Ylläpitovuokra Mallilausekkeet

Ylläpitovuokra. Vuokraan sisältyvät ylläpitokustannukset ovat hallinto-, käyttö-, kunnossapito-, huolto-, ulkoaluei- den hoito-, lämmitys-, sähkö-, vesi- ja jätehuoltokustannukset. Erityisjätteet ja vaaralliset jätteet ovat kuitenkin vuokralaisen vastuulla. Kiinteistön ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia yllä- pitohintoja liitteen mukaisesti. Vuokrasopimuksessa ylläpitokustannusten määräytymisestä voidaan perustellusta syystä sopia 2 momentissa säädetystä poiketen, mikäli 2 momentissa säädetty määräytymisperuste johtaisi tosiasi- allisista kustannuksista olennaisesti poikkeavaan vuokratasoon.
Ylläpitovuokra. Jos kiinteistön vuokralaiset maksavat ylläpitovuokraa, pääomavuokran lisäksi vuokralainen vastaa vuokrauskohteen pinta-alan mukaisessa suhteessa koko kiinteistön ylläpitokustannuksista. Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistön ylläpitokustannukset, jotka muodostuvat muun muassa seuraavista tuloslaskelman eristä: – Hallinto – Käyttö ja huolto – Ulkoalueiden hoito – Lämmitys – Vesi ja jätevesi – Sähkö ja kaasu – Jätehuolto – Vahinkovakuutukset – Vuokrat – Kiinteistövero – Korjaukset ja kunnostukset – Muut hoitokulut Veloitettu ylläpitovuokra perustuu arvioon ja se tasataan vuosittain jälkikäteen toteutuneiden ylläpitokustannusten perusteella. Arvioitujen ja toteutuneiden kustannusten erotus veloitetaan tai hyvitetään seuraavien veloitusten yhteydessä.
Ylläpitovuokra. Vuokralainen vastaa vastuunjakotaulukossa osalleen osoitettujen tehtävien suorittamisesta kustannuksellaan ja suorittaa vuokranantajalle ylläpitovuokraa vuokranantajan vastuulle kuuluvien tehtävien toteutuskustannuksista. Ylläpitovuokra lasketaan syntyvien huolto- ja kunnossapitotehtävien suorittamisesta. Liitteenä on ylläpito- ja peruskorjausvastuiden vastuunjakotaulukko. Ylläpitovuokra arvioidaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Lopullinen ylläpitovuokran määrä selvitetään ja tasataan jälkikäteen seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vuokralaisella tai vuokralaisen edustajalla on oikeus ylläpitovuokran oikeellisuuden varmistamiseksi tarkastaa vuokranantajan kohteen tätä tarkoittava kustannuskirjanpito. Ylläpitovuokran ensimmäisenä arviovuokrana käytetään 0,40 euroa/huoneistom²/kk, alv 0 %, vuoden 2019 loppuun asti, jonka jälkeen uutena arviovuokrana käytetään aina edellisen vuoden toteutunutta ylläpitovuokraa. Ylläpitovuokran vuosittain veloitettava määrä voi kuitenkin olla enintään 1,00 €/huoneistom²/kk, alv 0 %. Enimmäismäärä on sidottu elinkustannusindeksiin kohdan 6. mukaisesti.
Ylläpitovuokra. Vuokrasopimuksen kohdissa 8.1 ja 8.2 määritellyistä hoito- ja ylläpitokuluista peritään ylläpitovuokraa (”Ylläpitovuokra”), jonka suuruuden Vuokranantaja määrittelee ennen Vuokrakohteen käyttöönottoa. Ylläpitovuokra tarkistetaan jokaisen kalenterivuoden alusta siten, että Vuokralaisen maksama edellisen vuoden toteutunut ali- tai ylijäämä tasataan seuraavan kalenterivuoden Ylläpitovuokrassa. Vuokrasopimuksen päätyttyä siihen mennessä maksettu toteutunut yli- tai alijäämä hyvitetään Osapuolten kesken viimeistään kolmen kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen päättymisestä. Ylläpitovuokra maksetaan Vuokrasopimuksen kohdassa 4 sovitun pääomavuokran lisäksi ja sen maksuehtoihin sovelletaan, mitä Vuokrasopimuksen kohdassa 6 ja 7 on sovittu Kokonaisvuokran maksusta.
Ylläpitovuokra. Ylläpitovuokra sidotaan täysimääräisesti kiinteistön ylläpidon indeksiin (2010=100). Indeksitarkistus tehdään kerran vuodessa, jolloin kokonaisvuokra tarkistetaan vastaamaan perusindeksin ja tarkistusindeksin välillä tapahtunutta muutosta. Vuokran vuosittainen tarkistus on kuitenkin aina vähintään 3 %. Sopimuksen mukainen kuukausivuokra on laskettu 9/2015 tasoon. Perusindeksi on xx kiinteistön ylläpidon indeksin pisteluku. Vuokra tarkistetaan vuokrauksen alkamisvuoden jälkeisen vuoden tammikuussa lokakuun 20xx indeksin mukaan ja siitä eteenpäin säännöllisesti vuosittain. Tarkistusindeksinä on kunkin vuoden lokakuun pisteluku. Indeksin muutos otetaan huomioon tarkistusajankohtaa seuraavan tammikuun alusta lukien. Mikäli kiinteistön ylläpidon indeksiä ei voida soveltaa tai niiden laskeminen lopetetaan, sidotaan vuokra kuluttajahintaindeksiin tai vastaavaan indeksiin käyttäen perusindeksinä vuokra-ajan alkamishetkellä viimeisintä tiedossa olevaa kiinteistön ylläpidon indeksin pistelukua ja noudattaen soveltuvin osin vuokrantarkistuksen laskennassa edellä mainittuja periaatteita.
Ylläpitovuokra. Vuokralainen vastaa suoraan kaikista kiinteistön hoitovastuista ja ylläpidon kus- tannuksista liitteen 6 Vastuujakotaulukko mukaisesti (ml. rasitesopimusten mu- kaiset pelastuslaitoksen tontin ajo- ja kulkuväylät hoito- ja kunnossapitokustan- nukset sekä katualuemaksu) eikä vuokranantajan taholta vuokrakohteesta peri- tä ylläpitovuokraa.
Ylläpitovuokra. Ylläpitovuokra muodostuu ylläpitokuluista, jotka sisältävät Vuokrakohteen sähköön, lämmityk- seen, veteen, jäteveteen, jätehuoltoon, kiinteistönhuoltoon, kunnossapitoon ja ulkoalueiden hoitoon liittyvät kustannukset (Ylläpitokustannukset). Ylläpitokustannukset määritellään vuosittain ja ne perustuvat osaltaan edeltävän kalenterivuo- den toteutuneille Vuokrakohteen Ylläpitokustannuksille. Ylläpitokustannuksiin ei sisälly siivousta, jonka Vuokralainen järjestää itse. Siivouksen taso mää- ritellään kohdassa 9.7. Ylläpitovuokraan lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.
Ylläpitovuokra. Pääomavuokran lisäksi vuokralainen sitoutuu maksamaan ylläpitovuokraa, joka kattaa Perhelän Kaup- pakeskuksen kaikki käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintakustannukset, kuten esimerkiksi kiinteis- tön käytöstä, huollosta, vuosikorjauksista ja teknisestä valvonnasta, henkilöstöstä, hallinnosta ja kirjan- pidosta, yleisten tilojen vartioinnista ja turvajärjestelmistä, siivouksesta, lämmityksestä, yleisten tilojen vedestä ja jätevedestä sekä energiasta, jätehuollosta, vahinko- ja vastuuvakuutuksista, maksettavista ti- la- ja kalustovuokrista, kiinteistöveroista, sekä paikoitusalueiden ja -tilojen, yhteisten alueiden, katualu- eiden, ulkoalueiden, väylien, käytävien ja rappujen hoidosta ja huollosta sekä talvikunnossapidosta ai- heutuvat kustannukset, kuten myös mahdollisen kauppakeskuksen johtamisen kulut. Vuokranantajan tulee kilpailuttaa ylläpitovuokraan kuuluvia palveluja siltä osin kuin se on tarkoituksen- mukaista. Hinta-laatusuhteen lisäksi vuokranantajan tulee painottaa myös palveluiden ympäristöystäväl- lisyysnäkökohtia. Liike- ja varastotilojen osalta jakoperuste on vuokrattujen tilojen pinta-alan suhde kauppakeskuksen kaikkien vuokrattavissa olevien tilojen pinta-alaan, ellei vuokranantaja ole toisin ilmoittanut jyvitysker- toimista. Vuokranantaja vahvistaa Perhelän Kauppakeskuksen talousarvion perusteella seuraavan kalenterivuo- den ylläpitovuokran joulukuun 15. päivään mennessä ja ensimmäisen vuokravuoden osalta vuokrattujen tilojen hallinnan luovutukseen mennessä. Kunkin kalenterivuoden toteutuneet ylläpitokustannukset tar- kistetaan heti Perhelän Kauppakeskuksen tilinpäätöksen valmistuttua kuitenkin viimeistään toukokuus- sa ja toteutuneiden kustannusten ja vuokralaisen suorittaman ylläpitovuokran erotus otetaan huomioon palautuksena tai lisäveloituksena seuraavan vuokranmaksun yhteydessä. Mikäli vuokrasuhde on tili- kauden aikana päättynyt, on vuokralaisen tai vuokranantajan tällöin suoritettava vuokrakauden aikana veloitetun ylläpitovuokran ja toteutuneiden kulujen erotus kertakorvauksena. Vuokralaisella on oikeus tarkastaa ylläpitovuokran perustana oleva kirjanpito ilmoittamalla siitä etukäteen vuokranantajalle.

Related to Ylläpitovuokra

  • Vuorokausilepo 7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

  • Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisella ja on voimassa 30.6.2029 asti. Sopimuskautta voidaan yhdessä sopien jatkaa enintään kahdella (2) vuo- della (optio). Optiokaudelle tehdään erillinen sopimus.

  • Yleisiä määräyksiä Sopijapuolet pyrkivät kumpikin sekä keskuudessaan että työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys-organisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille. Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuus ry:n suunnittelu- ja konsulttitoimialan jäsenyritystä tai sitä vastaavaa alueellista toimintayksikköä. Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta-organisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta. Valituista luottamusmiehistä, varamiehestä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on Ammattiliitto Pron tai sen työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

  • Vuokra Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on kolmetuhattaviisisataaviisikymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäneljä senttiä (3 556,44 €) Vuotuinen vuokra maksetaan etukäteen jaettuna kahteen yhtä suureen erään. Ensimmäinen erä on maksettava viimeistään huhtikuun 30. päivänä ja toinen erä viimeistään lokakuun 31. päivänä vuokranantajan osoittamalle tilille.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Vuokranantaja Helsingin kaupunki, jota edustaa kaupunkiympäristölautakunta. Vuokranantajalla tarkoitetaan myös maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelua.