Yhteistoimintamenettely Mallilausekkeet

Yhteistoimintamenettely. Jos työnantajan aikomuksena on irtisanoa taloudellisista tai tuotannollisista syistä työvoi- maa, on sen käytävä ennen irtisanomisen toteuttamista yhteistoimintaneuvottelut. Työnan- tajan on esitettävä vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelma. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Jos yhteistoimintaneuvottelut koske- vat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaat- teet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työvoimahallinnon palvelujen käytön osal- ta. Kutsu yhteistoimintaneuvotteluun on annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista. Jos neuvoteltava toimenpide ilmeisesti johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomi- seen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Jos neuvotel- tava toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään 10 työntekijän irtisanomiseen, on edellä mainit- tu aika kuitenkin kuusi viikkoa neuvottelujen alkamisesta.
Sample 1Sample 2Sample 3See All (4)
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
Yhteistoimintamenettely. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopi- muksessa määritellään. Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaihees- sa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuol- ten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä. Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asias- sa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun al- kamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsitel- täväksi. Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetuista asi- oista, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena. Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenette- lyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen asianomaiselle henkilöstön edustajalle.
Sample 1Sample 2See All (4)
Yhteistoimintamenettely. 1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopimuksessa määritellään. 2. Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvai- heessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoeh- toihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. 3. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärryk- seen pääsyä. 4. Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asi- assa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvotte- lun alkamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäväksi. 5. Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetuista asioista, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena. 6. Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenet- telyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perustelui- neen asianomaiselle henkilöstön edustajalle. 1. Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan asian laajuus tai vaikeaselkoi- suus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla VR:llä työskentelevää asiantuntijaa. Jos VR käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sel- laisessa tehtävässä, joka kuuluu YTL:n tai tämän sopimuksen mukaan yhteistoi- minnan asiapiiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asiantuntijaa. 1. Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely.
Sample 1Sample 2
Yhteistoimintamenettely. Liikkeenluovutuksen yhteydessä Osapuolet noudattavat kumpikin osaltaan työnanta- jan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) sekä yhteistoiminnassa yrityksissä annetun lain (334/2007) säännöksiä, kuten säännöksiä tiedottamisesta sekä neuvotteluvelvollisuudesta.
Sample 1Sample 2
Yhteistoimintamenettely. Yhteistoimintamenettely on neuvottelume- nettelyä, jolla turvataan yhteistoimintaan Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa työnantajan on ennen asian ratkai- semista neuvoteltava valmisteilla olevan toi- menpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaih- toehdoista niiden viranhaltijoiden ja työn- tekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee. Yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää koskeva yhteistoiminta-asia kä- sitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja hänen esimiehensä välillä. Jos asian peri- aatteellinen luonne kuitenkin vaatii, voidaan myös yksittäistä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä yhteistyöryhmässä/ yhteistyötoimikunnassa. Jos jokin yhteistyöryhmä toteaa, että sen käsittelemä asia koskee sairaanhoitopiirin henkilöstöä yleisesti, asia viedään sairaanhoi- topiirin yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi. Jos henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimin- tamenettelyn aloittamista yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden tai henkilöstö- ja kou- lutussuunnitelman osalta, työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintamenettely tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys siitä, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoi- mintamenettelyä tarpeellisena.
Sample 1
Yhteistoimintamenettely. Liikkeenluovutuksen yhteydessä sopimusosapuolet noudattavat kumpikin osaltaan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain säännöksiä, kuten säännöksiä tiedottami- sesta sekä neuvotteluvelvollisuudesta. Luovuttaja on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut helmi- kuussa 2020. Luovuttaja on kertonut ja todennut, että yhteistoimintamenettelyssä vähintään seuraavat seikat: - että kyse on liikkeenluovutuksesta - luetellut siirtyvät työntekijät - kertonut luovutuksen perusteet - kertonut työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, - suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet Vastaanottaja vastaa liikkeen luovutuksen jälkeisistä neuvotteluvelvoitteista yhteistoimintalain mukaisesti.
Sample 1
Yhteistoimintamenettely. Osapuolet ovat vastanneet itsenäisesti siirtyvien työntekijöiden henkilöstöjärjestelyihin liitty- vistä velvoitteista liitteen 1 ”Henkilöstön siirron periaatteet” kohdan 3.1 mukaisesti. Jäsenkunta on käynyt siirtyvien työntekijöiden kanssa edustuksellisen ja välittömän yhteistoi- mintamenettelyn ja toimittaa kuntayhtymälle riittävät tiedot työntekijöiden aseman turvaa- miseksi.
Sample 1
Yhteistoimintamenettely 
Sample 1Sample 2Sample 3See All (11)

Related to Yhteistoimintamenettely

  • Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

  • Yhteistoiminnan toteuttaminen Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Neuvottelumenettely Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

  • Ammattitaidon ylläpitäminen Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Yleisen viemärin tuulettaminen Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

  • Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakentamistapaohjeiden, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuk- sen, jonka kerrosala on vähintään 140 k-m², kolmen vuoden kuluessa siitä hetkestä, kun rakennustyöt saa aloittaa, siihen valmiusasteeseen, että raken- nustarkastusviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttä- män hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen. Naantalin kaupunginhallitus voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. Vuokramies sitoutuu rakentamaan ajoneuvoliittymän niin, että tontin kadun- puoleiselle rajalle asemakaavassa osoitetun istutettavan alueen osan toteut- taminen käy mahdolliseksi. Muita kuin tontin rakennettavaksi tarkoitetulla osalla kasvavia puita ei saa kaataa ilman rakennustarkastajan lupaa. Rakentamisen saa aloittaa heti.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.