ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 6
Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja –ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva työehtosopimus
1.3.2022 – 29.2.2024
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 11
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 12
4 a § Paikallinen sopiminen 13
4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa 13
A. TYÖAIKALAIN 7 §:N MUKAISTA JAKSOTYÖTÄ TEKEVIEN
6 § Säännöllisen työajan pituus 14
7 § Säännöllisen työajan järjestely 14
8 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 14
10 § Työvuorojen järjestäminen ja jakaminen 16
12 § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä 17
13 § Työajaksi luettava aika 17
14 § Matka-ajan lukeminen työajaksi 18
15 § Muu työajaksi luettava aika 18
16 § Työajaksi rinnastettava aika 18
18 § Toinen viikoittainen vapaapäivä 19
TYÖVUOROLUETTELO JA TYÖVUOROSUUNNITELMA 21
21 § Työvuoroluettelo ja työvuorosuunnitelma 21
22 § Työvuoroluettelon muuttaminen 21
28 § Poikkeamakorvaus, vapaa-ajan poikkeamakorvaus ja koulutuskorvaus 23
35 § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen 26
37 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen 28
38 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 28
40 § Säädösten, määräysten ja sopimusten nähtävänä pitäminen 28
41 § Työaikalain noudattaminen 28
B. TOIMISTOTYÖAIKAA NOUDATTAVIEN TYÖAIKA 29
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN PITUUS JA JÄRJESTÄMINEN 29
44 § Säännöllisen työajan pituus 29
45 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 30
TYÖAJAKSI LUETTEVA AIKA JA VARALLAOLO 30
46 § Työajaksi luettava aika 30
49 § Toinen viikoittainen vapaapäivä 31
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN 31
58 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen 33
59 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi 33
60 § Työaikalain noudattaminen 33
64 § Yrityskohtaiset järjestelyt 38
IV MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 40
66 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen 40
V1. SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJANPALKKA 41
69 § Oikeus sairausajan palkkaan 41
70 § Työsuhteen keston määräytyminen 42
71 § Työkyvyttömyyden osoittaminen 42
72 § Sairausajan palkan maksaminen 43
74 § Perhevapaat ja poissaolo pakottavasta perhesyystä 44
75 § Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta 44
76 § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaa ajalta 45
77 § Merkkipäivät ja perhesyyt 45
78 § Maanpuolustus ja väestönsuojelu 46
79 § Keskusjärjestökokoukset 46
80 § Kunnalliset luottamustoimet 46
87 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 49
88 § Työssäolon veroiset päivät 50
89 § Toimihenkilön oikeus vapaaseen 51
90 § Lomapäivien laskentasäännöt 51
91 § Vuosiloman antaminen ja jakaminen 52
93 § Vuosiloman antamista koskeva menettely 54
94 § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 54
95 § Työkyvyttömyyden tai äitiysvapaiden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta 55
96 § Vuosiloman säästäminen 55
97 § Säästämisen vaikutus talvilomapidennykseen 56
99 § Lomaraha ja sen määräytyminen 58
100 § Säästövapaan vaikutus lomarahoihin ja vuosilomalisään 60
101 § Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa 60
102 § Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä 60
103 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen 61
VII OSA-AIKATYÖ (OSA-AIKAELÄKE JA OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE) 62
105 § Vuosiloma osa-aikatyössä 62
107 § Ammatti- tai muu koulutus 64
IX YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS 66
112 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus 66
X ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA 67
113 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 67
114 § Työnseisauksen estäminen 67
XI SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 68
115 § Voimassaolo ja irtisanominen 68
1 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat liikenteenohjaajille 69
2 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat muille toimihenkilöille 70
3 § Luettelo tehtävistä, johon työehtosopimusta tyypillisesti sovelletaan 71
TYÖAIKALIITE / KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ TEKEVIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 76
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ 84
IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVA SOPIMUS 93
LIITE 3 105
TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS 105
LIITE 4 106
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 106
LIITE 5 113
MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT
SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 113
LIITE 6 115
OHJEET TERVEYDENHUOLTOKULUJEN KORVAAMISESTA 115
LIITE 7 121
HENKILÖSTÖKOULUTUSTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 121
LIITE 8 122
AMMATTIYHDISTYSKOULUTUSTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 122
LIITE 9 125
SOPIMUSMÄÄRÄYKSET YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄÄN OSALLISTUVAN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA 125
LIITE 10 129
LUOTTAMUSMIESSOPIMUSMÄÄRÄYS 129
SUHTEELLISTEN TYÖTUNTINORMIEN TAULUKOT 137
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
ASIAKASPALVELUA, LIIKENTEENHOITOA JA -OHJAUSTA SEKÄ HALLINNOLLI- SIA JA MUITA TOIMISTOTEHTÄVIÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Aika 4.3.2022
Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Rautatiealan unioni RAU ry:n edustajat
Allekirjoittaneet asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 4.3.2022 allekirjoit- taneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Sopimus voidaan irtisanoa päätty- mään 28. 2.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 31.12.2022
mennessä.
2. Palkankorotus
2. 1. Palkankorotus 2022
Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
2. 2. Palkankorotus 2023
Osapuolet tarkastelevat loka-marraskuun aikana arvioitavissa olevia talouden ja työlli- syyden näkymiä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.12.2022 mennessä 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavasta pal- kankorotuksesta ja sen rakenteesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyk- siä sopimuskauden jatkamiseen 29.2.2024 jälkeiselle ajalle.
Mikäli 1.6.2023 toteutettavan palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 31.12.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päät- tymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.
2.3. Taulukkopalkat
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien yleiskorotusta vastaavasti.
2.4. Euromääräiset lisät
Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien 2,0 prosentilla.
Korotettavia lisiä ovat seuraavat: työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa, yötyölisä, kie- lilisä, kielitaitolisä, luottamusmies- ja työsuojelupalkkio.
3. Rakenteelliset muutokset
3.1. Työehtosopimuksen muutos
Tehdään työehtosopimukseen seuraavat korjaukset:
Muutetaan 17 § 2 momentin soveltamisohje kuuluman seuraavasti:
17 § Viikkolepo
Soveltamisohje:
Samoin perustein kuin työvuoroluetteloa tai työvuorosuunnitelmaa muu- tetaan, voidaan jo määrätty viikkolepo siirtää tai vapaana oleva toimi- henkilö kutsua työhön, jos viikkolepo voidaan järjestää muuna aikana samalla kalenteriviikolla.
Muutetaan 18 § 2 momentin soveltamisohjeen 1 kohta kuulumaan seuraavasti:
18 § Toinen viikoittainen vapaapäivä
Soveltamisohjeet:
1. Samoin perustein kuin työvuoroluettelon tai työvuorosuunnitelman muutos, voidaan vapaa-aika siirtää ja vapaana oleva toimihenkilö kutsua työhön. Vastaava vapaa-aika on tällöin järjestettävä toimi- henkilölle viimeistään saman työjakson aikana.
Muutetaan 19 § 3 momentti kuulumaan seuraavasti:
19 § Vuorokausilepo
3. Tuntimääristä saadaan poiketa myös silloin, kun työtä ennakolta ar- vaamattomasta syystä on jatkettava yli työvuoroluettelon tai työvuoro- suunnitelman mukaisen työvuoron, tai kun muunlainen järjestely
aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia. Lepoajoista poikkeamiseen tarvi- taan toimihenkilön suostumus, jos lepoaika lyhenee yli 2 tuntia kotipaik- kakunnalla tai yli 1 tunti vieraalla paikkakunnalla.
Muutetaan 35 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
35 § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen
2. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa työmatkaan ku- lunut vuorokausi, mikäli toimihenkilö on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään, viikkolepopäivät, työvuoroluettelon mukaiset vapaapäi- vät sekä työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä, jos työnte- kijä on jo aloittanut työnsä.
Muutetaan 40 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:
40 § Säädösten, määräysten ja sopimusten nähtävänä pitäminen
1. Työnantajan on pidettävä työaikalaki, työaikasopimusmääräykset, vi- ranomaisten antamat toimeenpanomääräykset sekä kulloinkin noudatet- tavana oleva työvuorosuunnitelma sopivassa paikassa nähtävänä.
Muutetaan 97 § 2 momentin 1 kappale kuulumaan seuraavasti:
97 § Säästämisen vaikutus talvilomapidennykseen
2. Jos toimihenkilö, jonka lomaoikeus on 2,5 päivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta ja jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, säästää kyseisen vuoden 30 lomapäivistään kuusi päivää, jää hänelle tänä lomavuonna pidettäväksi 24 vuosilomapäivää. Näistä hän voi pitää enintään 18 päivää lomakaudella (1.6. - 30.9), jotta hän saisi kolmen päivän enim- mäismäärän mukaisen talvilomapidennyksen. Kyseisen vuoden vuosilo- mista hänelle annetaan tällöin 6 vuosilomapäivää ja 3 talvilomapidennyspäi- vää lomakauden ulkopuolella.
Muutetaan Liite 4 Matkakustannusten korvaamista koskeva sopimus 18 § 2 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:
18 § Matka-ajan palkka
2. Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna toimihenkilön työvuoroluettelon edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.
3.2. Tekniset siirrot
21 § Työvuoroluettelo ja työvuorosuunnitelma
Lisätään 21 §:ään uudet 4 ja 5 momentit seuraavasti:
4. Työvuoroluettelon laadinnasta poikkeamisesta voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Sopimuksesta pitää ilmetä työpaikka, jossa poikkeavaa sopimusta sovelletaan; 23 §:n mukaisten heittomiesten määrä tai se, miten määrä lasketaan; sekä aika, jolloin sopimus on voimassa.
5. Työvuoroluettelon laadinnasta on mahdollista myös hakea poikkeuslupaa työaikalain mukaisesti.
23 § Heittomiehet
Muutetaan 23 § 1 momentti kuulumaan seuraavasti:
1. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole työehtosopimuksen 21 §:ssä tarkoitetun paikallisen sopimuksen tai poikkeusluvan perusteella laadittu työ- vuoroluetteloa vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
Poistettavat kirjaukset
Poistetaan työehtosopimuksesta kirjaukset, joiden voimassaolo on päättynyt kohdista 8
§ 1-3, 8 § 7, 33 § 1, 34 § 3, 44 § 1, 45 § 3-5, 51 § 1, 52 § 3 ja 53 § 2.
Lisäksi poistetaan kirjaukset Työaikaliitteen/Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien toimihenkilöiden työaikamääräykset kohdista 2.1, 2.4, 4.1 ja 7.7.
4. Työehtosopimuspöytäkirja
Fintarffic Oy:tä ja VR-Yhtymää koskevaa yrityskohtaista työehtosopimuspöytäkirjaa (ns. kotelo) jatketaan sopimuskauden ajan.
5. Työryhmäkirjaukset
5.1. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä Fintraffic Raide Oy:ssä
Fintarffic Raide Oy:ssä jatketaan 7.3.2018 laaditun allekirjoituspöytäkirjan 4.2.-kohdassa ja 31.3.2020 sovitun liikenteenohjausta koskevan palkkausjärjestelmän kehittämistyöryh- män työtä yrityskohtaisesti. Työryhmän työhön voi osallistua myös työehtosopimuksen osapuolten edustajia tarpeen mukaan. Työryhmän tavoitteena on selvittää liikenteenoh- jausta koskevan palkkausjärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita. Työ- ryhmä selvittää myös työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän toimivuutta ko- konaisuudessaan. Työryhmä voi laatia uuden Fintraffic Raide Oy:tä koskevan
palkkausjärjestelmän, joka korvaa työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän kokonaisuudessaan ja joka voidaan ottaa käyttöön paikallisesti sopien työehtosopimuk- sen 64 §:n mukaisesti. Työehtosopimusosapuolet neuvottelevat paikallisesti sovitun palk- kausjärjestelmän ottamisesta osaksi työehtosopimusta seuraavien työehtosopimusneu- vottelujen yhteydessä.
5.2. Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä
Työryhmä toteuttaa 1.8.2022 mennessä työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palk- kamääräysten mukauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudis- tusta. Toteutus tehdään kustannusneutraalisti siten, että palkallisten vapaapäivien koko- naislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.
Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palk- kaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhem- painvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.
5.3. Keskeytyspäivälaskentamallista luopumista koskeva työryhmä Fintraffic Raide Oy:ssä
Työehtosopimusosapuolet ja Fintraffic Raide Oy perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia keskeytys- ja laskentapäivistä luopumiseksi. Mikäli se kat- sotaan tarpeelliseksi, osapuolet voivat sopia keskeytys- ja laskentapäiviä koskevan pilo- tin toteuttamisesta sekä sopia sen edellyttämistä määräaikaisista työehtosopimusmuu- toksista.
6. Muut asiat
Finlogic Oy/Finrail Oy:n sähköratojen käyttökeskuksia koskevan 14.12.2015 allekirjoite- tun neuvottelutuloksen 3.kohdan mukaista neuvottelumääräaikaa toimihenkilöiden siir- tämiseksi työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän piiriin jatketaan mahdolli- sen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon saakka.
7. Allekirjoitukset
Helsingissä, maaliskuun 4. päivänä 2022
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY RAUTATIEALAN UNIONI RAU RY
I YLEISET EHDOT
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen ehtoja sovelletaan PALTAn jäsenyritysten palveluk- sessa RAU:n jäseninä asiakaspalvelua, liikenteensuunnittelua ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä tekeviin toimihenkilöihin.
2 § Työsuhteen alkaminen
1. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa toimihenkilö.
2. Xxxxxxxxxxxxx kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus. Työsopimuksessa on il- moitettava toimihenkilön tehtävät, työpaikka, työpaikkakunta, työn aloittamisaika, toimihenkilölle maksettava palkka ja sovellettava työehtosopimus sekä se, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai määräajan.
3. Työhön ottamisessa ja työsuhteen päättämisessä noudatetaan puolueettomuutta ja tasapuolisuutta.
4. Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toi- mihenkilön työhön ottaessaan sopii työn alkavan ja toimihenkilö sopimuksen mu- kaisesti ryhtyy työhön.
5. Toimihenkilölle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun antama opastus yhteistoimintajärjestel- mistä.
6. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle säännöllisesti tiedon palveluksessaan työ- ehtosopimuksen soveltamisalalla aloittaneista toimihenkilöistä ja toimihenkilön tehtävistä ja työpaikasta.
7. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen.
3 § Yleiset velvollisuudet
1. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vaiku- tuksen alaisena oleminen. Päihdehaittojen vähentämisessä ja hoitoon ohjaami- sessa noudatetaan yrityskohtaisia ohjeita.
2. Työstä poisjäämisestä on esimiehen kanssa etukäteen sovittava.
4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
1. Lomauttamisen sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä sopimusmääräyksiä. (Lisälehti 2)
2. Toimihenkilön siirtyessä vapaaehtoisesti konsernin toisen yhtiön palvelukseen noudatetaan irtisanomisaikaa vain milloin työnantajan edustaja sitä perustellusta syystä vaatii.
3. Työsopimus, jossa on sovittu enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta, voidaan koeaikana purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa työsopimus- lain 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisesti.
4. Työsopimus voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta työsopimuslain 8 lu- vun 1 §:ssä mainituista syistä.
5. Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää eikä sinä ai- kana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopi- musta purkautuneena. Ennen työsopimuksen purkautumista työnantajan on kuul- tava asiasta asianomaista luottamusmiestä.
6. Jos toimihenkilö voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamattomien esteiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määräajassa päte- vää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti es- teen päätyttyä, ei työsuhdetta tällöin katkaista.
7. Sairauden perusteella tapahtuneesta työsuhteen päättämisestä tai sairauspoissa- olo-oikeuden väärinkäytöstä aiheutuneet erimielisyydet ratkaistaan tämän työeh- tosopimuksen erimielisyyksien ratkaisumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa asi- antuntijalääkäri / työterveyslääkäri osallistuu asian käsittelyyn.
8. Työsuhteen päättäminen on suoritettava todistettavasti ja kirjallisesti. Toimihenki- lölle on samalla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen.
9. Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisen irtisanotun työntekijän työllistymistä edis- tävän valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava irtisanotun työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanomiseen johtaneen yhteistoimintaneuvottelun tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuulu- van henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suu- rempi. Työnantaja ja henkilöstön edustaja tai työnantaja ja toimihenkilö, jos asia koskee yksittäistä toimihenkilöä, saavat sopia toisin siitä, mitä edellä on todettu arvon määräytymisestä. Lisäksi edellä mainitut osapuolet saavat sopia valmen- nuksen tai koulutuksen sijasta muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanotta- van työllistymistä.
4 a § Paikallinen sopiminen
1. Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön tai työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen tai hänen valtuuttamiensa välillä. Edellä mainit- tujen luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.
2. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisano- misaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
3. Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voi- massa olevan työehtosopimuksen osa.
4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa
1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimin- taedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
2. Sama mahdollisuus tehdä tilanteen vaatimia muutoksia sopimusratkaisun sisäl- töön on paikallisilla yritystason osapuolilla. Poikkeuksellisten taloudellisten olosuh- teiden vallitessa voidaan myös paikallisesti sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisältöön.
II TYÖAIKA
A. TYÖAIKALAIN 7 §:n mukaista jaksotyötä tekevien TOIMIHENKILÖIDEN TYÖ- AIKA
5 § Soveltamisala
1. Tämän luvun sopimusmääräyksiä ja työaikalain 7 § jaksotyötä koskevia säännök- siä sovelletaan liikenteen välittömässä palveluksessa toimiviin toimihenkilöihin, joita ovat mm. liikenteen suunnittelun ja ohjauksen sekä asiakaspalvelun henki- löstö.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
6 § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Kolmen viikon t y ö- j a k s o lla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 ja kolmantena seuraavana sun- nuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
7 § Säännöllisen työajan järjestely
1. Jos työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai ilman merkittäviä kustannuksia to- teutettavissa 6 § 1. momentissa tarkoitetulla tavalla, säännöllinen työaika voidaan järjestää tasoitettavaksi korkeampien tuntimäärien ja pitempien tasoittumisjakso- jen puitteissa. Tässä tarkoitetusta järjestelystä sovitaan paikallisesti erikseen.
2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa kirjallisesti so- pien järjestää siten, että se kahdessa kolmen viikon työjaksossa on 230 tuntia.
3. Jos työnjärjestelyjen takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää niin, että yksittäisen työjakson työaika on enintään 118 tuntia.
8 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: juhannus- päivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
Soveltamisohjeet:
Itsenäisyyspäivän johdosta aiheutunut vapaapäivä saadaan teettää ta- kaisin vain painavasta syystä.
2. Sen työjakson, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän säännöllinen työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika tällaisessa työjaksossa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 34 § 4. momentissa ja 35 §:ssä on sovittu
3. Sen työjakson, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäi- vän, tapaninpäivän tai loppiaisen, työaika on 107 tuntia työjaksossa. Työaika näissä työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainittuihin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 31 § ja 35 §:issä on sovittu.
4. Jos 2. kohdassa tarkoitettu työjakso sisältää yhden tai useampia 3. kohdassa mai- nittuja päiviä, lyhentää kukin niistä työjakson työaikaa 8 tunnilla 2. kohdan mukai- sesta säännöllisestä työajasta 107 tunnista.
5. Jos 3. kohdassa tarkoitettu työjakso sisältää kaksi tai useampia siinä mainittuja päiviä, lyhentää kukin niistä työjakson työaikaa 8 tunnilla säännöllisestä työajasta 115 tunnista.
6. Työaika tässä kohdassa tarkoitetuissa työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään 4 ja 5 momentin mukaisiin tuntimääriin.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 31 § ja 35 §:issä kohdissa on sovittu.
7. Työaikajärjestelyt 2 - 6 kohdissa tarkoitetuissa työjaksoissa toteutetaan sellaisten toimihenkilöiden osalta, jotka säännöllisesti noudattavat viisipäiväistä työviikkoa ja joilla lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaita siten, että pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, helatorstai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauan- tai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, on va- paapäivä, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista.
8. Muiden jaksotyötä tekevien toimihenkilöiden osalta työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että edellä 1 momentissa mainitut päivät järjestetään vapaapäiviksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päi- viä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika
kyseisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa.
9. Edellä mainitut vapaapäivät ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähin- tään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu ennakkoilmoitus an- netaan myös luottamusmiehelle.
TYÖVUOROT
9 § Työvuoron pituus
1. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia 12 tunnin työ- vuorojen käyttöönotosta sijoituspaikkakunnalla. Edellä oleviin aikoihin voidaan il- man erillistä sopimista lisätä tarvittavat aloitus, lopetus tai vuorovaihtoon tarvitta- vat ajat.
2. Työvuoron enimmäispituus saadaan ylittää, jos työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, huomattavia järjestelyvaikeuksia, jos työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enimmäisajan, tai jos siitä on toimihenkilöiden tai heidän luottamusmiestensä kanssa etukäteen sovittu.
3. Toimihenkilön tulee työvuoron enimmäispituudesta huolimatta suorittaa työtehtä- vänsä, jos työtä ennalta arvaamattomasta syystä, kuten juna- tai ratavaurion, ve- turivian, asiakkaasta johtuvan seikan tai muu ennakoimattoman tapahtuman takia on jatkettava yli enimmäisajan.
4. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
10 § Työvuorojen järjestäminen ja jakaminen
1. Työvuorot on järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtuessa työn jatkuvuus kärsi. Työ- vuorot on ottaen huomioon tämän pykälän ja työaikalain määräykset lepo- ja ruo- kailuaikojen järjestämisestä jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille työpäiville. Kahden viikkolevon välisen työajan ei tulisi ylittää viittä (5) vuorokautta (=120 tuntia) laskettuna ensimmäisen viikkolevon jälkeisen työvuoron alkamis- ajankohdasta.
2. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaati- mukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdol- lisimman yhdenjaksoiseksi.
3. Jos työvuoron jakamista ei voida välttää, sen jakaminen on sallittua enintään kah- teen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin pituinen. Poikkeusta- paukset esimerkiksi jakaminen kolmeen osaan on sovittava paikallisesti.
Alle kahden tunnin pituisen lepoajan sijoittamista vuorotauluun on vältettävä lu- kuun ottamatta mitä ruokailuajasta on säädetty. Vapaa-ajat on pyrittävä järjestä- mään mahdollisuuksien mukaan niin pitkiksi, että työvuorossa olevalla on mahdol- lisuus käyttää vapaa-aika hyväkseen siinäkin tapauksessa, että hänen asuntonsa ei sijaitse aivan työpaikan välittömässä läheisyydessä.
YÖTYÖ
11 § Yötyö
1. Yötyötä on klo 22.00 – 06.00 välillä tehty työ. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka (yötyön jatkotunnit).
2. Yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään 3 tuntia sijoittuu kello 22.00 -
06.00 väliseen aikaan.
3. Yötyön tulee jakautua tasaisesti koko työjaksolle.
4. Samalla henkilöllä ei saa teettää 2 yövuoroa enempää peräkkäin eikä 42 yötyö- tuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Poikkeustapauksista on etukäteen sovittava toimihenkilön tai hänen edustajansa kanssa.
5. Yövuoroa ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdolli- suutta, ellei se luottamusmiehelle ja asianomaiselle toimihenkilölle erikseen ilmoi- tetusta erittäin pakottavasta syystä ole välttämätöntä.
12 § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä
1. Yötyötä tekevä toimihenkilö saa aikahyvitystä 20 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä tai yötyön jatkotuntien aikana.
2. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää, joka on 1.6.2022 lukien 0,50 euroa tunnilta.
3. Yötyön aikahyvitystä laskettaessa työaika tasoitetaan työjaksoittain täysiin tuntei- hin.
TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
13 § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan
a) työhön käytetty aika,
b) aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käy- tettävissä,
c) työnteon alkamisen valmisteluihin ja työnteon lopettamiseen käytetty aika, sekä
d) työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen.
14 § Matka-ajan lukeminen työajaksi
1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena.
2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan mää- räämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen. Työnantajan määräämänä lähtöpaikkana pidetään sitä paikkaa, josta toimihenkilö saa normaalisti työmääräyksensä tai jossa hän, työnantajan määräyksestä, pysyväisluontoisesti säilyttää työhönsä tarvittavia välineitä ja va- rusteita.
15 § Muu työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan aika seuraavissa tapauksissa, vaikka se muutoin olisi toimihen- kilölle vapaa-aikaa
a) työnantajan pitämään kuulemiseen kuluva aika,
b) aika, joka kuluu liikenteenhoitotehtävissä johtuneessa tai työnantajaan koh- distuneessa rikosasiassa todistajana tai paikalletulovelvollisena asianomis- tajana tuomioistuimessa tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuule- miseen
c) aika, joka kuuluu työnantajan osoittamiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen (TEV/TEVs), myös silloin, kun tutkimukset ja tarkastukset tapahtuvat toimihenkilön vapaa-aikana.
2. Jos toimihenkilö on paikallisten olosuhteiden vuoksi määrätty tarkistamaan vapaa- aikanaan työmääräyksiä, jokaisesta suoritetusta tarkistuksesta lasketaan työ- ajaksi 20 minuuttia.
3. Jos työvuoron peruuttamisesta, lyhentämisestä ja siirtämisestä ilmoitetaan toimi- henkilölle hänen jo saavuttuaan työpaikalle, luetaan hänelle työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia.
16 § Työajaksi rinnastettava aika Yötyön aikahyvitys
1. Työehtosopimuksen 12 §:ssä määrätty yötyön aikahyvitys rinnastetaan työaikaan.
Työajaksi rinnastamisen merkitys
2. Yötyön aikahyvitys on sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Ne eivät vaikuta työvuoron enimmäispituuteen.
3. Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työ- paikalla. Yötyön aikahyvityksestä ei makseta palkanlisiä tai työaikakorvauksia.
4. Yötyön aikahyvitys otetaan huomioon ylityökorvauksia laskettaessa, mutta niitä ei lasketa ylityön enimmäismäärään.
LEPOAJAT
17 § Viikkolepo
1. Toimihenkilölle on viikkolepona annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhden- jaksoinen viikkolepo. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, on sen vähimmäispituus 36 tuntia.
2. Ensimmäisen momentin määräyksistä voidaan poiketa:
a) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
b) hätätyössä,
c) milloin työn teknillinen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä
d) vapauttamista, sekä
e) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön tämän viikkolevon aikana suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Soveltamisohje:
Samoin perustein kuin työvuoroluetteloa tai työvuorosuunnitelmaa muu- tetaan, voidaan jo määrätty viikkolepo siirtää tai vapaana oleva toimihen- kilö kutsua työhön, jos viikkolepo voidaan järjestää muuna aikana sa- malla kalenteriviikolla.
18 § Toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Pääsääntöisesti toimihenkilöllä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos viikkole- popäivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdollista olla lauantai.
2. Jollei 17 § sovitun viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-ai- kaan sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähintään 54 tuntia.
Soveltamisohjeet:
1. Samoin perustein kuin työvuoroluettelon tai työvuorosuunnitelman muutos, voidaan vapaa-aika siirtää ja vapaana oleva toimihenkilö kut- sua työhön. Vastaava vapaa-aika on tällöin järjestettävä toimihenki- lölle viimeistään saman työjakson aikana.
2. Tässä kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa koskevista määräyksistä voidaan poiketa työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä.
19 § Vuorokausilepo
1. Pääsääntöisesti on toimihenkilölle annettava kotipaikkakunnalla suoritetun tai siellä päättyneen työvuoron jälkeen vähintään 9 tunnin yhtämittainen lepoaika työ- vuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin kuluessa.
2. Edellä mainituista tuntimääristä saadaan työvuoroa laadittaessa poiketa vain toi- mihenkilön tai heidän luottamusmiestensä suostumuksen perusteella.
3. Tuntimääristä saadaan poiketa myös silloin, kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli työvuoroluettelon tai työvuorosuunnitelman mukaisen työ- vuoron, tai kun muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia. Lepo- ajoista poikkeamiseen tarvitaan toimihenkilön suostumus, jos lepoaika lyhenee yli 2 tuntia kotipaikkakunnalla tai yli 1 tunti vieraalla paikkakunnalla.
4. Yövuoron jälkeen tai milloin työvuoron yhdenjaksoinen työaika on ollut yli 12 tun- nin pituinen, on toimihenkilölle annettava vähintään 10 tunnin vapautus työstä ko- tipaikkakunnalla. Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa si- sältävän työvuoron välinen vapautus työstä ole ollut kotipaikkakunnalla vähintään 12 tuntia, on toimihenkilölle annettava jälkimmäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältäneen työvuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapau- tus työstä.
20 § Päivittäinen lepoaika
1. Jos työvuoro on yli 7 tunnin pituinen, toimihenkilölle on annettava mahdollisuuk- sien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä kotipaikkakunnan ulkopuolella vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilaisuus aterioida työn lomassa. Jos työvuoro jatkuu yli 12 tunnin, on toimihenkilölle annettava työn kulun kannalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn lomassa.
2. Jos työvuoron pituus on alle 7 tuntia, mutta yli 5 tuntia, toimihenkilölle on mahdol- lisuuksien mukaan järjestettävä tosiasiallinen tilaisuus aterioida työn lomassa.
3. Lepoaikaa ei ole luettava työaikaan, jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettä poistua työpaikalta. Työn lomassa tapahtuva ruokailu tar- peellisine kulkuaikoineen on kuitenkin työaikaa.
TYÖVUOROLUETTELO JA TYÖVUOROSUUNNITELMA
21 § Työvuoroluettelo ja työvuorosuunnitelma
1. Työnantajan on laadittava 6 §:n 1. momentin mukaisen työjakson pituiseksi ajaksi työvuoroluettelo, josta ilmenevät kunkin toimihenkilön työjakson säännöllisen työ- ajan alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepoajat.
2. Työvuoroluettelo on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään yhtä viikkoa ennen siinä tarkoitetun työjakson alkamista. Valmistelles- saan työvuoroluetteloa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esit- tää siihen mielipiteensä. Tämän ilmoitusajan jälkeen työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella ja töiden järjestelyihin liittyvästä pai- navasta syystä.
3. Työvuoroluettelon suunnittelun pohjana käytetään työvuorosuunnitelmaa, aina kun se on mahdollista. Työvuorosuunnitelmasta käy ilmi työvuorojen alkaminen ja päättyminen. Työvuoroluettelolla voidaan poiketa laaditusta työvuorosuunnitel- masta. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työvuorosuunnitelmaa, työnanta- jan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus tutustua ehdotukseen vähintään 5 päivän aikana ennen suunnitelman julkaisua. Työvuorosuunnitelman muutoksella tarkoitetaan pysyvää muutosta työvuorojen pituuteen, kiertoon tai määrään. Työ- vuorosuunnitelma ja sen muutokset on saatettava toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin.
4. Työvuoroluettelon laadinnasta poikkeamisesta voidaan sopia paikallisesti pääluot- tamusmiehen kanssa. Sopimuksesta pitää ilmetä työpaikka, jossa poikkeavaa so- pimusta sovelletaan; 23 §:n mukaisten heittomiesten määrä tai se, miten määrä lasketaan; sekä aika, jolloin sopimus on voimassa.
5. Työvuoroluettelon laadinnasta on mahdollista myös hakea poikkeuslupaa työaika- lain mukaisesti.
22 § Työvuoroluettelon muuttaminen
1. Työvuoroluetteloa voidaan sen julkaisun jälkeen muuttaa vain toimihenkilön suos- tumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
2. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämisestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.
4. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan ylittyvät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henkilös- tötilanteen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväksyttävästä syystä aiheutuva tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen toteuttamista.
Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai vakinaisen junan peruuttamiselle voi syntyä esimerkiksi juna- tai ratavauriosta, veturi- tai turvalaite- viasta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä liikennetilanteesta tai -häiriöstä, mikäli tällä on vaikutusta toimihenkilön työtehtäviin.
5. Jos työvuoroluetteloon merkitty tai erikseen ilmoitettu työvuoro joudutaan paina- vasta syystä kokonaan peruuttamaan tai muuttamaan, on siitä ilmoitettava viivy- tyksettä. Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan toimihenkilölle hänen jo saavut- tuaan työpaikalle, hänelle luetaan työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia. Työ- vuoron jatkamisesta ei makseta kahden tunnin työaikahyvitystä.
6. Arkipyhäviikon mahdollisista työvuoroluettelon muutoksista (liittyen tavaraliiken- teen muutoksiin) on ilmoitettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen aiottua muutosta. Työvuoroluettelon muutokseen ei tällöin edellytetä painavaa syytä.
23 § Heittomiehet
1. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole työehtosopimuksen 21 §:ssä tarkoi- tetun paikallisen sopimuksen tai poikkeusluvan perusteella laadittu työvuoroluet- teloa vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
2. Toimihenkilöille, esim. heittomiehille, joita varten ei ole mahdollista tehdä työvuo- roluetteloa, on työvuoroista, niihin luettuna varallaolot, ilmoitettava viimeistään työ- vuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00 mennessä, ellei paikallisesti ole muuta sovittu.
3. Työjakson vapaapäivistä tulee laatia suunnitelma, jolla on sama velvoittavuus kuin työvuoroluettelolla. Toimihenkilölle kuuluva viikkolepo on annettava mahdollisim- man säännöllisesti.
TYÖAIKAKORVAUKSET
24 § Iltatyölisä
1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tun- nilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
25 § Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
2. Lauantaityökorvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta maksetaan sunnun- taityökorvausta
3. Lauantaityökorvausta ei makseta siltä ajalta, jolta maksetaan aattopäivänlisää.
26 § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityö- korvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
3. Toimihenkilö ei voi kieltäytyä työskentelemästä sunnuntaisin, jos työ on laadultaan sellaista, että sitä tehdään säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä.
27 § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava lisä.
2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi, voidaan aattopäivänlisää ja sunnuntaityökor- vausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksaa samanaikaisesti.
28 § Poikkeamakorvaus, vapaa-ajan poikkeamakorvaus ja koulutuskorvaus
1. Jos työvuoroluetteloon merkittyä työvuoroa muutetaan siten, että se alkaa suun- niteltua aikaisemmin tai päättyy vähintään 30 minuuttia suunniteltua myöhemmin ja työvuoron muutoksesta ilmoitetaan myöhemmin kuin 14 vuorokautta ennen muutosta, siitä maksetaan poikkeamakorvaus, jonka suuruus on 1/80
palkkaliitteen mukaisesta peruspalkasta. Jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä, poikkeamakorvausta ei makseta.
2. Jos työvuoroluetteloon merkitystä poikkeava työvuoro kohdistuu kokonaisuudes- saan työvuoroluettelossa ilmoitettuun vapaa-aikaan, siitä maksetaan vapaa-ajan poikkeamakorvaus, jonka suuruus on 1/70 palkkaliitteen mukaisesta peruspal- kasta. Peruutetun työvuoron aika on vapaa-aikaa, jos peruuttamisen yhteydessä ei ilmoiteta uutta työvuoroa.
3. Asuntovarallaolon aikana tapahtuvasta työhön lähdöstä ei makseta poikkeama korvausta, vaikka työvuoro jatkuisi varallaoloajan ulkopuolelle. Työvuoroon sovel- letaan 1 momentin määräyksiä. Jos kutsu työhön annetaan varallaolon aikana, mutta työ alkaa varallaoloajan ulkopuolella varallaolovuorokauden aikana, vapaa- ajan poikkeamakorvausta ei makseta.
4. Kunkin yksittäisen työvuoron poikkeamista maksetaan vain yksi poikkeamakor- vaus.
5. Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan poikkeamakorvauksesta riippumatto- mana.
6. Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan heittovuoroissa toimivalle myös silloin, kun työhön kutsusta ilmoitetaan työtä edeltävän päivän kello 17.00 jälkeen tai sen jälkeen kun jaksoittainen työaika 115 t (107 t) on tullut ylitetyksi tai ylittyy työvuoron aikana.
7. Xxxxxx toimihenkilö työnantajan pyynnöstä osallistuu työvuoroluettelon vapaapäi- väksi vahvistettuna päivänä ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, hä- nelle maksetaan siitä korvaus, jonka suuruus on 1/80 palkkaliitteen mukaisesta peruspalkasta.
29 § Hätätyö
1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:n säännöksiä.
2. Hätäyössä saa poiketa työaikalain säännöksiä vastaavista tämän työehtosopi- muksen määräyksistä.
3. Ylityökorvaukset maksetaan tässä sopimuksessa sovittujen pidentämättömien säännöllisten työaikojen perusteella.
4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä sopimuksessa sovittuihin ylityön enimmäismääriin.
5. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvis- tettava kirjallisesti.
LISÄTYÖ
30 § Lisätyön määritelmä
1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
31 § Lisätyökorvaus
1. Edellä 8 § 3. kohdassa tarkoitetut työajat ylittäviltä 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Edellä 8 § 4. kohdan mukaan määräytyvän työjakson työajan ylittäviltä tunneilta 107 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettua yksinkertaista tuntipalkkaa.
3. Edellä 8 § 5. kohdan mukaan määräytyvän työjakson työajan ylittäviltä tunneilta 115 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettua yksinkertaista tuntipalkkaa.
4. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta on maksettava ylityökor- vausta.
5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisätyökorvauksen vaihtamisesta vapaa- ajaksi, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvaus.
6. Tässä kohdassa tarkoitetuilla korvausjärjestelyillä ei muuteta ylityökorvauksen las- kentaperusteita.
YLITYÖ
32 § Ylityön määritelmä
1. Ylityötä on sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ.
33 § Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle selvi- tyksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
34 § Ylityökorvaus
1. Yötyön aikahyvitys mukaan luettuna tämän sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50
%:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Ylityökorvausta laskettaessa 18 ensimmäiseen työtuntiin luetaan myös ne 7 § 3 momentissa tarkoitetut säännöllisen työajan tunnit, jotka ylittävät 115 tuntia.
3. Helatorstain, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuo- denpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa makse- taan säännöllisen työajan 107 h ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökor- vauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
3. Tehdyt ylityöt voidaan rahakorvauksen sijasta, siitä toimihenkilön kanssa erikseen sovittaessa, korvata vapaana, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin ra- hakorvaus.
Soveltamisohjeet:
1. Siltä osin kuin ylityökorvausten laskemisesta ei ole sovittu, noudate- taan työaikalain 20 §:n säännöksiä.
2. Työaikalain ja työehtosopimuksen työaikasäännösten mukaan vuoro- kautista ja viikoittaista säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu työaika- lain 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö). Työehtosopimuksen 6 § 1. momentin mukaan säännöllinen työaika jaksotyössä on 115 tuntia. Ylityötuntien määrä voidaan laskea vasta työjakson päätyttyä.
35 § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen
1. Jos toimihenkilö ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyt- tävän syyn vuoksi taikka toimihenkilö on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli las- kentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa.
2. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa työmatkaan kulunut vuoro- kausi, mikäli toimihenkilö on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään, viikkole- popäivät, työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät sekä työtapaturman sattumis- päivä ja sairastumispäivä, jos työntekijä on jo aloittanut työnsä.
3. Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja työvapauspäivät, vuosiloman sisään jäävät sunnuntait, kir- kolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä, koulutuspäivät ja muu kuin edellä 2 momentissa tarkoitettu työmatkaan kulunut vuorokausi.
Vaikka vuosilomasäännösten perusteella vuosilomapäiviksi ei lueta sun- nuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, itsenäi- syyspäivää ja juhannus- ja jouluaattoa, ovat ne, jos ne jäävät vuosiloman sisään, luettava keskeytyspäiviksi.
5. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen johdosta (tilapäinen hoitovapaa) toimihenkilölle anomuksesta myönnetyt työvapauspäivät ovat keskey- tyspäiviä. Tällainen työvapaus voidaan myöntää toimihenkilölle myös vuorotau- lussa merkityksi vapaapäiväksi.
6. Xxxxxx toimihenkilö työskentelee osan aikaa työaikalain 7 §:n mukaisessa jakso- työssä ja osan aikaa muussa työssä, otetaan vain työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä palveltu aika huomioon laskentapäivinä.
7. Mikäli toimihenkilön työsuhde ei kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, ei suhteellisten työtuntinormien taulukoita sovelleta, vaan ylityökorvaukset lasketaan työaikalain 20 §:n 3 momentin säännösten mukaisesti.
ASUNTOVARALLAOLO
36 § Asuntovarallaolo
1. Varallaolo työntekijän asunnossa määräytyy työaikalain 4 §:n mukaan. Varallaolo- aikaa ei lueta työajaksi.
2. Puolet asuntovarallaoloon kuluneesta ajasta korvataan rahana maksamalla yksin- kertainen tuntipalkka tai ¼ asuntovarallaoloon kuluneesta ajasta korvataan rahana maksamalla yksinkertainen tuntipalkka ja ¼ asuntovarallaoloon käytetystä ajasta lukemalla se työajaksi.
3. Asuntovarallaoloon tulee määrätä vain välttämättömän tarpeen vaatiessa. Asun- tovarallaolo on pyrittävä jakamaan mahdollisimman tasaisesti siten, ettei ketään toimihenkilöä kohtuuttomasti rasiteta. Asuntovarallaoloa ei saa sijoittaa viikkole- popäiväksi ja sen sijoittamista toiseksi viikoittaiseksi vapaapäiväksi on vältettävä.
ERINÄISET OHJEET
37 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tunti- palkka lasketaan siten, että toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka (teh- täväkohtainen osuus, henkilökohtainen osuus, takuuosa, henkilökohtainen lisä, ns. väliraha ja junanlähetyspalkkio) jaetaan luvulla 160.
2. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan sentin tarkkuudella. Senttiä pienemmät mää- rät pyöristetään siten, että puolta senttiä pienempi määrä pyöristetään lähimpään alempaan tasasenttiin ja puoli senttiä ja sitä suuremmat määrät lähimpään ylem- pään tasasenttiin.
38 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tunnit ta- soitetaan täysiksi tunneiksi.
2. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi.
39 § Työaikakirjanpito
1. Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista sekä yli- ja lisätyökor- vauksiin, aattopäivän, iltatyö- ja yötyölisiin sekä lauantai- ja sunnuntaityökorvauk- siin oikeuttavista työtunneista ja hätätyöstä.
2. Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle ja toimihenkilöiden luottamusmiehelle. Luettelossa olevista toimihenkilöä koskevista merkinnöistä on pyynnöstä annettava tieto hänelle tai hänen valtuuttamalleen.
40 § Säädösten, määräysten ja sopimusten nähtävänä pitäminen
1. Työnantajan on pidettävä työaikalaki, työaikasopimusmääräykset, viranomaisten antamat toimeenpanomääräykset sekä kulloinkin noudatettavana oleva työvuoro- suunnitelma sopivassa paikassa nähtävänä.
41 § Työaikalain noudattaminen
1. Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työai- kaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä ei ole erikseen sovittu.
42 § Työaikapankki
1. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla va- paa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi va- paana pidemmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja vapaa- ajan yhteensovittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien joustavam- paan käyttöön palvelutoiminnan volyymivaihteluissa.
2. Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työai- kapankin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin so- pimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työai- kapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen eh- dot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työai- kapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työaikalaista poiketen.
3. Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia ra- hamääräisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esimer- kiksi työehtosopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänlisiä, lisä- ja ylityökorvauksia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
B. TOIMISTOTYÖAIKAA NOUDATTAVIEN TYÖAIKA 43 § Soveltamisala
1. Tämän luvun sopimusmääräyksiä sovelletaan työaikalain 5 §:n mukaisissa toimis- totöissä, joita säännöllisesti tehdään päivätöinä viitenä päivänä viikossa (ma - pe).
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN PITUUS JA JÄRJESTÄMINEN
44 § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika vuorokaudessa on 7 tuntia 30 minuuttia työantajan määrää- mällä tavalla. Säännöllinen työaika viikossa on 37 tuntia 30 minuuttia.
2. Säännöllinen työaika sijoittuu normaalisti kello 8 - 16.30 välille, ellei työnantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava luottamusmies paikallisesti toisin sovi.
3. Toimistotyössä voidaan noudattaa liukuvaa työaikaa. Xxxxxxxxxx työajasta voi- daan paikallisesti sopia toisin.
4. Vuorokaudella tarkoitetaan kalenterivuorokautta.
5. Viikolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 alkavaa ja seuraavana sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
45 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipäivät eivät lyhennä asianomaisen viikon työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapun- päivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Myöskään sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itse- näisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä eivät lyhennä viikon työaikaa.
3. Sen viikon, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän, sään- nöllinen työaika on 30 tuntia viikossa.
4. Sen viikon, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen, työaika on 30 tuntia viikossa.
5. Jos 4 kohdassa tarkoitettu viikko sisältää kaksi tai useampia kohdassa mainittuja päiviä, kukin niistä lyhentää viikon työaikaa 7 tunnilla 30 minuutilla säännöllisestä työajasta 37 tunnista 30 minuutista.
TYÖAJAKSI LUETTEVA AIKA JA VARALLAOLO
46 § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luettavan ajan osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä edellä 13 – 15
§:issä on sovittu.
47 § Asuntovarallaolo
1. Varallaolo työntekijän asunnossa määräytyy työaikalain 4 §:n mukaan. Varallaolo- aikaa ei lueta työajaksi.
2. Puolesta asuntovarallaoloon kuluneesta ajasta maksetaan yksinkertainen tunti- palkka tai puolet asuntovarallaoloon käytetystä ajasta luetaan työajaksi, jolloin myös ylityö- ja muut työaikakorvaukset tulevat kysymykseen.
LEPOAJAT
48 § Viikkolepo
1. Toimihenkilölle on annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, sen vähimmäispituus on 36 tuntia.
49 § Toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöllä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen olla lauantai.
50 § Päivittäinen lepoaika
1. Paikallisesti voidaan sopia päivittäisen lepoajan pituudesta siten, että se on vähin- tään puoli tuntia. Jos sovitaan liukuvasta työajasta, samalla on sovittava lepoaiko- jen sijoittamisesta.
SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN
51 § Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle selvi- tyksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
52 § Ylityökorvaukset
1. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä 2 ensimmäiseltä työtunnilta makse- taan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yk- sinkertainen palkka.
2. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka.
3. Helatorstain ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uuden vuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia ylittäviltä 15,5 ensimmäiseltä työtun- nilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta riippu- matta, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksin- kertainen tuntipalkka.
3. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasketta- essa edellisessä momentissa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
4. Ylityöt voidaan rahakorvauksen sijasta, siitä toimihenkilön kanssa erikseen sovit- taessa, korvata vapaana, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakor- vaus.
53 § Lisätyökorvaus
1. Edellä 45 § 4.momentissa tarkoitetut työajat ylittäviltä ensimmäiseltä 7 tunnilta 30 minuutilta maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.
2. Edellä 45 § 5. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ko. pykälän mukaan mää- räytyvän viikon työajan vaan ei 37 tuntia 30 minuuttia ylittäviltä työtunneilta mak- setaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
3. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasketta- essa lisätyökorvausta.
4. Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta on maksettava ylityökor- vausta.
5. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisätyökorvauksen vaihtamisesta vapaa- ajaksi, joka lasketaan samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvaus.
ILTA- JA YÖTYÖ
54 § Iltatyölisä
1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tun- nilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
55 § Yötyölisä
1. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
LAUANTAI- JA SUNNUNTAITYÖ
56 § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityö- korvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
57 § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava lisä.
ERITYISET MÄÄRÄYKSET
58 § Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tunti- palkka lasketaan siten, että toimihenkilön kuukausipalkka jaetaan luvulla 160.
59 § Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
1. Edellä tarkoitettujen korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tunnit ta- soitetaan täysiksi tunneiksi viikoittain.
2. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähimmäksi täydeksi tunniksi.
60 § Työaikalain noudattaminen
1. Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työai- kaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä ei ole erikseen sovittu.
TYÖAIKAPANKKI
61 § Työaikapankki
1. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla va- paa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi va- paana pidemmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja vapaa- ajan yhteensovittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien joustavam- paan käyttöön palvelutoiminnan volyymivaihteluissa.
2. Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työai- kapankin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin so- pimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työai- kapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen eh- dot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työai- kapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työaikalaista poiketen.
3. Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia ra- hamääräisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esimer- kiksi työehtosopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänlisiä, lisä- ja ylityökorvauksia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
III PALKAT
62 § Palkkausperusteet
1. Toimihenkilöiden palkka muodostuu: kiinteästä osasta sekä aikaan ja suorituk- seen perustuvista korvauksista ja lisäpalkkioista.
a) Kiinteä osa muodostuu:
− henkilökohtaisesta kuukausipalkasta (tehtäväkohtainen osuus, hen- kilökohtainen osuus ja mahdollinen takuuosa)
− säännöllisesti toistuvista samansuuruisista kuukausittaisista euro- määräisistä palkanlisistä ja lisäpalkkioista:
Junanlähetyspalkkio Kielilisä
Kielitaitolisä Luottamusmiespalkkio (kiinteä) Työsuojelupalkkio (kiinteä) Raja-asemalisä Henkilökohtainen lisä
b) Aikaan tai suoritukseen perustuvia korvauksia ja lisäpalkkioita ovat vuosi ja sairauslomalisään luettavat vaihtuvat korvaukset ja palkkiot:
Aattopäivänlisä Iltatyölisä, 15 %
Koulutuskorvaus (28 § 7. momentti) Lauantaityökorvaus
Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä Lähtöraha
Poikkeamakorvaus / Vapaa-ajan poikkeamakorvaus Sunnuntaityökorvaus
Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa Varallaolokorvaus, TAL
Yötyölisä
2. Työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvia töitä työsuhteessa tekevälle am- mattiopiskelijalle maksetaan harjoittelun ajalta 75 % palkkaryhmän 2 mukaisesta palkasta.
63 § Palkkausjärjestelmä Rakenne
1. Palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta osasta. Palkkaan voi kuulua myös erikseen määräytyvä takuuosa.
2. Työtehtävät jaetaan palkkaryhmiin niiden vaativuuden perusteella. Tehtävien vaa- tivuuden arviointi perustuu paikallisesti yrityskohtaisesti sovittuun vaativuudenar- viointijärjestelmään.
Tehtäväkohtainen osuus
3. Tehtäväkohtaisessa osassa määritellään tehtävän vastuu ja vaativuus. Vastuuta ja vaativuutta mitataan seuraavasti:
− Vastuun laajuus ja vaikuttavuus, jotka muodostavat Vastuu-päätekijän sekä
− Ongelmaratkaisu, yhteistyö ja pätevyys, jotka muodostavat Osaaminen- päätekijän
Tehtävien arviointi
4. Tehtäväkohtaiset arvioinnit suorittaa yrityskohtainen arviointiryhmä, johon työnan- taja ja työntekijät nimeävät kumpikin enintään kolme jäsentä ja heille varajäsenet. Arviointiryhmä arvioi tehtävät ja määrittelee niiden vaativuustasot.
5. Arviointi suoritetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu tai uusi tehtävä otetaan käyt- töön. Arviointiryhmä pisteyttää tehtävän ja ratkaisee vaativuustason tehtävänku- vauslomakkeen ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella. Toimihenkilön vaihtuminen aiemmin arvioidussa tehtävässä tai useamman toimihenkilön ottami- nen tällaisiin tehtäviin ei edellytä tehtävän arviointia uudelleen.
Henkilökohtainen osa
6. Henkilökohtainen palkanosa sisältää:
a) Työtehon – suoriutuminen, järjestelmällisyys ja venymiskyky
b) Ammattitaidon – alan tuntemus, monitaitoisuus / erityisosaaminen ja huolellisuus
c) Yhteistyökyvyn – viestintä, palvelualttius ja arvostus
d) Toimintatavan – päätöksentekokyky, suhtautumiskyky ja vastuullisuus, sekä
e) Kokeneisuuden – siten, kuin siitä paikallisesti yrityskohtaisesti sovitaan.
7. Kokeneisuuden perusteella määräytyvä osa määritellään ensisijaisesti arviointi- hetken mukaisesta työstä. Harkinnanvaraisesti hyväksytään muustakin työkoke- muksesta se osa, josta katsotaan olevan hyötyä tehtävässä. Jos toimihenkilön
työsuhde on 1.6.2000 lukien jatkunut keskeytyksettä, työehtosopimuksen sovelta- misalalla kertynyt palvelus hyväksytään kokeneisuutta määrättäessä.
8. Henkilökohtainen palkanosa on liikenteenohjaajilla korkeintaan 7 % ja muilla toi- mihenkilöillä korkeintaan 13,5 % tehtäväkohtaisesta osuudesta.
9. Henkilökohtaista palkanosaa määritettäessä painotetaan tavoitteiden saavutta- mista ja henkilökohtaista suoriutumista: toimihenkilön on voitava omalla toiminnal- laan (esimerkiksi ammattitaito, kokemus) ja suoritustaan parantamalla vaikuttaa omaan ansiokehitykseensä.
Henkilökohtaisen osan arviointi
10. Henkilökohtaisen palkanosan määrittämisen suorittaa toimihenkilön lähin esimies.
11. Arviointi tapahtuu esimiehen ja toimihenkilön välisen kehityskeskustelun yhtey- dessä, jolloin toimihenkilölle selvitetään arvioinnin perusteet. Jos arviointipisteitä ei ole esittää keskustelun yhteydessä, niin toimihenkilöllä on oikeus saada tietää ne myöhemmin. Luottamusmies voi toimihenkilön pyytäessä osallistua arviointi- keskusteluun.
12. Arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa ja aina tehtävien vaativuustason muuttuessa. Aloitteen arvioinnista voi tehdä esimies tai toimihenkilö. Arviointi on tehtävä kokonaisuutena eikä saa perustua hetkelliseen tilanteeseen.
13. Uuden toimihenkilön tullessa palkkausjärjestelmän piiriin määritellään hänen hen- kilökohtainen osansa kolmen (3) kuukauden kuluessa. Henkilökohtaisen osan maksaminen aloitetaan sen kuukauden alusta, jolloin arviointi on suoritettu. Teh- tävien vaihtuessa käydään kehityskeskustelu, jossa sovitaan henkilökohtaisen pisteytyksen tarkistamisesta kolmen (3) kuukauden kuluessa tehtävien muutos- ajankohdasta.
14. Työkyvyn alentuminen (sairastumistapaukset, ikääntyminen tms.) ei aiheuta hen- kilökohtaisen osan pienentymistä.
Tehtävä- ja henkilökohtaisen osan tarkistaminen
15. Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen osan mahdollisia muutoksia arvioidaan vä- hintään kerran vuodessa.
16. Tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen osan noustessa uusi tarkistettu palkka maksetaan muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Korkeamman vaativuustason tehtävän tekemisen ajalta maksettava palkkaus
17. Jos toimihenkilö määrätään tilapäisesti tekemään korkeamman vaativuustason tehtäviä, hänelle maksetaan oman tehtävän ja hoidetun tehtävän tehtäväkohtai- sen palkan erotusta.
18. Jos tehtävän hoitaminen on välittömästi ennen työnteon keskeytystä kestänyt vä- hintään kolme kuukautta, palkka maksetaan työn keskeytyksen ajalta tämän pal- kan mukaan.
Palkkaryhmät
19. Tehtäväkohtaiset ohjepalkat, jotka ovat samalla palkkaryhmäkohtaiset ohjepalkat, on määritelty palkkataulukossa (palkkaliite).
64 § Yrityskohtaiset järjestelyt
1. Paikallisesti työehtosopimuksen 4 a §:n mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön välillä voidaan sopia myös muun palkkausjärjestelmän käy- töstä.
65 § Palkan maksaminen
1. Palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päivänä. Jos palkanmak- supäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä. Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen. Työ- suhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina maksupäivinä.
2. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, makse- taan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
3. Työsuhteen kestäessä palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteute- taan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
4. Milloin toimihenkilön palkka maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumäärällä.
4 a Työnteon keskeytyksen ajalta, kuten sairauden perusteella myönnetyn vapauden johdosta, pidätetään palkan lisistä samojen perusteiden mukaan laskettu osa kuin muustakin palkasta on määrätty. Vuosiloman ajalta lisät suoritetaan täysimääräi- senä. (palkkaliite, Kielilisä)
5. Toimihenkilölle maksetaan vuosilomalta, sairausajalta ja muulta poissaoloajalta 62 ja 63 §:n mukaista palkkausta siten kuin 68 – 73 §:issä, 77 – 81 §:issä ja 98
§:ssä määrätään.
6. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on tehtävä esimiehelle mikäli mahdollista viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien. Yli sadan euron virhe palkan mak- samisessa on korjattava ilman aiheetonta viivytystä.
8. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan toimihenkilöyhdistyksen jä- senmaksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä toimihenkilöiltä, jotka siihen ovat yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään toimi- henkilöyhdistykselle.
IV MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
66 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen
1. Matkakustannusten korvaamisen ja päivärahan maksuperusteiden suhteen nou- datetaan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevia sopimusmääräyk- siä. (Lisälehti 4)
2. Muuttokustannukset korvataan muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn sopi- muksen mukaisesti. (Lisälehti 5)
67 § Matka-ajan korvaus
1. Työ- tai komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Työmatkan matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan kuitenkin kor- vausta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan enintään 8 tunnilta. Työ- tai komennus- matkan ei tule asettaa työntekijää parempaan eikä huonompaan asemaan kuin hänen työskennellessään varsinaisella sijoituspaikalla.
V POISSAOLOT
V1. SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJANPALKKA
68 § Yleisiä säännöksiä
1. Toimihenkilöllä on, sen mukaan kuin jäljempänä määrätään, oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:
1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksessa muulta lääkäriltä;
2) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa;
3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättömistä matkakustannuksista; sekä
4) palkkaa sairauspoissaolon sekä äitiys- ja isyysvapaan ajalta.
2. Toimihenkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta 1 momentissa mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyseläkettä, eikä lomautuksen tai pal- kattoman loman aikana, ellei siltä ajalta suoriteta sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
69 § Oikeus sairausajan palkkaan
1. Toimihenkilölle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen poissaolon ajalta palkkaa työsuhteen kesto- ajasta riippuen seuraavasti:
1) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta;
2) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta kuitenkin yhteensä enintään kuu- den kuukauden ajalta; ja
3) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään kuu- den kuukauden ajalta; ja
4) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään kuu- den kuukauden ajalta.
2. Täysimääräinen sairausajan palkka suoritetaan edellä 1 momentin 4-kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kuitenkin vain kerran kalente- rivuoden aikana.
3. Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1 momentin 2 - 4 kohdassa määrätyn kuu- den kuukauden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos toimihenkilö on 8 kuukauden kulu- essa sairauspoissaolon alkamisesta hakenut eläkelaitokselta työkyvyttömyyselä- kettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuukauden loppuun asti, jonka aikana eläke on myönnetty tai eläkeasia on eläkelaitoksessa lopullisesti ratkaistu.
4. Jos toimihenkilö työtapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairaus- poissaolon ajalta palkkaa 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen 2/3 siitä, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.
5. Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei edellä tarkoitetussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, maksetaan toimihenkilölle sairausajan palkka 1 momentin 1 - 4 kohdan mukaisesti.
6. Sairauspoissaolo katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei toimihenkilö sairauspoissa- olojen välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri tapa- turma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.
70 § Työsuhteen keston määräytyminen
1. Työsuhteen kestoajaksi luetaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla tehty työ sekä se aika, jonka toimihenkilö on 18 vuotta täytettyään ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai ollut palveluksessa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetetussa suomalaisessa valvontajoukossa.
2. Aikaisemman työskentelyn hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla 69 §:n 1 momentin 2 - 4 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa vähintään kuusi kuukautta jat- kunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin toimihenkilö on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai van- hempainrahaa.
71 § Työkyvyttömyyden osoittaminen
1. Toimihenkilön on todistettava sairautensa työnantajan vahvistaman kaavan mu- kaisella lääkärintodistuksella tai sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hake- mista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuk- sen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka työnantajan osoittaman ter- veydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella tai muulla työnantajan vahvistamalla tavalla.
72 § Sairausajan palkan maksaminen
1. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan sairausajan palkkaa sairauspois- saoloon sisältyviltä päiviltä.
2. Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan palkallisen sairauspoissaolon ajalta kiinteää kuukausipalkkaa. Sairauspoissaolopäivän palkka saadaan jaka- malla kiinteä kuukausipalkka kalenteripäivien lukumäärällä. Tämän lisäksi sairaus- poissaolon ajalta maksetaan alla määriteltyä sairauslomalisää.
3. Toimihenkilön sairausajan palkan laskennassa otetaan huomioon edellisen lo- manmääräytymisvuoden aikana maksettujen alla todettujen palkanlisien ja lisä- palkkioiden 1/365 sairauspoissaolopäivää kohti (ns. sairauslomalisä):
− aattopäivänlisä
− iltatyölisä, 15 %
− koulutuskorvaus
− lauantaityökorvaus
− luottamusmies- ja yhteistoimintalisä
− lähtöraha
− poikkeamakorvaus / vapaa-ajan poikkeamakorvaus
− sunnuntaityökorvaus
− työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
− varallaolokorvaus, TAL
− yötyölisä
4. Jos toimihenkilölle on maksettu palkanlisiä ja lisäpalkkiota edellisenä lomanmää- räytymisvuonna enintään 122,78 euroa, maksetaan hänelle kultakin lomanmää- räytyisvuodelta erillinen kiinteä sairauslomalisä, jonka määrä on edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen em. palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärän 1/365 kerrottuna lomanmääräytymisvuoden sairaus- ja äitiyslomapäivien luku- määrällä. Kiinteä sairauslomalisä maksetaan lomanmääräytymisvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä tai 99 § 6. ja 7. momentissa tarkoitetuissa tapauk- sissa siirtymishetkeä tai työsuhteen päättymiskuukautta seuraavan kalenterikuu- kauden loppuun mennessä.
5. Jos toimihenkilö työsopimuslain 4 luvun mukaisen äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan jälkeen todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on es- tynyt ryhtymästä työhönsä, maksetaan hänelle sen vuoksi myönnetyn sairauspois- saolon ajalta palkkaa vapaan päättymistä seuraavasta päivästä lukien 69 § 1. mo- mentin mukaisesti.
73 § Erinäiset säännökset
1. Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin, tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden määräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti
aiheuttanut sairauden, tai hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myö- tävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle näiden määräysten mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
Mitä 1 momentissa on määrätty, sovelletaan vastaavasti, jos toimihenkilö on tahallaan estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon.
2. Toimihenkilö, jolle maksetaan palkka sairauspoissaolon tai äitiys- tai isyysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sai- rausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- ja äitiys- rahan hakemista varten.
Jos toimihenkilö laiminlyö 1 momentissa tarkoitettujen määräysten ja oh- jeiden noudattamisen, voidaan hänelle sairauspoissaolon tai äitiys- tai isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähentää sairausvakuutus- lain mukainen päivä- tai äitiysrahan määrä.
3. Toimihenkilöllä, jolle maksetaan palkka sairauspoissaolon tai äitiys- tai isyysva- paan ajalta, ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.
V2. PERHEVAPAAT
74 § Perhevapaat ja poissaolo pakottavasta perhesyystä
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja van- hempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä ja poissaoloon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi noudatetaan, mitä työsopimuslain 4 luvussa on sää- detty.
2. Raskaana oleva toimihenkilö, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän ke- miallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle ja raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin hänelle hänen ammat- titaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äitiysvapaan alka- miseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa te- kijää voitu poistaa.
75 § Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta
1. Äitiysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka vapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan ajalta toimihenkilölle maksetaan palkka isyysrahakauden 3 ensimmäiseltä työpäivältä. Äitiys- ja isyysvapaan ajalta mak- setaan palkan kiinteä osa.
Palkan maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ennen äitiys- tai isyysvapaan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta.
76 § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaa ajalta
1. Tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä toimihenkilölle maksetaan palkkaa sa- mojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkka. Näitä kolmea palkallista vapaapäivää laskettaessa ei oteta huomioon enintään kahta toimihenkilön muusta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairaustapauksen vuoksi myönnettyyn yhdenjak- soiseen vapaa-aikaan sisältyvää vapaapäivää.
2. Palkan maksamisen edellytyksenä tilapäiseltä hoitovapaalta on, että vapaa on sai- rastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai toimi- henkilö on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.
3. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avio- eropäätöstä pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
4. Tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista. Toi- mihenkilön on ilmoitettava aina tilapäisen hoitovapaan syy.
V3. MUUT POISSAOLOT
77 § Merkkipäivät ja perhesyyt
1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta enin- tään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lap- sen sairastumispäivä ovat palkallisia työstä poissaolopäiviä, jos vapaan antami- nen on toimihenkilön tehtävien luonne huomioon ottaen mahdollista. Poissaolo- päivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkka.
2. Edellisen momentin perusteella sairastumisen johdosta annettavalta poissaolopäi- vältä maksetaan palkka, jos poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.
3. Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.
4. Perheen jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön aviopuo- lisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- lapsi ja kasvattilapsi.
78 § Maanpuolustus ja väestönsuojelu
1. Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen mukainen kiinteä palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vas- taavalla korvauksella.
2. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
3. Kohtien 1 ja 2 mukaisissa tilanteissa toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta vuosilomapalkkansa vähentämättömänä.
79 § Keskusjärjestökokoukset
1. Jos yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, toimihenkilölle voidaan myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, toimihenkilön osallistuessa työ- markkinakeskusjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin, joiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto, hallitus tai niitä vastaavat elimet sekä työehtosopimuk- sen osapuolena olevan järjestön liittovaltuuston tai hallituksen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Palkkana maksetaan palkan kiinteä osuus.
80 § Kunnalliset luottamustoimet
1. Toimihenkilölle on mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus osallistua kun- nallisiin luottamustehtäviin. Tältä ajalta ei makseta palkkaa.
81 § Menettelymääräykset
1. Toimihenkilölle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta 77 – 79 § mukai- sesta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan palkka tämän sopimuksen mukaisesti, jos hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.
82 § Vapautus työstä
1. Toimihenkilölle on järjestettävä vapautus työstä seuraavissa tapauksissa:
a) asevelvollisuuskutsuntaan osallistumista varten
b) lääkärissäkäyntiä varten
c) työnantajan järjestämien oppikurssien pääsykokeisiin osallistumista varten
d) todistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten asi- assa, jossa työnantaja on asianosainen,
e) asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista var- ten asiassa, jossa toimihenkilö on työtehtäviä hoitaessaan joutunut asian- omistajan asemaan,
f) vastaajana taikka muuna kuin edellä tässä kohdassa tarkoitettuna todista- xxxx xxx asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuule- mista varten.
2. Työstä vapauttamisen aikaa ei katsota työajaksi. Vapaa-aika saadaan teettää ta- kaisin, muissa kuin f-kohdan tapauksissa kuitenkin vain painavasta syystä tai toi- mihenkilön suostumuksella.
VI VUOSILOMA JA LOMARAHA
83 § Soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen alaisiin toimihenkilöihin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005), jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
84 § Määritelmät
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on 87 § mukainen vuosilomaan oikeuttava ka- lenterikuukausi.
3. Vuosiloman ansaintapäiviä ovat lomanmääräytymisvuoden työssäolopäivät ja 88
§:ssä luetellut työssäolopäivien veroiset päivät.
4. Xxxxxxxxx on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
5. Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
6. Lomapäiviä ovat arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä ju- hannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
7. Talvilomapidennys on 92 §:n mukaisesti määräytyvä, lomakauden ulkopuolella pi- dettävän loman pidennysosa.
8. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty lo- man osa.
85 § Vuosiloman pituus
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta, jos hänen työsuhteensa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on jatkunut vähintään yhden vuoden tai jos hänellä on päättyvältä lo- manmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta.
2. Jos työsuhde on jatkunut edellä sanottua lyhyemmän ajan, toimihenkilöllä on oi- keus saada kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Toimihenkilö, joka on tullut palvelukseen esimerkiksi 1.9.1997 ja joka on ollut palkattomalla vapaalla 1.1. - 31.12.1999, ansaitsee lomanmääräy- tymisvuoden 1.4.1999 - 31.3.2000 täysiltä lomanmääräytymis-
kuukausilta (1.1. - 31.3.2000) lomaa 3 x 2 1/2 päivää, sillä palkaton va- paa ei katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.
Siten esimerkiksi toimihenkilö, jonka palvelussuhde on alkanut 12.4.1998, ansaitsee vuosilomaa 2 ½ päivää kultakin lomanmääräyty- misvuoden 1.4.1998 - 31.3.1999 täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta.
Esim: Toimihenkilö, jonka palvelussuhde on alkanut 1.8.2005 ja joka eroaa palveluksesta 31.8.2006, saa 1.8.2005 ja 31.3.2006 väliseltä ajalta kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa 2 päivää (enin- tään 8 x 2 päivää) ja 1.4.2006 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lo- maa 2 ½ päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta (enin- tään 5 x 2 ½ päivää). Samaa sääntöä noudatettaisiin myös silloin, jos palvelussuhde päättyisi 31.7.2006 (lomaa enintään 4 x 2 ½ päivää).
3. Vuosiloman talvilomapidennyspäivät määräytyvät 92 §:n mukaisesti.
86 § Pyöristyssääntö
1. Vuosiloman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Pyöristyssääntöä noudatetaan vasta lomaa annettaessa.
2. Lomakorvaus ja lomaraha maksetaan täysiltä päiviltä.
87 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
1. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalen- terikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työsuhteessa palkallisena vähin- tään 18 päivää.
2. Jos toimihenkilö on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hä- nellä tästä syystä kerry ainoatakaan kahdeksaatoista palkallisena työsuhteessa olopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukau- sista sisältää kahdeksantoista päivää, katsotaan lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vähintään 35 työtuntia.
3. Jos toimihenkilöllä saman lomanmääräytymisvuoden aikana on sekä työsuhteen alku- että päättymiskuukautena niin vähän palkallista työssäoloa, että hän ei an- saitse kummaltakaan kuukaudelta vuosilomaa pääsäännön mukaisesti, kalenteri- kuukaudet muodostavat yhden lomanmääräytymiskuukauden, jos niiden palkallis- ten työsuhdepäivien yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään 18.
Esimerkiksi palvelussuhteeseen 18.6. - 6.9. sisältyy kolme täyttä loman- määräytymiskuukautta ja palvelussuhteen kestäessä 15.6. - 15.7. ansai- taan vuosilomaa yhdeltä täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
88 § Työssäolon veroiset päivät
1. Toimihenkilön ei ole katsottava olleen työssä niinä päivinä, joina hän on ollut pal- kattomalla vapaalla tai muuten poissa muusta kuin jäljempänä mainituista syistä.
2. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä vuosilomaa, lauantai-, sunnuntai-, pyhäpäiviä sekä muita palkallisia vapaapäiviä.
3. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös poissaoloa seuraavista syistä:
1. Sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetty palkallinen vapaa.
2. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
3. Poissaolo reservin harjoituksen, ylimääräisen palveluksen tai siviilipalvelu- laissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukursseille määrättynä taikka työstä vapautettuna palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa, taikka Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin.
4. Poissaolo sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäy- tyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.
5. Poissaolo työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikurssei- hin osallistumisen takia, jos osallistumisajalta on maksettu palkkaa.
6. Palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti.
7. Poissaolo opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos toimi- henkilö on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut työnantajan palve- lukseen.
8. Poissaolo sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen mää- räyksen takia.
9. Poissaolo lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.
10. Poissaolo ilman omaa syytään työstä pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia
11. Poissaolo kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntou- tusrahaa.
Kuntoutusrahalla tarkoitetaan tässä työeläkeyhtiöiden maksamaa kun- toutusrahaa tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahalain (566/05) perus- teella maksamaa kuntoutusrahaa.
12. Poissaolo ammattitaudin tai työtapaturman johdosta lääkärin määräyksestä kuntoutuslaitoksessa annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, ei kui- tenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, työssäolopäivien veroisena pidetään yhteensä enin- tään 75 työpäivää.
89 § Toimihenkilön oikeus vapaaseen
1. Jos toimihenkilö on sopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänellä on työsuhteensa kes- täessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettavasta lomakorvauksesta on sovittu 101 – 103 §:issä.
2. Toimihenkilön on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden al- kua. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 91 ja 93 §:issä on sovittu vuosiloman jakamisesta ja antamisesta.
VUOSILOMAN ANTAMINEN
90 § Lomapäivien laskentasäännöt
1. Jaksotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden vuosiloma merkitään sen mukaisesti kuin sitä on pidetty ja lomaan sisältyvät arkipäivät merkitään lomapäiviksi riippu- matta siitä, onko kyseessä arkilauantai vai muu arkipäivä.
Jos lomaa on pidetty esimerkiksi sunnuntaista lauantaihin, kuluttaa se 6 vuosilomapäivää. Keskiviikosta perjantaihin pidetty loma kuluttaa 3 vuo- silomapäivää ja keskiviikosta seuraavan viikon maanantaihin pidetty loma kuluttaa 5 vuosilomapäivää, eikä tällöin sovelleta irtopäivien las- kentasääntöä.
2. Annettaessa vuosilomaa toimihenkilölle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäi- väistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten loma- päivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää koh- den lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi (ns. irtopäivien laskentasääntö).
3. Jos kyseessä on viikko, johon sisältyy pyhäpäivä tai itsenäisyyspäivä, jouluaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä tai juhannusaatto kuluu lomaa vain viikkoon sisälty- viä arkipäiviä vastaava määrä.
4. Ns. irtopäivien laskentasääntö merkitsee sitä, että mikäli toimihenkilölle on myön- netty vuosilomaa esimerkiksi siten, että jollakin viikolla lomapäiviä ovat maanantai ja tiistai ja jollakin muulla viikolla maanantai, tiistai ja keskiviikko, on näillä viikoilla myönnettyjä viittä lomapäivää kohden luettava saman lomanmääräytymisvuoden lomissa lisäksi yksi päivä lomapäiväksi. Mikäli lomakirjanpidossa kyseinen päivä halutaan yksilöidä, tapahtuu se siten, että viidettä irtopäivää seuraava arkilauantai merkitään lomapäiväksi. Xxxxxx ei tarvitse sisältyä mitään tiettyä vähimmäismää- rää lauantaipäiviä, vaan lomapäivien lukumäärä lasketaan edellä mainittuja las- kentasääntöjä noudattaen.
5. Jos vuosilomaan kuuluvat viikon kaikki arkipäivät ja viikkoon sisältyy pääsiäislau- antai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- tai juhannusaatto tai kirkollinen juhla- päivä, loma on myönnetty täytenä kalenteriviikkona. Tällaisia päiviä ei pidetä irto- päivinä eikä niiden lisäksi enää määrätä yhtä vapaata arkilauantaita lomapäiväksi.
6. Mikäli lomaa myönnetään vuodenvaihteen jälkeen siten, että saman kalenterivii- kon aikana pidetään sekä vanhaa että uutta lomaa, noudatetaan tällöinkin edellä selostettuja laskentasääntöjä.
Tällöin ei kuitenkaan ole mahdollista merkitä irtopäiviä uudesta lomasta.
7. Mikäli lomaa myönnetään seuraavan kalenterivuoden puolella, ja loma on pidetty hajapäivinä siten jaksotettuna, että vanhan loman viimeinen lomapäivä on viides irtopäivä, ei uudesta lomasta määrätä yhtä päivää lomapäiväksi.
8. Mikäli vanhasta lomasta jäljellä olevat viisi päivää myönnetään kuitenkin siten pi- dettäväksi, että loma pidetään maanantaista perjantaihin, on myös kyseiseen viik- koon sisältyvä arkilauantai lomapäivä eli lomapäiviä kuluu tässä tapauksessa kuusi. Tällaista lauantaipäivää ei kuitenkaan lasketa uuden loman irtopäiväksi.
9. Edellä selostetut laskentasäännöt merkitsevät säännöllisesti viisipäiväistä työviik- koa tekevän toimihenkilön lomapäivien laskennassa myös seuraavaa:
Jos loma määrätään alkamaan esimerkiksi perjantaina ja se kestää li- säksi seuraavan viikon kokonaan, ei ensimmäistä lauantaita lasketa lo- mapäiväksi, vaan kyseisestä jaksosta kuluu lomaa 1 + 6 päivää, vaikka- kin toimihenkilö on lomalla myös kyseisen lauantaipäivän, eikä häntä voida kutsua töihin kyseiseksi päiväksi.
91 § Vuosiloman antaminen ja jakaminen
1. Vuosilomasta annetaan vähintään 18 lomapäivän osuus työnantajan määrää- mänä aikana lomakautena 1.6. ja 30.9. välisenä aikana.
2. Vuosiloman 18 lomapäivää ylittävä osa voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman lomavuoden aikana tai toimihenkilön suostumuksella viimeistään seuraa- van vuoden lomakauden alkuun mennessä.
3. Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella saman lomavuoden kuluessa tai seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1. päivää.
4. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia, että toimihenkilö pitää 12 arkipäivää ylit- tävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
5. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta lomavuodelle, jolle lomakausi sijoittuu, ja seuraavalle lomavuodelle 31.5. mennessä. Lisäksi saa- daan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden ku- luessa lomakauden päättymisestä.
6. Työnantaja voi sopia toimihenkilön kanssa hänen aloitteestaan enintään kuuden
arkipäivän pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
7. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen kuin hänellä on edellä 4 - 6 momenttien mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia työsuh- teen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
92 § Talvilomapidennys
1. Jos vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna aikana kuin lomakautena, loma myönnetään tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä. Pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.
2. Jos vuosiloma pidetään lomakauden ulkopuolella useammassa osassa, talviloma- pidennys lasketaan eri loman osien yhteenlasketusta määrästä. Lomapäivien pyö- ristyssääntöä sovelletaan tällöin vain kerran, ei siis kunkin loman osan kohdalla erikseen.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa toimihenkilö pitää 12 ½ päivän lomastaan (5 x 2½ päivää) 10 päivää lomakautena, lasketaan talvilomapidennys seuraavasti: ½ x 2 ½ = 1 1/4. Lomakauden ulkopuolella jää siten pidet- täväksi 2 ½ + 1 1/4 päivää= 3 3/4, joka pyöristetään lomaa annettaessa neljäksi päiväksi.
3. Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomakauden alkua, tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, toimihenkilöllä ei ole oikeutta loman pidennykseen.
4. Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin 91
§ 3 momentissa todetaan.
93 § Vuosiloman antamista koskeva menettely
1. Työnantajan on selvitettävä toimihenkilöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankoh- dan määräämistä työnantajan on varattava toimihenkilö tilaisuus esittää mielipi- teensä lomansa ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon henkilöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittami- sessa.
2. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on se saatettava asianomaisen tie- toon vähintään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos tämä ei ole mahdol- lista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
3. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella.
4. Xxxxx toimihenkilön suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkavaksi va- paapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman toimihenkilön suostumusta an- taa niin, että lomapäivä sattuisi työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.
5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuo- silomaan sisällytetä.
6. Työnantaja ei saa ilman toimihenkilön suostumusta määrätä vuosilomaa toimihen- kilön äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos toimihenkilön vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa 10 kohdassa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan an- taa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.
94 § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
1. Jos toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
2. Xxxx on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä 1. momentin mukaisesti myös, jos toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
3. Toimihenkilöllä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaata varten.
4. Toimihenkilöllä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomanpidennyspäiviä. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapi- dennyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomapidennyspäivien aikana, talvilomapi- dennyspäivät on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankoh- taan.
5. Toimihenkilön on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomapidennyspäivien siirtämiseen, jos tiedetään, että hän on talvilomapidennyspäivien aikana sairauden tai tapatur- man vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapidennyspäivät kuuluvat.
6. Toimihenkilö on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään pyytäessään siirtoa.
95 § Työkyvyttömyyden tai äitiysvapaiden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta
1. Edellä 94 §:ssä, lukuun ottamatta äitiys- ja isyysvapaata, sovitulla tavalla siirretty vuosiloma on annettava samalla lomakaudella ja lomakauden ulkopuolella annet- tava loma ennen seuraavan toukokuun 1 päivää. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty lomakaudella annettava loma voidaan antaa lomakau- den jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja muu loma seuraavan kalenterivuo- den loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korva- taan 101 §:ssä tarkoitetulla lomakorvauksella.
2. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa ennen loman alkamisajankohtaa.
VUOSILOMAN SÄÄSTÄMINEN
96 § Vuosiloman säästäminen
1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan vuosittai- sista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
2. Vuosilomasta voidaan säästää joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävä osa. Talvilomapidennyspäiviä ei voida säästää.
3. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on teh- tävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa toimihenkilölle tilaisuu- den esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Loman säästämisestä tehtyä sopimusta on pidettävä sitovana kunkin lo- mavuoden osalta. Sen muuttaminen esimerkiksi seuraavan lomavuoden keväällä ei yleensä ole asianmukaista, vaikka tällöin huomattaisiinkin, että toimihenkilöllä on vielä runsaasti pitämättä edellisen lomavuoden lo- mapäiviä. Sen sijaan säästövapaan pitoajankohdasta säästövaiheessa tehtyä sopimusta voidaan pitää sikäli alustavana, että siinä sovitaan esi- merkiksi vain säästövapaan pitovuodesta. Tarkemmasta ajankohdasta voidaan sopia myöhemmin.
4. Säästövapaa on annettava toimihenkilölle viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Sääs- tövapaa voidaan sopia pidettäväksi joko lomakaudella tai sen ulkopuolella.
Pidettävää säästövapaata koskevat samat säännökset kuin muutakin vuosilomaa. Esimerkiksi palkkaus sen ajalta määräytyy pitoajankohdan mukaan ja sitä annettaessa noudatetaan samoja laskentasääntöjä kuin varsinaisia vuosilomapäiviä tai talvilomapidennyspäiviä annettaessa. Sa- moin se voidaan siirtää kuten muukin vuosiloma.
5. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan ai- kana on vastaavasti voimassa mitä edellä 94 §:ssä sekä 98 §:ssä todetaan. Työ- suhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 101 ja 102 §:issä todetaan. Työsuhteen muuttuessa osa-ai- kaiseksi toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästöva- paasta sen mukaan kuin 101 ja 102 §:issä todetaan.
97 § Säästämisen vaikutus talvilomapidennykseen
1. Säästäminen vaikuttaa talvilomapidennyksiin sinä lomavuonna, jonka varsinai- sesta vuosilomasta toimihenkilö säästää lomiaan.
2. Jos toimihenkilö, jonka lomaoikeus on 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta ja jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, säästää kysei- sen vuoden 30 lomapäivistään kuusi päivää, jää hänelle tänä lomavuonna pidet- täväksi 24 vuosilomapäivää. Näistä hän voi pitää enintään 18 päivää lomakaudella (1.6. - 30.9), jotta hän saisi kolmen päivän enimmäismäärän mukaisen talviloma- pidennyksen. Kyseisen vuoden vuosilomista hänelle annetaan tällöin 6 vuosiloma- päivää ja 3 talvilomapidennyspäivää lomakauden ulkopuolella.
Jos toimihenkilö vastaavassa tapauksessa säästää 12 päivää, hänelle jää loma- vuonna pidettäväksi 18 varsinaista lomapäivää. Jos hän pitää niistä 12 päivää lo- makaudella, hän saa talvilomapidennystä 0,5 x 6 päivää (= 3 päivää), joten hänelle annetaan lomakauden ulkopuolella kyseisen vuoden lomista 9 päivää.
VUOSILOMAPALKKA
98 § Vuosilomapalkka
1. Toimihenkilölle maksetaan 62 §:n mukainen kiinteä palkka vuosiloman ajalta.
2. Palkka vuosiloman ajalta maksetaan tavanmukaisina maksupäivinä, eikä toimihen- kilöllä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan alkua.
Vuosilomalisä
3. Toimihenkilölle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä lo- manmääräytymisvuonna maksettujen ja jäljempänä 5. kohdassa lueteltujen pal- kanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä (vuosilomalisä), jolloin vuosilomapäi- viksi lasketaan myös talvilomapidennyksestä johtuvat päivät.
4. Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päättyessä vuosilomalisä maksetaan työsuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jälkeen.
5. Vuosi- ja sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot Aattopäivänlisä
Iltatyölisä, 15 % Koulutuskorvaus Lauantaityökorvaus
Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä Lähtöraha
Poikkeamakorvaus / Vapaa-ajan poikkeamakorvaus Sunnuntaityökorvaus
Työhönsidonnaisuuslisä Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa Varallaolokorvaus, TAL
Yötyölisä
Vuosilomalisään oikeuttavista palkanlisistä ja lisäpalkkioista voidaan paikallisesti sopia toisin.
6. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuo- den aikana, vuosilomapalkka on 1. momentista poiketen 9 prosenttia, taikka työ- suhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lu- kuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksetta- vaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua vuosilomalisää ei tällöin makseta.
7. Jos työntekijällä on 6. momentin tilanteessa oikeus työehtosopimuksen perus- teella yli 30 päivän vuosilomaan tai talviloman pidennyspäiviin, vuosilomapalkka määräytyy lomapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuutena seuraavasti:
lomapäivien lukumäärä | prosentti |
30 | 11,5 |
31 | 11,8 |
32 | 12,1 |
33 | 12,4 |
34 | 12,7 |
35 | 13,0 |
36 | 13,3 |
37 | 13,6 |
38 | 13,9 |
39 | 14,2 |
40 | 14,5 |
41 | 14,8 |
42 | 15,1 |
43 | 15,4 |
44 | 15,7 |
45 | 16,0 |
8. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmääräyty- misvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosi- lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
LOMARAHA
99 § Lomaraha ja sen määräytyminen
1. Toimihenkilölle, lukuun ottamatta 8 momentissa tarkoitettuja tapauksia, makse- taan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmää- räytymisvuonna.
2. Lomarahaan oikeuttaviksi lomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapidennyk- sestä johtuvia päiviä.
3. Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa toimihenkilö on kesäkuun vii- meisenä päivänä. Jos toimihenkilö on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lo- maraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha mää- räytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
4. Toimihenkilön lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkasta. Loma- päivän palkka saadaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka luvulla 25.
5. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymis- ajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
6. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikilta niiltä työsuhteen päättymi- seen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, joilta sitä ei ole maksettu.
7. Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, tai siirtyy suomalai- sen valvontajoukon, tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen, taikka palveluk- seen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä, tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyöteh- tävässä, jossa Suomi on mukana, lomaraha maksetaan kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut loma- rahaa.
8. Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle, jolle maksetaan lomakorvaus prosenttikor- vauksena paitsi 98 §:n 6. ja 7. momentin tilanteissa.
9. Työnantajan kanssa sovittaessa ja työtilanteen sen salliessa voidaan lomaraha vaihtaa vapaaksi seuraavasti:
Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä) | Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä |
36,0 | 18,0 |
33,0 | 16,5 |
30,0 | 15,0 |
27,5 | 14,0 |
27,0 | 13,5 |
25,0 | 12,5 |
24,0 | 12,0 |
22,5 | 11,5 |
22,0 | 11,0 |
21,0 | 10,5 |
20,0 | 10,0 |
18,0 | 9,0 |
17,5 | 9,0 |
16,0 | 8,0 |
15,0 | 7,5 |
14,0 | 7,0 |
12,5 | 6,5 |
12,0 | 6,0 |
10,0 | 5,0 |
9,0 | 4,5 |
8,0 | 4,0 |
7,5 | 4,0 |
6,0 | 3,0 |
5,0 | 2,5 |
4,0 | 2,0 |
3,0 | 1,5 |
2,5 | 1,5 |
2,0 | 1,0 |
100 § Säästövapaan vaikutus lomarahoihin ja vuosilomalisään
1. Sillä, että toimihenkilö säästää osan lomavuoden varsinaisista vuosilomapäivis- tään, ei ole vaikutusta lomarahojen maksuun. Lomarahat maksetaan kunakin vuonna sen mukaisesti, miten toimihenkilö on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa. Samoin vuosilomalisä maksetaan normaalisti.
Sinä vuonna, jolloin säästövapaa pidetään, ei säästövapaapäiviltä makseta loma- rahaa eikä vuosilomalisää.
VUOSILOMAKORVAUS
101 § Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa
1. Jos työnantaja ei ole voinut toimihenkilön poissaolon johdosta järjestää vuosilo- maa työehtosopimuksessa sovitulla tavalla, loman sijasta toimihenkilölle voidaan maksaa lomakorvaus. Lomakorvaus määräytyy 103 §:ssä määrätyllä tavalla.
102 § Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä
1. Työsuhteen päättyessä toimihenkilöllä on oikeus saada lomakorvaus niiltä työsuh- teen päättymistä edeltäneiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.
2. Saamatta jääneestä talvilomapidennyksestä ei makseta lomakorvausta.
3. Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittamaan ryhtyvällä toimihenkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.
4. Xxxxxxxxxxxxxxxxx sattuessa suoritetaan toimihenkilön kuolinpesälle lomakor- vaus toimihenkilön pitämättä jääneestä lomasta.
103 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen
1. Vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/25 kiinteän kuukausipalkan määrästä paitsi 98 §:n 6. ja 7. momentin tilanteissa, joissa maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomakorvaus.
2. Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle, joka työsopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä, ettei hänellä ole yhtään tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena 9 % lomanmääräytymisvuo- den aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
3. Osa-aikaiselle tuntipalkkaiselle toimihenkilölle, jonka työsuhde lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä on jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä palkasta.
4. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosiloma- korvausta.
VII OSA-AIKATYÖ (OSA-AIKAELÄKE JA OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE)
104 § Yleistä
1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä niitä tilanteita, joissa kokoaika- työssä oleva siirtyy osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Nämä ohjeet eivät sovellu esim. vuosilomien osalta muusta kuin em. syystä nor- maalia lyhyempää keskimääräistä työaikaa noudattaviin (osittaisen hoitovapaan vuoksi lyhyempää työaikaa tekevät sekä ne, joiden kanssa jo alun perin on tehty sopimus lyhyemmästä työajasta).
2. Osa-aikatyöhön siirtyvän palkka lasketaan kokoaikatyön palkasta osa-aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.
3. Osa-aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin joudutaan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että annetaan vapaa jonain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.
4. Poissaoloajan palkka osa-aikatyössä määräytyy samojen perusteiden mukaisesti kuin kokoaikatyössä.
105 § Vuosiloma osa-aikatyössä
1. Lomaraha ja vuosilomalisä maksetaan ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyys- eläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhteydessä kuten työsuhteen päät- tyessä. Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liittyy ai- noastaan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuvat vasta lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan al- kamista 12 §:n 21. kohdan 7. momentin mukaisesti.
Loman ansainta
2. Osa-aikatyöntekijä ansaitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hänelle tulee työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden aikana osa-aika- työstä johtuen alle 18 tai 14 päivää.
Soveltamisohje:
Toimihenkilö voi olla täyden kuukauden "eläkkeellä" olematta päivääkään työssä, mutta ansaitsee lomaa myös tällaiselta kuukaudelta, yhtä paljon kuin kokoaikaisenakin ansaitsisi edellyttäen, että lomasäännösten mukaiset edel- lytykset muuten täyttyvät.
Vuosiloman pitäminen
3. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään kuten kokoaikaisen työntekijän vuosiloma. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina. Jos osa-aikatyötä tehdään työaikajärjestelyjen mukaisesti säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (työskennellään esim. 4 tuntia ma-pe), kuluu lomapäiviä kyseisen kalenteriviikon arkipäivien lukumäärän mukaisesti. Vajaina kalenteriviikkoina tai yksittäisinä päivinä pidettävien lomien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
4. Jos osa-aikatyö on järjestetty muulla tavoin kuin säännöllisenä päivittäisenä työnä viitenä päivänä viikossa, ei edellä mainittua vuosilomapäivien laskentasääntöä so- velleta. Jos toimihenkilö tällöin on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäi- vät, lomapäivien lukumäärä lasketaan tasoitusjakson arkipäivien mukaisesti, koska lomaa on ansaittu koko työsuhteen kestoajalta työaikajärjestelyistä riippu- matta. Tasoitusjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka sisältää työssäoloajan ja sitä seuraavan eläkkeelläoloajan.
Soveltamisohje:
Jos on sovittu tehtäväksi työtä esim. 2 viikkoa ja sitä seuraavat 2 viikkoa eläkkeellä, tasoitusjakso on näiden yhteenlaskettu aika 4 viikkoa. Jos on sovittu työskenneltäväksi 3 päivää viikossa ja oltavaksi 2 päivää eläk- keellä (ma-ke työssä ja to-pe eläkkeellä), tasoitusjakso on yksi viikko.
5. Jos osa-aikatyö ei ole järjestetty siten, että töissä ja eläkkeellä oltaisiin yhtä pitkät ajanjaksot eli 50%/50 % tai siten, että tasoitusjakso olisi 1 kalenteriviikko, jolla työskenneltäisiin kolmena päivänä ja kahtena oltaisiin eläkkeellä (työ 60% ja eläke 40%), pidettävien lomapäivien määrä voidaan muuttaa samassa suhteessa kuin työaika ja eläkeaika suhtautuvat.
Soveltamisohje:
Jos työ ja eläke suhtautuvat 50/50 % puolitettaisiin lomaoikeus 30 päi- vää, jolloin lomaa olisi pidettävissä 15 päivää (vastaavasti 60/40 % las- kettaisiin lomaoikeus 60 %:n mukaan täydestä lomaoikeudesta eli se olisi
18) ja ne kuluttaisivat lomaa vain tasoitusjakson työssäolopäivien osalta normaalien vuosilomasääntöjen mukaisesti. Otettaessa lomaksi koko työssäoloviikko (5 arkipäivää), lomaa kuluttaa myös ko. viikon lauantai. Vajaina kalenteriviikkoina tai yksittäisinä päivinä pidettävien lomien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää koh- den yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
6. Näissä tapauksissa voidaan koko perusloman osuus pitää lomakautena ilman, että oikeus pidennyspäiviin menisi.
7. Jos lomapäivien määrä on muutettu edellä kuvatulla tavalla samassa suhteessa kuin työaika ja eläkeaika suhteutuvat, ”eläkepäivät” jaksotyössä ovat laskentapäi- viä.
VIII MUUT EHDOT
106 § Työntutkimukset
1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja -järjestel- miä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja toimihenkilöiden ansiota- son parantamiseen. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjeste- lyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa toimihenkilön ylirasittumista.
2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on pääluottamusmiehelle ja asian- omaisten osastojen luottamusmiehille tiedotettava hyvissä ajoin ennen ohjelman toimeenpanoa.
Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun toimihenkilöt sitä perustellusti ehdot- tavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.
3. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mutta toimihenkilöä kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.
4. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, toimihenkilölle annetaan tutki- muksen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapahtumista.
5. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus seurata menetelmä- ja aikatutki- muksia ja perehtyä työpaikalla ko. tutkimusten pohjalta tehtyihin työntutkimuspöy- täkirjoihin sekä osallistua niiden perusteella toimeenpantaviin uudistuksiin.
Luottamusmiehille ja tarvittaessa muille toimihenkilöiden nimeämille edustajille anne- taan riittävä koulutus kulloinkin käytettävän työntutkimustekniikan ja sen soveltamisen ymmärtämiseksi.
107 § Ammatti- tai muu koulutus
1. Työnantaja edistää pysyvän työvoimansa ammatti- ja muuta koulutusta. Koulutus- sopimukset ovat liitteenä. (Liite 7 ja 8)
108 § Koulutus
1. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilöille säännöllisen työajan lisäksi työn suoritta- misen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, turvallisuus- tai muuta koulutusta joko luokka- tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittämään kestoon ja on määrältään työntekijän yksinker- tainen tuntipalkka ilman lisiä.
2. Luokkakoulutusta ei voi järjestää toimistotyöaikaa noudattavien osalta ilman toi- mihenkilön suostumusta hänen viikoittaisina vapaapäivinään. Luokkahuonekoulu- tuksen minimiaika on 4 h. Junaturvallisuuskoulutusta tulee järjestää ainoastaan luokkakoulutuksena.
3. Tämän pykälän määräykset koskevat myös keskeytymätöntä kolmivuorotyötä te- keviä toimihenkilöitä.
Soveltamisohje:
Tämän pykälän 2. momentin mukaisella luokkahuonekoulutuksena an- nettavalla junaturvallisuuskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, joka kos- kee viranomaismääräyksellä annattavia Junaliikenteen ja vaihtotyön tur- vallisuussäännön (Jt) oleellisia muutoksia. Muutoksiin liittyvät tarken- nukset ja lisäykset sekä muut uudet määräykset ja ohjeet voidaan suo- rittaa itseopiskeluna tai verkkokoulutuksena.
IX YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS
109 § Yhteistoiminta
1. Yhteistoiminnan osalta noudatetaan sitä mitä osapuolten välillä on erikseen sovittu ( Liitteet 1 ja 10).
110 § Luottamusmiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella toimihenkilöjärjestöllä sekä sen alai- sella paikallisella ammattiosastolla on oikeus asettaa pääluottamusmiehiä ja luot- tamusmiehiä valvomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista. (liite 10). Luot- tamusmiesjärjestelmä toteutetaan siten, kuin luottamusmiessopimuksessa (liite 10) tai yrityskohtaisesti on sovittu.
111 § Asiamiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen toimihenkilöjärjestön valitsemilla asia- miehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, sen sovelta- mista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan käynnistä asi- anomaisen työnantajan kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitettava työnantajalle.
2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
112 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus
1. Toimihenkilön tulee välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työ- toverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai vahingoittaa työnantajan omaisuutta.
2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuu- teen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten pää- töksiä tarkoin noudatetaan. Toimihenkilöiden tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää säännösten ja määräysten edellyttä- miä, työnantajan heidän käyttöönsä asettamia suojavälineitä.
3. Työnantaja kustantaa työasut niissä tehtävissä, joissa on työasun käyttövelvolli- suus. Työasut suunnitellaan yhteistoiminnassa.
X ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA
113 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Xxxxxxxxxxxxx tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viipy- mättä selvittämään ensi sijassa esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.
3. Jos asiaa ei saada työpaikalla ratkaistua, se voidaan saattaa työnantajan ja pää- luottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yrityskohtaisesti voidaan sopia tarkem- min erimielisyysasian käsittelystä. Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asi- asta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.
4. Jos yrityskohtaisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan siir- tää työehtosopimuksen osapuolten välillä ratkaistavaksi. Neuvottelut on aloitet- tava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.
5. Jos työehtosopimusosapuolet eivät saa asiaa ratkaistua, se voidaan saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtoso- pimusosapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Täl- löin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.
6. Työehtosopimuksen sopijapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelusuhtei- den kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen sopimusten noudatta- mista.
114 § Työnseisauksen estäminen
1. Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuk- sen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
XI SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
115 § Voimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2022 - 29.2.2024. Sopimus voidaan irtisa- noa päättymään 28.2.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta so- vita 31.12.2022 mennessä. Tämänkin jälkeen sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.
2. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan allekirjoittaneiden sopimuspuolten välillä tehtyä allekirjoituspöytäkirjaa.
PALKKALIITE
1 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat liikenteenohjaajille
Vaativuustaso | 1.6.2022 | |
Palkkaryhmä | PR | lukien |
2 | 002 | 1 878,92 |
3 | 003 | 1 943,52 |
4 | 004 | 2 009,88 |
5 | 005 | 2 078,01 |
6 | 006 | 2 149,01 |
7 | 007 | 2 223,81 |
8 | 008 | 2 301,33 |
9 | 009 | 2 380,65 |
10 | 010 | 2 461,87 |
11 | 011 | 2 544,87 |
12 | 012 | 2 628,33 |
13 | 013 | 2 712,20 |
14 | 014 | 2 803,16 |
15 | 015 | 2 895,83 |
16 | 016 | 2 990,16 |
17 | 017 | 3 086,14 |
18 | 018 | 3 183,72 |
19 | 019 | 3 282,83 |
20 | 020 | 3 383,46 |
21 | 021 | 3 485,51 |
22 | 022 | 3 589,01 |
23 | 023 | 3 693,76 |
24 | 024 | 3 799,84 |
25 | 025 | 3 907,05 |
26 | 026 | 4 015,41 |
27 | 027 | 4 124,82 |
Pr 0 | 000 | 2 031,51 |
Lisäpalkkioita (poikkeama- ja vapaa-ajanpoikkeamakorvaus, koulutuskor- vaus, raja-asemalisä) laskettaessa käytettävä peruspalkka, jota tarkistetaan kulloinkin tehtävillä yleiskorotuksilla tai muutoin sopimuksen mukaan, on:
1.6.2022: 2 031,51 euroa
2 § Tehtäväkohtaiset ohjekuukausipalkat muille toimihenkilöille
Vaativuustaso | 1.6.2022 | |
Palkkaryhmä | PR | lukien |
2 | 002 | 1 878,10 |
3 | 003 | 1 942,71 |
4 | 004 | 2 009,07 |
5 | 005 | 2 077,20 |
6 | 006 | 2 148,19 |
7 | 007 | 2 223,00 |
8 | 008 | 2 300,51 |
9 | 009 | 2 379,83 |
10 | 010 | 2 461,04 |
11 | 011 | 2 544,05 |
12 | 012 | 2 627,51 |
13 | 013 | 2 711,37 |
14 | 014 | 2 802,34 |
15 | 015 | 2 895,03 |
16 | 016 | 2 989,34 |
17 | 017 | 3 085,34 |
18 | 018 | 3 182,90 |
19 | 019 | 3 282,01 |
20 | 020 | 3 382,64 |
21 | 021 | 3 484,71 |
22 | 022 | 3 588,19 |
23 | 023 | 3 692,94 |
24 | 024 | 3 799,02 |
25 | 025 | 3 906,24 |
26 | 026 | 4 014,60 |
27 | 027 | 4 124,00 |
Pr 0 | 000 | 2 031,51 |
Lisäpalkkioita (poikkeama- ja vapaa-ajanpoikkeamakorvaus, koulutuskor- vaus, raja-asemalisä) laskettaessa käytettävä peruspalkka, jota tarkistetaan kulloinkin tehtävillä yleiskorotuksilla tai muutoin sopimuksen mukaan, on:
1.6.2022: 2 031,51 euroa
3 § Luettelo tehtävistä, johon työehtosopimusta tyypillisesti sovelletaan
Palkkaliitteessä mainittuja palkkataulukkoja sovelletaan mm. seuraavissa tehtä- vissä/nimikkeissä:
Aikataulusuunnittelija Alueohjaaja Asiakasneuvoja
Asiakaspalvelukeskuksen päällikkö Asiakasryhmävastaava Asiakasvastaava
Assistant controller Assistentti Controller Henkilöstökouluttaja
Henkilöstön käytönohjaaja Huolintasihteeri Junaturvallisuusasiantuntija Järjestelmävastaava Kiinteistösihteeri Kirjanpitäjä
Kokoussihteeri Koulutussihteeri Kuljetusohjaaja Kuljetussuunnittelija Kuljetussuunnittelun esimies Laskujen käsittelijä Liikenneohjaaja Liikennepalvelupäällikkö Liikennesuunnittelija Liikenteenohjauksen päällikkö Lipunmyynnin esimies Markkinointipäällikkö Materiaalivastaava Myyntiassistentti Xxxxxxxxxxxxxxxxxx Myyntipalvelupäällikkö Myyntipäällikkö
Reskontran hoitaja Myyntitoiminnan tarkastaja Myyntivirkailija Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Opastusliikenneohjaaja Ostaja
Palkanlaskija Palveluesimies Palveluneuvoja Projektisihteeri
Pääkassa Ratapihapäällikkö Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxx Talousassistentti Taloussihteeri Taloussuunnittelija Xxxxxxxxxxxxxx Tekninen avustaja Tiedottaja
TLY-vastaava Toimistosihteeri Tuntikirjaaja Vetopalveluohjaaja Vuoroesimies
4 § Lisäpalkkiot Asiakaspistelisä
1. Työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyötä tekevälle toimihenkilölle, jolle ei makseta junanlähetyspalkkiota eikä raja-asemalisää, maksetaan asiakaspistelisää. Asia- kaspistelisän suuruus on 95 euroa kuukaudessa. Maksamisen edellytyksenä on yhden vuoden työskentely tehtävässä.
Junanlähetyspalkkiot
2. Junanlähetyspalkkio on 10,9 % kustakin tehtäväkohtaisesta osuudesta.
Raja-asemalisä
3. Raja-asemilla ja eräillä muilla asemilla suoritetaan raja-asemalisää siten, että Vai- nikkalassa maksetaan 1/8 (liikenneohjaajille 1/7), Niiralassa 1/12 ja Imatrankos- kella 1/16 ja Kotkassa 1/10 palkkaliitteen mukaisesta peruspalkasta kuukaudessa.
Raja-asemalisää laskettaessa käytettävä peruspalkka on 1.4.2020 lukien 1966,12 euroa ja 1.4.2021 lukien 1 991,68 euroa.
Lähtöraha
4. Liikenteenohjauksessa, käyttökeskuksessa tai kapasiteetin hallinnassa (muualla kuin toimistossa) työskentelevälle toimihenkilölle ja matkustajainformaation hoita- jalle maksetaan lähtörahaa, kun hänet kutsutaan työhön
1) ennalta arvaamattoman liikennehäiriön vuoksi, kun kyseessä on 1. lisä- miestyövuoro/-t ja
2) sairaustapauksen vuoksi, kun kyseessä on ensimmäinen äkillisesti paikat- tava työvuoro.
5. Lähtörahaa maksetaan työstä, joka alkaa
1) maanantaista torstaihin kello 00 - 24 ja perjantaisin sekä arkipyhän aattona kello 00 - 18, 60 euroa/lähtö
2) perjantaista kello 18 sunnuntaihin kello 24 sekä arkipyhänaatosta kello 18 arkipyhän iltaan kello 24, 85 euroa/lähtö
3) uudenvuodenpäivän, vapun, juhannuspäivän ja itsenäisyyspäivän aatosta kello 18 ko. juhlapäivän iltaan kello 24, pitkäperjantain aatosta kello 18 toi- sen pääsiäispäivän iltaan kello 24 sekä joulupäivän aatosta kello 18 tapa- ninpäivän iltaan kello 24, 102 euroa/lähtö
6. Lähtörahaa ei makseta asuntovarallaolon aikana tapahtuvasta töihin lähdöstä eikä hätätyöstä. Lähtörahaa ei makseta samasta työhön kutsusta, josta maksetaan va- paa-ajan poikkeamakorvausta.
Kielitaitolisä
7. Toimihenkilölle, jolle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen suullisesta taidosta ja jos hän säännöllisesti joutuu kysymyksessä olevaa vierasta kieltä työssään käyttämään, suoritetaan kielitaitolisää. Kielitaitoli- sää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävän kelpoisuusehdot taikka tehtävä luon- teensa puolesta edellyttää vieraan kielen taitoa.
8. Lisää maksetaan ajalta, jolloin kielitaitoa edellyttävien tehtävien hoitaminen jatkuu.
9. Lisän maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö osaa viestiä sujuvasti joka- päiväisissä ja työhön liittyvissä perustilanteissa ja että hänellä on osoittaa todistus em. tason (eurooppalaiseen 6-portaiseen tasoasteikkoon perustuva taso B1) kie- litaidosta.
10. Kielitaitolisän suuruus on 1.6.2022 lukien 45,59 euroa kuukaudessa kultakin kie- leltä erikseen.
Kielilisä
11. Kaksikielisessä kunnassa (13.12.2012/53 v. 2013 kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022) voidaan toimihenkilölle, jonka tehtävät edellyttävät molem- pien kotimaisten kielten hyvää suullista ja kirjallista hallintaa ja jolla on erityisen hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorit- taa kielilisää.
12. Lisää maksetaan ajalta, jolloin kielitaitoa edellyttävien tehtävien hoitaminen jatkuu.
13. Lisän maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö esittää työantajan hyväksy- män todistuksen kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
14. Kielilisää voidaan suorittaa ainoastaan kaksikielisessä kunnassa.
15. Kielilisän suuruus on 1.6.2022 lukien 45,59 euroa kuukaudessa.
Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
16. Kiinteissä toimipaikoissa asiakaspalvelutehtävissä työaikalain 7 §:n mukaista jak- sotyötä säännöllisesti tekeville toimihenkilöille maksetaan jäljempänä mainituin edellytyksin työvuorojen jakamisesta aiheutuneiden haittojen korvauksena työ- hönsidonnaisuuslisän täydennysosa.
17. Täydennysosan suuruus on 1.6.2022 lukien 3,94 euroa jaetulta työvuorolta. Täy- dennysosan maksamisen edellytyksenä on, että työvuoroluettelon mukainen päi- vittäinen työaika on vähintään 7 tuntia 30 minuuttia ja että työvuoroluettelon mu- kaan jaetun työvuoron osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työvuoron osien välisen ajan pituutta laskettaessa
18. Lisän piiriin kuuluvat seuraavat kiinteiden toimipaikkojen tehtävät:
− lipunmyyntityö
− rahti- yms. asiakirjojen anto ja vastaanotto
− tavaran anto ja vastaanotto
− matkatavaran anto ja vastaanotto
− puhelin- ym- neuvontapalvelu
Henkilöt, jotka kuuluvat sellaiseen vuorokiertoon, johon säännöllisesti kuuluu edellä mainittuja kiinteissä toimipaikoissa suoritettavia asiakaspalvelutehtäviä, kuuluvat työhönsidonnaisuuslisän täydennysosan maksamisen piiriin.
19. Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa ei kuitenkaan makseta osa-aikatyötä te- kevälle TAL 7 §:n alaiselle toimihenkilölle. Työhönsidonnaisuuslisän täydenny- sosaa ei myöskään makseta, jos työvuoron osien välinen tauko ajoittuu toimihen- kilön koti- tai sijoituspaikkakunnan ulkopuolelle taikka siitä osakin lasketaan työ- ajaksi tai siitä maksetaan erillistä korvausta (kuten varallaolokorvaus).
20. Jos ns. työrupeamien välinen aika on vähintään 8 tuntia, ovat kyseessä eri työ- vuorot, jolloin työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa ei voida maksaa. Eri työ- vuoro on kyseessä myös silloin, kun toimihenkilöiden tai heidän luottamusmies- tensä kanssa on sovittu 8 tuntia lyhyemmästä työvuorojen välisestä lepoajasta. Mikäli ympäri vuorokauden jatkuvassa työssä, työpisteen työaika on jaettu kol- meen osittain päällekkäin menevään työvuoroon (aamu-, ilta- ja yövuoro), katso- taan nämä eri työvuoroiksi eikä työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa siten voida maksaa.
21. Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa on vuorokohtainen ja sitä maksetaan jo- kaiselta edellä mainitut ehdot täyttävältä vuorotaulun mukaisesti jaetulta
työvuorolta. Selvennyksenä todetaan, että työhönsidonnaisuuslisän täydenny- sosaa ei makseta muun muassa silloin, kun
− työvuoro ei vuorotauluun merkittyjen aikojen mukaan ole ns jaettu työvuoro, mutta satunnaisesta syystä (esim. työhön kutsuminen) se muodostuisi jae- tuksi työvuoroksi (esim. varsinainen työvuoro klo 8 - 16 ja kutsuttu töihin klo 19 - 21).
− työvuoron osien välisestä ajasta osakin luetaan työajaksi
− työvuoron osien välisen tauon osalta toimihenkilölle suoritetaan työaikaso- pimuksen mukainen varallaolokorvaus
− kotivarallaoloa ei katsota työrupeamaksi.
22. Ns. heittomiesten osalta todetaan, että heille suoritetaan työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa noudattaen soveltuvin osin edellä olevia ohjeita. Heittomiehelle maksetaan siten työhönsidonnaisuuslisän täydennysosaa silloin, kun hänet mää- rätään sellaiseen työvuoroon, joka vuorotaulun mukaan on ns. jaettu työvuoro tai kun jo työmääräyksessä työvuoro on jaettu vastaavalla tavalla.
TYÖAIKALIITE /
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien toimihenkilöiden työaikamääräykset
1. Soveltamisala
1. Näitä määräyksiä sovelletaan Finrail Oy:ssä työaikalain (605/96) 6 §:n mukai- sessa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käyttökeskuksissa työskentelevien toimihenkilöiden työaikoihin.
2. Tämän sopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan kulloinkin voi- massa olevan työaikalain säännöksiä siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.
3. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä on sellainen työaikalain 6 §:n alainen työ, jota tehdään jatkuvasti aamu-, ilta- ja yövuorossa siten, että vuorot liittyvät välittömästi toisiinsa, eikä miehitys eri vuorokaudenaikoina muutu. Vuorojen katsotaan vaihtu- van säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään kaksi tuntia yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään kahden tunnin aika. Työvuorojen miehityksen muutoksista eri vuorokaudenaikoina voidaan sopia pai- kallisesti toisin.
2. Säännöllinen työaika
1. Työaikalain 6 §:n mukainen työaika voidaan järjestää keskeytymättömänä kolmi- vuorotyönä siten, että viikoittainen keskimääräinen työaika on 36 tuntia tasoittuen enintään 52 viikon aikana.
2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa, mutta vuorokautinen säännölli- nen työaika voidaan pidentää luottamusmiehen kanssa sopimalla 10 tuntiin. Sään- nöllinen työaika sijoittuu, ellei paikallisesti toisin sovita:
− yövuorossa kello 23-7, päivävuorossa 7-15 ja iltavuorossa 15-23 välille.
Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia paikallisesti myös kaikkien ko. käyttö- keskuksen toimihenkilöiden suostumuksella 12 tunnin 15 minuutin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta ja sitä vastaavasta vuororakenteesta. Jos sovitaan yli 10 tunnin vuorokautisesta työajasta, määräytyy vuorolisien maksu vuorojen sijoit- tumisesta huolimatta aina seuraavien kellonaikojen mukaan:
− yövuorossa kello 21-06 ja
− iltavuorossa 18-21 välille.
3. Työvuorot voidaan sijoittaa myös siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jälkimmäi- sestä syntyisi ylitöitä.
4. Toimihenkilöiden vuotuinen työaika määräytyy vuosiloman pituuden perusteella seuraavasti:
o 30 pvä (5 viikkoa) =1698 tuntia
o 33 pvä (5,5 viikkoa) = 1680 tuntia
o 36 pvä (6 viikkoa) =1662 tuntia
o 45 pvä (7,5 viikkoa) = 1608 tuntia
3. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä toimihenkilön vii- koittaista säännöllistä työaikaa, koska niiden työaikaa lyhentävä vaikutus on huo- mioitu keskimääräisessä viikoittaisessa työajassa.
4. Työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
1. Työajan lyhennys toteutetaan siten, että ajantasausvapaat merkitään suoraan työ- vuoroluetteloon. Toimihenkilölle annetaan ajantasausvapaata 28 minuuttia 8 tun- nin työskentelyä / 8 tunnin työvuoroa kohden.
2. Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana ja ajantasausvapaat tu- lisi sijoittaa työvuoroluetteloon muiden vapaapäivien yhteyteen niin, että ajanta- sausvapaat erottuvat selvästi muista työehtosopimuksessa määrätyistä vapaapäi- vistä.
3. Mikäli vapaata ei voida järjestää työvuoroluetteloon ja mikäli toimihenkilön kanssa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneilta yksinkertainen tuntipalkka. Ajanta- sausvapaata ei kerry lisä- tai ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta, vuosiloma- päiviltä eikä sairauslomapäiviltä.
4. Ajantasausvapaapäiville maksetaan työehtosopimuksen 98 §:n vuosilomalisän suuruinen korvaus kalenterikuukausittain toteutuneiden työvuorojen perusteella seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.
5. Henkilön siirtyessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön on hän oikeutettu tästä aiheutuvaan ajantasausvapaaseen, kun työskentely on kestänyt kolme viikkoa. Jos työskentely kestää lyhyemmän ajan, eikä kokonaista ajantasausvapaapäivää kerry, niin korvauksena kertyneille ajantasaustunneille maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.
6. Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pitämättä jää- neen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksa- malla yksinkertainen tuntipalkka.
7. Jos toimihenkilö joutuu työskentelemään ajantasausvapaapäivinään, hänelle an- netaan vastaava vapaa-aika myöhemmin. Ellei vapaata voida antaa, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertainen tuntipalkka.
8. Sairauslomaan sisältyvät työvuoroluetteloon merkityt ajantasausvapaapäivät ku- luvat sairausloman aikana
5. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
1. Työvuorokausi alkaa kello 7.00, ellei paikallisesti sovita toisin. Työviikko alkaa maanantaina kello 7.00, ellei paikallisesti sovita toisin.
6. Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi laskettavan ajan osalta noudatetaan, mitä työaikalain 7 §:n alaisten toi- mihenkilöiden työaikaa koskevissa 13 -15 §:ssä on sovittu.
2. Työajaksi laskettavan ajan osalta ei kuitenkaan noudateta 15 § 1. momentin c- kohtaa (TEV/TEVs-tarkastukset), 15 § 2. momenttia (työmääräysten tarkistami- nen), 15 § 3. momenttia (työvuoron muutostilanteet jaksotyössä) ja 36 § 2. mo- menttia (asuntovarallaolo).
7. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo
1. Työtä varten on ennakolta laadittava sitomaton työvuorosuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.
2. Luottamusmiehellä on ennen työvuorosuunnitelman julkaisua varattava tilaisuus tutustua työvuorosuunnitelmaehdotukseen vähintään kymmenen päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa tämän ajan kuluessa.
3. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti toimihenkilöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään seitsemän päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työn- antaja julkaisee sitovan työvuoroluettelon vähintään kalenterikuukaudeksi kerral- laan. Sitovasta työvuoroluettelosta käyvät ilmi toimihenkilön säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat.
4. Työnantaja antaa sitomattomaan työvuorosuunnitelmaan tulevat muutokset tie- doksi luottamusmiehelle vähintään kymmenen päivää ennen työvuoroluettelossa tarkoitetun ajanjakson alkamista.
5. Työvuoroluettelon julkaisun jälkeen toimihenkilöiden säännönmukaisia työajan al- kamis- ja päättymisaikoja saadaan työajan pituutta muuttamatta esimiehen mää- räyksen perusteella saman vuorokauden puitteissa tilapäisesti siirtää, jos liiken- teen ylläpito tai muut erityiset syyt sitä vaativat. Tällaisista siirroista ilmoitetaan toimihenkilöille mikäli mahdollista edellisenä päivänä.
6. Toimihenkilöiden keskinäiset vuorojen vaihdot edellyttävät työnantajan suostu- musta.
7. Sairausloman ajalta vuosityöaika kuluu vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Muun ennalta tiedossa olevan työn keskeytyksen ajalta poissaolopäivän tuntina käytetään 7,3 tuntia ja kokonaisen kalenteriviikon osalta enintään 36 tuntia.
8. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi
1. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu palkanmaksukausittain, jolloin aloitettu puoli- tuntia jätetään huomiotta ja puolituntia ylittävä aika korotetaan lähemmäksi täy- deksi tunniksi (29 minuuttia alaspäin ja 30 minuuttia ylöspäin).
9. Viikkolepo
1. Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimihenki- lölle on annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Vapaa- aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana.
Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 3 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
3. Viikkolevon antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa:
1) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;
2) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,
3) milloin työn teknillinen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista, sekä
4) milloin toimihenkilö tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana laitoksessa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
4. Edellä 3 momentin 4) kohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan toimihenkilön suostumuksella peruspalkan suuruisena rahakorvauksena tai anne- taan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihenkilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan tilinmaksun yhteydessä.
10. Päivittäinen lepoaika
1. Kolmivuorotyössä annetaan toimihenkilölle tilaisuus ruokailuun työaikana työn lo- massa.
11. Vuorokausilepo
1. Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole työaikalain 39 §:ssä ja 34 § 5 momentissa tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.
2. Edellä mainitusta poiketen vuorokausilepo voi vuorotyössä olla vähintään 8 tuntia toimihenkilön työvuoron muuttuessa ko. työssä.
3. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja luot- tamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä toimihenkilön suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
12. Toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Pääsääntönä pidetään sitä, että edellä 9. momentissa määrätyn viikkolevon lisäksi toimihenkilölle annetaan kalenteriviikkoa kohden yksi vapaapäivä ja että toimihen- kilöllä tällöin on viikon aikana mahdollisuuksien mukaan kaksi perättäistä vapaa- päivää ja vapaapäivät ovat mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden.
13. Vuorotyölisät
1. Kolmivuorotyöstä maksetaan toimihenkilölle vuorotyölisää jokaiselta ilta- tai yö- vuorossa tehdyltä työtunnilta. Jos sovitaan paikallisesti yli 10 tunnin vuorokauti- sesta työajasta, määräytyy vuorolisien maksu vuorojen sijoittumisesta huolimatta aina seuraavien kellonaikojen mukaan:
− yövuorossa kello 21-06 ja
− iltavuorossa 18-21 välille.
2. Vuorotyölisät ovat prosentteina asianomaisen yksinkertaisesta tuntipalkasta:
− iltatyö 15 %
− yötyö 30 %.
3. Jos vuorotyö tehdään sunnuntai-, aatto- tai ylityönä, niistä suoritettavat lisät mak- setaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka. Tätä sään- töä ja periaatetta noudatetaan myös tilanteissa, joissa on sovittu paikallisesti yli 10 tunnin vuoroista.
4. Jos toimihenkilö jää ilta- tai yövuoron jälkeen ylitöihin, korotetaan tältä ylityön ajalta hänen säännöllisen työajan mukaista vuorolisää (eli alkuperäisen työvuoron mu- kaista vuorolisää) kohdan 3. mukaisesti.
14. Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina klo 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauantaityökorvauk- sena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta.
2. Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aatto- päivänkorvausta, eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä, on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
15. Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä suoritetaan kello 00.00 - 18.00 väliseltä ajalta aattopäivänlisänä perustuntipalkkaa vastaava lisä tehdyltä työtunnilta. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus aattopäivänlisällä korottamattomasta pal- kasta.
16. Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä maksetaan kuukausipalkkauksen lisäksi perustuntipalkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti korvataan lauantaina ja aattopäivänä kello 18 - 24 välisenä aikana tehty työ kuten sunnuntaityö.
17. Juhlapyhäkorvaus
1. Jos toimihenkilö työvuoroluettelon mukaisesti joutuu työskentelemään seuraavina arkipyhäpäivinä (pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen), maksetaan näinä päivinä työskentelystä yksinkertai- sen tuntipalkan suuruinen korvaus tunnilta. Näinä arkipyhäpäivinä työskenneltä- essä maksetaan myös sunnuntaityökorvaus 16. kohdan mukaisesti.
2. Jos toimihenkilö työvuoroluettelon mukaisesti joutuu työskentelemään seuraavina arkipyhäpäivinä (muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä), maksetaan näinä päivinä työsken- telystä yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus tunnilta.
18. Hätätyö
1. Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 19 §:ssä edellytetyin perustein ja siitä mak- setaan lain mukaan korotettu palkka.
2. Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 19 §:ssä määrätty ilmoitus asianomai- selle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomai- selle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.
19. Ylityökorvausten määräytyminen
1. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää vahvistetun työvuoroluettelon mukaisen viikkotuntimäärän. Rajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka siitä riippumatta ovatko ne viikoittaisia vai vuorokautisia ylitöitä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä toimihenkilön viikoittaista säännöllistä työaikaa.
2. Ylityökorvaukset maksetaan rahana, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita.
3. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.
20. Vuosiloma
1. Toimihenkilöt ovat vuosilomalain 14 työpäivän kertymissäännön piirissä, vaikka työajantasaamisjärjestelmän mukaan työvuoroja jollekin kuukaudelle tulisi alle 14 työpäivää.
21. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson
1. Jos työsuhde päättyy toimihenkilön irtisanoutumiseen tai muuten toimihenkilöstä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut kes- kimäärin 36 tuntiin viikossa, korvataan saamatta jäänyt ansio laskemalla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 36 tuntia pidempi. Ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti alle 36 tuntia, vähennetään tuntimäärä toimihenkilön palkasta.
2. Jos työsuhde päättyy henkilöstä itsestään johtumattomasta syystä, ei tasoittumis- järjestelmään mahdollisesti jäljelle jäävää tuntialijäämää peritä toimihenkilöltä. Yli- määräiset tunnit korvataan toimihenkilölle. Vastaavaa sovelletaan siirrettäessä toi- mihenkilö toisen työaikamuotoon kesken tasoittumisjakson.
3. Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pitämättä jää- neen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksa- malla yksinkertainen tuntipalkka.
4. Edellä mainittuja korvauksia ei makseta eikä peritä korotettuina.
22. Työajan enimmäismäärä
1. Toimihenkilön työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
2. Työnantaja antaa pyydettäessä pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle selvi- tyksen edustamiensa toimihenkilöiden toteutuneista työajoista.
23. Työaikapankki
1. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, joilla va- paa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi va- paana pidemmällä aikavälillä. Työaikapankki lisää mahdollisuuksia työ- ja vapaa- ajan yhteensovittamiseen sekä mahdollisuuden henkilöstöresurssien joustavam- paan käyttöön palvelutoiminnan volyymivaihteluissa.
2. Yrityksessä voidaan työehtosopimuksen 4 a §:n mukaan paikallisesti sopia työai- kapankin käyttöönotosta. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin so- pimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työai- kapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen eh- dot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työai- kapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia työaikalaista poiketen.
3. Työaikapankkiin voidaan sopia tallennettavaksi työehtosopimuksen mukaisia ra- hamääräisiä työaikakorvauksia niitä vastaavana vapaa-aikakorvauksena, esimer- kiksi työehtosopimuksen mukaisia ilta-, lauantai-, sunnuntai-, aattopäivänlisiä, lisä- ja ylityökorvauksia sekä liukuvan työajan saldoja sovittavissa määrin.
LIITE 1
SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ
1. Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) 61 §:n nojalla Liikenne- ja eri- tyisalojen Työnantajat ry ja Rautatievirkamiesliitto ry ovat tehneet seuraavan sopi- muksen.
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sisältö
1. Tämä sopimus on yhteistoimintaa yrityksissä koskevan lain (334/07) 61 §:ssä tar- koitettu sopimus.
2. Sopimus sisältää määräyksiä yhteistoiminnasta, rationalisoinnissa ja kehittämi- sessä noudatettavista menettelytavoista sekä sisäisen tiedotustoiminnan järjestä- misestä.
2 §
1. VR-Yhtymä Oy:n, VR Track Oy:n ja Corenet Oy:n, jäljempänä VR:n, ja niiden hen- kilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan yritysten yhteistoimintalain, jäl- jempänä YTL, mukaisia menettelytapoja niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu.
2. Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan työehtosopimuslain mukaisessa menettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen si- jasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.
3 § Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet
1. Yhteistoiminnan tarkoitus on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, VR:n tai sen osan toimintaa koskevaan päätöksente- koon. VR:n tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja palvelukyvyn parantamisen tär- keä edellytys on, että sen henkilöstö käyttää yhteistoiminnassa asiantuntemus- taan osallistumalla päätöksenteon valmisteluun.
2. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää VR:n henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. VR:n ke- hittämistyö, johon henkilöstö yhteistoiminnassa osallistuu, parantaa VR:n edelly- tyksiä tarjota pysyviä palvelussuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä.
4 § Yhteistoiminnan edistäminen
1. VR:n tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henki- löstön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat hen- kilöstöön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.
5 § Yhteistoiminnan osapuolet ja yhteistoimintaelimet
1. Yhteistoiminnan osapuolia ovat VR ja sen henkilöstö.
2. Henkilöstöedustajien tai henkilöstöryhmän kokous on yhteistoimintaelin, jonka tehtävänä on edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa sekä val- mistelevasti käsitellä yhteistoiminta-asioita.
3. Yhteistoiminta tulee toteuttaa siten, että se varmistaa YTL:n edellyttämien yhteis- toiminta-asioiden sekä tässä sopimuksessa sovittujen asioiden asianmukaisen kä- sittelyn organisaation kaikilla tasoilla, jota varten on huomioitava, että
− yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaatiessa myös luottamusmiehen kanssa
− yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henki- löstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken
− useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken
4. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä VR-Yhtymässä toimii VR:n yhteistoimintakokous, jonka kokoonpano on seuraava:
5. Työnantajaa edustavat VR-Yhtymä Oy:n, VR Track Oy:n ja Corenet Oy:n toimi- tusjohtajat ja VR-Yhtymä Oy:n hallintojohtaja sekä ne johtajat, joiden osaston asi- oita yhteistoimintakokouksessa käsitellään.
6. Henkilöstöä edustavat kunkin allekirjoittajajärjestön puheenjohtaja tai muu henki- löstöjärjestön nimeämä edustaja sekä lisäksi yksi muu Rautatieläisten Liitto ry:n nimeämä edustaja.
7. VR-Yhtymä Oy:ssä ja VR Track Oy:ssä yhteistoiminta järjestetään siten, että yh- teistoimintaa harjoitetaan kaikilla organisaatiotasoilla, joita ovat:
− yhtiötaso
− yhtiöiden osasto- ja yksikkötaso
− yhtiöiden aluetaso
− yhtiöiden aluetasojen välinen yhteistyö
− yhtiöiden aluetasojen yksikkötaso
− työpaikkataso
8. Lisäksi voidaan perustaa tiettyä asiakokonaisuutta käsitteleviä tai pysyväisluontei- sia neuvottelukuntia.
9. Yhtiötason, yhtiöiden osastotason, pysyväisluonteisten neuvottelukuntien ja alu- eellisen yhteistyön yt-elimien kokoonpanon periaatteet määritellään VR:n yhteis- toimintakokouksessa ja näistä periaatteista laaditaan tämän sopimuksen allekir- joittajaosapuolten hyväksymä pöytäkirja.
10. Yhteistoiminta-asioiden käsittelyä toteutetaan myös vakiintuneessa johtoryhmä- työskentelyssä (tarkoittaa myös vakiintuneita kuukausi-, viikko- ym. nimillä kulke- via kokouksia) organisaatiotasosta riippumatta.
11. Henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimissä toimivat tämän sopimuksen allekir- joittajajärjestöjen nimeämät luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut tai muut hen- kilöstön edustajat.
12. VR:n yhteistoimintaelimissä henkilöstöä voi edustaa myös sellainen erikseen ni- metty VR:n henkilöstöjärjestön palveluksessa oleva edustaja, joka ei ole VR:ään työsuhteessa.
6 § Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat
1. Yritysten yhteistoimintalaissa mainittujen asioiden lisäksi yhteistoimintamenette- lyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:
1. Ne yritysten yhteistoimintalain tarkoittamat vaikutukset, joita on ulkopuolis- ten yritysten käyttämisellä VR:n tehtävien suorittamiseen.
2. Tehtävään nimeämisen yhteydessä annettavat luottamusmiesten lausun- not yhtiökohtaisesti erikseen sovittavien pelisääntöjen mukaisesti.
3. Henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää yhteistyökoulutusta kos- kevat suunnitelmat siltä osin, kuin ne koskevat VR:n henkilöstön osallistu- mista mainittuun koulutukseen.
4. Toiminta- ja taloussuunnitelman lisäksi muut VR:n toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevat lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat, esitykset ja lausunnot.
7 § Yhteistoimintamenettely
1. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6
§:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopimuksessa määritellään.
2. Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvai- heessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoeh- toihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.
3. Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä
osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärryk- seen pääsyä.
4. Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asi- assa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvotte- lun alkamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsiteltäväksi.
5. Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetuista asioista, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.
6. Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenet- telyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perustelui- neen asianomaiselle henkilöstön edustajalle.
8 §
1. Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan asian laajuus tai vaikeaselkoi- suus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla VR:llä työskentelevää asiantuntijaa. Jos VR käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sel- laisessa tehtävässä, joka kuuluu YTL:n tai tämän sopimuksen mukaan yhteistoi- minnan asiapiiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asiantuntijaa.
9 §
1. Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely.
10 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen
1. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan, milloin menettely on päättynyt.
2. Mikäli yhteistoimintalain 8 luvun mukaan neuvoteltava asia johtaa yhden tai use- amman henkilön
− osa-aikaistamiseen
− lomauttamiseen tai
− irtisanomiseen
työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on päästy yksimielisyyteen tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seit- semän päivää.
3. Mikäli em. toimenpide ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen henkilön
− osa-aikaistamiseen
− irtisanomiseen tai
− lomauttamiseen yli 90 päiväksi
eikä asiasta päästä yksimielisyyteen, ei työnantajan katsota täyttäneen neuvotte- luvelvoitettaan ennen kuin kuusi viikkoa on kulunut neuvotteluesityksen tekemi- sestä.
11 § Neuvottelutuloksen kirjaaminen
1. Järjestäytyneessä yhteistoimintakokouksessa työnantaja huolehtii siitä, että neu- vottelun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan tai neuvottelumuis- tioon, joka tarkistetaan osapuolten kesken.
2. Työnantajan on lisäksi pyynnöstä huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja YTL:n 54 §:n mukaisesti.
12 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
1. VR:n tulee tiedottaa suunnitellusta, VR:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske- vasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryh- män työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työ- voiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.
2. Mikäli henkilöstön edustaja saatuaan tällaisen ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asia käsiteltävä yhteistoimintame- nettelyssä. Tälle menettelylle on varattu viikon pituinen määräaika. Tänä aikana työnantaja ei saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.
3. Edellä tarkoitettua käsittelyä ei henkilöstön edustaja kuitenkaan voi vaatia silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota VR:n henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teet- täminen VR:n omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.
4. Periaatteena on, ettei ulkopuolisen työvoiman käyttö saa johtaa oman henkilökun- nan työtehtävien vähenemiseen tai loppumiseen.
13 § Työryhmien asettaminen
1. Mikäli VR:lle asetetaan työryhmä tai vastaava tilapäinen taikka pysyvä toimielin, joka toimeksiantonsa mukaan käsittelee yhteistoimintalain tai tämän sopimuksen perusteella yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoon- pano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.
2. Työryhmässä tulee olla henkilöstön edustus, mikäli se asetetaan toteuttamaan ra- tionalisointi- tai kehittämishanketta, joka saattaa aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilöstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyyn. Henkilöstön, jota hanke koskee, tulee olla työryhmässä tasapuolisesti edustettuna.
3. Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä myös muissa kuin 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa, mikäli työnantaja kat- soo, että työryhmään on tarpeen määrätä yksi tai useampi henkilöstön edustaja.
4. Yhteistoimintamenettelyssä tulee käsitellä, miltä osin henkilöstön edustus tämän pykälän tarkoittamassa työryhmässä korvaa yhteistoimintalain taikka tämän sopi- muksen mukaista yhteistoimintaa.
14 § Työyksikkökokoukset
1. Työyksikössä järjestetään sisäisen tiedonkulun ja keskustelun edistämiseksi työ- yksikön kokouksia, milloin se henkilöstön määrä ja työolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Työyksikkökokouksissa käsitellään yhteistoimintalain ja tämän so- pimuksen mukaisia asioita sekä tarpeen mukaan muita työyksikön toimintaa ja siinä työskentelyä koskevia asioita.
15 § Tiedottaminen yhteistoimintamenettelyssä
1. Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asianomai- sille henkilöstöön kuuluville ja heidän edustajilleen asian käsittelyn kannalta tar- peelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin perehtyminen ja edellä 7 §:ssä tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdol- lista.
2. Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisina, mikäli se on tarpeen ja mahdollista asian laatu ja laajuus huomioon ottaen. Tiedot on annettava kirjallisesti lisäksi ta- pauksessa, milloin työnantaja harkitsee vähintään 10 toimihenkilön irtisanomista.
3. Luonnokset yhtiöiden talousarvioiksi ja toimintasuunnitelmiksi, ehdotukset henki- löstö- ja koulutussuunnitelmaksi sekä tilinpäätöstiedot annetaan kirjallisina. Li- säksi VR-Yhtymässä tulee henkilöstölle tai sen edustajille tiedottaa vuosittain yh- tiöiden eri tulosyksiköiden toiminnallisesta tuloksesta ja toiminnan kehitysnäky- mistä.
4. Jos päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, sen sisällöstä ja toteuttamisesta on tiedotettava 1 momentissa mainituille.
5. Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat VR:n toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt, asiasta on tiedotettava viivytyksettä sen jälkeen, kun mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole.
16 § Sisäinen tiedotustoiminta
1. VR:n tulee tiedottaa henkilöstölle VR:n toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan tai työ- oloihin sekä näissä asioissa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.
17 §
1. VR:n henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä VR:n toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tie- toon.
18 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. VR:n ja sen henkilöstön välisen yhteistoiminnan edellytyksenä on, että henkilöstön mahdollisuus keskinäiseen tiedotustoimintaan turvataan. Tämän yhteistoimintaso- pimuksen osapuolille tulee antaa mahdollisuus toteuttaa henkilöstön keskinäistä tiedotustoimintaa ja yhteydenpitoa VR:llä.
19 § Yhteistoimintaa koskeva koulutus
1. Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja sitä toteuttavilla henki- löillä on riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilöstökoulutuksessa tulee ottaa huomioon yhteistoiminnan edellytysten parantaminen.
2. Yhteistoimintaan säännöllisesti osallistuvat voivat osallistua sellaiseen koulutuk- seen, joka on tarpeen erityisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden ja niiden seu- rausvaikutusten arvioimiseksi.
20 § Yhteistoiminta rationalisointi- ja kehittämistyössä
1. Rationalisoinnilla ja kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa VR:n toimin- nan ja organisaation kehittämistä. Käsitteeseen sisältyvät VR:n työjärjestyksien ja ohjesääntöjen muutokset, toimintatapojen uudistaminen, työvälineiden, työmene- telmien ja työn sisällön kehittäminen sekä näihin liittyvät tutkimukset.
21 §
1. Mikäli rationalisointi- ja kehittämistoimet aiheuttavat olennaisia muutoksia henki- löstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, tulee yhteistoimintamenettelyssä selvittää henkilöstön uudelleenkoulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuudet tehtä- vien uudelleen järjestämiseksi ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaa- miseksi.
22 §
1. Mikäli VR:llä laaditaan määräaikaissuunnitelma kehittämiskohteista ja -toimin- nasta, se tulee käsitellä yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintamenette- lyssä. Määräaikaissuunnitelma voi koskea VR:n kaikkia rationalisointi- ja kehittä- mistoimia taikka se voidaan laatia koskemaan erikseen tiettyjä VR:n toimintoja, organisaatioyksiköitä tai rationalisointikohteita. Määräaikaissuunnitelma voi sisäl- tää seuraavia asioita:
− luettelo rationalisointi- ja kehittämishankkeista ja -kohteista
− selvitys hankkeiden tavoitteista, henkilöstövaikutuksista ja koulutustar- peista
− hankkeiden aikataulu sekä tutkimus- ja menettelytavat
− selvitys ulkopuolisen konsultin käytöstä.
23 §
1. Tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja noudatetaan VR:n toiminnan kehit- tämiseen liittyvissä tutkimuksissa kuten työntutkimuksissa siitä riippumatta, ovatko tutkimukset yksittäisiä vai osa laajempaa kokonaisuutta.
24 §
1. VR:n on huolehdittava siitä, että tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja noudatetaan myös silloin, kun rationalisointi- tai kehittämistoiminnassa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tai konsulttiyrityksiä. Konsultin käyttämisestä on ilmoi- tettava yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.
25 §
1. Tämä sopimus on sanottava irti kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on kohtuulli- sessa ajassa tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi.
2. Neuvottelut uudesta sopimuksesta on aloitettava viimeistään sen jälkeen, kun työnantaja tai toisaalta ne järjestöt, jotka edustavat vähintään puolta sopimuksen piirissä olevasta järjestäytyneestä henkilöstöstä, on irtisanonut sopimuksen.
26 § Vapautus työstä
1. Työnantajan on annettava yritysten yhteistoimintalaissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lain tai tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi sii- hen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.
2. Henkilöstön edustajien palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä on erik- seen säädetty, määrätty tai sovittu.
27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvo- tella samassa järjestyksessä kuin VR:llä sovellettavissa työehtosopimuksissa on erimielisyyksien ratkaisemisesta sovittu.
28 § Työrauhavelvoite
1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtais- telutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisäl- löstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan
ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuk- sen aikaansaamiseksi.
2. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset tai toimihenkilöt, joita sopimus koskee, riko edellisessä momen- tissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yh- distykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
29 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisesta lukien (15.10.2007) ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.
2. Tällä sopimuksella kumotaan yhteistoiminnasta 2.10.1995 tehty sopimus VR-Yh- tymä Oy:n ja Rautatievirkamiesliitto ry:n osalta.
LIITE 2
IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVA SOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
1. Tätä sopimusta sovelletaan osapuolten välisen asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuk- sen osana.
2. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, toimihenkilön irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske:
1) merimieslaissa (423/78),
2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
1. Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ir- tisanomista toimihenkilöstä johtuvasta syystä.
2. Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:
1) Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2) Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3) Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.
4) Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työso- pimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
5) Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
3. Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsi- tellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
4. Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti toimihenkilöstä
johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riit- tävät perusteet irtisanoa toimihenkilö sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n pe- rusteella.
5. Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
6. Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa toimihenkilöitä taloudellisesta ja tuotan- nollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
2. Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty toimihenkilön henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
3. Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
4. Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippu- via syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimatto- muutta työssä.
5. Asiallinen ja painava syy–käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luet- telemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättämi- nen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
6. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuk- sien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
7. Toimihenkilön henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja toimihenkilön olosuhteet koko- naisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on ar- vioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
8. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen pur- kaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
9. Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
2. Toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
3. Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka toimihenkilö on ollut keskeytyksettä työnan- tajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät kat- kaise työsuhdetta.
4. Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irti- sanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka toimihenkilö on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan pal- veluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että toimihenkilö on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuus- aikaa.
Määräajan laskeminen
5. Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsää- dännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laske- misesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä nouda- tetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja lasketta- essa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1 Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa toimihenkilön 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2 Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jäl- keen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön, jonka työsuhde on jatkunut kes- keytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun toimihenkilön irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaa- toksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
6. Tapauksissa, joissa toimihenkilön työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuo- tannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jäl- keen, voidaan toimihenkilön kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä kos- keva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihenkilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaa- valta ajalta.
2. Toimihenkilö, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.
Soveltamisohje:
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauk- sessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
4. Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa toimihenkilö työsuh- teen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työ- ehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.
2. Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan ta- saamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kir- jeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toi- mitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
1. Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisano- misen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
1. Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Toimihenkilön kuuleminen
1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mah- dollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuul- taessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje:
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi toimihenkilön omaa luottamusmiestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
1. Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai ammattiliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
1. Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten rat- kaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperustei- den vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihen- kilölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
2. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvi- oitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mah- dollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe työsopi- muksen päättämiseen, toimihenkilön ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
3. Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäiväraho- jen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
4. Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopi- muslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.