TANSSINOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUS

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä tois- taiseksi voimassa olevina.

3. Työnantajan edustaja ilmoittaa työhön tulevalle uudelle työntekijälle kuka toimii työpaikan työntekijöiden luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavis- sa.

Koeaika

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Lääkärintodistuksen esittäminen

5. Työntekijän on palvelukseen tullessaan vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lää- kärintodistus terveydentilastaan.

Soveltamisohje

Tämän lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta tulee ilmoittaa työn- tekijälle työsopimusta tehtäessä.

4 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet ‌

1. Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella.

2. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin tarpeen vaa- tiessa velvollinen tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa työtä.

3. Työntekijä ei saa työnantajan luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa muutoinkaan sellaista toimintaa, joka työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

II LUKU: PALKKAUS ‌

5 § Palkkausmuodot ‌

1. Opettaja on joko päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tuntipalkkai- nen.

2. Opettaja on päätoiminen, kun hän opettaa vähintään 510 minuuttia viikossa. Tä- mä 510 minuuttia voi kertyä esim. 10:stä 45 minuutin ja yhdestä 60 minuutin ope- tustunnista.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan työnantajan on, tarvitessaan lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöillensä sopiviin teh- täviin, tarjottava näitä töitä ensin osa-aikaisille työntekijöilleen.

Soveltamisohje

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia, mutta yhden ryhmän opetusjakson pituus voi olla esim. 45, 60, 75 tai 90 minuuttia.

6 § Palkkaluokat ‌

1. Opettajien peruspalkat määräytyvät vähintään seuraavien palkkaluokkien mukai- sesti:

1) tanssin ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja

2) tanssin alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja

3) toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen tanssinopettajatutkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja

4) muu tanssi- tai liikunta-alan kokemus tai pätevyys

5) tilapäiset sijaiset, joilla ei ole mitään 1-3 kohtien mukaista tutkintoa tai 4 koh- dan mukaista kokemusta tai pätevyyttä säännöllisestä opetustyöstä.

Soveltamisohje:

Säännölliseksi opetustyöksi ei katsota yksittäisiä, lyhyehköjä sijaistami- sia.

2. Milloin opettajalla on tanssin alalla työskentelyn ja kouluttautumisen kautta hankit- tu riittäväksi katsottava pätevyys tai pedagogisia taikka kasvatustieteellisiä opinto- ja, tämä voidaan ottaa huomioon opettajan palkkauksessa.

7 § Kuukausipalkka ‌

1. Päätoimisen opettajan työsopimukset tehdään kuukausipalkkaisina ja ne pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevina. Päätoimisen opettajan uudet sopimukset tulee tehdä kuukausipalkkaisina siten, että viimeistään 1.8.2013 päätoimiset opet- tajat työskentelevät kuukausipalkkaisina.

2. Täyttä työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa tekevien opettajien kuu- kausipalkkojen vähimmäismäärät ovat liitteessä 1 olevan taulukon mukaiset.

3. Osa-aikaisen opettajan palkkaus määritellään suhteessa opetusvelvollisuuteen.

4. Opetustuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 4,3:lla, jolloin saadaan viik- kopalkka, joka jaetaan viikon keskimääräisellä opetustuntimäärällä.

Soveltamisohje

Mikäli opettaja on työnantajan luvalla estynyt pitämään työvuoroluettelon mukaisia tuntejaan muun kuin sairauden, tapaturman, pakottavan perhe- syyn tai muun vastaavan syyn johdosta, huomioidaan tämä palkassa seuraavasti: työehtosopimuksen 7.4 §:n mukaan lasketusta viikkopalkas- ta vähennetään tuntipalkka kerrottuna poissaolopäivän opetustunneilla.

8 § Tuntipalkka ‌

1. Tuntipalkkaisten opettajien vähimmäispalkat ovat liitteessä 1 olevan taulukon mu- kaiset. Tuntityöntekijän palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

2. Tuntipalkkaiselle opettajalle maksetaan palkka myös itsenäisyyspäivältä, mikäli hänellä olisi ollut itsenäisyyspäivänä oppitunteja. Palkanmaksu edellyttää, että

opettajan työsuhde on ollut voimassa vähintään kuusi päivää ennen ko. itsenäi- syyspäivää.

3. Tiiviskurssien opettajien tuntipalkat sovitaan erikseen.

9 § Ikälisät ‌

1. Ikälisiin oikeuttavaksi palvelukseksi katsotaan kaikki päätoiminen palvelus alalla. Päätoimisuus voi täyttyä usean samanaikaisesti alalla olevan työsuhteen perus- teella.

Soveltamisohje

Opettaja on päätoiminen tämän sopimuksen 5 §:n 2. xxxxxx mukaan.

2. Ikälisiin oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan katsoa muukin palvelus, josta on opettajalle hyötyä tanssinopettajan tehtävässä. Mikäli työsopimusta tehtäessä ei opettajan kanssa ole sovittu palkkaan sisältyvien ikälisien määrää, katsotaan palkkaan kuitenkin sisältyvän opettajan todellisten ikälisävuosien edellyttämä ikä- lisäosuus.

Palkkoja korotetaan ikälisillä vähintään peruspalkan ja edellisten ikälisien yhteis- määrästä seuraavasti:

Kuukausipalkkoja korotetaan 2 palvelusvuoden jälkeen	7 %
4	7 %
6	6 %
9	5 %
12	5 %
15	5 %

Tuntipalkkoja korotetaan

2 palvelusvuoden jälkeen 5 %

4 5 %

6 5 %

9 5 %

12 5 %

15 5 %

3. Ikälisiin ovat oikeutettuja sekä kuukausi- että tuntipalkkaiset.

Soveltamisohje

Kuukausipalkkaisen opettajan yksi palvelusvuosi täyttyy vuosittaisen työajan täytyttyä, eli opetusviikkojen ollessa enintään 44, jos opettaja on päätoiminen.

Tuntipalkkaisen opettajan yksi palvelusvuosi täyttyy, kun yhdestä tai useasta samanaikaisesta työsuhteesta on kertynyt yhteensä 44 opetus- viikkoa vuodessa siten, että viikossa on opetusta yhteensä vähintään 510 minuuttia.

4. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat oppilaitosta ottamaan huomioon opetta- jan ikääntymisen ja sen myötä mahdollisesti tulevat fyysiset rajoitteet sekä kehot- tavat tarkastelemaan mahdollisuuksia muokata opettajan toimenkuvaa siten kuin se on mahdollista oppilaitoksen olosuhteet huomioiden.

III LUKU: TYÖAIKA ‌

Yleistä

10 § Säännöllinen työaika ‌

1. Opettajan työaika määräytyy viikoittaisen opetusvelvollisuuden mukaan. Lisäksi opettajan tehtäviin ilman erillistä korvausta sisältyvät jäljempänä 11–12 §:ssä määrätyt tehtävät.

2 A. Opetusvelvollisuus on täyttä työaikaa tekevillä keskimäärin 1.020 minuuttia vii- kossa. Tämä 1.020 minuuttia kertyy esim. 17:stä 60 minuutin tunnista.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuus voidaan vuoden aikana ylittää yhdellä opetustunnilla viikossa siten, että se tasoittuu vuoden aikana 2A ja 2B. kohdissa tarkoi- tettuun enimmäismäärään. Opetusvelvollisuus voidaan tilapäisesti sopia ylitettäväksi myös toisella tunnilla, jolloin tunti tulee tasoittaa ko. lukuvuo- den puitteissa.

Tämän lisäksi voidaan tilapäisesti työntekijän aloitteesta sopia, että ope- tusvelvollisuus ylitetään enintään viidellä opetustunnilla viikossa siten, et- tä sen tasoittumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Jos muuta ei sovita, työajan on tasoituttava ko. lukuvuoden aikana.

2 B. Vuoden 2016 Kilpailukykysopimuksesta johtuvasta vuosittaisesta 24 tunnin työ- ajan pidentämisestä sovitaan oppilaitoskohtaisesti tarkoituksenmukaisella taval- la. Jos oppilaitoskohtaisesti ei päästä sopimukseen, vuosittaista työaikaa piden- netään vuodesta 2017 lukien 24 tunnilla muuta työtä vuodessa (esim. näytökset, suunnittelu, kokoukset, opettajien koulutus) ansiotasoa muuttamatta. Tuntien si- joittelu päätetään paikallisesti sopimalla. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja päättää tuntien sijoittelusta kuitenkin siten, että viikkovapaa-ajalle ei ko. tunteja voida sijoittaa ilman työntekijän suostumusta. Opettajan mahdolliset velvoitteet muille työnantajille on huomioitava.

Pöytäkirjamerkintä:

Vuosittaisen työajan lisäys 24 tuntia tulee voimaan 1.2.2017, kuitenkin niin, että jo vuonna 2017 työajan pidennyksen määrä on 24 tuntia.

Osa-aikaiset:

Osa-aikaisten työaikaa pidennetään osa-aikaisuuden suhteessa. Työ- ajan pidennyksellä ei ole vaikutusta työnantajan lisätyöntarjoamisvelvolli- suuteen.

Tuntityöntekijät:

Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys koskee myös tuntityöntekijöitä. Tuntipalkkaisten työajan piden- nys toteutetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että todellista työai- kaa pidennetään vuosiansiota muuttamatta. Työajan pidennys toteute- taan toteutuneen työajan ja mahdollisen osa-aikaisuuden suhteessa.

3. Työviikkoja on vuodessa enintään 44.

4. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevan kuukausipalkkaisen opetta- jan kanssa voidaan sopia, että sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetus- ta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa, tehdään muuta työtä normaalin kuukausipal- kan puitteissa. Tämä työ voi olla yhteisesti sovittavalla tavalla esimerkiksi sellaisia esitystoimintaan, puvustoon, tiedotukseen, päiväkotitoimintaan tai ulkopistetoimin- taan liittyviä tehtäviä, jotka eivät kuulu 11 §:n mukaisiin opettajan tehtäviin. Työai- ka on 37,5 tuntia viikossa. 44 työviikon ylittävät viikot ovat opettajan palkallista vapaata, johon myös vuosiloma sisältyy.

5. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti viisipäiväiseksi siten, että opettajalla on kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikossa, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin so- vi.

6. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

7. Arkipyhäksi säännöllisen työvuoroluettelon mukaan sattuvat opetustunnit ovat sellaista vapaata, joka ei vähennä kuukausipalkkaa.

8. Työn tapahtuessa tapahtumissa tai vastaavissa tilaisuuksissa tulee etukäteen laatia ohjeellinen työvuoroluettelo, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika, mahdolli- nen varallaolo- ja vapaa-aika. Tällöin on suositeltavaa käydä läpi tapahtuman tai vastaavan tilaisuuden työaikakorvaukset sekä sen luonteesta johtuvat mahdolliset äkilliset aikataulumuutokset ja muut erityispiirteet sekä tehtävät pääpiirteittäin.

Työn tapahtuessa 1 momentissa mainituissa tapahtumissa tai vastaavissa tilai- suuksissa tanssioppilaitos ja työntekijä voivat paikallisesti sopia työajasta ja työai- kakorvauksista tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen.

Tämä määräys on sopimuskauden mittainen kokeilu ja on voimassa 31.1.2020 saakka. Kokeilun päättyessä, ja jos jatkosta ei sopimusosapuolten välillä sovita, palataan vanhoihin käytäntöihin.

11 § Päätoimisen opettajan työvelvoite ‌

1. Opetustuntien lisäksi kuukausipalkkaan sisältyy velvollisuus tehdä työnantajan osoittamia ja mm. seuraavia vahvistetun opetussuunnitelman mukaisia opettajan- toimeen liittyviä töitä:

• tuntien valmistelu työnantajan edellyttämällä tavalla

• kirjalliset työt, esim. opettajan työhön liittyvien tiedotteiden laatiminen, viikko- listat

• oppilastyön valmistaminen kullekin ryhmälle opetussuunnitelman puitteissa (oppilastyö valmistetaan oppituntien puitteissa, mahdollisista lisäharjoituksista on aina sovittava erikseen, yksi näyttämöharjoitus ja esityksen valvonta kuulu- vat työaikaan)

• karsintatilaisuudet ja oppilaiden arviointi

• opetukseen liittyvät kokoukset ja neuvottelut

• osastonjohtaja valvoo oman osastonsa toiminnan kokonaisuutta

• muut vahvistetun opetussuunnitelman mukaiset opettajantoimeen liittyvät työt.

2. Osa-aikaisen opettajan työvelvoite määräytyy suhteessa opetusvelvollisuuteen. Työnantajien on pyrittävä huomioimaan osa-aikaisten opettajien osalta heidän muut mahdolliset työsuhteensa ja niistä aiheutuvat velvoitteet.

3. Päätoimisen tuntipalkkaisen opettajan velvollisuuksiin kuuluu osallistua kerran lukukaudessa opettajainkokoukseen. Tästä maksetaan korvaus työehtosopimuk- sen 13 §:n mukaisesti. Oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisen ja yhteisöllisyyden kannalta on suotavaa osallistua myös muihin kokouksiin ja neuvotteluihin.

12 § Sivutoimisen tuntiopettajan työvelvoite ‌

Tuntipalkkaisen opettajan tehtäviin kuuluu ilman erillistä korvausta

• tuntien valmistelu työnantajan edellyttämällä tavalla

• oppilastöiden valmistelu oppituntien puitteissa

• viikkolistojen täyttäminen

• omien oppilaiden arviointi

Muusta kuin opetus- ja em. työstä maksettavasta korvauksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä erikseen. Tästä sovittaessa tulee huomioida muun työn vaati- vuus ja opettajan ammattitaito näihin tehtäviin.

Tuntiopettajan osallistuminen erikseen korvattaviin oppilaitoksen kokouksiin ja neu- votteluihin on oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisen ja yhteisöllisyyden kannalta suotavaa.

13 § Muut työt ‌

1. Muista töistä ja niiden korvaamisesta on sovittava paikallisesti työtehtävien vaati- vuuden mukaan.

14 § Tauot ja siirtymiset toimipaikkojen välillä ‌

1. Opetusaikataulu on järjestettävä siten, että opettajalle jää riittävä aika opetuspai- kasta toiseen siirtymiseen. Siirtymiseen tarvittava aika korvataan päätoimiselle opettajalle muun työn palkkaa vastaavalla korvauksella.

2. Jos päivittäinen työaika on jaettu kahteen tai useampaan osaan siten, että oppi- tuntien väliin jää enintään 60 minuutin mittainen tauko, korvataan tämä päätoimi- selle opettajalle erillisellä tuntipalkalla koulussa käytössä olevan muun työn palk- kion mukaan. Tällaiseksi tauoksi ei kuitenkaan lueta lyhyitä oppituntien välisiä korkeintaan 15 minuutin taukoja. Yhden työpäivän aikana korvaus voidaan mak- saa enintään 60 minuutilta.

3. Jos työntekijän toivomuksesta opetustuntien väliin sijoitetaan tauko, se ei ole työ- aikaa eikä siitä makseta 14 §:n mukaisia korvauksia.

4. Jos opettajan tehtäväksi on sovittu opetustilojen avaaminen ja sulkeminen tai opetustilojen saattaminen opetuskuntoon, ja tähän työhön kuluu opettajasta joh- tumattomista syistä enemmän aikaa kuin opettajalta normaalisti kuluu tuntien valmisteluun tai niiden päättämiseen, korvataan opettajalle tästä aiheutunut työ- määrän lisäys muun työn palkkaa vastaavana korvauksena.

Pöytäkirjamerkintä

Edellä mainittu opettajasta johtumaton tilanne voi olla esimerkiksi sellai- nen, että opetustilassa ei ole mahdollista järjestää suunniteltua opetusta ennen tilan järjestelyä tai siistimistä. Mikäli tällainen työmäärän lisäys on ennen opetustunnin alkamista tiedossa, tulee edellä mainittuun työhön käytettävästä ajasta ja siitä maksettavasta korvauksesta sopia.

15 § Työvuoroluettelo ‌

1. Kirjallinen työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kui- tenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Yleiset kokouspäivät ja työntekijän va- paapäivät pyritään ilmoittamaan neljä viikkoa aikaisemmin.

Soveltamisohje:

Yleisillä kokouspäivillä tarkoitetaan kaikille opettajille suunnattuja ko- kouksia.

2. Liitot korostavat työvuoroluettelon laatimisen merkitystä työntekijöiden ajankäytön ennakoitavuuden kannalta. Liitot suosittelevat työpaikoilla noudatettavaksi periaa-

tetta, että työvuoroluetteloa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Laadinnassa otetaan huomioon kysyntä, työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työvuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestettävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.

Soveltamisohje leireillä suoritettavaa työtä varten:

Työn tapahtuessa leirillä, työnantajan tulee laatia sitä varten kirjallinen työvuoroluettelo työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Työaikakorvaukset

16 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään opettajan säännöllisen työajan ja tämän työ- ehtosopimuksen mukaisen pisimmän työajan välisenä aikana.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

Soveltamisohje

Lisätyöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suos- tumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

17 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen ‌

1. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään tämän työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. koh- tien mukaisten työaikojen lisäksi.

2. Ylityö korvataan laskemalla opetustuntipalkka tämän työehtosopimuksen 7 §:n 4. kohdan mukaista laskentatapaa noudattaen seuraavasti:

Kahdelta ensimmäiseltä opetusvelvollisuuden ylittävältä opetustunnilta makse- taan opetustunnin palkka 50 %:lla korotettuna sekä kultakin seuraavalta opetus- tunnilta maksetaan opetustuntipalkka 100 %:lla korotettuna.

Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan mukainen ylityö korvataan laskemalla tunti- palkka käyttämällä tuntipalkkajakajana 162. Opetustuntipalkan ylityö lasketaan kuitenkin vain työehtosopimuksen 7 §:n 4. xxxxxx mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Jakajaa 162 käytetään vain opetuksettomien viikkojen aikana tehdyn li- sä- ja ylityökorvauksen laskemiseen.

Mikäli paikallisesti sovitaan 10 §:n 8. kohdan mukaisesta tapahtumissa ja vastaa- vissa tilaisuuksissa tehdystä työstä, on mahdollista sopia toisin myös tämän pykä- län 2 kohdan mukaisesta jakajasta.

Tähän pykälään 1.2.2018 tulleet muutokset ovat osa sopimuskauden mittaista kokeilua ja näin ollen ovat voimassa 31.1.2020 saakka. Kokeilun päättyessä ja jos jatkosta ei sopimusosapuolten välillä sovita, palataan vanhoihin käytäntöihin sekä muutetaan työehtosopimukseen kirjaukset, kuten ne olivat voimassa 31.1.2018.

3. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotet- tava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korvattu, jos se olisi korvattu rahana.

18 § Sunnuntaikorvaus ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan sekä kuukausipalk- kaiselle että tuntipalkkaiselle opettajalle muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

19 § Tuntien peruuntuminen tuntipalkkaisella opettajalla ‌

1. Mikäli tuntipalkkaisen opettajan opetustunti peruuntuu opettajasta riippumatto- masta syystä samana tai opetusta edellisenä päivänä kello 15 jälkeen, makse- taan opettajalle kuitenkin palkka ko. tunneilta.

Erinäisiä määräyksiä

20 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Matkakustannukset ja päivärahat korvataan verohallituksen päätöksen mukaisia verovapaita enimmäismääriä noudattaen.

21 § Terveydenhoidolliset tutkimukset ja lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työterveyshuolto.

2. Työnantaja ei vähennä kuukausi- tai tuntipalkkaisen työntekijän säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä on, et- tä tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttä- en siten, ettei toimenpiteitä ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on etukäteen ilmoitettu työnantajalle.

A. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutki- muksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyt- tä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aiemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa, kun:

1) sairaus on olennaisesti pahentunut ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkä- rintarkastukseen

2) krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. xxx- xxxxxxxx lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

3) hoidon määrittelemiseksi suoritetaan tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintar- kastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi

4) muun aiemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi on tehtävä tarpeel- linen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavilla työajan ulkopuolella

5) syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

B. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan.

Raskaana olevalla työntekijällä on lisäksi oikeus ilman palkanmenetystä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutki- muksia ei ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella.

C. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä terveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suoje- lusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhuoltolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtu- vat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mu- kaista vähimmäispäivärahaa.

Siinä tapauksessa, että työntekijä saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä mainitut määräykset tule so- vellettavaksi.

IV LUKU: VUOSILOMA ‌

22 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijä saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain (162/2005) mukaan. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen aika.

2. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

3. Vuosiloma voidaan kokonaisuudessaan antaa varsinaisena lomakautena. Työn- antaja voi kuitenkin päättää, että 24 arkipäivää ylittävä loman osa annetaan loma- kauden jälkeen ennen seuraavaa lomakautta, jolloin loma tältä osin annetaan puolella pidennettynä. Puolia päiviä ei pidennystä vahvistettaessa oteta huomi- oon.

4. Tuntiopettajalle maksetaan vuosilomapalkan sijaan lomakorvauksena 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Jos työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähin- tään vuoden, tuntiopettajalle maksetaan vuosilomapalkan sijaan lomakorvaukse- na 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetus- ta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

23 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle (kuukausi- ja tuntipalkkalaiselle opettajalle) maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen yhteydessä lomarahana 50 prosenttia vuosilomapalkasta tai sitä vastaavasta lomakorvauksesta.

Tämä sopimusmääräys tulee voimaan 1.4.2014 alkavalta lomanmääräytymisvuo- delta määräytyvän vuosilomapalkkaan tai sitä vastaavaan lomakorvaukseen.

V LUKU: SAIRAUSAJAN PALKKA JA PERHEVAPAAT ‌

24 § Sairausajan palkka ‌

1. Tanssinopettajalle maksetaan kuukauden jatkuneen työsuhteen jälkeen täyttä palkkaa sairastumispäivältä ja yhdeksältä sitä seuraavalta arkipäivältä. Sen jäl- keen sairauden jatkuessa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus katkeaa ja työn- tekijä saa Kelan päivärahaa sitä koskevien säännösten mukaan.

2. Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, tanssinopettaja saa edellä mainitulta kuukauden karenssiajalta sairasajan palkkaa 50 % palkastaan.

3. Saman työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa olevalle tanssin- opettajalle otetaan tätä kuukauden karenssia laskettaessa huomioon edelliset työsuhteet, ellei edellisen työsuhteen päättymisestä ole kulunut yli 6 kuukautta.

4. Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijä on viimeksi saanut Kelan päivärahaa, on työnantaja palkanmaksuvelvollinen vain 1 päivältä.

5. Työntekijälle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka sairauden tai tapaturman johdosta 30 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta sen suuruisena, kuin hän olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.

6. Edellytyksenä palkan maksamiselle on, että työntekijä ei ole aikaansaanut sai- rautta tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella taikka rikollisella toiminnalla.

7. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle edellä mainitun palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske työntekijän itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saa- maa päivärahaa tai korvausta. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähen- tää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

8. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairas- tumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Kun työterveyshuollon tai julkisen tervey- denhuollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla, terveyden- tai sairaanhoitaja voi tut- kimuksensa perusteella antaa sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi. Todis- tuksen voi uusia vain lääkäri.

Mikäli työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Opettajat on ohjeistettava siitä, minkälaisen selvityksen näistä sairauspoissaoloistaan työntekijän tulee esittää.

25 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

1. Työntekijällä on oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen työ- sopimuslain (55/2001) 4 luvun perusteella.

2. Opettajalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka äitiysvapaan ajalta 60 kalenteripäivän pituiselta ajalta äitiysvapaan alusta lukien. Työnantajalla on oikeus saada äitiysvapaan ajalta palkkaa vastaava osa sairaus- vakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta.

Opettajalla, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, on vastaavasti oikeus 60 päivän palkalliseen adoptiovapaaseen hänen adoptoidessaan alle 7 vuotiaan lapsen.

Opettajalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien kuudelta arkipäivältä.

Edellä mainituissa tilanteissa työnantaja voi vaihtoehtoisesti maksaa opettajalle palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan välisen erotuksen. Sa- ma periaate soveltuu myös isyysvapaan palkanmaksuun.

Mikäli työntekijä jää hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle, työntekijän tu- lee ilmoittaa asiasta kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.

3. Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia.

4. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa työntekijää ei pidetä sellaisessa työssä, joka siinä tilassa olevalle työntekijälle voi olla vahingollista. Työnantaja voi osoit- taa tällöin muuta työntekijän koulutusta vastaavaa työtä tai, jos tämä ei ole mah- dollista, muuta työtä ennen äitiysvapaan alkamista. Työntekijällä on kuitenkin oi- keus saada vähintään normaali palkkansa ko. ajalta.

5. Hoitovapaan ajalta työntekijä ei ansaitse ikälisiä eikä vuosilomaa.

26 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annetta- vaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Opettajan tai tämän puolison kanssa samassa taloudessa pysyvästi asuvan, alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan opettajalle palkkaa lapsen hoidon järjestämisen tai hoidon ajalta enintään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työ- päiviltä. Lapsen sairastuminen tulee todistaa samalla tavalla kuin opettajan oma sairaus.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteensa rekis- teröintiä varten.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omaan asuntoon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

6. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Tämä ei koske vapaaehtoisia ker- tausharjoituksia.

8. Mikäli työvelvoite jää suorittamatta opettajasta johtuvasta syystä, on opettaja vel- vollinen korvaamaan työnantajalle tästä aiheutuneen vahingon.

9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

VI LUKU: LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT ‌

27 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ‌

1. Kunkin työpaikan Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:hyn järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edus- tajalle.

3. Luottamusmiehenä olevaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työ- suhteissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä, opettajien ansiotasosta ja sen kehityksestä.

5. Luottamusmiehelle, joka edustaa vähintään 5 järjestäytynyttä opettajaa, makse- taan luottamusmiestehtävien hoitamisesta erillinen korvaus, jonka suuruus on 58 euroa kuukaudessa.

6. Luottamusmiehellä on oikeus luottamusmiestehtäviensä hoitamiseksi saada käyt- töönsä tavanomaisia toimistovälineitä. Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestä- mään mahdollisuus käyttää Internet-yhteydellä varustettua tietokonetta ja puhelin- ta.

7. Luottamusmiehellä on oikeus ilman ansionmenetystä osallistua palkallisesti Teat- teri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n järjestämiin ja PALTA ry:n vuosittain yhtei- sesti hyväksymiin koulutuksiin.

8. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta erillistä kor- vausta, jonka suuruus on 20 euroa.

VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

28 § Lomauttaminen ja kevennetty lomautusmenettely ‌

1. Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5 luvun säännösten mukaisesti.

2. Työntekijä voidaan lomauttaa 1. kohdassa mainituilla perusteilla myös alla selos- tetun kevennetyn lomautusmenettelyn mukaisesti. Kevennetyn lomautusmenette- lyn mukaan työsopimuslain 5 luvun mukaisin perustein toimeenpantavat lomau- tukset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n mukaisen ennakkoselvityksen ja työntekijän kuule- misen piiriin.

Soveltamisohje:

Kevennettyä lomautusmenettelyä käytettäessä työnantajan ei tarvitse neuvotella asiasta eli neuvotteluja ei tarvitse käydä luottamusmiehen, muun työntekijöiden edustajan tai työntekijän/työntekijöiden kanssa.

Mikäli tanssioppilaitoksessa on luottamusmies, työnantajan tulee ilmoit- taa hänelle kevennetyn lomautusmenettelyn mukaisesta lomautuksesta lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä tai välittömästi lomautusil- moituksen antamisen jälkeen.

Jos oppilaitoksen syys- ja kevätkausi kestää alle 44 työviikkoa, voidaan opettaja lomauttaa kevennettyä lomautusmenettelyä noudattaen siltä osin kuin syys- ja kevätkauden pituus alittaa 44 työviikkoa, eikä erotusta voida kattaa tekemällä muuta työtä. Lomautus voidaan kohdistaa kuitenkin vain kevätkauden päättymi- sen ja seuraavan lukuvuoden alkamisen väliseen aikaan. Viimeistään lomau- tusilmoitusta annettaessa työnantajan tulee selvittää opettajalle xxxxxxxxxxx pe- ruste. Lomautusilmoitusaika on 14 kalenteripäivää.

29 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsopimuksen päättyminen määräytyy työsopimuslain 6–8 lukujen perusteella.

2. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei toi- sin ole sovittu:

A. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuot- ta

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4, mutta enintään 8 vuotta

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8, mutta enintään 12 vuotta

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

B. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jat- kuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

3. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työ päättyy ilman irtisano- misaikaa sovitun työkauden päättyessä.

4. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muuten lopettamaan työsuh- teen ennen määräaikaa, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko.

VIII LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

30 § Ammattitaidon ylläpito ja koulutus ‌

1. Opettaja saa korvauksetta käydä koulunsa tunneilla ammattitaitonsa ylläpitä- miseksi ilmoittamalla siitä etukäteen ko. opettajalle. Osallistuminen ei saa aiheut- taa vahvistettujen oppilasmäärien ylittämistä. Osallistumisoikeus ei koske erikois- eikä tiiviskursseja.

2. Jatkuvan koulutustoiminnan periaate

Yhteiskunnan kehittyminen ja tanssinopetusalan sekä tanssinopettajan työn luon- teen muuttuminen edellyttävät usein jatkuvaa koulutustoimintaa. Sopijaosapuolet suosittelevat oppilaitoksia suhtautumaan myönteisesti koulutukseen kunkin oppi- laitoksen olosuhteet huomioiden.

3. Koulutussuunnitelma

Ammatillinen osaaminen ja alan kehitys sekä tanssinopetusalan ja tanssinopetta- jan työn luonteen muutostarpeita kannustetaan arvioimaan vuosittain henkilökun- nan kanssa käytävissä keskusteluissa. Mahdollisten arvioiden perusteella voi- daan laatia koulutussuunnitelma.

31 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

32 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii Teatteri- ja media- työntekijöiden liitto ry:n jäsenmaksut työntekijän palkasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

33 § Kokoontuminen työpaikalla ‌

1. Työntekijöillä on oikeus saada tanssioppilaitoksen tiloja käyttöönsä luottamus- miehen tai työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi tai työsuhdeasioiden käsittelemis- tä varten silloin kun se on mahdollista tilojen opetuskäytön häiriintymättä.

IX LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYDEN RATKAISEMI- NEN JA SELVIYTYMISLAUSEKE ‌

34 § Työrauhavelvoite ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekir- joitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella.

35 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen niistä määräyksistä, joissa asi- asta on erikseen mainittu.

Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen välillä tai luottamusmiehen puuttuessa muun työntekijöiden valitseman edustajan tai yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti.

Jos asia koskee ainoastaan yhtä työntekijää, voidaan asiasta neuvotella ja sopia työnantajan edustajan ja yksittäisen työntekijän välillä.

Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Yli vuoden määräaikai- nen tai toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irti- sanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

36 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä oleva tanssioppilaitos joutuu sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin tai rahoitusmahdollisuudet olennaisesti huono- nevat, työehtosopimuksen työehdoista voidaan paikallisesti sopia toisin, jotta tans- sioppilaitoksen toimintaedellytykset ja työpaikat voidaan turvata.

Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä tanssioppilaitosta tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja luottamusmies tai tämän puuttuessa kaikki työntekijät yhdessä. Neuvotteluissa työntekijöitä avustaa Teme. Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään lukuvuodeksi ja sen jatkamisesta voidaan tarvittaessa sopia.

37 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on pyrittävä neuvottelemaan ko. työnantajan tai hänen edustajansa sekä työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen välillä. Jos toinen osapuoli sitä haluaa, asiasta on laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat.

2. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, voidaan asia toisen osapuolen toimesta siirtää käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa, joita käydään allekirjoittaneiden järjestöjen kes- ken. Jos asia siirretään liittojen ratkaistavaksi, asiasta on laadittava molempien osapuolten allekirjoittama muistio, jossa on mainittava erimielisyyttä koskeva asia, tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei yksimielisyyttä saavuteta liittoneuvotteluissa, asia voidaan saattaa työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

38 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa 31.1.2020 saakka. So- pimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanota viimeistään kuukautta ennen sopi- muskauden päättymistä.

2. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku osa- puoli kirjallisesti ilmoittaa neuvottelut päättyneiksi.

3. Kuntien yleistä kalleusluokitusta noudatetaan sopimuskauden loppuun asti sellai- sena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa vuodelta 2005.

Helsingissä 28. päivänä helmikuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry SUOMEN TANSSIOPPILAITOSTEN LIITTO STOPP ry TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

TANSSINOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN 1.2.2018– 31.1.2020

Aika 28.2.2018

Sopimusosapuolten välillä on saavutettu uutta työehtosopimusta koskeva neuvottelu- tulos, joka on hyväksytty kaikkien sopimusosapuolten hallinnoissa.

1 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2018 ja on voimassa 31.1.2020 saakka. Sopi- muksen voimassaolo jatkuu 31.1.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä kummal- takaan puolelta kirjallisesti irtisanota viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2 Palkankorotukset

2.1 Palkankorotukset vuonna 2018 ja 2019

2.1.1 Vuosi 2018

Palkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,5 % suuruisella korotuksella.

Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,1 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % oppilaitoskohtaisena eränä, jonka kohdenta- misesta päättää työnantaja alla olevan ohjeistuksen mukaisesti.

Oppilaitoskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tammikuun 2018 pe- ruskuukausipalkoista.

Taulukkopalkat vuosi 2018

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,70 %:lla.

Taulukkopalkkoihin 1.5.2018 tehdyn 0,70 % korotuksen lisäksi taulukko- palkkoja on korjattu siten, että palkkataulukoiden väliset suhteet olisivat loogisemmassa suhteessa toisiinsa niin vaativuusryhmien, kokemusvuo- silisien, paikkakuntakalleusluokkien kuin tuntipalkkojenkin osalta. Sopija- osapuolet ovat laatineet uudet palkkataulukot, joihin on tehty edellä mai-

nitut muutokset. Uudet palkkataulukot ovat allekirjoituspöytäkirjan liittee- nä.

Vuosi 2019

Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,7 % suuruisella korotuksella.

Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuksesta 1,1 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,6 % oppilaitoskohtaisena eränä, jonka kohdenta- misesta päättää työnantaja.

Oppilaitoskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tammikuun 2019 pe- ruskuukausipalkoista.

Taulukkopalkat vuosi 2019

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,1 %:lla. Uudet palkkataulukot ovat allekir- joituspöytäkirjan liitteenä.

Oppilaitoskohtaisen erän toteuttamistapa vuosina 2018 ja 2019

Oppilaitoskohtaisen eli työnantajan päättämän erän tarkoituksena on tu- kea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeu- denmukaisuutta sekä oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Työntekijöi- den osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä ko- rotusten jakamisessa.

Luottamusmiehelle tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, koko opetus- henkilöstölle, selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Työnantaja antaa selvityksen luottamusmiehelle tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, koko opetushenkilöstölle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa korotusajankohdasta.

2.1.2 Luottamusmieskorvausten korotukset

Luottamusmiehen korvausta korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,2 %:lla pyöristäen seuraavaan täy- teen euroon. Täten työehtosopimuksen 27.5 §:n mukainen korvaus ko- rottuu 58 euroon.

3 Työehtosopimuksen tekstimuutokset

3.1 Koeaika

Muutetaan työehtosopimuksen 3 §:n 4. kohta kuulumaan seuraavasti:

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavas- ta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

3.2 Palkkaluokat

Muutetaan työehtosopimuksen 6.1 § kuulumaan seuraavasti:

1. Opettajien peruspalkat määräytyvät vähintään seuraavien palkka- luokkien mukaisesti:

1) tanssin ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoi- sen tutkinnon suorittanut opettaja

2) tanssin alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulu- tutkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opet- taja

3) toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen tanssinopettajatutkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja

4) muu tanssi- tai liikunta-alan kokemus tai pätevyys

5) tilapäiset sijaiset, joilla ei ole mitään 1-3 kohtien mukaista tutkin- toa tai 4 kohdan mukaista kokemusta tai pätevyyttä säännöllises- tä opetustyöstä.

Soveltamisohje: Säännölliseksi opetustyöksi ei katsota yk- sittäisiä, lyhyehköjä sijaistamisia.

3.3 Kuukausipalkka

Muutetaan työehtosopimuksen 7 §:n 4. kohdassa oleva soveltamisohje kuulumaan seuraavasti:

4. Opetustuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 4,3:lla, jolloin saadaan viikkopalkka, joka jaetaan viikon keskimääräisellä opetus- tuntimäärällä.

Soveltamisohje

Mikäli opettaja on työnantajan luvalla estynyt pitämään työ- vuoroluettelon mukaisia tuntejaan muun kuin sairauden, ta- paturman, pakottavan perhesyyn tai muun vastaavan syyn johdosta, huomioidaan tämä palkassa seuraavasti: työehto- sopimuksen 7.4 §:n mukaan lasketusta viikkopalkasta vä- hennetään tuntipalkka kerrottuna poissaolopäivän opetus- tunneilla.

3.4 Tuntipalkka

Muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n 1. kohta kuulumaan seuraavasti:

Tuntipalkkaisten opettajien vähimmäispalkat ovat liitteessä 1 olevan tau- lukon mukaiset. Tuntityöntekijän palkka voidaan maksaa kerran kuukau- dessa.

3.5 Ikälisät

Lisätään työehtosopimukseen 9 §:ään uusi 4. kohta:

Työehtosopimusosapuolet suosittelevat oppilaitosta ottamaan huomioon opettajan ikääntymisen ja sen myötä mahdollisesti tulevat fyysiset rajoit- teet sekä kehottavat tarkastelemaan mahdollisuuksia muokata opettajan toimenkuvaa siten kuin se on mahdollista oppilaitoksen olosuhteet huo- mioiden.

3.6 Työaika

Lisätään työehtosopimuksen 10 §:ään uusi 8. kohta:

8. Työn tapahtuessa tapahtumissa tai vastaavissa tilaisuuksissa tulee etukäteen laatia ohjeellinen työvuoroluettelo, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika, mahdollinen varallaolo- ja vapaa-aika. Tällöin on suosi- teltavaa käydä läpi tapahtuman tai vastaavan tilaisuuden työaikakor- vaukset sekä sen luonteesta johtuvat mahdolliset äkilliset aikataulu- muutokset ja muut erityispiirteet sekä tehtävät pääpiirteittäin.

Työn tapahtuessa 1 momentissa mainituissa tapahtumissa tai vas- taavissa tilaisuuksissa tanssioppilaitos ja työntekijä voivat paikallisesti sopia työajasta ja työaikakorvauksista tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen.

Tämä määräys on sopimuskauden mittainen kokeilu ja on voimassa 31.1.2020 saakka. Kokeilun päättyessä ja jos jatkosta ei sopimus- osapuolten välillä sovita, palataan vanhoihin käytäntöihin.

3.7 Päätoimisen opettajan työvelvoite

Muutetaan työehtosopimuksen 11 §:n toinen momentti kuulumaan seuraavasti:

Osa-aikaisen opettajan työvelvoite määräytyy suhteessa opetusvelvolli- suuteen. Työnantajien on pyrittävä huomioimaan osa-aikaisten opettajien osalta heidän muut mahdolliset työsuhteensa ja niistä aiheutuvat velvoit- teet.

Lisätään työehtosopimuksen 11 §:ään uusi kolmas momentti kuulumaan seuraavasti:

Päätoimisen tuntipalkkaisen opettajan velvollisuuksiin kuuluu osallistua kerran lukukaudessa opettajainkokoukseen. Tästä maksetaan korvaus työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti. Oppilaitoksen tavoitteiden toteu- tumisen ja yhteisöllisyyden kannalta on suotavaa osallistua myös muihin kokouksiin ja neuvotteluihin.

3.8 Sivutoimisen tuntiopettajan työvelvoite

Muutetaan työehtosopimuksen 12 § kuulumaan seuraavasti: 12 § Sivutoimisen tuntiopettajan työvelvoite

Tuntipalkkaisen opettajan tehtäviin kuuluu ilman erillistä korvausta

• tuntien valmistelu työnantajan edellyttämällä tavalla

• oppilastöiden valmistelu oppituntien puitteissa

• viikkolistojen täyttäminen

• omien oppilaiden arviointi

Muusta kuin opetus- ja em. työstä maksettavasta korvauksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä erikseen. Tästä sovittaessa tulee huo- mioida muun työn vaativuus ja opettajan ammattitaito näihin tehtäviin.

Tuntiopettajan osallistuminen erikseen korvattaviin oppilaitoksen ko- kouksiin ja neuvotteluihin on oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisen ja yhteisöllisyyden kannalta suotavaa.

3.9 Tauot ja siirtymiset toimipaikkojen välillä

Lisätään työehtosopimuksen 14 §:ään uusi 3. kohta kuulumaan seuraavasti ja muu- tetaan kohtien numerointia sitä vastaavasti:

Jos työntekijän toivomuksesta opetustuntien väliin sijoitetaan tauko, se ei ole työaikaa eikä siitä makseta 14 §:n mukaisia korvauksia.

3.10. Työvuoroluettelo

Muutetaan työehtosopimuksen 15 §:n 1. kohta kuulumaan seuraavasti:

1. Kirjallinen työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvis- sä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjak- son alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä. Yleiset kokouspäivät ja työntekijän vapaapäivät pyritään ilmoittamaan neljä viikkoa aikaisemmin.

Soveltamisohje:

Yleisillä kokouspäivillä tarkoitetaan kaikille opettajille suun- nattuja kokouksia.

3.11 Ylityö

Muutetaan työehtosopimuksen ylityötä koskeva 17 §:n 2. kohta kuulumaan seuraa- vasti:

2. Ylityö korvataan laskemalla opetustuntipalkka tämän työehtosopi- muksen 7 §:n 4. kohdan mukaista laskentatapaa noudattaen seuraa- vasti:

Kahdelta ensimmäiseltä opetusvelvollisuuden ylittävältä opetustunnil- ta maksetaan opetustunnin palkka 50 %:lla korotettuna sekä kultakin seuraavalta opetustunnilta maksetaan opetustuntipalkka 100 %:lla korotettuna.

Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan mukainen ylityö korvataan las- kemalla tuntipalkka käyttämällä tuntipalkkajakajana 162. Opetustunti- palkan ylityö lasketaan kuitenkin vain työehtosopimuksen 7 §:n 4. xxxxxx mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Jakajaa 162 käytetään vain opetuksettomien viikkojen aika- na tehdyn lisä- ja ylityökorvauksen laskemiseen.

Mikäli paikallisesti sovitaan 10 §:n 8. kohdan mukaisesta tapahtumis- sa ja vastaavissa tilaisuuksissa tehdystä työstä, on mahdollista sopia toisin myös tämän pykälän 2 kohdan mukaisesta jakajasta.

Tähän pykälään 1.2.2018 tulleet muutokset ovat osa sopimuskauden mittaista kokeilua ja näin ollen ovat voimassa 31.1.2020 saakka. Ko- keilun päättyessä ja jos jatkosta ei sopimusosapuolten välillä sovita, palataan vanhoihin käytäntöihin sekä muutetaan työehtosopimukseen kirjaukset, kuten ne olivat voimassa 31.1.2018.

3.12 Sairausajan palkka

Muutetaan työehtosopimuksen 24 §:n 8. kohta kuulumaan seuraavasti:

8. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työ- hön.

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkä- rintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Kun työterveys- huollon tai julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla, terveyden- tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa sai- raslomatodistuksen enintään 3 päiväksi. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

Mikäli työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Opettajat on ohjeistettava siitä, minkälaisen selvityksen näistä sairauspoissa- oloistaan työntekijän tulee esittää.

3.13 Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Muutetaan työehtosopimuksen 25 §:n 2. kohdan 5. momentti kuulumaan seuraavasti:

Mikäli työntekijä jää hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle, työnte- kijän tulee ilmoittaa asiasta kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.

3.15 Lomauttaminen ja kevennetty lomauttamismenettely

Muutetaan työehtosopimuksen 28 § ja otsikko kuulumaan seuraavasti: (Uusi 28 § korvaa vanhan 28 §:n):

28 § Lomauttaminen ja kevennetty lomautusmenettely

1. Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5 luvun säännösten mukaisesti.

2. Työntekijä voidaan lomauttaa 1. kohdassa mainituilla perusteilla myös alla selostetun kevennetyn lomautusmenettelyn mukaisesti. Kevennetyn lomautusmenettelyn mukaan työsopimuslain 5 luvun mukaisin perustein toimeenpantavat lomautukset eivät kuulu yhteis- toimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n mukaisen ennakkoselvityksen ja työntekijän kuulemisen piiriin.

Soveltamisohje:

Kevennettyä lomautusmenettelyä käytettäessä työnantajan ei tarvitse neuvotella asiasta eli neuvotteluja ei tarvitse käy- dä luottamusmiehen, muun työntekijöiden edustajan tai työn- tekijän/työntekijöiden kanssa.

Mikäli tanssioppilaitoksessa on luottamusmies, työnantajan tulee ilmoittaa hänelle kevennetyn lomautusmenettelyn mu- kaisesta lomautuksesta lomautusilmoituksen antamisen yh- teydessä tai välittömästi lomautusilmoituksen antamisen jäl- keen.

Jos oppilaitoksen syys- ja kevätkausi kestää alle 44 työviikkoa, voi- daan opettaja lomauttaa kevennettyä lomautusmenettelyä noudatta- en siltä osin kuin syys- ja kevätkauden pituus alittaa 44 työviikkoa, ei- kä erotusta voida kattaa tekemällä muuta työtä. Lomautus voidaan kohdistaa kuitenkin vain kevätkauden päättymisen ja seuraavan luku- vuoden alkamisen väliseen aikaan. Viimeistään lomautusilmoitusta annettaessa työnantajan tulee selvittää opettajalle xxxxxxxxxxx pe- ruste. Lomautusilmoitusaika on 14 kalenteripäivää.

3.16 Jatkuvan koulutustoiminnan periaate ja koulutussuunnitelma

Lisätään työehtosopimukseen 30 §:ään uusi 2. ja 3. kohta sekä muutetaan pykälän otsikoksi Ammattitaidon ylläpito ja koulutus

2. Jatkuvan koulutustoiminnan periaate

Yhteiskunnan kehittyminen ja tanssinopetusalan sekä tanssinopettajan työn luonteen muuttuminen edellyttävät usein jatkuvaa koulutustoimin- taa. Sopijaosapuolet suosittelevat oppilaitoksia suhtautumaan myöntei- sesti koulutukseen kunkin oppilaitoksen olosuhteet huomioiden.

3. Koulutussuunnitelma

Ammatillinen osaaminen ja alan kehitys sekä tanssinopetusalan ja tans- sinopettajan työn luonteen muutostarpeita kannustetaan arvioimaan vuosittain henkilökunnan kanssa käytävissä keskusteluissa. Mahdollisten arvioiden perusteella voidaan laatia koulutussuunnitelma.

3.17 Paikallinen sopiminen

Lisätään työehtosopimukseen uusi 35 § kuulumaan seuraavasti ja muutetaan pykä- lien numerointia sitä vastaavasti: (nykyinen selviytymislauseke on uusi 36 §)

35 § Paikallinen sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen niistä määräyksistä, joissa asiasta on erikseen mainittu.

Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen välillä tai luotta- musmiehen puuttuessa muun työntekijöiden valitseman edustajan tai yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Paikallinen so- pimus tehdään kirjallisesti.

Jos asia koskee ainoastaan yhtä työntekijää, voidaan asiasta neuvotella ja sopia työnantajan edustajan ja yksittäisen työntekijän välillä.

Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Yli vuoden määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voi- daan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua ir- tisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan työehtoso- pimuksen määräyksiä.

4 Muut asiat:

Työehtosopimuksen 6.1 §:n uuden 5) palkkaluokan palkka määritellään tuntipalkkataulukoihin siten, että se on 80 % alimmasta taulukkopalkasta.

Helsingissä, helmikuun 28. päivänä 2018 Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry

LIITE 1: PALKKAHINNOITTELU ‌

Täyttä työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa tekevien työntekijöiden kuukausipalkat ovat vähintään seuraavat:

Vähimmäiskuukausipalkat 1.5.2018 lukien ‌

I Paikkakuntakalleusluokka

6 § Peruspalkka 2 v 4 v 6 v 9 v 12 v 15 v

4 1795,98 1921,70 2056,22 2179,59 2288,57 2403,00 2523,15

3 1830,52 1958,66 2095,77 2221,52 2332,60 2449,23 2571,69

2 1880,06 2011,66 2152,48 2281,63 2395,71 2515,50 2641,28

1 1931,97 2067,21 2211,91 2344,62 2461,85 2584,94 2714,19

II Paikkakuntakalleusluokka

6 §	Peruspalkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
	4 1752,18	1874,83	2006,07	2126,43	2232,75	2344,39	2461,61
	3 1785,87	1910,88	2044,64	2167,32	2275,69	2389,47	2508,94
	2 1834,20	1962,59	2099,97	2225,97	2337,27	2454,13	2576,84
	1 1884,85	2016,79	2157,97	2287,45	2401,82	2521,91	2648,01

Vähimmäiskuukausipalkat 1.4.2019 lukien

I Paikkakuntakalleusluokka

6 §	Peruspalkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
	4 1815,74	1942,84	2078,84	2203,57	2313,75	2429,44	2550,91
	3 1850,66	1980,21	2118,82	2245,95	2358,25	2476,16	2599,97
	2 1900,75	2033,80	2176,17	2306,74	2422,08	2543,18	2670,34
	1 1953,23	2089,96	2236,26	2370,44	2488,96	2613,41	2744,08

II Paikkakuntakalleusluokka

6 §	Peruspalkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
	4 1771,45	1895,45	2028,13	2149,82	2257,31	2370,18	2488,69
	3 1805,52	1931,91	2067,14	2191,17	2300,73	2415,77	2536,56
	2 1854,39	1984,20	2123,09	2250,48	2363,00	2481,15	2605,21
	1 1905,59	2038,98	2181,71	2312,61	2428,24	2549,65	2677,13

Vähimmäistuntipalkat 1.5.2018 lukien ‌

60 min palkka

I Paikkakuntakalleusluokka

Peruspalkka 2 v 4 v 6 v 9 v 12 v 15 v

5 23,55

4 29,44 30,91 32,46 34,08 35,78 37,57 39,45

3 30,54 32,07 33,67 35,35 37,12 38,98 40,93

2 31,29 32,85 34,49 36,21 38,02 39,92 41,92

1 32,09 33,69 35,37 37,14 39,00 40,95 43,00

II Paikkakuntakalleusluokka

Peruspalkka 2 v 4 v 6 v 9 v 12 v 15 v

5 22,80

4 28,50 29,93 31,43 33,00 34,65 36,38 38,20

3 29,56 31,04 32,59 34,22 35,93 37,73 39,62

2 30,29 31,80 33,39 35,06 36,81 38,65 40,58

1 31,06 32,61 34,24 35,95 37,75 39,64 41,62

Vähimmäistuntipalkat 1.4.2019 lukien

60 min palkka

I Paikkakuntakalleusluokka

Peruspalkka 2 v 4 v 6 v 9 v 12 v 15 v

5 23,82

4 29,77 31,26 32,82 34,46 36,18 37,99 39,89

3 30,88 32,42 34,04 35,74 37,53 39,41 41,38

2 31,64 33,22 34,88 36,62 38,45 40,37 42,39

1 32,45 34,07 35,77 37,56 39,44 41,41 43,48

II Paikkakuntakalleusluokka

Peruspalkka 2 v 4 v 6 v 9 v 12 v 15 v

5 23,06

4 28,82 30,26 31,77 33,36 35,03 36,78 38,62

3 29,89 31,38 32,95 34,60 36,33 38,15 40,06

2 30,63 32,16 33,77 35,46 37,23 39,09 41,04

1 31,41 32,98 34,63 36,36 38,18 40,09 42,09

45, 75 ja 90 minuutin pituisten opetustuntien tuntipalkat lasketaan 60 minuutin taulukkopalkasta. Esim. 45 minuutin pituisen opetustunnin palkka lasketaan siten, että kerrotaan ko. tuntipalkka 0,75 :lla. Vastaavasti esim. 90 minuutin pituisen opetustunnin palkka lasketaan kertomalla ko. tuntipalkka 1,5:lla.

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS ‌

Kunnan nimi	Xxxxxxx- luokka	Xxxxxx nimi	Xxxxxxx- luokka
Espoo	l	Brändö	l
Helsinki	l	Eckerö	l
Hyvinkää	l	Xxxxxxxx	l
Hämeenlinna	I	Föglö	I
Joensuu	I	Geta	I
Jyväskylä	I	Hammarland	I
Järvenpää	I	Houtskari	I
Kauniainen	I	Hyrynsalmi	I
Kemi	I	Inari	I
Kemijärvi	I	Iniö	I
Kerava	I	Jomala	I
Kuopio	I	Keminmaa	I
Kuusamo	I	Kirkkonummi	I
Maarianhamina	I	Kittilä	I
Oulu	I	Kolari	I
Rovaniemi	I	Korppoo	I
Tampere	I	Kuhmo	I
Tornio	I	Kuivaniemi	I
Vaasa	I	Kumlinge	I
Vantaa	I	Kökar	I
		Lemland	I
		Lumparland	I
		Muonio	I
		Nauvo	I
		Pelkosenniemi	I
		Pello	I
		Posio	I
		Ranua	I
		Ristijärvi	I
		Rovaniemen mlk	I
		Salla	I
		Saltvik	I
		Savukoski	I
		Simo	I
		Sodankylä	I
		Sottunga	I
		Sund	I
		Tervola	I
		Utsjoki	I
		Vårdö	I
		Ylitornio	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry

LIITE 2: OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ ‌

Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu, joka alkaa 1.8.2016. Työaikapankin kokemuk- sista tehdään yhteenveto, jonka perusteella sopijaosapuolet sopivat jatkosta erik- seen. Mikäli jatkosta ei sovita, kokeilu päättyy 31.7.2019.

Työaikapankki ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry sopivat työaikapankista sekä ohjeista yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi.

Ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaan- saatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaatteista, työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan oppilaitos- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankin tarkoituksena on kerryttää lukuvuoden aikana työaikaa tasattavaksi esim. opetuksettomille viikoille tai muutoin sovittuna aikana.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työehtosopimuksen mukaisia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näi- den lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.

Työaikapankin ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työehtoehtosopi- musten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopimuksessa ole nimen- omaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin osatekijä. Tällaisia työaika- joustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen va- paana ja lomarahan vaihto vapaaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä kos- kevat ohjeet ovat suosituksia. Ne oppilaitokset, jotka ottavat käyttöön työaikapankin, noudattavat tämän ohjeen määräyksiä.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä oppilaitostasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa- ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muu- tettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa-aika vä- hennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaika- pankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työai- kaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. lisätyöt se- kä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nos- taa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakorvaukseksi katsotaan 20 tun- nin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimer- kiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aikaperusteisek- si, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi erotellen opetus- ja muun työn tunnit omiksi ti- leikseen. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muute- taan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksi- lökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työnteki- jän henkilökohtaisesta säästöstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaik- ki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sopimusta laadittaessa on määriteltävä laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettäväksi vapaa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työai- kapankkivelkaa. Enimmäismäärät arvioidaan ja sovitaan paikallisesti ennen järjes- telmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän alkupe- räisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siirtyy työaikapank- kia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttöjärjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuodelta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lainausmahdol- lisuuksien enimmäismääriä tulee oppilaitoskohtaisesti ottaa huomioon toiminnan luonne, henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmen- tää oppilaitostasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankkijärjestel- män sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.

Työnantajalla on oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sanoen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Niin ikään työnantajan tulee hyväk- syä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on oppilaitoskohtaisesti sovittava jäl- jempänä kohdissa 1-13 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa oppilaitoskohtai- sissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ke- tään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaeh- toisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannal- ta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi oppilaitoskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla ta- valla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpi- toon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alka- en.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttami- nen hänen osaltaan

Oppilaitoskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen jär- jestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mi- käli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan oppilaitoksessa sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit tasoitetaan työai- kajärjestelyin 4 kk:n kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaikapankkisal- dojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työsuh- teen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on oppilaitoskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nolla- ta työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen men- nessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olen- nainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan pur- kaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Oppilaitoskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloin- kin käytössä olevista osatekijöistä.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työai- kaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että työehtosopi- muksessa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääristä voidaan poiketa työaikapankkijärjestelmää sovellettaessa.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Lisätyön palkka

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

5. Työajan siirtäminen työaikapankkiin ja vapaan pitäminen

Ennen kuin sovitaan työtuntien tekemisestä työaikapankkiin, on määriteltävä, onko kyse työnantajan kanssa sovitusta työstä, jossa työehtosopimuksen mu- kaista tavanomaista säännöllistä työaikaa pidentäen tehdään työaikaa pankkiin vai onko kyse työnantajan aloitteesta tehtävästä lisätyöstä.

Edellisessä kappaleessa todetulla tavalla tehdyt työtunnit siirretään työaika- pankkiin yksinkertaisina tunteina tunti tunnista.

Ylityönä tehdyn työn työtunteja ei ole tarkoitettu siirrettäväksi työaikapankkiin. Näiden tuntien vapaaksi vaihtamisesta on sovittu työehtosopimuksen 17 §:n 3. kohdassa.

Työaikapankkivapaata pidettäessä tarkoittaa yhden työaikapankkitunnin vähen- täminen saldosta yhden tunnin palkallista vapautusta työstä ottaen kuitenkin huomioon jäljempänä kohdassa 8 on todetut laskentaohjeet.

6. Opetustuntien ja muun työn tuntien merkitseminen työaikapankkitilillä Tanssinopettajien työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. kohtien mukaiset opetus- tunnit kertyvät työaikapankkiin koodilla A.

Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan ja 13 §:n mukainen muu työ on 37,5 viik- kotyötunnin mukaista työaikaa, joka kertyy työaikapankkiin koodilla B.

Opetustunti merkitään työaikapankkitilille koodilla A Muu työ merkitään työaikapankkitilille koodilla B

Muu työ voidaan oppilaitoskohtaisesti tarvittaessa jakaa kahteen osaan työn vaativuuden mukaan, esim. muu työ ja vaativa muu työ. Tällöin myös vaativan muun työn tuntikerroin sovitaan oppilaitoskohtaisesti. Vaativan muun työn tunnit siirretään työaikapankkiin sovitun kertoimen mukaisesti laskettuina yksinkertai- sina tunteina.

7. Työaikapankin saldojen nollaus

Työaikapankkien työaikasaldojen nollausta ei ole rajattu työehtosopimuksessa todettuun lukuvuosikohtaiseen 44 viikon pituiseen ajanjaksoon, jolloin on mah- dollista kerätä työaikapankkiin työaikasaldoa käytettäväksi seuraavan lukuvuo- den aikana.

Jos työntekijän työsuhteen päättyessä ei ole voitu nollata työaikapankkitilin sal- doa antamalla vapautusta työstä, maksetaan korvaamatta olevilta tunneilta yk- sinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.

8. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suori- tettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Opetustunnit maksetaan työaikapankista opetustunteina käyttäen koodilla A olevia pankkitunteja. Opetustuntien saldon nollautuessa, käytetään muun työn tuntisaldoa eli koodilla B olevia pankkitunteja. Jos opetustuntien saldo (koodi A) ei riitä kattamaan opetusviikon työaikaa, otetaan käyttöön muun työn tuntisaldo (koodi B). Käytettäessä eri koodiryhmissä olevia työaikapankkitunteja toisen koodiryhmän piirissä olevan työajan vapaaksi vaihtamiseen on laskennassa huomioitava työehtosopimuksen 10 §:n 2. ja 4. kohdissa todetut periaatteet.

9. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkanmak- supäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia kos- kevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.

10. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työn- tekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat työntekijän käytettävissä pankkivapaata pidettäessä.

11. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisim- man hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöl- listen tarpeiden kanssa, ottaen huomioon oppilaitoksen työtilanne ja henkilöstö- resurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.

Järjestelmästä oppilaitoksissa sovittaessa on samalla sovittava myös säästämi- sen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä so- pimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Oppilaitoksissa on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.

12. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi työaikapankkivapaat kerryttävät normaalisti työsuhteen perusteella ker- tyviä etuisuuksia.

Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työ- aikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta laskettaes- sa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Oppilaitoskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henki- lö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteetti- periaatetta, ellei oppilaitoskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma se- kä äitiys- ja isyysvapaa. Työntekijä voi varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajan- kohtaa ja näissä tilanteissa suositellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

13. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestelmästä.

Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tilikauden päättyes- sä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäessä.

14. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankkivapaa vä- hennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei koh- distu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkiva- paa-ajalta maksettava palkka on aina samanlaatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu.

Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoinkin perii.

15. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Oppilaitoskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustu- vat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla tämän ohjeen määräysten puitteissa.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikum- pi oppilaitoskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapankkijär- jestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä sal- doa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo(+/-) rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan tämän työehtoso- pimuksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62,

00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Suomen Tanssioppilaitosten Liitto, STOPP ry

Xxxxxxxxxxxxx 00 X 00,

00260 Helsinki

Puh. x000 (0)000 000 000

xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxx

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry

Xxxxxxxxxxxxxx 00 X,

00170 Helsinki

Puh. (00) 0000 0000 ja (00) 0000 0000

xxx.xxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TANSSINOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata