ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n välillä saavutettiin 17.4.2020 tanssinopet- tajien työehtosopimuksen uudistamiseksi neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 24.4.2020 mennessä liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 18.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Uudis- tetun työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopi- muksen määräyksiä.

Uusi sopimuskausi päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 men- nessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irti- sanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päätty- mistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työ- ehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehto- sopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2 Palkantarkistukset

2.1 Palkantarkistukset vuonna 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon oppilaitok- sen taloudellinen tilanne. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löy- tää kunkin oppilaitoksen tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Ta- voitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään 15.4.2022 men- nessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,5 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi työnantaja käyttää sopimuksen voimaantulon jälkeen, kuitenkin vii- meistään 1.10.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korottamiseen oppilaitoskohtaisesti 0,3 %, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Oppilaitoskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten opettajien maaliskuun 2022 perus- kuukausipalkoista ja tuntipalkkaisten opettajien maaliskuun 2022 opetus- tuntipalkoista.

Oppilaitoskohtaisen eli työnantajan päättämän erän tarkoituksena on tu- kea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeuden- mukaisuutta sekä oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä korotus- ten jakamisessa.

Luottamusmiehelle tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, koko opetushen- kilöstölle, selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Työnantaja antaa selvityksen luottamusmiehelle tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, koko opetushenkilöstölle kirjallisesti mah- dollisimman pian palkankorotuksen jälkeen, kuitenkin viimeistään 15.11.2022.

Taulukkopalkat vuosi 2022

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta 1,5 %:lla.

Luottamusmieskorvaus

Luottamusmiehen korvausta korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,66 %:lla pyöristäen seuraavaan täyteen euroon, jonka jälkeen luottamusmiehen korvaus on yhteensä 61 euroa.

2.2 Palkantarkistukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijaisena vaihtoehtona on paikallinen

palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus ja sen ja- kautuminen sovitaan osapuolten neuvotteluissa 15.12.2022 mennessä.

Osapuolet tarkastelevat 15.12.2022 mennessä arvioitavissa olevia talou- den näkymiä tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin pe- rusteella osapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä 1.5.2023 tai sen jälkeen toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä so- pimuskauden jatkamiseen 31.1.2024 jälkeiselle ajalle.

Mikäli 1.5.2023 tai sen jälkeen toteutettavan toissijaisen vaihtoehdon mu- kaisen palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 15.12.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän so- pimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjal- lisesti toimitettava viimeistään 31.12.2022 toisille sopijaosapuolille.

3 Työehtosopimuksen tekstimuutokset

3.1 Lisätään työehtosopimuksen 14 §:ään uusi 5. kohta kuulumaan seu- raavasti:

Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän pykälän kohdista 1. 2. ja 4. Tämä määräys tulee voimaan 1.1.2023.

Ennen määräysten voimaan tuloa järjestetään vähintään kaksi yhteistä keskustelu- ja koulutustilaisuutta oppilaitoksille ja opettajille koskien pai- kallista sopimista.

3.2 Jatketaan työehtosopimuksen 18 §:n 2. kohdan kokeilua kuulumaan seuraavasti:

Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän pykälän 1. kohdan mukaisesta opetustyön sunnuntaityökorvauksesta, kuitenkin niin, että sunnuntaityö- korvauksen tulee aina olla vähintään 50 %. Sunnuntaityökorvauksesta ei voida sopia toisin työsopimuksessa, vaan siitä tulee laatia erillinen paikal- linen sopimus työehtosopimuksen 35 §:n mukaisesti. Jos työhön otetta- essa kuitenkin tiedetään, että ko. opettajan on tarkoitus tehdä työtä sun- nuntaisin, voidaan sunnuntaityökorvauksesta poikkeuksellisesti sopia toi- sin työsopimuksen tekemisen yhteydessä erillisellä määräaikaisella sopi- muksella työehtosopimuksen 35 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän määräyksen mukaisesta korvauksesta sopimi- nen on vapaaehtoista, eikä työntekijä ole velvollinen tekemään tällaista työtä ko. paikallisesti sovitulla korvauksella vastoin tahtoaan.

Tällainen paikallinen sopimus voidaan sopia määräaikaisena yhdeksi lu- kuvuodeksi kerrallaan.

Tämä on määräaikainen kokeilu, joka päättyy kevätlukukauden 2024 päät- tyessä.

3.3 Muutetaan työehtosopimuksen 28 § kohdan viimeisen kappaleen vii- meinen virke kuulumaan seuraavasti:

Lomautusilmoitusaika on 10 kalenteripäivää.

3.4 Muutetaan työehtosopimuksen VII luvun otsikko kuulumaan seuraa- vasti:

Työntekijän lomauttaminen, yhteistoimintaneuvottelut ja työsuhteen päät- tyminen

3.5 Lisätään työehtosopimukseen uusi 29 § kuulumaan seuraavasti (ja muiden pykälien numerointi muuttuu vastaavasti):

Yhteistoimintalaki ja yhteistoimintaneuvottelut

1. Paikallisesti voidaan sopia toisin yhteistoimintalain 2. luvun säännök- sistä. Paikallisesti ei kuitenkaan voida sopia, että vuoropuhelua ei käydä lainkaan. Tämä määräys tulee voimaan 1.1.2023.

2. Yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukainen neuvotteluaika laske- taan alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 19 §:n mukainen kirjallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa.

4 Allekirjoituspöytäkirjaan tulevat merkinnät:

4.1 Perhevapaauudistus

Liitot asettavat työryhmän selvittämään perhevapaauudistuksen vaikutuk- sia työehtosopimukseen. Perhevapaauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana mahdollisesti tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etene- mistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudis- tuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä.

4.2 Etäopetustunnit

Sopimusosapuolet kehottavat työnantajaa ja työntekijää käymään keskus- telua etäopetustuntien käytänteistä. Sopimusosapuolet suosittelevat etä- opetustuntien pidosta, että työ suoritetaan pääsääntöisesti työnantajan ti- loissa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi, että työ suoritetaan työntekijän kanssa sovittavassa muussa paikassa, kuten kotona. Lisäksi osapuolet

suosittelevat, että riippumatta siitä, missä työ suoritetaan, työ tehdään työnantajan tarjoamilla ja maksamilla välineillä, ellei toisin sovita.

4.3 Paikallisen sopimisen kehittäminen

Sopijaosapuolet kehittävät yhdessä sopimuskauden aikana tanssioppilai- tosten paikallisen sopimisen edellytyksiä ja sitoutuvat myötävaikuttamaan paikallisen sopimisen kulttuurin edistämiseen. Liitot arvioivat yhdessä tar- kemmat toimet tämän päämäärän saavuttamiseksi. Toimet voivat olla esim. hyvien paikallisten sopimuskäytänteiden keräämistä sekä jakamista ja erilaisia yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia niin oppilaitosten työnantajien edustajille kuin opettajille. Liitot järjestävät em. tilaisuuksia sekä keväällä että syksyllä 2022.

4.4 Työaikatyöryhmä

Sopijaosapuolet perustavat työehtosopimuksen työaikamääräyksien tar- kastelemista ja kehittämistä koskevan työryhmän. Työryhmän tarkoituk- sena on selvittää tarpeita työehtosopimuksen työaikamääräysten muutta- miseksi.

Työryhmän tarkoituksena on kevään 2022 aikana selvittää, miten asian edistämiseksi voidaan kerätä dataa tanssioppilaitoksilta ja opettajilta. Tar- koitus on kevään 2022 aikana päättää, miten ja miltä ajanjaksoilta dataa kerätään lukuvuonna 2022 -2023.

Helsingissä, helmikuun 18. päivänä 2022 Palvelualojen Työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry Xxxxx Xxxxxxxx

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME ry Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry:n sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n välinen

TANSSINOPETTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

I LUKU: YLEINEN OSA ‌

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tätä sopimusta sovelletaan taidetanssin opetusta harjoittavien yhteisöjen palveluksessa olevien opettajien työ- ja palkkaehtoihin.

Pöytäkirjamerkintä

Tämä sopimus ei koske rehtoreita eikä johtotehtävissä työs- kenteleviä.

2 § Työnantajan yleiset oikeudet ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä määrätä opetus- tuntien laatu.

2. Ikääntyminen:

Työehtosopimusosapuolet suosittelevat oppilaitosta ottamaan huomi- oon opettajan ikääntymisen ja sen myötä mahdollisesti tulevat fyysiset rajoitteet sekä kehottavat tarkastelemaan mahdollisuuksia muokata opettajan toimenkuvaa siten kuin se on mahdollista oppilaitoksen olo- suhteet huomioiden.

3. Oppilaitos tukee toiminnassaan tanssinopettajan työhyvinvointia. Huo- miota voidaan kiinnittää mm. opetusryhmien rakenteisiin, oppilasmää- rään ja muihin erityispiirteisiin oppilaitoksen toiminnan luonne huomi- oiden.

3 § Työsuhteen alkaminen, koeaika ‌

1. Työhönoton tulee yleensä tapahtua kirjallisella työsopimuksella, josta käyvät työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat keskeiset seikat ilmi.

2. Työsopimus solmitaan joko toistaiseksi tai määräajaksi.

Soveltamisohje

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustel- lusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta il- man perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta

samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraa- via määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voi- massa olevina.

3. Työnantajan edustaja ilmoittaa työhön tulevalle uudelle työntekijälle kuka toimii työpaikan työntekijöiden luottamusmiehenä ja missä luotta- musmies on tavattavissa.

Koeaika

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alka- vasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Lääkärintodistuksen esittäminen

5. Työntekijän on palvelukseen tullessaan vaadittaessa esitettävä hyväk- syttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Soveltamisohje

Tämän lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta tulee il- moittaa työntekijälle työsopimusta tehtäessä.

4 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet ‌

1. Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella.

2. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin tar- peen vaatiessa velvollinen tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa työtä.

3. Työntekijä ei saa työnantajan luvatta tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa muutoinkaan sellaista toimintaa, joka työsuhteessa nouda- tettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

II LUKU: PALKKAUS ‌

5 § Palkkausmuodot ‌

1. Opettaja on joko päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tun- tipalkkainen.

2. Opettaja on päätoiminen, kun hän opettaa vähintään 510 minuuttia vii- kossa. Tämä 510 minuuttia voi kertyä esim. 10:stä 45 minuutin ja yh- destä 60 minuutin opetustunnista.

Pöytäkirjamerkintä

Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan työnantajan on, tarvites- saan lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työnteki- jöillensä sopiviin tehtäviin, tarjottava näitä töitä ensin osa-aikai- sille työntekijöilleen.

Soveltamisohje

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia, mutta yhden ryhmän ope- tusjakson pituus voi olla esim. 45, 60, 75 tai 90 minuuttia.

3. Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päät- tymistä seuraavana työnantajan tavanomaisena palkanmaksupäivänä kuitenkin siten, että työnantajalla on aina vähintään 10 kalenteripäivää työsuhteen päättymisestä aikaa maksaa loppupalkka.

6 § Palkkaluokat ‌

1. Opettajien peruspalkat määräytyvät vähintään seuraavien palkkaluok- kien mukaisesti:

1) tanssin ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoi- sen tutkinnon suorittanut opettaja

2) tanssin alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulutut- kinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja

3) toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen tanssinopettajatutkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja

4) muu tanssi- tai liikunta-alan kokemus tai pätevyys

5) tilapäiset sijaiset, joilla ei ole mitään 1-3 kohtien mukaista tutkintoa tai 4 kohdan mukaista kokemusta tai pätevyyttä säännöllisestä ope- tustyöstä.

Soveltamisohje

Säännölliseksi opetustyöksi ei katsota yksittäisiä, lyhyehköjä sijaistamisia.

2. Xxxxxxx opettajalla on tanssin alalla työskentelyn ja kouluttautumisen kautta hankittu riittäväksi katsottava pätevyys tai pedagogisia taikka kasvatustieteellisiä opintoja, tämä voidaan ottaa huomioon opettajan palkkauksessa.

7 § Kuukausipalkka ‌

1. Päätoimisen opettajan työsopimukset tehdään kuukausipalkkaisina ja ne pyritään tekemään toistaiseksi voimassa olevina. Päätoimisen opettajan uudet sopimukset tulee tehdä kuukausipalkkaisina siten, että viimeistään 1.8.2013 päätoimiset opettajat työskentelevät kuukausi- palkkaisina.

2. Täyttä työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa tekevien opet- tajien kuukausipalkkojen vähimmäismäärät ovat liitteessä 1 olevan taulukon mukaiset.

3. Osa-aikaisen opettajan palkkaus määritellään suhteessa opetusvelvol- lisuuteen.

4. Opetustuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 4,3:lla, jolloin saadaan viikkopalkka, joka jaetaan viikon keskimääräisellä opetustun- timäärällä.

Soveltamisohje

Mikäli opettaja on työnantajan luvalla estynyt pitämään työ- vuoroluettelon mukaisia tuntejaan muun kuin sairauden, tapa- turman, pakottavan perhesyyn tai muun vastaavan syyn joh- dosta, huomioidaan tämä palkassa seuraavasti: työehtosopi- muksen 7.4 §:n mukaan lasketusta viikkopalkasta vähenne- tään tuntipalkka kerrottuna poissaolopäivän opetustunneilla.

8 § Tuntipalkka ‌

1. Tuntipalkkaisten opettajien vähimmäispalkat ovat liitteessä 1 olevan taulukon mukaiset. Tuntityöntekijän palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

2. Tuntipalkkaiselle opettajalle maksetaan palkka myös itsenäisyyspäi- vältä, mikäli hänellä olisi ollut itsenäisyyspäivänä oppitunteja. Palkan- maksu edellyttää, että opettajan työsuhde on ollut voimassa vähintään kuusi päivää ennen ko. itsenäisyyspäivää.

3. Tiiviskurssien opettajien tuntipalkat sovitaan erikseen.

9 § Ikälisät ‌

1. Ikälisiin oikeuttavaksi palvelukseksi katsotaan kaikki päätoiminen pal- velus alalla. Päätoimisuus voi täyttyä usean samanaikaisesti alalla ole- van työsuhteen perusteella.

Soveltamisohje

Opettaja on päätoiminen tämän sopimuksen 5 §:n 2. kohdan mukaan.

2. Ikälisiin oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan katsoa muukin palvelus, josta on opettajalle hyötyä tanssinopettajan tehtävässä. Mikäli työso- pimusta tehtäessä ei opettajan kanssa ole sovittu palkkaan sisältyvien ikälisien määrää, katsotaan palkkaan kuitenkin sisältyvän opettajan to- dellisten ikälisävuosien edellyttämä ikälisäosuus.

Palkkoja korotetaan ikälisillä vähintään peruspalkan ja edellisten ikäli- sien yhteismäärästä seuraavasti:

Kuukausipalkkoja korotetaan 2 palvelusvuoden jälkeen	7 %
4	7 %
6	6 %
9	5 %
12	5 %
15	5 %

Tuntipalkkoja korotetaan

2 palvelusvuoden jälkeen 5 %

4 5 %

6 5 %

9 5 %

12 5 %

15 5 %

3. Ikälisiin ovat oikeutettuja sekä kuukausi- että tuntipalkkaiset.

Soveltamisohje

Kuukausipalkkaisen opettajan yksi palvelusvuosi täyttyy vuo- sittaisen työajan täytyttyä, eli opetusviikkojen ollessa enin- tään 44, jos opettaja on päätoiminen.

Tuntipalkkaisen opettajan yksi palvelusvuosi täyttyy, kun yh- destä tai useasta samanaikaisesta työsuhteesta on kertynyt yhteensä 44 opetusviikkoa vuodessa siten, että viikossa on opetusta yhteensä vähintään 510 minuuttia.

Suositus:

Paikallisesti voidaan sopia tai soveltaa käytäntöä, että opet- tajan yksi palvelusvuosi täyttyy, kun yhdestä tai useasta sa- manaikaisesta työsuhteesta on kertynyt opetusviikkoja yh- teensä oppilaitoksen vuosittaisten opetusviikkojen verran si- ten, että viikossa on opetusta yhteensä vähintään 510 minuut- tia.

III LUKU: TYÖAIKA ‌

Yleistä

10 § Säännöllinen työaika ‌

1. Opettajan työaika määräytyy viikoittaisen opetusvelvollisuuden mu- kaan. Lisäksi opettajan tehtäviin ilman erillistä korvausta sisältyvät jäl- jempänä 11–12 §:ssä määrätyt tehtävät.

2 A. Opetusvelvollisuus on täyttä työaikaa tekevillä keskimäärin 1.020 mi- nuuttia viikossa. Tämä 1.020 minuuttia kertyy esim. 17:stä 60 minuu- tin tunnista.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuus voidaan vuoden aikana ylittää yhdellä opetustunnilla viikossa siten, että se tasoittuu vuoden aikana 2A kohdassa tarkoitettuun enimmäismäärään. Opetusvelvol- lisuus voidaan tilapäisesti sopia ylitettäväksi myös kahdella tunnilla, jolloin tunnit tulee tasoittaa ko. lukuvuoden puitteissa.

Tämän lisäksi voidaan tilapäisesti työntekijän aloitteesta so- pia, että opetusvelvollisuus ylitetään enintään viidellä opetus- tunnilla viikossa siten, että sen tasoittumisesta sovitaan työn- antajan ja työntekijän välillä. Jos muuta ei sovita, työajan on tasoituttava ko. lukuvuoden aikana.

2 B. Työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2A. kohtien mukaisen säännöllisen työajan lisäksi työnantaja voi osoittaa opettajalle opetustuntien sijais- tamistyötä. Tämä on opettajan säännöllistä työaikaa ja korvataan yk- sinkertaisella tuntipalkalla (ns. yksi yhteen).

Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa tekevälle opettajalle si- jaistamistyötä voidaan osoittaa lukuvuodessa enintään 540 minuut- tia. Palkkaustavasta riippumatta kaikilla osa-aikaisilla opettajilla si- jaistamistyön minuuttimäärä lasketaan suhteessa kokoaikaisen opet- tajan sijaistamisvelvollisuuteen.

Soveltamisohje:

Sijaistamisvelvoitteen määrä lasketaan seuraavasti: Opetus- velvoite minuutteina jaetaan 1020:llä, josta saatu osamäärä kerrotaan 540:llä.

Esimerkki: opetusvelvollisuuden ollessa 900 minuuttia jae- taan se 1020:llä. Näin saatu osamäärä eli 0,882 kerrotaan 540:llä, mistä saadaan 476 minuuttia.

Työehtosopimuksen 10 §:n 2A. kohdan mukaisen opetusvelvollisuu- den ollessa keskimäärin 151 - 1020 minuuttia viikossa voidaan sijais- tustyö osoittaa enintään kahdelle kalenteripäivälle lukuvuodessa. Jos opettajan työehtosopimuksen 10 §:n 2A. kohdan mukainen opetus- velvollisuus on keskimäärin 150 minuuttia viikossa tai vähemmän, tällöin edellä mainittua sijaistustyötä voidaan osoittaa vain yhdelle kalenteripäivälle lukuvuodessa.

Esimerkki 1: Jos opetusvelvollisuus on 15 x 60min eli 900 mi- nuuttia viikossa (eli 88,2 % täydestä työajasta), on sijaistami- sen minuuttimäärä tällöin 88,2 % 540 minuutista eli enintään 476 minuuttia. Tämä 476 minuuttia voidaan jakaa kahdelle eri kalenteripäivälle lukuvuodessa.

Esimerkki 2: Jos opetusvelvollisuus on 2 x 60min eli 120 mi- nuuttia viikossa (eli 11,8 % täydestä työajasta), on sijaistami- sen minuuttimäärä tällöin 11,8 % 540 minuutista eli enintään 64 minuuttia. Tämä 64 minuuttia voidaan sijoittaa yhdelle ka- lenteripäivälle lukuvuodessa.

Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä yksittäisestä sijaistamis- työstä tapauskohtaisesti asiallisesta henkilökohtaisesta syystä joh- tuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito tai etukäteen varattu maksullinen tilaisuus tai tapahtuma, etukäteen sovittu työ- vuoro toisen työnantajan palveluksessa).

3. Työviikkoja on vuodessa enintään 44.

4. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevan kuukausipalkkai- sen opettajan kanssa voidaan sopia, että sellaisten työviikkojen ai- kana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 44 työviikkoa, tehdään muuta työtä normaalin kuukausipalkan puitteissa. Tämä työ voi olla yh- teisesti sovittavalla tavalla esimerkiksi sellaisia esitystoimintaan, pu- vustoon, tiedotukseen, päiväkotitoimintaan tai ulkopistetoimintaan liit- tyviä tehtäviä, jotka eivät kuulu 11 §:n mukaisiin opettajan tehtäviin. Työaika on 37,5 tuntia viikossa. 44 työviikon ylittävät viikot ovat opet- tajan palkallista vapaata, johon myös vuosiloma sisältyy.

5. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti viisipäiväiseksi siten, että opet- tajalla on kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikossa, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

6. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

7. Arkipyhäksi säännöllisen työvuoroluettelon mukaan sattuvat opetus- tunnit ovat sellaista vapaata, joka ei vähennä kuukausipalkkaa.

8. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työs- kentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu

tapahtumatoimintaan ja vastaaviin tilaisuuksiin. Em. tilaisuuksien työ- aikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen alla olevien määräysten ja työaikalain 2 §:n 4 momentin mukaisesti. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopiessaan siitä, että työntekijälle turvataan riit- tävä lepo ja enimmäistyöaikaa vastaava suoja myös tapahtumatoimin- nan ja vastaavien tilaisuuksien osalta.

Työn tapahtuessa tapahtumissa tai vastaavissa tilaisuuksissa tulee etukäteen laatia ohjeellinen työvuoroluettelo, josta ilmenee työajaksi arvioitu aika, mahdollinen varallaolo- ja lepoaika. Tällöin käydään läpi tapahtuman tai vastaavan tilaisuuden työaikakorvaukset sekä sen luonteesta johtuvat mahdolliset äkilliset aikataulumuutokset ja muut erityispiirteet sekä tehtävät pääpiirteittäin.

Työn tapahtuessa edellä mainituissa tapahtumissa tai vastaavissa ti- laisuuksissa tanssioppilaitos ja työntekijä voivat paikallisesti sopia työ- ajasta, työtehtävistä ja työaikakorvauksista tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Pääsääntöisesti vuorokausilevon tulee olla 11 tuntia. Paikallisesti on kuitenkin mahdollista sopia toisin lepoajoista, niiden korvaamisesta tai antamisesta tapahtumatoiminnan tai vastaa- vien tilaisuuksien luonteen niin edellyttäessä.

Muut kuin voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

9. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä työs- kentelevän työntekijän työhön siltä osin kuin hän osallistuu leiritoimin- taan. Em. tilaisuuksien työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen alla olevien määräysten ja työaikalain 2 §:n 4 momen- tin mukaisesti. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopiessaan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo- ja enimmäistyöaikaa vastaava suoja myös leiritoiminnan osalta.

Työn tapahtuessa yöpymistä edellyttävillä leireillä tulee etukäteen laa- tia tarkka työvuoroluettelo opetustunneista ja ohjeellinen työvuoroluet- telo muusta työstä sekä lepoajoista. Tällöin käydään läpi leirin luon- teesta johtuvat mahdolliset äkilliset aikataulumuutokset ja muut erityis- piirteet sekä tehtävät pääpiirteittäin.

Opetustunneista maksetaan normaalisti opetustuntipalkkaa. Muusta työstä maksettavasta korvauksesta sekä mahdollisista lisä- ja ylityö- korvauksista voidaan paikallisesti sopia tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Pääsääntöisesti vuorokausilevon tulee olla 11 tuntia. Paikallisesti on kuitenkin mahdollista sopia toisin lepoajoista, niiden korvaamisesta tai antamisesta leiritoiminnan niin edellyttäessä.

Muut kuin voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

11 § Päätoimisen opettajan työvelvoite ‌

1. Opetustuntien lisäksi kuukausipalkkaan sisältyy velvollisuus tehdä työnantajan osoittamia ja mm. seuraavia vahvistetun opetussuunnitel- man mukaisia opettajantoimeen liittyviä töitä:

• tuntien valmistelu työnantajan edellyttämällä tavalla

• kirjalliset työt, esim. opettajan työhön liittyvien tiedotteiden laatimi- nen, viikkolistat

• oppilastyön valmistaminen kullekin ryhmälle opetussuunnitelman puitteissa (oppilastyö valmistetaan oppituntien puitteissa, mahdol- lisista lisäharjoituksista on aina sovittava erikseen, yksi näyttämö- harjoitus ja esityksen valvonta kuuluvat työaikaan)

• karsintatilaisuudet ja oppilaiden arviointi

• opetukseen liittyvät kokoukset ja neuvottelut

• vastuuopettaja valvoo oman vastuualueensa toimintaa.

• muut vahvistetun opetussuunnitelman mukaiset opettajantoimeen liittyvät työt.

2. Tilaustyönä toteutettavat koreografiat tehdään erillistä korvausta vas- taan. Tilaustyöksi katsotaan edellä mainitun 1 momentin mukaisen työ- velvoitteen lisäksi tehdyt koreografiat.

3. Osa-aikaisen opettajan työvelvoite määräytyy suhteessa opetusvelvol- lisuuteen. Työnantajien on pyrittävä huomioimaan osa-aikaisten opet- tajien osalta heidän muut mahdolliset työsuhteensa ja niistä aiheutuvat velvoitteet.

4. Päätoimisen tuntipalkkaisen opettajan velvollisuuksiin kuuluu osallis- tua kerran lukukaudessa opettajainkokoukseen. Tästä maksetaan kor- vaus työehtosopimuksen 13 §:n mukaisesti. Oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisen ja yhteisöllisyyden kannalta on suotavaa osallistua myös muihin kokouksiin ja neuvotteluihin.

12 § Sivutoimisen tuntiopettajan työvelvoite ‌

Tuntipalkkaisen opettajan tehtäviin kuuluu ilman erillistä korvausta

• tuntien valmistelu työnantajan edellyttämällä tavalla

• oppilastöiden valmistelu oppituntien puitteissa

• viikkolistojen täyttäminen

• omien oppilaiden arviointi

Muusta kuin opetus- ja em. työstä maksettavasta korvauksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä erikseen. Tästä sovittaessa tulee huomi- oida muun työn vaativuus ja opettajan ammattitaito näihin tehtäviin.

Tuntiopettajan osallistuminen erikseen korvattaviin oppilaitoksen kokouk- siin ja neuvotteluihin on oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisen ja yhtei- söllisyyden kannalta suotavaa.

13 § Muut työt ‌

1. Muista töistä ja niiden korvaamisesta on sovittava paikallisesti työteh- tävien vaativuuden mukaan.

14 § Tauot ja siirtymiset toimipaikkojen välillä ‌

1. Opetusaikataulu on järjestettävä siten, että opettajalle jää riittävä aika opetuspaikasta toiseen siirtymiseen. Siirtymiseen tarvittava aika kor- vataan päätoimiselle opettajalle muun työn palkkaa vastaavalla kor- vauksella.

2. Jos päivittäinen työaika on jaettu kahteen tai useampaan osaan siten, että oppituntien väliin jää enintään 60 minuutin mittainen tauko,

korvataan tämä päätoimiselle opettajalle erillisellä tuntipalkalla kou- lussa käytössä olevan muun työn palkkion mukaan. Tällaiseksi tauoksi ei kuitenkaan lueta lyhyitä oppituntien välisiä korkeintaan 15 minuutin taukoja. Yhden työpäivän aikana korvaus voidaan maksaa enintään 60 minuutilta.

3. Jos työntekijän toivomuksesta opetustuntien väliin sijoitetaan tauko, se ei ole työaikaa eikä siitä makseta 14 §:n mukaisia korvauksia.

4. Jos opettajan tehtäväksi on sovittu opetustilojen avaaminen ja sulke- minen tai opetustilojen saattaminen opetuskuntoon, ja tähän työhön kuluu opettajasta johtumattomista syistä enemmän aikaa kuin opetta- jalta normaalisti kuluu tuntien valmisteluun tai niiden päättämiseen, korvataan opettajalle tästä aiheutunut työmäärän lisäys muun työn palkkaa vastaavana korvauksena.

Pöytäkirjamerkintä

Edellä mainittu opettajasta johtumaton tilanne voi olla esimer- kiksi sellainen, että opetustilassa ei ole mahdollista järjestää suunniteltua opetusta ennen tilan järjestelyä tai siistimistä. Mi- käli tällainen työmäärän lisäys on ennen opetustunnin alka- mista tiedossa, tulee edellä mainittuun työhön käytettävästä ajasta ja siitä maksettavasta korvauksesta sopia.

5. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän pykälän kohdista 1. 2. ja 4. Tämä määräys tulee voimaan 1.1.2023.

Ennen määräysten voimaan tuloa järjestetään vähintään kaksi yhteistä keskustelu- ja koulutustilaisuutta oppilaitoksille ja opettajille koskien paikallista sopimista.

15 § Työvuoroluettelo ja opetusryhmien yhdistäminen ‌

1. Kirjallinen työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työnte- kijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Jos työvuoroluettelon muutos toteutetaan erityisen painavasta syystä siten, että työvuoro sijoittuisi opettajan opetuksettomalle päi- välle, suositellaan, että asiasta sovitaan opettajan kanssa. Yleiset ko- kouspäivät ja työntekijän vapaapäivät pyritään ilmoittamaan neljä viik- koa aikaisemmin.

Soveltamisohje

Yleisillä kokouspäivillä tarkoitetaan kaikille opettajille suun- nattuja kokouksia.

2. Liitot korostavat työvuoroluettelon laatimisen merkitystä työntekijöiden ajankäytön ennakoitavuuden kannalta. Liitot suosittelevat työpaikoilla noudatettavaksi periaatetta, että työvuoroluetteloa laadittaessa tulee välttää epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Laadinnassa ote- taan huomioon kysyntä, työn luonne sekä työntekijän olosuhteet. Työ- vuorojen sijoittelun osalta on otettava huomioon, että työ on järjestet- tävä niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehi- tystä varten. Osapuolet suosittelevat, että 3-osaisia työpäiviä pyritään välttämään. Jos 3-osaisia työpäiviä teetetään, tulisi niistä keskustella työntekijän kanssa etukäteen.

Soveltamisohje leireillä suoritettavaa työtä varten:

Työn tapahtuessa leirillä, työnantajan tulee laatia sitä varten kirjallinen työvuoroluettelo työehtosopimuksen edellyttä- mällä tavalla.

3. Jos opetusryhmiä yhdistetään työnantajan aloitteesta ennalta arvaa- mattomissa, äkillisissä ja tilapäisissä tapauksissa (esim. lyhyet ja äkil- liset sairauspoissaolot), korvataan opettajalle 30% korotettu tunti- palkka.

Työaikakorvaukset

16 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään opettajan säännöllisen työajan ja tämän työehtosopimuksen mukaisen pisimmän työajan välisenä ai- kana.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta.

Soveltamisohje

Lisätyöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työnte- kijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan sään- nöllisenä työaikana.

17 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen ‌

1. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään tämän työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. kohtien mukaisten työaikojen lisäksi.

2. Ylityö korvataan laskemalla opetustuntipalkka tämän työehtosopimuk- sen 7 §:n 4. kohdan mukaista laskentatapaa noudattaen seuraavasti:

Kahdelta ensimmäiseltä opetusvelvollisuuden ylittävältä opetustunnilta maksetaan opetustunnin palkka 50 %:lla korotettuna sekä kultakin

seuraavalta opetustunnilta maksetaan opetustuntipalkka 100 %:lla ko- rotettuna.

3. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suos- tumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korvattu, jos se olisi korvattu rahana.

18 § Sunnuntaikorvaus ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, mak- setaan sekä kuukausipalkkaiselle että tuntipalkkaiselle opettajalle muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yk- sinkertainen peruspalkka.

2. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän pykälän 1. kohdan mukaisesta opetustyön sunnuntaityökorvauksesta, kuitenkin niin, että sunnuntai- työkorvauksen tulee aina olla vähintään 50 %. Sunnuntaityökorvauk- sesta ei voida sopia toisin työsopimuksessa, vaan siitä tulee laatia eril- linen paikallinen sopimus työehtosopimuksen 35 §:n mukaisesti. Jos työhön otettaessa kuitenkin tiedetään, että ko. opettajan on tarkoitus tehdä työtä sunnuntaisin, voidaan sunnuntaityökorvauksesta poik- keuksellisesti sopia toisin työsopimuksen tekemisen yhteydessä erilli- sellä määräaikaisella sopimuksella työehtosopimuksen 35 §:n mukai- sesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän määräyksen mukaisesta korvauksesta sopiminen on vapaaehtoista, eikä työntekijä ole velvollinen tekemään täl- laista työtä ko. paikallisesti sovitulla korvauksella vastoin tah- toaan.

Tällainen paikallinen sopimus voidaan sopia määräaikaisena yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Tämä on määräaikainen kokeilu, joka päättyy kevätlukukauden 2024 päättyessä.

3. Sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan sään- nöllisenä työaikana.

19 § Tuntien peruuntuminen tuntipalkkaisella opettajalla ‌

1. Mikäli tuntipalkkaisen opettajan opetustunti peruuntuu opettajasta riip- pumattomasta syystä samana tai opetusta edellisenä päivänä kello 15 jälkeen, maksetaan opettajalle kuitenkin palkka ko. tunneilta.

Erinäisiä määräyksiä

20 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Matkakustannukset ja päivärahat korvataan verohallituksen päätöksen mukaisia verovapaita enimmäismääriä noudattaen.

21 § Terveydenhoidolliset tutkimukset ja lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työterveyshuolto.

2. Työnantaja ei vähennä kuukausi- tai tuntipalkkaisen työntekijän sään- nölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen siten, ettei toimenpiteitä ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on etukäteen ilmoitettu työnanta- jalle.

A. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintar- kastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä labo- ratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutki- muksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi ta- pahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aiemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa, kun:

1) sairaus on olennaisesti pahentunut ja työntekijän on tarpeen ha- keutua lääkärintarkastukseen

2) krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittele- miseksi

3) hoidon määrittelemiseksi suoritetaan tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. sil- mälasien hankkimiseksi

4) muun aiemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi on teh- tävä tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavilla työajan ulkopuolella

5) syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työky- vyttömyys.

B. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankki- miseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivära- han.

Raskaana olevalla työntekijällä on lisäksi oikeus ilman palkanmene- tystä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimuksia ei ole mahdollista suorittaa työajan ulko- puolella.

C. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan la- kisääteistä terveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tut- kimuksia sekä niitä terveydenhuoltolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tut- kimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustan- nuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikka- kunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtu- essa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mu- kaista vähimmäispäivärahaa.

Siinä tapauksessa, että työntekijä saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä maini- tut määräykset tule sovellettavaksi.

IV LUKU: VUOSILOMA ‌

22 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijä saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain (162/2005) mukaan. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen aika.

2. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

3. Vuosiloma voidaan kokonaisuudessaan antaa varsinaisena lomakau- tena. Työnantaja voi kuitenkin päättää, että 24 arkipäivää ylittävä lo- man osa annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavaa lomakautta, jolloin loma tältä osin annetaan puolella pidennettynä. Puolia päiviä ei pidennystä vahvistettaessa oteta huomioon.

4. Tuntiopettajalle maksetaan vuosilomapalkan sijaan lomakorvauksena 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta mak- setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Jos työsuhde on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä vähintään vuoden, tuntiopettajalle maksetaan vuosilomapalkan sijaan lomakorvauksena 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

23 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle (kuukausi- ja tuntipalkkalaiselle opettajalle) maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen yhteydessä lomarahana 50 prosenttia vuosilomapalkasta tai sitä vastaavasta lomakorvauksesta.

V LUKU: SAIRAUSAJAN PALKKA JA PERHEVAPAAT ‌

24 § Sairausajan palkka ‌

1. Tanssinopettajalle maksetaan kuukauden jatkuneen työsuhteen jäl- keen täyttä palkkaa sairastumispäivältä ja yhdeksältä sitä seuraavalta arkipäivältä. Sen jälkeen sairauden jatkuessa työnantajan palkanmak- suvelvollisuus katkeaa ja työntekijä saa Kelan päivärahaa sitä koske- vien säännösten mukaan.

2. Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, tanssinopettaja saa edellä mainitulta kuukauden karenssiajalta sairasajan palkkaa 50 % palkas- taan.

3. Saman työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa ole- valle tanssinopettajalle otetaan tätä kuukauden karenssia laskettaessa huomioon edelliset työsuhteet, ellei edellisen työsuhteen päättymi- sestä ole kulunut yli 6 kuukautta.

4. Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijä on viimeksi saanut Kelan päivärahaa, on työnantaja palkanmaksuvel- vollinen vain 1 päivältä.

5. Työntekijälle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka sairauden tai tapaturman johdosta 30 ka- lenteripäivän pituiselta ajanjaksolta sen suuruisena, kuin hän olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.

6. Edellytyksenä palkan maksamiselle on, että työntekijä ei ole aikaan- saanut sairautta tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuu- della taikka rikollisella toiminnalla.

7. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle edellä mainitun palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai sii- hen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työn- tekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähen- nysoikeus ei kuitenkaan koske työntekijän itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivä- rahaa tai korvausta. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnan- tajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

8. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työ- hön.

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Kun työterveyshuol- lon tai julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla, ter- veyden- tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa sairas- lomatodistuksen enintään 3 päiväksi. Todistuksen voi uusia vain lää- käri.

Mikäli työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Opettajat on ohjeistettava siitä, minkälaisen selvityksen näistä sairauspoissa- oloistaan työntekijän tulee esittää.

9. Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy- tön. Tästä syystä voi olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotain muuta työtä kuin hänen työsopimuksen mukaista työtään joko osittain tai kokonaan. Kyseeseen voi tulla myös työntekijälle so- veltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana.

Korvaavasta työstä sovittaessa työntekijän työkyvyttömyyttä koske- vassa lääkärintodistuksessa tulisi kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttaa.

Korvattava työ on työnantajan ja työntekijän sopimukseen perustuva väliaikainen ratkaisu.

Työnantaja ja työntekijät seuraavat korvaavan työn toteutumista sovi- tulla tavalla ja korvaavan työn vaikutusta työkykyyn.

25 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa ‌

1. Työntekijällä on oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paaseen työsopimuslain (55/2001) 4 luvun perusteella.

2. Opettajalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka äitiysvapaan ajalta 60 kalenteripäivän pituiselta ajalta äitiysva- paan alusta lukien. Työnantajalla on oikeus saada äitiysvapaan ajalta palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta.

Opettajalla, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, on vastaa- vasti oikeus 60 päivän palkalliseen adoptiovapaaseen hänen adop- toidessaan alle 7 vuotiaan lapsen.

Opettajalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien kuudelta arkipäivältä.

Edellä mainituissa tilanteissa työnantaja voi vaihtoehtoisesti maksaa opettajalle palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan välisen erotuksen. Sama periaate soveltuu myös isyysvapaan palkan- maksuun.

Mikäli työntekijä jää hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle, työntekijän tulee ilmoittaa asiasta kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti.

3. Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia.

4. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa työntekijää ei pidetä sellai- sessa työssä, joka siinä tilassa olevalle työntekijälle voi olla vahingol- lista. Työnantaja voi osoittaa tällöin muuta työntekijän koulutusta vas- taavaa työtä tai, jos tämä ei ole mahdollista, muuta työtä ennen äitiys- vapaan alkamista. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada vähintään normaali palkkansa ko. ajalta.

5. Hoitovapaan ajalta työntekijä ei ansaitse ikälisiä eikä vuosilomaa.

26 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen per- heensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omai- sen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Opettajan tai tämän puolison kanssa samassa taloudessa pysyvästi asuvan, alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan opettajalle palkkaa lapsen hoidon järjestämisen tai hoidon ajalta enin- tään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Lapsen sairastuminen tulee todistaa samalla tavalla kuin opettajan oma sairaus.

3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuh- teensa rekisteröintiä varten.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omaan asuntoon muuttoa var- ten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

6. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hä- nelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Tämä ei koske vapaaehtoisia kertausharjoituksia.

8. Mikäli työvelvoite jää suorittamatta opettajasta johtuvasta syystä, on opettaja velvollinen korvaamaan työnantajalle tästä aiheutuneen va- hingon.

9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

VI LUKU: LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT ‌

27 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ‌

1. Kunkin työpaikan Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:hyn järjestäy- tyneillä työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyk- siä.

2. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edustajalle.

3. Luottamusmiehenä olevaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoa määräaikaisissa ja osa-ai- kaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä, opettajien ansiotasosta ja sen kehityksestä.

5. Luottamusmiehelle, joka edustaa vähintään 5 järjestäytynyttä opetta- jaa, maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta erillinen kor- vaus, jonka suuruus on 61 euroa kuukaudessa 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

6. Luottamusmiehellä on oikeus luottamusmiestehtäviensä hoitamiseksi saada käyttöönsä tavanomaisia toimistovälineitä. Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään mahdollisuus käyttää Internet-yhteydellä va- rustettua tietokonetta ja puhelinta.

7. Luottamusmiehellä on oikeus ilman ansionmenetystä osallistua palkal- lisesti Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n järjestämiin ja PALTA ry:n vuosittain yhteisesti hyväksymiin koulutuksiin. Osapuolet suositte- levat, että työnantaja maksaa luottamusmiehen kurssit ja matkakulut.

8. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta erillistä korvausta, jonka suuruus on 20 euroa.

VII LUKU: TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN, YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

28 § Lomauttaminen ja kevennetty lomautusmenettely ‌

1. Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5 luvun säännösten mu- kaisesti. Lomautusilmoitusaika on kuitenkin 10 kalenteripäivää.

2. Työntekijä voidaan lomauttaa 1. kohdassa mainituilla perusteilla myös alla selostetun kevennetyn lomautusmenettelyn mukaisesti. Kevenne- tyn lomautusmenettelyn mukaan työsopimuslain 5 luvun mukaisin pe- rustein toimeenpantavat lomautukset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3

§:n mukaisen ennakkoselvityksen ja työntekijän kuulemisen piiriin.

Soveltamisohje

Kevennettyä lomautusmenettelyä käytettäessä työnantajan ei tarvitse neuvotella asiasta eli neuvotteluja ei tarvitse käydä luottamusmiehen, muun työntekijöiden edustajan tai työnteki- jän/työntekijöiden kanssa.

Mikäli tanssioppilaitoksessa on luottamusmies, työnantajan tulee ilmoittaa hänelle kevennetyn lomautusmenettelyn mu- kaisesta lomautuksesta lomautusilmoituksen antamisen yh- teydessä tai välittömästi lomautusilmoituksen antamisen jäl- keen.

Jos oppilaitoksen syys- ja kevätkausi kestää alle 44 työviikkoa, voi- daan opettaja lomauttaa kevennettyä lomautusmenettelyä noudattaen siltä osin kuin syys- ja kevätkauden pituus alittaa 44 työviikkoa, eikä erotusta voida kattaa tekemällä muuta työtä. Lomautus voidaan koh- distaa kuitenkin vain kevätkauden päättymisen ja seuraavan lukuvuo- den alkamisen väliseen aikaan. Viimeistään lomautusilmoitusta

annettaessa työnantajan tulee selvittää opettajalle xxxxxxxxxxx pe- ruste. Lomautusilmoitusaika on 10 kalenteripäivää.

29 § Yhteistoimintalaki ja yhteistoimintaneuvottelut ‌

30 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työsopimuksen päättyminen määräytyy työsopimuslain 6–8 lukujen perusteella.

2. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan seuraavia irtisanomisai- koja, ellei toisin ole sovittu:

A. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enin- tään 4 vuotta

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4, mutta enintään 8 vuotta

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8, mutta enintään 12 vuotta

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

B. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työ- suhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

3. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työ päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

4. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä en- nen sovitun työkauden päättymistä, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muuten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheuttamansa vahinko.

VIII LUKU: ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

31 § Ammattitaidon ylläpito ja koulutus ‌

1. Opettaja saa korvauksetta käydä koulunsa tunneilla ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ilmoittamalla siitä etukäteen ko. opettajalle. Osallistu- minen ei saa aiheuttaa vahvistettujen oppilasmäärien ylittämistä. Osal- listumisoikeus ei koske erikois- eikä tiiviskursseja.

2. Jatkuvan koulutustoiminnan periaate

Yhteiskunnan kehittyminen ja tanssinopetusalan sekä tanssinopetta- jan työn luonteen muuttuminen edellyttävät usein jatkuvaa koulutustoi- mintaa. Sopijaosapuolet suosittelevat oppilaitoksia suhtautumaan myönteisesti koulutukseen kunkin oppilaitoksen olosuhteet huomioi- den.

3. Koulutussuunnitelma

Ammatillinen osaaminen ja alan kehitys sekä tanssinopetusalan ja tanssinopettajan työn luonteen muutostarpeita arvioidaan vähintään kahdelle lukuvuodelle kerrallaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuu- luvan henkilökunnan kanssa. Koulutustarpeiden perusteella laaditaan suunnitelma ja aikataulu niiden toteuttamisesta.

32 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

33 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenmaksut työntekijän palkasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Teatteri- ja mediatyönte- kijöiden liitto ry:n ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukai- sesti.

34 § Kokoontuminen työpaikalla ‌

1. Työntekijöillä on oikeus saada tanssioppilaitoksen tiloja käyttöönsä luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi tai työsuhde- asioiden käsittelemistä varten silloin kun se on mahdollista tilojen ope- tuskäytön häiriintymättä.

IX LUKU: TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAERIMIELISYYDEN RATKAISEMI- NEN JA SELVIYTYMISLAUSEKE ‌

35 § Työrauhavelvoite ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kiellettyjä.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopi- muksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain pe- rusteella.

36 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen niistä määräyksistä, joissa asiasta on erikseen mainittu.

Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään ensisijaisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen välillä tai luottamus- miehen puuttuessa muun työntekijöiden valitseman edustajan tai yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Paikallinen sopimus teh- dään kirjallisesti.

Jos asia koskee ainoastaan yhtä työntekijää, voidaan asiasta neuvotella ja sopia työnantajan edustajan ja yksittäisen työntekijän välillä.

Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Yli vuoden määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voi- daan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua ir- tisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan työehtoso- pimuksen määräyksiä.

37 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli sopimuksen piirissä oleva tanssioppilaitos joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin tai rahoitusmahdollisuu- det olennaisesti huononevat, työehtosopimuksen työehdoista voidaan pai- kallisesti sopia toisin, jotta tanssioppilaitoksen toimintaedellytykset ja työ- paikat voidaan turvata.

Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä tanssioppilaitosta tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja luottamusmies tai tämän puuttuessa kaikki työntekijät yhdessä. Neuvotte- luissa työntekijöitä avustaa Teme. Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään lukuvuodeksi ja sen jatkamisesta voidaan tarvittaessa sopia.

38 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on pyrittävä neuvottelemaan ko. työnantajan tai hä- nen edustajansa sekä työntekijän tai häntä edustavan luottamusmie- hen välillä. Jos toinen osapuoli sitä haluaa, asiasta on laadittava muis- tio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat.

2. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, voidaan asia toisen osapuolen toi- mesta siirtää käsiteltäväksi liittoneuvotteluissa, joita käydään allekir- joittaneiden järjestöjen kesken. Jos asia siirretään liittojen ratkaista- vaksi, asiasta on laadittava molempien osapuolten allekirjoittama muistio, jossa on mainittava erimielisyyttä koskeva asia, tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan vii- kon kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei yksimielisyyttä saavuteta liittoneuvotteluissa, asia voidaan saat- taa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

39 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Työehtosopimus tulee voimaan 18.2.2022 ja on voimassa 31.1.2024 saakka. Uudistetun työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudate- taan aiemman sopimuksen määräyksiä.

Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus ir- tisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiem- man työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voi- massa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuk- sesta päättyneen tai joku osapuoli kirjallisesti ilmoittaa neuvottelut päättyneiksi.

3. Kuntien yleistä kalleusluokitusta noudatetaan sopimuskauden loppuun asti sellaisena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa vuodelta 2005.

Helsingissä 18.2.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry SUOMEN TANSSIOPPILAITOSTEN LIITTO STOPP ry TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry

LIITE 1: PALKKAHINNOITTELU ‌

Täyttä työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa tekevien työntekijöiden kuukausipalkat ovat vähintään seuraavat:

Vähimmäiskuukausipalkat 1.5.2022 alkaen

Kuukausipalkka

I Paikkakuntakalleusluokka

6 §	Perus- palkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
4	1883,75	2015,61	2156,70	2286,10	2400,40	2520,42	2646,45
3	1919,97	2054,37	2198,18	2330,06	2446,57	2568,89	2697,34
2	1971,94	2109,97	2257,67	2393,14	2512,79	2638,42	2770,34
1	2026,38	2168,23	2320,01	2459,21	2582,18	2711,28	2846,85

II Paikkakuntakalleusluokka

6 §	Perus- palkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
4	1837,79	1966,43	2104,08	2230,34	2341,85	2458,95	2581,90
3	1873,14	2004,26	2144,55	2273,23	2386,89	2506,25	2631,56
2	1923,84	2058,51	2202,60	2334,76	2451,50	2574,07	2702,78
1	1976,97	2115,34	2263,42	2399,23	2519,18	2645,14	2777,40

Vähimmäistuntipalkat 1.5.2022 alkaen

60 min palkka

I Paikkakuntakalleusluokka

	Perus- palkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
5	24,72
4	30,89	32,43	34,05	35,75	37,53	39,41	41,38
3	32,03	33,63	35,31	37,08	38,94	40,88	42,92
2	32,83	34,46	36,18	37,99	39,89	41,88	43,97
1	33,66	35,34	37,11	38,98	40,91	42,95	45,11

II Paikkakuntakalleusluokka

	Perus- palkka	2 v	4 v	6 v	9 v	12 v	15 v
5	23,92
4	29,90	31,39	32,97	34,60	36,34	38,16	40,07
3	31,01	32,55	34,19	35,90	37,69	39,57	41,56
2	31,78	33,36	35,04	36,78	38,62	40,55	42,58
1	32,58	34,22	35,93	37,72	39,61	41,59	43,67

45, 75 ja 90 minuutin pituisten opetustuntien tuntipalkat lasketaan 60 minuutin tauluk- kopalkasta. Esim. 45 minuutin pituisen opetustunnin palkka lasketaan siten, että ker- rotaan ko. tuntipalkka 0,75 :lla. Vastaavasti esim. 90 minuutin pituisen opetustunnin palkka lasketaan kertomalla ko. tuntipalkka 1,5:lla.

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Kunnan nimi	Xxxxxxx- luokka	Xxxxxx nimi	Xxxxxxx- luokka
Espoo	l	Brändö	l
Helsinki	l	Eckerö	l
Hyvinkää	l	Finström	l
Hämeenlinna	I	Föglö	I
Joensuu	I	Geta	I
Jyväskylä	I	Hammarland	I
Järvenpää	I	Houtskari	I
Kauniainen	I	Hyrynsalmi	I
Kemi	I	Inari	I
Kemijärvi	I	Iniö	I
Kerava	I	Jomala	I
Kuopio	I	Keminmaa	I
Kuusamo	I	Kirkkonummi	I
Maarianhamina	I	Kittilä	I
Oulu	I	Kolari	I
Rovaniemi	I	Korppoo	I
Tampere	I	Kuhmo	I
Tornio	I	Kuivaniemi	I
Vaasa	I	Kumlinge	I
Vantaa	I	Kökar	I
		Lemland	I
		Lumparland	I
		Muonio	I
		Nauvo	I
		Pelkosenniemi	I
		Pello	I
		Posio	I
		Ranua	I
		Ristijärvi	I
		Rovaniemen mlk	I
		Salla	I
		Saltvik	I
		Savukoski	I
		Simo	I
		Sodankylä	I
		Sottunga	I
		Sund	I
		Tervola	I
		Utsjoki	I
		Vårdö	I
		Ylitornio	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry

LIITE 2: OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ ‌

Työaikapankki ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen mahdollistaminen

Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry sopivat työaika- pankista sekä ohjeista yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi.

Ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaatteista, työ- markkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan oppilaitos- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankin tarkoituksena on kerryttää lukuvuoden aikana työaikaa ta- sattavaksi esim. opetuksettomille viikoille tai muutoin sovittuna aikana.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työehtosopimuksen mukaisia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaikapankkijärjestelmä on tarkoi- tettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjeste- lystä.

Työaikapankin ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työeh- toehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopi- muksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaika- pankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosi- loman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto va- paaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista kä- sittelyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Ne oppilaitokset, jotka ottavat käyttöön työaikapankin, noudattavat tämän ohjeen määräyksiä.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä oppilaitostasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luette- loa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidet- tävä vapaa-aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös sil- loin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa- aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osateki- jöitä ovat mm. lisätyöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakor- vaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pide- tään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aika- perusteiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi erotellen opetus- ja muun työn tunnit omiksi tileikseen. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirre- tään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaika- pankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän hen- kilökohtaisesta säästöstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille mer- kitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoit- taa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sopimusta laadittaessa on määriteltävä laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästet- täväksi vapaa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät arvioidaan ja sovitaan pai- kallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osateki- jän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siirtyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyt- töjärjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalen- terivuodelta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lai- nausmahdollisuuksien enimmäismääriä tulee oppilaitoskohtaisesti ottaa huomioon toiminnan luonne, henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai pure- taan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tu- lee arvioida ja täsmentää oppilaitostasolla ennen järjestelyn käyttöönot- toa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapank- kijärjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esi- merkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.

Työnantajalla on oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sanoen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työ- aikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on oppilaitoskohtaisesti sovittava jäljempänä kohdissa 1-13 todetuista seikoista. Sopimus on teh- tävä kirjallisesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa oppi- laitoskohtaisissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen sovel- tamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perus- tuu vapaaehtoisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpi- don kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestel- män piirissä. Tämän vuoksi oppilaitoskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla toden- nettavissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työ- aikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hänen osaltaan

Oppilaitoskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita nou- dattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työ- suhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan oppi- laitoksessa sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit tasoitetaan työaikajärjestelyin 4 kk:n kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työai- kapankkisaldojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on oppilaitoskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaih- toehto nollata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa ta- pahtuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voi- daan hänen osaltaan purkaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Oppilaitoskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestel- mässä kulloinkin käytössä olevista osatekijöistä.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työ- aika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista sään- nöllistä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että työehtosopimuksessa sovittuja säännöllisen työajan

enimmäismääristä voidaan poiketa työaikapankkijärjestelmää sovellettaessa.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Lisätyön palkka

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

5. Työajan siirtäminen työaikapankkiin ja vapaan pitäminen Ennen kuin sovitaan työtuntien tekemisestä työaikapankkiin, on määriteltävä, onko kyse työnantajan kanssa sovitusta työstä, jossa työehtosopimuksen mukaista tavanomaista säännöllistä työaikaa pi- dentäen tehdään työaikaa pankkiin vai onko kyse työnantajan aloit- teesta tehtävästä lisätyöstä.

Edellisessä kappaleessa todetulla tavalla tehdyt työtunnit siirretään työaikapankkiin yksinkertaisina tunteina tunti tunnista.

Ylityönä tehdyn työn työtunteja ei ole tarkoitettu siirrettäväksi työai- kapankkiin. Näiden tuntien vapaaksi vaihtamisesta on sovittu työeh- tosopimuksen 17 §:n 3. kohdassa.

Työaikapankkivapaata pidettäessä tarkoittaa yhden työaikapankki- tunnin vähentäminen saldosta yhden tunnin palkallista vapautusta työstä ottaen kuitenkin huomioon jäljempänä kohdassa 8 on todetut laskentaohjeet.

6. Opetustuntien ja muun työn tuntien merkitseminen työaika- pankkitilillä

Tanssinopettajien työehtosopimuksen 10 §:n 1. ja 2. kohtien mukai- set opetustunnit kertyvät työaikapankkiin koodilla A.

Työehtosopimuksen 10 §:n 4. kohdan ja 13 §:n mukainen muu työ on 37,5 viikkotyötunnin mukaista työaikaa, joka kertyy työaikapank- kiin koodilla B.

Opetustunti merkitään työaikapankkitilille koodilla A Muu työ merkitään työaikapankkitilille koodilla B

Muu työ voidaan oppilaitoskohtaisesti tarvittaessa jakaa kahteen osaan työn vaativuuden mukaan, esim. muu työ ja vaativa muu työ. Tällöin myös vaativan muun työn tuntikerroin sovitaan oppilaitoskoh- taisesti. Vaativan muun työn tunnit siirretään työaikapankkiin sovitun kertoimen mukaisesti laskettuina yksinkertaisina tunteina.

7. Työaikapankin saldojen nollaus

Työaikapankkien työaikasaldojen nollausta ei ole rajattu työehtoso- pimuksessa todettuun lukuvuosikohtaiseen 44 viikon pituiseen

ajanjaksoon, jolloin on mahdollista kerätä työaikapankkiin työaikasal- doa käytettäväksi seuraavan lukuvuoden aikana.

Jos työntekijän työsuhteen päättyessä ei ole voitu nollata työaika- pankkitilin saldoa antamalla vapautusta työstä, maksetaan korvaa- matta olevilta tunneilta yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.

8. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa ole- van palkan mukaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Opetustunnit maksetaan työaikapankista opetustunteina käyttäen koodilla A olevia pankkitunteja. Opetustuntien saldon nollautuessa, käytetään muun työn tuntisaldoa eli koodilla B olevia pankkitunteja. Jos opetustuntien saldo (koodi A) ei riitä kattamaan opetusviikon työ- aikaa, otetaan käyttöön muun työn tuntisaldo (koodi B). Käytettäessä eri koodiryhmissä olevia työaikapankkitunteja toisen koodiryhmän piirissä olevan työajan vapaaksi vaihtamiseen on laskennassa huo- mioitava työehtosopimuksen 10 §:n 2. ja 4. kohdissa todetut periaat- teet.

9. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuu- dessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.

10. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työntekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat työntekijän käytettävissä pankkivapaata pidettäessä.

11. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallis- ten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon op- pilaitoksen työtilanne ja henkilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkä- jänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.

Järjestelmästä oppilaitoksissa sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten va- paiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja

työntekijän kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Oppilaitoksissa on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaat- teista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaika- pankkikertymät voidaan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.

12. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaolo- perusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia eh- toja. Tämän vuoksi työaikapankkivapaat kerryttävät normaalisti työ- suhteen perusteella kertyviä etuisuuksia.

Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan las- kettavia tunteja.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet totea- vat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosi- lomaoikeutta laskettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Oppilaitoskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudate- taan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta, ellei oppilaitoskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tie- dossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma sekä äitiys- ja isyysvapaa. Työntekijä voi var- hentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suosi- tellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirty- vät.

13. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä ta- pahtuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestel- mästä.

Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muut- tuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden

tai tilikauden päättyessä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäessä.

14. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pank- kivapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nos- tettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina samanlaatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaaliva- kuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu.

Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoin- kin perii.

15. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Oppilaitoskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen yllä- pito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjes- telmän sisältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla tämän ohjeen määräysten puitteissa.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikumpi oppilaitoskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lak- kauttaa työaikapankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työai- kapankin lakkaamisesta, nollataan saldo(+/-) rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan tämän työehtosopimuksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenette- lyä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry

Sandelsinkatu 10 C 40

00260 Helsinki

Puh. 0400 813 311

xxx.xxxxx.xx

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME ry

Pieni Roobertinkatu 16, 2. krs

00120 Helsinki

Puh. 040 675 2787

xxx.xxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata