon palvelujen käytön osal- ta. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluun on annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista. Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomi- seen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos neuvotel- tava toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään 10 työntekijän irtisanomiseen, on edellä mainit- tu aika kuitenkin kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta.
Yhteistoimintamenettely. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopi- muksessa määritellään. Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaihees- sa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuol- ten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä. Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asias- sa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun al- kamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsitel- täväksi. Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetuista asi- oista, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena. Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenette- lyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen asianomaiselle henkilöstön edustajalle. Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan asian laajuus tai vaikeaselkoisuus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla VR:llä työskentelevää asiantuntijaa. Jos VR käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtävässä, joka kuuluu YTL:n tai tämän sopimuksen mukaan yhteistoiminnan asia- piiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asian- tuntijaa. Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely.
Yhteistoimintamenettely. 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopimuksessa määritellään.
Yhteistoimintamenettely. Liikkeenluovutuksen yhteydessä Osapuolet noudattavat kumpikin osaltaan työnanta- jan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) sekä yhteistoiminnassa yrityksissä annetun lain (334/2007) säännöksiä, kuten säännöksiä tiedottamisesta sekä neuvotteluvelvollisuudesta.
Yhteistoimintamenettely. Yhteistoimintamenettely on neuvottelume- nettelyä, jolla turvataan yhteistoimintaan Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa työnantajan on ennen asian ratkai- semista neuvoteltava valmisteilla olevan toi- menpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaih- toehdoista niiden viranhaltijoiden ja työn- tekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää koskeva yhteistoiminta-asia kä- sitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos asian peri- aatteellinen luonne kuitenkin vaatii, voidaan myös yksittäistä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä yhteistyöryhmässä/ yhteistyötoimikunnassa. Jos jokin yhteistyöryhmä toteaa, että sen käsittelemä asia koskee sairaanhoitopiirin henkilöstöä yleisesti, asia viedään sairaanhoi- topiirin yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi. Jos henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimin- tamenettelyn aloittamista yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden tai henkilöstö- ja kou- lutussuunnitelman osalta, työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintamenettely tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys siitä, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoi- mintamenettelyä tarpeellisena.
Yhteistoimintamenettely. Liikkeenluovutuksen yhteydessä sopimusosapuolet noudattavat kumpikin osaltaan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain säännöksiä, kuten säännöksiä tiedottami- sesta sekä neuvotteluvelvollisuudesta. Luovuttaja on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut helmi- kuussa 2020. Luovuttaja on kertonut ja todennut, että yhteistoimintamenettelyssä vähintään seuraavat seikat: - että kyse on liikkeenluovutuksesta - luetellut siirtyvät työntekijät - kertonut luovutuksen perusteet - kertonut työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, - suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet Vastaanottaja vastaa liikkeen luovutuksen jälkeisistä neuvotteluvelvoitteista yhteistoimintalain mukaisesti.
Yhteistoimintamenettely. Osapuolet ovat vastanneet itsenäisesti siirtyvien työntekijöiden henkilöstöjärjestelyihin liitty- vistä velvoitteista liitteen 1 ”Henkilöstön siirron periaatteet” kohdan 3.1 mukaisesti. Jäsenkunta on käynyt siirtyvien työntekijöiden kanssa edustuksellisen ja välittömän yhteistoi- mintamenettelyn ja toimittaa kuntayhtymälle riittävät tiedot työntekijöiden aseman turvaa- miseksi.
Yhteistoimintamenettely 

Related to Yhteistoimintamenettely

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan vuokra-alueelle asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväk- syttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen kolmen (3) vuoden kuluessa vuokra-ajan alkami- sesta siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen on vuokralaisen pyynnöstä suo- rittanut käyttöönottokatselmuksen ja hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Rakentamisvelvoitteella tarkoitetaan pysyvän rakennuksen rakentamista. Tilapäinen rakennus ei täytä rakentamisvelvoitteen ehtoja. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siistey- destä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia ei saa osaksikaan purkaa ilman Vuokranantajan kir- jallista suostumusta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokra-alueella sijaitsevat puut kuuluvat Vuokranantajalle. Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöi- den tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Oleellisiin perusparannustöihin tulee saada Vuok- ranantajan kirjallinen suostumus. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista Vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehto- sopimusasioissa.

  • Tuomioistuinkäsittely Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

  • Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kaupantekotilaisuudessa ja kuitataan maksetuksi tämän kauppakirjan allekirjoittamisella.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.