LÄÄKÄRISOPIMUS 2001–2002

LÄÄKÄRISOPIMUS 2001–2002

sivu

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 9

I VOIMAANTULOON LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET 9

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimusmuutosten

voimaantulo 9

2 § Tarkistettujen palkkojen ja palkkioiden maksuaikataulu 9

II HENKILÖKOHTAISTEN PALKKOJEN JA SOPIMUKSEN PALKKAHINNOTTELUJEN YLEISKOROTUKSET. 10

3 § Henkilökohtaisten peruspalkkojen yleiskorotus

1.9.2001 ja 1.6.2002 10

4 § Henkilökohtaisten lisien yleiskorotus

1.9.2001 ja 1.6.2002 10

5 § Sopimuksen palkkahinnoittelujen yleiskorotus

1.9.2001 ja 1.6.2002 11

III PALKKARAKENTEIDEN JA -HINNOITTELUJEN MUUTOKSET 11

6 § Henkilökohtaisten lisien muodostaminen 1.9.2001 11

7 § Kokemuslisäjärjestelmän uudistaminen, siihen liittyvät sopimusmuutokset ja palkantarkistukset 1.9.2001 11

8 § Muut palkkahinnoittelumuutokset 1.9.2001 ja 1.6.2002 12

9 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien eläkeryhmän mukaisten palkkioiden sisällyttäminen

peruspalkkaan 1.1.2002 lukien 14

IV MUUT SOPIMUSMUUTOKSET. 14

10 § Eräät muut sopimusmuutokset 1.9.2001 ja 1.6.2002 14

V PAIKALLISET JÄRJESTELYERÄT. 16

11 § Paikallinen järjestelyerä 1.9.2001 16

12 § Paikallinen järjestelyerä 1.6.2002 16

13 § Paikalliset neuvottelut 17

VI MUUT MÄÄRÄYKSET 17

14 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen 17

15 § KVTES:n 2001–2002 allekirjoituspöytäkirjan sovellettavat

määräykset 18

16 § Jatkuva neuvottelumenettely ja siihen perustuvat

selvitysryhmät 18

YLEINEN OSA 20

I SOVELTAMISALA 20

1 § Soveltamisala 20

2 § Sopimuksen soveltaminen 20

3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien

erityismääräysten soveltamisedellytykset 22

4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot 25

II PALKKAUS 26

5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset 26

6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 29

7 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien

varsinainen palkka 29

8 § Omalääkärinä toimivan lääkärin varsinainen palkka,

päiväpalkka ja tuntipalkka 30

9 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka 30

10 § Henkilökohtainen lisä 31

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 36

11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset 36

12 § Säännöllinen työaika 37

13 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivan lääkärin

tavoitettavuusaika 39

14 § Kliininen lisätyö 39

15 § Päivystys 40

16 § Muu lisä- ja ylityö 44

17 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle 45

18 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso 45

19 § Työaika-asiakirjat 46

IV LEPOAJAT 46

20 § Viikoittainen vapaa-aika 46

21 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän

suunnitteleminen vapaaksi 47

22 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko) 47

V MUUT MÄÄRÄYKSET 48

23 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset 48

24 § Lomarahavapaa 48

25 § Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkio 49

26 § Omalääkärinä toimivalle lääkärille ammatilliselta täydennyskoulutusajalta maksettava palkkaus 49

27 § Sopimusraami 50

28 § Paikallinen sopiminen 50

29 § Sopimuksen voimassaolo 51

30 § Työrauha 51

YLEISEN OSAN LIITE 1 52

TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE 52

1 Työvuoroluettelon laatiminen 52

2 Tasoittumisjärjestelmä 53

3 Työvuoroluettelon muuttaminen 53

4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa 53

5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista

ajoista työvuoroluettelossa 54

YLEISEN OSAN LIITE 2 58

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN MÄÄRITELMIEN SOVELTAMISOHJE 58

Yleislääkärin oikeuden omaava laillistettu lääkäri 58

Erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri 58

Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai

erikoislääkärin pätevyys 59

Lääketieteen opiskelija 59

Lääkäri 59

Amanuenssi 59

Laillistettu hammaslääkäri 59

Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri 60

Osalaillistettu hammaslääkäri 60

Hammaslääketieteen opiskelija 60

Hammaslääkäri 60

Laillistettu eläinlääkäri 60

Erikoiseläinlääkäri 61

Eläinlääketieteen opiskelija 61

LIITE 1 TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT 62

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001 62

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa) 67

2 § Omalääkärinä toimivan lääkärin väestöosa 70

3 § Syrjäisyyskorotus 71

4 § Toimenpidepalkkiot 71

5 § Käyntipalkkiot 72

6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

(muut kuin omalääkärit) 75

7 § Käyntipalkkioiden korvaustaulukko markoissa 76

Käyntipalkkioiden korvaustaulukko euroissa 77

8 § Päivystyksen peruskorvaukset 79

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 81

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001 81

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa) 85

2 § Syrjäisyyskorotus 88

3 § Potilaskohtainen osa 88

4 § Toimenpidepalkkiot 89

5 § Käyntipalkkiot 90

6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot 91

7 § Yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot 91

8 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 91

9 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä 92

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT 93

I PALKKAUS 93

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001 93

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa) 96

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot 98

3 § Erikoismaksuluokan palkkiot 100

II KLIININEN LISÄTYÖ 101

4 § Kliinisen lisätyön palkkiot. 101

III PÄIVYSTYS 104

5 § Päivystyskorvaukset 104

IV SIVUVIRANHALTIJOIDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOT 109

6 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden

palvelussuhteen ehdot 109

LIITE 4 SAIRAALAHAMMASLÄÄKÄRIT 112

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001 112

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa) 114

2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön

toimenpidepalkkiot 115

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot 116

4 § Liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen 116

LIITE 5 KUNNALLISELÄINLÄÄKÄRIT 117

I PALKKAUS 117

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001 ja 1.6.2002 117

2 § Hygieenikon tehtäviä hoitavan

praktikkoeläinlääkärin OTO-palkkio 123

3 § Lihantarkastuspalkkiot 123

4 § Kunnalliseläinlääkäritaksa 124

5 § Vuosisidonnaisen osan laskentapalkka 125

6 § Palkka vuosiloman, palkallisen virkavapaan

ja koulutuksen ajalta 125

II LEPOAJAT 126

7 § Vapaapäivien vähimmäismäärä 126

III PÄIVYSTYS 128

8 § Päivystyskorvaukset 128

LIITE 5 a LIITTEEN 5 3 §:SSÄ TARKOITETUT

LIHANTARKASTUSPALKKIOT 130

LÄÄKÄRISOPIMUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPIDELUETTELOT

Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0692)

Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0692)

Kunnalliseläinlääkäritaksa (tilausnumero 3-0692) Sairaalalääkärien toimenpideluettelo (tilausnumero 3-0619)

Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo (KT:n yleiskirje 22/2001)

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN 2001–2002 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

I VOIMAANTULOON LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimusmuutosten voimaantulo

1 mom. Sovittiin uudistettavaksi 31.1.2001 voimassa ollut kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevia lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja eläinlääkäreitä kos- keva virkaehtosopimus (Lääkärisopimus 2000) jäljempänä tässä pöytäkir- jassa todetuin ja liitteenä olevasta virkaehtosopimuksesta (Lääkärisopimus 2001–2002) tarkemmin ilmenevin muutoksin ja lisäyksin. Jäljempänä tässä pöytäkirjassa todetut pykäläviittaukset yms. viittaavat uuteen lääkärisopi- mukseen 2001–2002, ellei toisin ole sanottu.

2 mom. Sopimuskausi

Lääkärisopimus on voimassa 1.9.2001–31.1.2003.

3 mom. Sopimusmuutosten voimaantuloajankohta

Sopimukseen perustuvat muutokset tulevat voimaan 1.9.2001 lukien, jollei tässä pöytäkirjassa ole erikseen toisin määrätty. Siihen asti sovelletaan 31.1.2001 voimassa olleen lääkärisopimuksen määräyksiä.

Soveltamisohje

Uudessa lääkärisopimuksessa on muutokset keskitetty kahteen ajankohtaan 1.9.2001 ja 1.6.2002. Sopimuksessa viitattuja KVTES:n 2001–2002 määräyksiä sovelletaan viimeistään 1.9.2001 lukien.

4 mom. Terveyskeskuksen lääkäreitä koskevien liitteiden yhdistäminen

31.1.2001 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteet 1 ja 2 yhdistetään terveyskeskuksen lääkäreitä koskevaksi liitteeksi 1, jonka seurauksena lääkärisopimuksen muiden liitteiden numerointi muuttuu vastaavasti. Sa- malla vuoden 2000 lääkärisopimuksen liitteessä 2 käytetty termi "väestö- vastuulääkäri" korvataan termillä "omalääkäri".

2 § Tarkistettujen palkkojen ja palkkioiden maksuaikataulu

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeis- tään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät vii- meistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen

kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkis- tusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työ- aikajakson alusta lukien.

II HENKILÖKOHTAISTEN PALKKOJEN JA SOPIMUKSEN PALKKAHINNOITTELUJEN YLEISKOROTUKSET

3 § Henkilökohtaisten peruspalkkojen yleiskorotus 1.9.2001 ja 1.6.2002

1 mom. Yleismääräys

Sopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan (muut kuin jäljempänä 2 ja 3 mo- mentissa määrätyt sekä yleisen osan 4 §:ssä tarkoitetut amanuenssit) pe- ruspalkkaa korotetaan 1.9.2001 lukien 5 % ja 1.6.2002 lukien 1,5 %, kui- tenkin vähintään viranhaltijaan em. ajankohtina sovellettavan palkkahin- noittelukohdan palkka-asteikon alarajaan, mikäli viranhaltijan peruspalkka on tätä pienempi.

Soveltamisohje

Ks. amanuenssien eli lääkäriharjoittelijoiden palkkausmääräykset tämän sopi- muksen yleisen osan 4 § ja KVTES:n palkkausluvun 2 §.

2 mom. Omalääkärin perusosan peruspalkka ja väestöosa

Liitteessä 1 tarkoitetun omalääkärin (väestövastuulääkärin) perusosan pe- ruspalkkaa korotetaan 1.9.2001 lukien 5 % ja 1.6.2002 lukien 1,5 %, kui- tenkin vähintään viranhaltijaan em. ajankohtina sovellettavan palkkahin- noittelukohdan palkka-asteikon alarajaan, sekä väestöosaa 1.9.2001 lukien 9,5 % ja 1.6.2002 lukien 1,5 %, kuitenkin vähintään liitteen 1 2 §:stä ilme- nevään asteikon alarajaan.

3 mom. Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan peruspalkkio

Liitteen 3 6 §:ssä ja liitteen 4 4 §:ssä tarkoitetun yliopistollisen sairaa- lan sivuviranhaltijan peruspalkkiota korotetaan 1.9.2001 lukien 5 % ja 1.6.2002 lukien 1,5 %.

4 § Henkilökohtaisten lisien yleiskorotus 1.9.2001 ja 1.6.2002

Viranhaltijalle 31.8.2001 maksettua KVTES:n palkkausluvun 10 §:ssä (KVTES:n 2000 11 §) tarkoitettua markkamääräistä henkilökohtaista lisää sekä muuta jäljempänä 6 §:ssä sanottua lääkärisopimuksen yleisen osan 10 §:n 3 mom:ssa tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi muutettua lisää korotetaan 1.9.2001 lukien 5 % ja 1.6.2002 lukien 1,5 %. Vastaavasti koro-

tetaan liitteen 3 6 §:ssä ja liitteen 4 4 §:ssä tarkoitetulle yliopistollisen sai- raalan sivuviranhaltijalle 31.8.2001 maksettua henkilökohtaista lisää ja teh- tävälisää.

5 § Sopimuksen palkkahinnoittelujen yleiskorotus 1.9.2001 ja 1.6.2002

Sopimuksen palkkahinnoitteluja, liitteen 1 2 §:ssä määrättyä terveyskes- kuksen omalääkärien väestöosaa ja liitteen 3 6 §:ssä määrättyjä yliopistol- listen sairaaloiden sivuviranhaltijoiden peruspalkkioita korotetaan 1.9.2001 ja 1.6.2002 lukien edellä 3 §:ssä todettua yleiskorotusta vastaavasti.

III PALKKARAKENTEIDEN JA -HINNOITTELUJEN MUUTOKSET

6 § Henkilökohtaisten lisien muodostaminen 1.9.2001

1.9.2001 lukien muutetaan sopimuksen piiriin kuuluville 31.8.2001 makse- tut seuraavat lisät lääkärisopimuksen yleisen osan 10 §:ssä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi siten kuin em. 10 §:n 3 mom:n siirtymämääräyk- sestä tarkemmin ilmenee:

– KVTES:n palkkausluvun 10 §:ssä tarkoitetut henkilökohtaiset lisät.

– 31.1.2001 voimassa olleen lääkärisopimuksen

– liitteen 1 1 §:n 5.4 kohdassa tarkoitetut terveyskeskuslääkärien tietotaitolisät,

– liitteen 2 7 §:n 1 mom:ssa tarkoitetut omalääkärien henkilökoh- taiset palkanlisät

– liitteiden 4 ja 5 1 §:n 2 mom:ssa tarkoitetut sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkärien pätevyyslisät.

7 § Kokemuslisäjärjestelmän uudistaminen, siihen liittyvät sopimusmuutokset ja palkantarkistukset 1.9.2001

1 mom. Ensimmäisen kokemuslisän siirtäminen peruspalkkaan

KVTES:n (2001–2002) palkkausluvun 8 ja 9 §:ssä tarkoitettu kokemus- lisäjärjestelmä muutetaan lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla 1.9.2001 lu- kien henkilökohtaisen lisän järjestelmäksi seuraavasti:

1 31.8.2001 kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan viranhalti- jan ensimmäinen kokemuslisä tai kokemuslisä, johon hänellä tuolloin oli oikeus, siirretään peruspalkkaan ja mahdolliset muut kokemuslisät henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi siten kuin sopimuk- sen yleisen osan 5 §:stä ja 10 §:n 2 momentista tarkemmin ilmenee.

2 Niiden viranhaltijoiden, joilla ei ole yhtään kokemuslisää tai oikeutta yhteenkään kokemuslisään, mutta joille 31.8.2001 voimassa olleen lääkärisopimuksen määräysten perusteella olisi sanotussa tehtäväs- sä maksettu kokemuslisiä, peruspalkkaa korotetaan 1.9.2001 lukien 5

%:lla.

2 mom. Palkkahinnoittelujen korottaminen 1. kokemuslisää vastaavasti

Kokemuslisäjärjestelmän muutokseen liittyen korotetaan 1.9.2001 lukien palkkahinnoittelujen ylä- ja alarajoja 5 %:lla lukuun ottamatta yleisen osan 4 §:n (amanuenssit) palkkausmääräystä sekä liitteiden 1 ja 2 1 §:n 6 koh- dissa (ns. eurolääkärit ja opiskelijat), liitteen 3 1 §:n 4 kohdassa (opiskeli- jat) ja liitteen 5 1 §:n 6 kohdassa (opiskelijat) määrättyjä palkkahinnoittelu- ja.

3 mom. Terveyskeskuksen omalääkärien väestöosan korottaminen

Kokemuslisäjärjestelmän muutokseen liittyen ja omalääkärien palkanosien keskinäisten suhteiden tasapainottamiseksi korotetaan liitteen 1 2 §:ssä määrättyjä omalääkärin väestöosan ylä- ja alarajoja 1.9.2001 lukien 2,5 % sekä omalääkärien henkilökohtaista väestöosaa 2,5 %.

Soveltamisohje

Edellä 3 §:ssä määrätty yleiskorotus huomioon ottaen väestöosan korotus on 1.9.2001 lukien yhteensä 12 %.

8 § Muut palkkahinnoittelumuutokset 1.9.2001 ja 1.6.2002

1 mom. Rakennemuutokset ja tasokorotukset 1.9.2001

Edellä 5 §:ssä ja 7 §:n 2 mom:ssa sanotun lisäksi sopimuksen palkkahin- noitteluihin tehdään 1.9.2001 lukien seuraavat sopimuksen yleisen osan 6 §:stä ja liitteistä tarkemmin ilmenevät rakennemuutokset ja tasokorotuk- set:

– Terveyskeskuksen lääkäreitä koskevan liitteen 1 1 §:n palkkahinnoit- telussa muutetaan vastaavan terveyskeskuslääkärin peruspalkka (al- le 15 000 väestöpohja) määräytymään johtavia lääkäreitä koskevan hinnoittelukohdan mukaan, määritellään osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin (muu kuin omalääkäri) peruspalkka itsenäises- ti hinnoittelukohtaa samalla korottaen sekä korotetaan terveyskes- kuslääkärin (muu kuin omalääkäri) vähimmäisperuspalkka samalle tasolle kuin se olisi 5 vuotta terveyskeskuslääkärinä toimitun ajan jäl- keen.

– Terveyskeskuksen hammaslääkäreitä koskevan liitteen 2 1 §:n palk- kahinnoittelussa korotetaan apulaisylihammaslääkärien ja osatoimin-

nasta vastaavien hammaslääkärien hinnoittelua, muutetaan vastaavi- en terveyskeskushammaslääkärien palkkaus vastaavasti kuin liittees- sä 1 sekä yhdistetään pääasiassa oikojahammaslääkärin ym. erikois- tehtävissä toimivan terveyskeskushammaslääkärin peruspalkka mää- räytymään erikoishammaslääkäreitä koskevan hinnoittelukohdan mu- kaan.

– Sairaalalääkäreitä koskevan liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelussa yh- distetään sivutoimisen johtavan lääkärin ja tulosvastaavan lääkärin hinnoittelukohdat, tasokorotetaan erikoislääkärin/osastonlääkärin hinnoittelukohtaa 3 % ja muodostetaan erikoistumiskoulutuksessa oleville lääkäreille kaksi uutta hinnoitteluporrasta erikoistumiskoulu- tuksessa palvellun ajan perusteella.

– Sairaalahammaslääkäreitä koskevan liitteen 4 1 §:n palkkahinnoitte- lua muutetaan soveltuvin osin edellä liitettä 3 todettua vastaavasti.

– Yleisen osan 6 §:ssä määrätty kasvatusneuvolan ym. lääkärien palk- kahinnoittelu korotetaan em. sairaaloiden erikoislääkärien palkkahin- noittelun tasolle.

– Uudistetaan eläinlääkäreitä koskevan liitteen 5 palkkahinnoittelu tek- nisesti ja korotetaan samalla hinnoitteluja painopistealueena eri- koiseläinlääkärin pätevyyden omaavat sekä lisätään praktikko- eläinlääkärien palkkahinnoitteluun uusi erikoiseläinlääkäreitä koske- va kohta.

2 mom. Rakennemuutokset ja tasokorotukset 1.6.2002

1.6.2002 lukien tehdään sopimuksen palkkahinnoitteluihin seuraavat sopi- muksen yleisen osan 6 §:stä ja liitteistä tarkemmin ilmenevät rakennemuu- tokset ja tasokorotukset:

– Terveyskeskuksen lääkäreitä koskevan liitteen 1 1 §:n palkkahinnoit- telukohtia 1–4 (ylilääkärit ym. ja osatoiminnasta vastaava terveyskes- kuslääkäri) tasokorotetaan 6 %. Hinnoittelukohdassa 5 määrätyn muuna kuin omalääkärinä toimivan terveyskeskuslääkärin vähim- mäisperuspalkka korotetaan samalle tasolle kuin se olisi 8 vuotta ter- veyskeskuslääkärinä toimitun ajan jälkeen, minkä lisäksi koko hinnoit- telukohtaa 5 (muut terveyskeskuslääkärit ja omalääkärit) tasokorote- taan 4 %.

– Terveyskeskuksen hammaslääkäreitä koskevan liitteen 2 ja eläinlää- käreitä koskevan liitteen 5 palkkahinnoitteluihin tehdään em. liitettä 1 vastaavat tasokorotukset.

– Sairaalalääkäreitä koskevan liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelukohtaa 1

(ylilääkärit ym.) tasokorotetaan 6 % ja hinnoittelukohtaa 2 (erikoislää- kärit ym.) 5 % sekä 6 §:n 1 mom:ssa määrättyjä sivuviranhaltijoiden peruspalkkioita em. vastaavasti.

– Sairaalahammaslääkäreitä koskevan liitteen 4 palkkahinnoitteluun tehdään em. liitettä 3 vastaavat tasokorotukset.

– Yleisen osan 6 §:ssä määrättyä kasvatusneuvolan ym. lääkärien palkkahinnoittelua korotetaan vastaavasti kuin em. sairaaloiden eri- koislääkärien.

9 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien eläkeryhmän mukaisten palkkioiden sisällyttäminen peruspalkkaan 1.1.2002 lukien

Niille terveyskeskuksen lääkäreille ja hammaslääkäreille, joille on vuonna 2001 maksettu 31.1.2001 voimassa olleen lääkärisopimuksen yleisen osan 20 §:ssä tarkoitettuja eläkeryhmän mukaisia palkkioita ja joilla 1.1.2002 on edelleen oikeus em. palkkioon, maksetaan 1.1.2002 lukien eläkeryhmän mukaisia palkkioita koskevien sopimusmääräysten poistamisen korvaukse- na ylimääräinen peruspalkan korotus, jonka suuruus saadaan jakamalla ao. henkilölle vuonna 2001 maksetut eläkeryhmän mukaiset palkkiot luvul- la 13,8.

IV MUUT SOPIMUSMUUTOKSET

10 § Eräät muut sopimusmuutokset 1.9.2001 ja 1.6.2002

1 mom. Sopimusta ja sen liitteitä muutetaan ja tarkistetaan 1.9.2001 lukien lisäksi seuraavasti:

1 Terveyskeskuksen lääkärien toimenpideluetteloa uudistetaan, käyntipalk- kioita tarkistetaan ja omalääkärien vastaanottotoiminnan käyntipalkkioiden, varsinaisen palkan sekä vuosiloma- ja virkavapausajan palkan määräyty- misperusteita muutetaan liitteestä 1 ja sen toimenpideluettelosta ilmeneväl- lä tavalla.

2 Terveyskeskuksen hammaslääkärien toimenpidepalkkioita tarkistetaan kohdennetusti ja toimenpideluetteloa uudistetaan liitteestä 2 ja sen toimen- pideluettelosta ilmenevällä tavalla. Samalla muutetaan 31.1.2001 voimassa olleessa toimenpideluettelossa oleva "Järjestelmällisessä hoidossa olevan potilaan tutkimus ja hoitosopimus (nro 301)" liitteen 2 3 §:ssä määrätyksi potilaskohtaiseksi osaksi.

Pöytäkirjamerkintä

Yleisen osan 9 §:n määräystä terveyskeskuksen hammaslääkärin vuosiloma- ja virkavapausajan palkasta sovelletaan 1.4.2001 alkavalta lomanmääräytymisvuo- delta ansaitun vuosiloman vuosilomapalkkaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan

sekä 1.4.2002 lukien myönnettävien virkavapausaikojen palkkaan. Siihen asti sovelletaan 31.1.2001 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 3 4 §:n mää- räystä.

3 Sairaalalääkärien vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausrakennetta uudistetaan ja peruskorvausten tasoa korotetaan liitteestä 3 ilmenevällä tavalla.

4 Sairaalahammaslääkärien toimenpideluetteloa uudistetaan liitteestä 4 il- menevällä tavalla.

5 Kunnalliseläinlääkärin päivystyksen peruskorvauksia ja kunnalliseläinlää- käritaksan käynti- ja puhelinpalkkioita tarkistetaan sekä vuosiloma-, virka- vapaus- ja koulutusajan palkkamääräystä muutetaan liitteestä 5 ja kunnal- liseläinlääkäritaksasta ilmenevällä tavalla.

6 Tehdään muut sopimuksen yleisestä osasta ja liitteistä ilmenevät teksti- yms. muutokset.

7 Määräaikaisia 31.1.2001 päättyneitä työehtosopimuksia terveyskeskuksen ulkopuolisen lääkäripäivystäjän palvelussuhteen ehdoista ja osa-aikaisen henkilökuntalääkärin palvelussuhteen ehdoista ei ole uudistettu.

2 mom. Sopimuksen liitteitä muutetaan ja tarkistetaan 1.6.2002 lukien lisäksi seuraavasti:

Sairaalalääkäreitä koskevan liitteen 3 5 §:n

– 1 mom:ssa määrättyjä vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauk- sia korotetaan liitteestä ilmenevällä tavalla.

– 5 mom:n määräys aktiivipäivystyksen erillisestä rahakorvauksesta (200 mk/ 250 mk) poistetaan.

V PAIKALLISET JÄRJESTELYERÄT

11 § Paikallinen järjestelyerä 1.9.2001

Edellä tässä pöytäkirjassa sanotun lisäksi palkkoja korotetaan 1.9.2001 lu- kien 0,5 %:n suuruisella järjestelyerällä, joka käytetään seuraavasti:

1 Liitteiden 1 ja 2 piiriin kuuluvien terveyskeskuksen lääkärien ja hammas- lääkärien sekä liitteen 3 ja 4 piiriin kuuluvien sairaalalääkärien ja -ham- maslääkärien henkilökohtaisiin lisiin käytetään paikallisesti 1.9.2001 lukien vähintään yleisen osan 10 §:stä ilmenevä vähimmäismäärä.

Soveltamisohje

Ks. tämän pöytäkirjan 6 § ja sopimuksen yleisen osan 10 §:n 3 mom:n siirtymä- määräys eräiden lisien muuttamisesta henkilökohtaiseksi lisäksi. Em. lisiin palk- katutkimusten mukaan keskimäärin sidotuista rahamääristä (%:a peruspalk- kasummasta) on muodostettu yleisen osan 10 §:ssä määrätty terveyskeskusten lääkärien sekä sairaalalääkärien ja -hammaslääkärien henkilökohtaisiin lisiin käy- tettävä vähimmäismäärä (em. menettely on toteutettu terveyskeskuksen ham- maslääkäreillä jo vuoden 2000 lääkärisopimuksessa). Em. vähimmäismäärää on sopimuksessa kasvatettu terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien osal- ta 0,5 %:n suuruisella järjestelyerällä. Muiden sopimuksen piiriin kuuluvien koh- dalla ei aikaisempiin lisiin sidottua rahamäärää ole kasvatettu uudessa sopimuk- sessa. Lisiin on kuitenkin käytettävä kunta/kuntayhtymäkohtaisesti em. yleisen osan 10 §:ssä määrätty vähimmäismäärä.

2 Liitteiden 3 ja 4 piiriin kuuluvien sairaalalääkärien ja -hammaslääkärien se- kä yleisen osan 6 §:ssä tarkoitettujen kasvatus- tai perheneuvolan lääkäri- en peruspalkkojen tarkistuksiin käytetään 1.9.2001 lukien paikallisesti vä- hintään 0,5 % em. liitteiden piiriin kuuluvien palkkasummasta peruspalkko- jen saattamiseksi KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:ssa määrätyllä ta- valla tehtävien vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiinsa nähden.

3 Liitteen 5 piiriin kuuluvilla kunnalliseläinlääkäreillä on 1.9.2001 järjestely- erä käytetty keskitetysti palkkarakenteiden uudistamiseen ja tasokorotuk- siin (ks. edellä 8 §:n 1 mom).

12 § Paikallinen järjestelyerä 1.6.2002 lukien

Edellä tässä pöytäkirjassa määrätyn lisäksi palkkoja korotetaan 1.6.2002 lukien 1 %:n suuruisella järjestelyerällä, joka käytetään seuraavasti:

1 Liitteen 1 piiriin kuuluvien terveyskeskuksen lääkärien (muut kuin jäljempä- nä 2 kohdassa tarkoitetut omalääkärit), liitteen 2 piiriin kuuluvien terveys- keskuksen hammaslääkärien, liitteiden 3 ja 4 piiriin kuuluvien sairaalalää- kärien ja -hammaslääkärien sekä yleisen osan 6 §:ssä tarkoitettujen kasva- tus- tai perheneuvoloiden lääkärien ja liitteen 5 piiriin kuuluvien eläinlääkä- rien henkilökohtaisten peruspalkkojen korotuksiin ja/tai sopimuksen yleisen osan 10 §:ssä tarkoitettuihin henkilökohtaisiin lisiin käytetään paikallisesti 1.6.2002 lukien 1 % em. liitteiden piiriin kuuluvien palkkasummasta siten, että erä käytetään ensisijaisesti peruspalkkojen tarkistuksiin niiden saatta- miseksi tehtävien vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiinsa nähden ja toissijaisesti henkilökohtaisiin lisiin.

2 Liitteen 1 piiriin kuuluvien terveyskeskuksen omalääkärien henkilökohtai- siin lisiin käytetään paikallisesti 1.6.2002 lukien 1,91 % omalääkärien pe- ruspalkkojen yhteismäärästä. Samasta ajankohdasta lukien korotetaan vastaavasti sopimuksen yleisen osan 10 §:ssä määrättyä omalääkärien henkilökohtaisiin lisiin käytettävää vähimmäismäärää.

13 § Paikalliset neuvottelut

Ennen kuin kunta tai kuntayhtymä päättää edellä 11–12 pykälässä määrä- tyistä palkantarkistuksista neuvotellaan viranhaltijoiden tehtävien vaativuu- den sekä henkilökohtaisten tulosten ja ammatinhallinnan arvioinnin yleisis- tä perusteista AKAVA-JS:n edustajien kanssa pääsopimuksen 14 §:ssä määrätyllä tavalla ottaen huomioon tehtäväkohtaisen palkan määräytymistä koskeva KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:n määräys soveltamisohjei- neen ja lääkärisopimuksen yleisen osan 5 §:n soveltamisohje 2 sekä henki- lökohtaista lisää koskeva KVTES:n liitteen 8 ohje ja lääkärisopimuksen yleisen osan 10 §:n soveltamisohje.

Pöytäkirjamerkintä

KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:n pöytäkirjamerkinnän soveltaminen lääkä- risopimuksen piiriin kuuluviin aloitetaan 1.9.2001 lukien.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET

14 § Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa ohjaavat enene- vässä määrin asiakkaiden tarpeet ja odotukset, joista johtuvat vaatimukset on otettava huomioon organisaation palveluajoissa ja henkilöstön työaika- järjestelyissä.

Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys organisaa- tion palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksilöllisten tarpei- den ja työsuojelun kannalta. Työaikajärjestelyt ovat osa palvelutoiminnan organisointia, jossa sovitetaan yhteen tuotantovälineet, teknologia, pää- oma, henkilöstöresurssit ja yksilölliset tarpeet.

Työnantajan ja viranhaltijoiden välinen vuoropuhelu työaikojen kehittämis- mahdollisuuksista on osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löy- tää uusia toimintatapoja ja ratkaista ongelmia. Osapuolet kannustavat pai- kallistasoa tarkastelemaan lääkärien työaikajärjestelyjä ja hakemaan malle- ja, joilla sovitetaan yhteen organisaation palvelutoiminnan sekä henkilös- tön tarpeet ja työsuojelulliset vaatimukset.

Lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat voivat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoin palvelutoiminnan vaati- musten mukaisesti. Toiminnan sitä edellyttäessä voidaan mm. ajanvaraus- potilaiden vastaanottotoimintaa jatkaa nykyistä käytäntöä pidempään esim. järjestämällä iltapoliklinikka säännöllisenä työaikana. Vastaava järjestely voi koskea etukäteen pitkiksi tiedettyjä leikkauksia ja muitakin lääkäripalve- luja. Työaikajärjestelyn muutoksista neuvotellaan lääkärisopimuksessa to- detulla tavalla (yleisen osan liite 1).

15 § KVTES:n 2001–2002 allekirjoituspöytäkirjan sovellettavat määräykset

Noudatetaan KVTES:n 2001–2002 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:n (euron käyttöönotto) määräyksiä.

16 § Jatkuva neuvottelumenettely ja siihen perustuvat selvitysryhmät

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelu- menettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasi- oissa. Em. periaatteella sopijaosapuolet selvittävät sopimuskauden aikana mm. seuraavia asioita ja pyrkivät niiden ratkaisemisessa yhteisymmärryk- seen.

1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Sopijaosapuolet selvittävät 30.11.2002 mennessä tarpeet ja mahdollisuu- det kehittää

a) sopimuksen palkkahinnoitteluja tehtävien vaativuutta paremmin tuke- vaksi

b) sairaaloiden toimintaa sekä lääkärin ja hammaslääkärin työn tuloksel- lisuutta palkitsevia palkkaelementtejä selvittäen samalla, miten toi- menpidejärjestelmä voisi tukea hoitotakuujärjestelmää ja lyhentää po- tilasjonoja sekä voitaisiinko säännölliseltä työajalta ryhtyä maksa- maan suoritesidonnaisia palkanosia

c) terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien toimenpidejärjestel- mää lähtökohtana hoidon porrastus- ja hoitoketjuperiaatteiden tuke- minen.

Uudistuksia varten varataan 1.1.2003 lukien 0,2 % palkkasummasta. Mikäli osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen uudistuksista, siirretään em. rahaerä tai se osa em. rahaerästä, jonka käytöstä osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen, käytettäväksi paikallisesti edellä tämän pöytäkirjan 12 §:ssä (Paikallinen järjestelyerä) todetulla tavalla.

Työryhmässä ovat sopijaosapuolten lisäksi edustettuina sosiaali- ja terve- ysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto.

2 Työaika- ja päivystysjärjestelmien kehittäminen

Sopijaosapuolet jatkavat lääkärisopimuksen 2000 allekirjoituspöytäkirjan 5

§:n 2 kohdassa määrätyn päivystyskorvaus- ja vapaapäiväjärjestelmien ke- hittämistyöryhmän työtä kiinnittäen erityistä huomiota työaikalainsäädän- nön velvoitteisiin ja työsuojelullisiin näkökohtiin sekä selvittävät paikallisten työaikajärjestelyjen toimivuutta ja tekevät tarvittaessa lääkärisopimuksesta

poikkeavia kokeiluvirkaehtosopimuksia työ- ja lepoajoista, työaika- ja päi- vystyskorvauksista ja muista näihin liittyvistä palvelussuhteen ehdoista. Myös paikallisesti voidaan tehdä edellä tarkoitettuja kokeiluvirkaehtosopi- muksia, joissa on otettu huomioon paikalliset tarpeet, erityispiirteet ja työ- suojelunäkökohdat.

3 Eräiden eläinlääkärikysymysten selvittäminen

Sopijaosapuolet jatkavat lääkärisopimuksen 2000 allekirjoituspöytäkirjan 5

§:n 3 kohdassa määrätyn eläinlääkäripäivystystä selvittävän työryhmän työtä sekä selvittävät kunnalliseläinlääkäritaksan kehittämistarpeet.

4 Omalääkäri- ja omahammaslääkärijärjestelmien kehittämistarpeiden selvit- täminen

Sopijaosapuolet selvittävät yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton kanssa vuoden 2002 loppuun mennessä omalääkäri- järjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä mahdollisten uudistusten vaikutuksia palvelussuhteen ehtoihin, perusterveydenhuollon organisaati- oon ja lainsäädäntöön. Vastaavasti selvitetään omahammaslääkärijärjes- telmän kehittämistarpeita.

Helsingissä 27. elokuuta 2001 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS AKAVA–JS RY

YLEINEN OSA

I SOVELTAMISALA

1 § Soveltamisala

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palve- luksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja ham- maslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Em. liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oi- keuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin tämän osan liitteessä 2.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tä- män sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäl- jempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen

KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovel- letaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityis- määräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Soveltamisohje

Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liitteiden erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkanko- rotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopi- muksen yleisessä osassa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismääräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite n:o	Soveltamispiiri	Määräykset
1 Terveys- keskuksen lääkärit	Terveyskeskuksessa a) perinteisessä perusterveydenhuollon jär- jestelmässä työskentelevät lääkärit ja b) omalääkärinä toimivat (eli väestövastuisessa järjestelmässä työskentelevät lääkärit). Soveltamisohje Ks. jäljempänä 3 § omalääkäreitä koskevien mää- räysten soveltamisedellytyksistä	Palkkahinnoittelut Väestöosa * Syrjäisyyskorotus Säännöllisen työ- ajan/omalääkärin päiväajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot ** Päivystyskorvaukset Vastaanottotoiminnan käynti- ja toimenpidepalkkiot * Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon. * omalääkärit ** muut kuin omalääkärit
2 Terveys- keskuksen hammas- lääkärit	Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit.	Palkkahinnoittelu Potilaskohtainen osa Syrjäisyyskorotus Säännöllisen työajan toimenpi- depalkkiot Kliinisen lisätyön toimenpide- palkkiot Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon.
3 Sairaala- lääkärit	Erikoissairaanhoidossa työskentelevät lää- kärit sekä terveyskeskuksen ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa toimivat psykiatrit. Soveltamisohje Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä ja kan- santerveyslain voimaanpanolain 4 §:n nojalla ter- veyskeskuksen toiminnassa käytettäväksi siirre- tyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/ 1981) työskenteleviin. Liitettä so- velletaan viimeksi mainittuja sairaaloita vastaa- vassa laajuudessa myös erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen aluesairaaloissa, Joki- laakson ja Honkaharjun sairaaloissa sekä sairaala Lapponiassa työskenteleviin.	Palkkahinnoittelu EML- ja todistuspalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun toimenpideluettelon.
4

Liite n:o	Soveltamispiiri	Määräykset
Sairaala- hammas- lääkärit	Erikoissairaanhoidossa työskentelevät rajoittamattoman laillistuksen omaavat hammaslääkärit.	Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan toimenpi- depalkkiot
		Kliinisen lisätyön palkkiot
		Liitettä 3 vastaavat muut
		määräykset
		Liite sisältää erillisen
		toimenpideluettelon.
5 Kunnal- liseläin- lääkärit	Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit. Liitteen 1 §:n 6 kohdan, 4 §:n ja 8 §:n määräyksiä sovelletaan myös väliaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin.	Palkkahinnoittelu Praktikkoeläinlääkärin OTO- palkkio Lihantarkastuspalkkiot Kunnalliseläinlääkäritaksa Kokemuslisän laskennan sekä vuosiloma- ja virkavapaa-ajan vähimmäispalkat Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liite sisältää erikseen painetun Kunnalliseläinlääkäritaksan.

3 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten soveltamisedellytykset

Soveltamisala

Liitteessä 1 määrättyjä omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä so- velletaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon osallistuvien, yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaavien laillistet- tujen lääkärien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli jäljempänä kohdissa 1–3 sanotut seuraavat edellytykset täyttyvät:

Liitteen omalääkäreitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös laillistettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta.

1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka perus- terveydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen määrää- mällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtaisista vastuu- väestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksista, neuvotellaan asiasta asianomaisten lääkärien kanssa.

2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä perus- vastuuväestö, jolla tarkoitetaan niitä lääkärin vastuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähin- tään kolme kertaa kalenterivuodessa.

3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva hen- kilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhteyden lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta järjestä- misestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kuitenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkärin tavoittami- seksi otti yhteyttä terveyskeskukseen.

Huomautus

Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukainen hoito välittö- mästi.

Soveltamisohje

1 Omalääkärijärjestelmän käyttöönotto

Perusterveydenhuollon järjestämisestä väestövastuuperiaatteella ja väestövas- tuiseen toimintaan osallistuvista lääkäreistä (ns. omalääkärit) päättää toimivaltai- nen kunnallinen viranomainen. Omalääkäreitä koskevia määräyksiä sovelletaan kunnan kaikkiin yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin pätevyyden omaaviin ter- veyskeskuksen lääkäreihin, mikäli edellä 1 momentissa sanotut edellytykset täyt- tyvät. Liitteen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä lääkärin virkanimikkeellä.

Laillistettujen lääkärien, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta, palvelussuhteen ehdot voidaan määritellä paikallisesti joko omalääkäreinä toimivien lääkärien erityis- määräyksien mukaisesti tai muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien mää- räysten mukaisesti. Kumpia määräyksiä sovelletaan, riippuu lääkärin palvelus- suhteen pituudesta ja tavasta osallistua väestövastuiseen toimintaan. Lääketie- teen opiskelijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät muiden kuin omalääkä- reinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

Omalääkärijärjestelmään siirtymisestä ks. myös lääkärisopimuksen 2000 väestö- vastuulääkäreitä koskevan liitteen 2 soveltamisohjeliite.

2 Lääkärien vastuuväestöjen ja muun työn työllistävän vaikutuksen selvit- täminen ja seuranta

Erilaiset vastuuväestöt työllistävät lääkäreitä eri lailla. Lääkärikohtaisia vastuu- väestöjä muodostettaessa suositeltavana lähtökohtana on, että vastuuväestöt pyritään jakamaan lääkärien kesken siten, että myös niiden työllistävä vaikutus jakaantuu lääkärien kesken suhteellisen tasaisesti eikä erilaisten vastuuväestö- jen aiheuttama työmäärä vaihtele lääkärikohtaisesti kohtuuttomasti. Näin turva-

taan se, että kukin lääkäri pystyy asianmukaisesti huolehtimaan vastuuväestös- tään.

Ennen vastuuväestöjen muodostamista esim. alueellisesti onkin perusteltua sel- vittää alueiden väestörakenteet, terveyspalvelujen aikaisempi käyttö ja odotetut palvelutarpeet yms. Esim. alueilla, joissa on paljon työikäistä väestöä, voi työter- veydenhuolto hoitaa huomattavan osan palvelutarpeesta, jolloin vastuuväestö työllistää lääkäriä keskimääräistä vähemmän. Sen sijaan alueet, joissa on run- saasti vanhusväestöä, työllistävät lääkäriä yleensä keskimääräistä enemmän. Varsinkin kaupungeissa käytetään korvaavia lääkäripalveluja enemmän ja vas- taavasti vähemmän julkisen terveydenhuollon palveluja. Vastaava voi tilanne olla kunnan ns. hyvinvointialueilla. Kun erilaiset vastuuväestöt pyritään saattamaan yhteismitallisiksi keskenään, voidaan tiedossa olevien palvelujen käyttötottumus- ten tms. ohella käyttää apuna myös esim. ikäpainotettuja kertoimia. Ks. vastuu- väestöstä myös liitteen 1 2 §:n soveltamisohje.

Vastuuväestöjen työllistävän vaikutuksen ohella on syytä kiinnittää huomiota myös lääkärille määrättyjen muiden laajojen ja vaativien tehtäväkokonaisuuksien työllistävään vaikutukseen ja tarkastella tätä yhdessä vastuuväestöjen työllistä- vän vaikutuksen kanssa.

Em. seikat tulee ottaa huomioon myös, kun lääkäreille aiemmin määrättyjä vas- tuuväestöjä muutetaan. Muutoinkin on suositeltavaa seurata lääkärien kokonais- työmäärän kehitystä myös väestövastuisen järjestelmän aikana ja tarkastella sitä määräajoin esim. vuosittain kehittämiskeskustelujen yhteydessä sekä tasapai- nottaa työmäärää lääkärien kesken tarpeen mukaan.

3 Palkkauksen osat omalääkärijärjestelmässä

Omalääkärien palkkaus muodostuu perusosasta, sitä täydentävästä väestöosas- ta sekä suoriteperusteisista korvauksista, joita ovat käynti- ja toimenpidepalkkiot. Lisäksi ovat käytettävissä yleiset yksilön tai ryhmän palkitsemista koskevat lisät. Päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla lailla kuin muillakin terveyskeskuksen lääkäreillä.

4 Sijaisten käyttö omalääkärijärjestelmässä

Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen on tarkoitettu, että järjestel- mää sovelletaan pääasiassa vakinaisiin lääkäreihin ja pidempiaikaisiin sijaisiin. Väestövastuujärjestelmä vähentääkin yleensä lyhytaikaisten sijaisten tarvetta, koska vastuuväestö oman lääkärin lyhytaikaisissa poissaolotilanteissa hakeutuu sijais- tai muiden lääkärien hoitoon lähinnä välttämättömissä akuuteissa tilanteis- sa. Toisaalta mikäli oman lääkärin palvelujen saatavuutta ei lääkärin pidempiai- kaisissa poissaolotilanteissa turvata sijaisjärjestelyin, hakeutuu väestö muiden omalääkärien hoitoon tai päivystykseen, mikä voi johtaa jonojen muodostumi- seen muilla lääkäreillä ja em. kolmen päivän säännön romuttumiseen käytännös- sä.

5 Osittaisen virkavapaan vaikutus omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamiseen

Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen omalääkäreitä koskevia eri- tyismääräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi pääasiassa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailukohtana muut kuin omalääkäreinä toimivat lääkärit), mutta si- tä voidaan soveltaa myös osa-aikaisesti työskenteleviin (esim. osittainen hoito- vapaa). Vaikka omalääkärille ei voida myöntää virkavapaata osasta työaikaa (työaikaa ei määrätty sopimuksessa), hänet voidaan vapauttaa joistakin virkateh- tävistä/osasta virkatehtäviä työaikaa tarkemmin määrittelemättä. Omalääkärin palkkaus määrätään tällöin harkinnalla suhteutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa-aikajärjestely toteutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, maksetaan perusosasta 50 % ja väestöosa määräytyy uuden pienemmän vas- tuuväestön perusteella. Palkan tarkempi määrittelytapa riippuu kuitenkin aina osa-aikatyön kulloisistakin toteuttamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilö- kohtaista vastuuväestöä olleenkaan, palkkaus määräytyy muiden kuin omalääkä- rinä toimivia lääkäreitä koskevien määräysten mukaan.

4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 2 §:ssä määrätty markkamäärä. Xxxxxxxx- siin ei sovelleta muilta osin tämän sopimuksen, sen liitteiden eikä KVTES:n määräyksiä, vaan hänen palvelussuhteensa ehdot määräy- tyvät työntekijöitä koskevien lain säännösten ja työsopimuksen mää- räysten mukaan siitä riippumatta, toimiiko hän työ- tai virkasuhteessa.

II PALKKAUS

5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Viranhaltijan oikeus palkkaan
3 §	Peruspalkka	Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävä- kohtaiset peruspalkat (palkkahinnoitte- lu) on määrätty tämän sopimuksen liit- teissä 1–5 ja yleisen osan 6 §:ssä.
4 §:n	Peruspalkan

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 mom.	alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi
5 §	Työnantajan edustajan palkka
6 §	Osa-aikaisen palkka	Ei sovelleta omalääkäreihin eikä eläin- lääkäreihin, joiden säännöllistä työ- aikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. yleisen osan 3 §:n 1 mom:n. soveltamisohje 5 ja 12 §:n 1 mom.
7 §	Sivuviranhaltijan palk- ka	Erikoissairaanhoitolain 28 §:ssä tarkoi- tettujen yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 6 §:n mu- kaan vastaavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkärin tai –hammaslääkärin.
8 §:n pöytäkirja- merkintä	Määrävuosilisä
Liite 8	Henkilökohtaista lisää koskeva ohje	Ks. henkilökohtaista lisää koskeva määräys yleisen osan 10 §.
11 § ja Liite 9	Tulospalkkio Tulospalkkiota koskeva ohje	Ks. myös yleisen osan 10 §:n 1 mom:n soveltamisohje jäljempänä.
12 §	Kannustuslisä
13 §	Kielilisä
14 §	Syrjäseutulisä
15 §	Kokouspalkkio
16 §	Luentopalkkio
17 §	Sopimuspalkkainen viranhaltija
18 §	Varsinainen palkka	Ks. lisäksi yleisen osan 10 §. Omalääkäreillä yleisen osan 8 § korvaa KVTES:n em. määräyksen. Ks. terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien varsinainen palkka

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
		yleisen osan 7 § sekä terveyskeskuk- sen hammaslääkärien varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen virka- vapauden ajalta yleisen osan 9 §. Ks. eläinlääkärien varsinainen palkka liitteen 5 2 ja 6 §:t.
19 §	Palkanmaksu
20 §	Palkan laskeminen ka- lenterikuukautta lyhyemmältä ajalta	Omalääkäreillä ja eläinlääkäreillä, joi- den säännöllistä työaikaa ei ole sopi- muksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. yleisen osan 8 §:n 2 mom:n ja liitteen 5 1 §:n 6 kohdan soveltamisohjeet.
21 §	Työnantajan saatavan kuittausoikeus
22 §	Palkka virantoimituk- sen pidättämisen ajalta

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen peruspalkan määräytyminen

1 Peruspalkkojen porrastamisen yleiset lähtökohdat

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan peruspalkan määräytymisperus- teena on ensisijaisesti viranhaltijan tehtävien vaativuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:n soveltamisohjeesta. Mitkä sei- kat eri tehtävissä parhaiten ilmentävät ja kuvaavat ohjeessa todettuja vaativuus- tekijöitä, so. mitkä seikat tekevät tehtävän toista vaativammaksi, selvitetään tar- kemmin paikallisesti.

Samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien peruspalkat porrastetaan työn vaa- tivuuden mukaan mahdollisimman objektiivisesti palkka-asteikon rajoissa asteik- koa mahdollisimman hyvin hyödyntäen niin, että peruspalkat ovat tehtävien vaa- tivuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat kulloinkin saman työnantajan palveluksessa olevien samaan palkkahinnoittelukohtaan kuu- luvien tehtävät. Arvioinnissa noudatetaan mahdollisimman objektiivisia ja yh- teismitallisia perusteita. Em. periaatetta sovelletaan myös niissä hinnoittelukoh- dissa, joissa on määritelty vain vähimmäispalkka.

Palkkahinnoittelua on mahdollista ylittää paikallisesti perustellusta syystä. Ylitys- perusteena voi olla esim. se, että viranhaltijan tehtävät poikkeavat olennaisesti po. virkaan ja palkkahinnoittelukohtaan tavanomaisesti kuuluvista tehtävistä tai

viranhaltijalla on merkittäviä lisätehtäviä taikka ettei palkkahinnoittelukohdan palkka-asteikko ole riittävän laaja viranhaltijoiden peruspalkkojen määrittämiseksi mahdollisimman oikein kunkin työn vaativuuden mukaan.

Mikäli viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu, muutetaan samalla peruspalkkaa KVTES:n 3 §:n 2 mom:ssa määrätyllä tavalla. Olennaisista tehtä- vämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhaltijan palkkaan neuvo- tellaan ao. viranhaltijan kanssa.

2 Lisäkoulutuksen vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen

Lääkärisopimuksen palkkahinnoitteluryhmät perustuvat yleensä virkanimikkee- seen ja sen hoitamisessa tavanomaisesti vaadittavaan koulutustasoon. Mikäli palkkaryhmään kuuluvalta viranhaltijalta kuitenkin edellytetään huomattavasti korkeampaa koulutustasoa, on tämä usein osoitus siitä, että myös viranhaltijan tehtävät ovat tavanomaista vaativammat, mikä otetaan huomioon palkkaporras- tuksessa edellä todetulla tavalla. Toisaalta on syytä kiinnittää huomiota myös sii- hen, että vaikka viran muodollisissa kelpoisuuksissa ei edellytettäisikään lisäpä- tevöitymistä, voivat viranhaltijan tehtävät hänellä olevan ammatillisen jatko- tai täydennyskoulutuksen tms. myötä muodostua tavanomaista vaativammiksi.

3 Lisätehtävien ja vastuutusten vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen

Tehtävän kokonaisvaativuutta lisää usein viranhaltijalle määrätyt merkittävät lisä- tehtävät ja vastuutukset (esim. merkittävä sektorivastuu) yms., joiden ei voida katsoa kuuluvan tavanomaisesti po. palkkaryhmässä tarkoitetun viran tehtäviin ja jotka siis selvästi tyypittävät vain ao. viranhaltijan tehtäviä ja erottavat ne muista palkkaryhmään kuuluvien tehtävistä. Käytännössä esim. paikalliset olosuhteet ja viranhaltijan ammatillinen suuntautuminen voivat johtaa siihen, että viranhaltija vastaa laajasta ja vaativasta tehtävä- / toimintakokonaisuudesta (esim. yksi omalääkäreistä vastaa samalla koko kunnan neuvolatoiminnasta), jota vastaa- vaa muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole tai on selvästi vähäisemmäs- sä määrin. Em. tehtävän kokonaisvaativuutta lisäävät tekijät otetaan siis huomi- oon korottavina tekijöinä peruspalkkaa palkka-asteikon rajoissa määrättäessä.

4 Esimiestehtävien vaativuuden ulottuvuuksista

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu sopimuksen mukaan tehdäänkin samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien välillä, tulee huolehtia siitä, että esimiesten ja alaisten palkat ovat keskenään oikeassa suhteessa (kuuluvat samaan tai eri palkkaryhmään). Esimiestyön vaativuuteen vaikuttavat mm. organisaati- on/johdettavan vastuualueen laajuus, palvelutarjonnan sisällön laajuus sekä saumattoman yhteistyön vaatimus useiden eri sektoreiden kanssa. Esimiestyös- sä korostuu vastuu toiminnan tuloksellisuudesta, toimintaedellytysten luomisesta ja toimintojen läpiviemisestä.

6 § Kasvatus- tai perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyt-

tä

1.9.2001

1.9.2001

1.6.2002

L0KASVNL 17 828–21 589 mk 2 998,45–3 631,01 € 3 193,35–3 867,03 €

7 § Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien varsinainen palkka

Terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin varsinaiseen palkkaan luetaan KVTES:n 18 §:ssä sanotun lisäksi liitteen 1 3 §:n ja liitteen 2 2

§:n mukaan mahdollisesti maksettava syrjäisyyskorotus.

8 § Omalääkärinä toimivan lääkärin varsinainen palkka, päiväpalkka ja tuntipalkka

1 mom. Varsinainen palkka

Perusosa on varsinaista palkkaa. Perusosaan kuuluvat omalääkärille liitteen 1 perusteella määrätty peruspalkka, KVTES:n palkkausluvun 8 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu mahdollinen määrävuosilisä ja tämän sopimuksen yleisen osan 10 §:ssä tarkoitettu mahdollinen hen- kilökohtainen lisä, sekä liitteen 1 3 §:ssä tarkoitettu mahdollinen syr- jäisyyskorotus.

Omalääkärin varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen virkava- paan aikana on perus- ja väestöosien (liite 1 2 §) yhteismäärä. Lääkä- rin lomaraha ja lomakorvaus lasketaan em. tavalla korotetusta varsi- naisesta palkasta.

2 mom. Päiväpalkka

Päiväpalkka saadaan jakamalla lääkärin perus- ja väestöosien yh- teismäärä ao. kalenterikuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Soveltamisohje

Määräys tulee sovellettavaksi silloin, kun palkka maksetaan vain kalenterikuu- kauden osalta esimerkiksi sen vuoksi, että virkasuhde alkaa tai päättyy kesken kuukautta taikka lääkäri on palkattomalla virkavapaalla osan kuukautta.

Koska sopimuksessa ei ole määrätty lääkärin säännöllistä työaikaa, sijaisen palkkaus määrätään vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana eikä tunti- palkkana riippumatta sijaisen palvelussuhteen pituudesta.

3 mom. Tuntipalkka

Omalääkärin varsinaisen palkan tuntipalkka saadaan jakamalla pe- rusosa luvulla 160.

9 § Terveyskeskuksen hammaslääkärin varsinainen palkka

Terveyskeskuksen laillistetun hammaslääkärin varsinainen palkka vuosiloman ja palkallisen virkavapaan ajalta sekä lomarahaa ja loma- korvausta laskettaessa on edellä 7 §:ssä määrätty varsinainen palkka, korotettuna sillä %-luvulla, joka saadaan laskemalla kuinka monta

%:a ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta liitteen 2 3 §:ssä tarkoitetusta potilaskohtaisesta osasta ja toimenpi- teistä THL 108, 204, 207 (1.9.2001 lukien 305), 218 (1.9.2001 lukien

306), 303, 409, 411, 416, 516, 519 ja 520 maksetut palkkiot olleet edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksetusta edellä 7 §:ssä tarkoitetusta varsinaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyt- täen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

Soveltamisohje

Ks. allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n 1 mom:n 2 kohdan pöytäkirjamerkintä.

10 § Henkilökohtainen lisä 1 mom. Yleismääräys

Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa mark- kamääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viranhalti- jan henkilökohtainen ammatinhallinta ja henkilökohtaiset työtulokset sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot ja ominaisuudet.

Soveltamisohje

1 Lisän yleiset myöntämisperusteet

Em. 10 §:n 1 mom:ssa määrätty henkilökohtainen lisä vastaa sisällöllisesti ja luonteeltaan KVTES:n palkkausluvun 10 §:ssä määrättyä henkilökohtaista lisää. KVTES:n liitteessä 8 on henkilökohtaista lisää koskevia yleisiä menettelytapaoh- jeita ja myöntämisperusteita. Lisää myönnettäessä voidaan henkilökohtaisen työ- tuloksen ja ammatinhallinnan ohella ottaa huomioon mm. viranhaltijan monitaitoi- suus/käytettävyys ja erityistiedot ja -taidot (esim. tieteellinen tai ammatillinen jat- ko- ja täydennyskoulutus), joita hyödynnetään laajemmin työyhteisössä, yhteis- työkyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (oma-aloitteisuus ym.), kehityshakuisuus

ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntunto ym.). Lisän kulloisetkin tarkemmat myön- tämisperusteet päätetään paikallisesti. Lisiä myönnettäessä tulee eri viranhaltija- ryhmiä kohdella tasapuolisesti: Hyvää työsuoritusta esiintyy yleensä kaikissa ryhmissä ja organisaatiotasoilla eikä vain joissakin.

2 Työsuorituksen arviointi johtamisen välineenä

Henkilökohtaisen työsuorituksen ja ammatinhallinnan arviointi on väline johtaa henkilön tulevaa työsuoritusta. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän myön- tämisperusteita ja käyttöä tarkastellaan vuosittain esimiehen ja alaisen välillä käytävissä keskusteluissa, joissa käydään läpi henkilön työsuorituksen arviointi ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä asetetaan seuraavan vuoden teh- tävien tärkeysjärjestys ja henkilökohtaiset tavoitteet. Järjestelmällinen arviointi auttaa esimiehiä perehtymään alaisensa työntekoon ja havaitsemaan samalla tämän kehityskykyisyyden sekä ottamaan sen huomioon myös palkkaperustee- na. Yksilön kehityskykyisyyden huomioon ottaminen on merkittävä henkilön työ- suoritusta ohjaava motivaatiotekijä.

3 Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän perusteiden rinnakkain tarkastelu

Usein voi olla perusteltua tarkastella rinnakkain viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteita (työn vaativuutta ja mitkä seikat siinä on otettu huomioon) sekä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita (henkilökohtainen pätevyys ym.). Joskus voi olla vaikea erottaa, onko viranhaltijan työhön liittyvä piirre osa hänen varsinaista tehtäväänsä (tästä johtuva osaamisvaatimus tms.) vai johtuuko se hänen ominaisuuksistaan (esim. henkilöä käytetään sen takia muissakin tehtävissä). Kun kummankin palkanosan perusteita tarkastellaan rin- nakkain, tulevat myös ongelmalliset raja-alueet arvoiduiksi ja otetuiksi huomioon jommassakummassa palkanosassa.

Esimerkkejä

Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jota si- nänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittä- västi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henki- lökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.

Esim. viranhaltijan toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan työn vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuuluviin ver- rattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa peruspalkassa. Mutta erityi- nen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toimiminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hyvää ammatinhallintaa ja lisäksi pedagogista tieto-taitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen li- sän myöntämisperusteita.

Esim. omalääkäreillä on henkilökohtaista lisää mahdollista käyttää korvauksena lisätehtävästä (esim. neuvolatoiminta) johtuvasta suuremmasta työmäärästä

muihin lääkäreihin verrattuna, jos em. seikkaa ei esim. sen määräaikaisuuden ta- kia ole haluttu ottaa huomioon perusosan peruspalkassa.

4 Henkilökohtainen lisä vai tulospalkkio

Voidaan myös harkita, käytetäänkö jonkin tavoitteen palkitsemisessa henkilökoh- taista lisää vai tulospalkkiota, jos valmiudet myös tulospalkkion käyttöön ovat olemassa. Tulospalkkiolla palkitaan ryhmän saavuttamaa tulosta, henkilökohtai- sella lisällä taas yksilön onnistumista hänelle asetettujen tavoitteiden saavutta- misessa.

Esim. omalääkärien tulospalkkion maksuperuste voi olla lääkäriryhmän toteutta- man väestövastuullisen perusterveydenhuollon ja tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen tavanomaista tuloksekkaammaksi kehittäminen. Tulospalkkion suu- ruus voi ryhmän jäsenten kesken vaihdella riippuen ryhmän jäsenen työpanok- sesta. Tulospalkkion myöntäminen harkitaan vuosittain. Lääkäriryhmän saavut- tamia tuloksia tulee arvioida kokonaisuutena. Tuloksellisuus voi ilmetä mm. siten, että väestövastuullinen toiminta kattaa laajassa mitassa myös alueen avosai- raanhoidon palvelutarpeen (terveyskeskuksen tarjoamat palvelut kysynnän kanssa tasapainossa), palvelujen saatavuus kokonaisuudessaan on erinomai- nen ja odotusajat vähäiset, päivystyspotilaiden määrä on olennaisesti alentunut siitä, mitä se oli ennen väestövastuullisen toiminnan aloittamista, ja hoitokustan- nukset ovat hallitut.

Esim. suun terveydenhuollossa voidaan esimiesten henkilökohtaisen lisän yh- deksi myöntämisperusteeksi asettaa se, että terveyskeskuksen 18-vuotiaiden DMF-indeksin muutos on tarkkailujaksona (esim. kalenterivuosi) suurempi kuin vastaava valtakunnallinen muutos terveempään suuntaan. Vaihtoehtoisesti em. perustetta voidaan käyttää myös tulospalkkion maksamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena, jolloin esimiehen henkilökohtaista ammatinhallintaa muutoin/esi- miestehtävässä onnistumista palkitaan henkilökohtaisella lisällä.

Koska henkilökohtaisen lisän tai tulospalkkion tarkoituksena on ohjata henkilön työsuoritusta haluttuun suuntaan, voidaan em. palkkatekijöitä käyttää myös apu- na havaittujen "pullonkaulojen" poistamiseen. Esim. jonakin vuonna voidaan henkilökohtaisen lisän/tulospalkkion maksamisen yhdeksi perusteeksi asettaa epikriisien valmistuminen määrätyssä ajassa (yksi viranhaltijalle/viran- haltijaryhmälle asetetuista tavoitteista), jos tämän suhteen on esiintynyt yleisiä jatkuvia ongelmia.

2 mom. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % peruspalkasta, kun viranhalti- ja on ollut vähintään 7 vuotta, ja 10 % peruspalkasta, kun viranhaltija on ollut vähintään 10 vuotta virka- tai työsuhteessa

1 asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä tai

2 muun työnantajan palveluksessa tehtäviään vastaavalla ammat- tialalla tai sellaisissa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä ny- kyisissä tehtävissä.

Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossaoloaika ja muu luvaton poissaoloaika. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan palvelusajan selvittämisessä, laskemisessa ja hyväksymisessä sekä vuosisidon- naisen osan laskemisessa ja maksamisessa noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 9 §:n (kokemuslisään oikeuttava palvelusaika) määrä- yksiä.

Soveltamisohje

Em. vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika on sama kuin KVTES:n palkkausluvun 9 §:ssä tarkoitettu kokemuslisään oikeuttava aika. KVTES:n vuo- silomaluvussa määrätty kokemuslisäaika tarkoittaa tämän sopimuksen piiriin kuu- luvalla em. vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa.

Siirtymämääräys

Tämän määräyksen voimaan tullessa siirretään kunnan/kuntayhtymän palveluk- sessa olevalla viranhaltijalla mahdollisesti oleva KVTES:n 2001–2002 palkkaus- luvun 8 §:ssä tarkoitettu ensimmäinen kokemuslisä (4 vuotta, 5 %) ao. viranhalti- jan peruspalkkaan. Samalla hänellä mahdollisesti olevat 2. ja 3. kokemuslisä muuttuvat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi. Viranhaltijalla mah- dollisesti oleva KVTES:n palkkausluvun 8 §:n pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu määrävuosilisä pysyy entisellään.

Muutoksen voimaan tullessa lasketaan kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan viranhaltijan vuosisidonnainen osa uudelleen uudesta peruspalkasta (ks. tarkemmat menettelyohjeet yleiskirjeessä 22/2001) ja samalla kokemuslisään hy- väksytty palvelusaika muuttuu vuosisidonnaiseen osaan hyväksytyksi palvelus- ajaksi (em. palvelusaikaa ei siis lasketa muutosajankohtana uudelleen).

Ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa tämän määräyksen voimaan tullessa olevan viranhaltijan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osuus on vähintään hänelle määräyksen voimaan tullessa maksettujen 2. ja 3. kokemuslisän yhteen- laskettu markkamäärä niin kauan kuin hänen palvelussuhteensa jatkuu keskey- tymättä samalla työnantajalla ja hän toimii vastaavan tyyppisessä tehtävässä, ellei KVTES:n palkkausluvun 6 §:n osa-aikaisen palkkaa koskevasta määräyk- sestä muuta johdu.

Soveltamisohje

Niille viranhaltijoille, joiden palkka määräytyy tämän sopimuksen yleisen osan 4 §:n (amanuenssit) sekä liitteiden 1 ja 2 1 §:n 6 kohtien (ei yleislääkärin oikeut- ta omaavat lääkärit, osalaillistetut hammaslääkärit, lääketieteen ja hammaslääke- tieteen opiskelijat), liitteen 3 1 §:n 4 kohdan (lääketieteen opiskelijat) ja liitteen 5

1 §:n 6 kohdan (eläinlääketieteen opiskelijat) mukaan, ei 31.1.2001 voimassa ol- leen lääkärisopimuksen mukaan ole maksettu kokemuslisiä eikä heidän perus- palkkaansa näin ollen koroteta 1.9.2001 lukien ensimmäistä kokemuslisää vas- taavasti. Palvelusaika em. tehtävissä tulee kuitenkin otettavaksi yleensä huomi- oon, henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavana palvelusaika- na.

3 mom. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä eräillä ryhmillä

Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi käytetään sopimuksen piiriin kuu- luvilla 1 momentissa tarkoitettuihin henkilökohtaisiin lisiin paikallisesti

1 terveyskeskuksen omalääkäreillä 1.9.2001 lukien vähintään 1,21 % ja 1.6.2002 lukien 3,12 % laskettuna kunnan/ kuntayhtymän palveluk- sessa olevien, liitteen 1 piiriin kuuluvien omalääkärien vuotuisesta pe- ruspalkkojen yhteismäärästä ja muilla kuin omalääkäreinä toimivilla lääkäreillä vähintään 2,55 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palve- luksessa olevien, liitteen 1 piiriin kuuluvien muiden kuin omalääkärien vuotuisesta peruspalkkojen yhteismäärästä.

2 terveyskeskuksen hammaslääkäreillä vähintään 2,89 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevien, liitteen 2 piiriin kuuluvi- en hammaslääkärien vuotuisesta peruspalkkojen yhteismäärästä ja

3 sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 0,8 % las- kettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevien, liitteen 3 ja 4 pii- riin kuuluvien sairaalalääkärien ja -hammaslääkärien vuotuisesta pe- ruspalkkojen yhteismäärästä.

Siirtymämääräys

Em. 10 §:n 3 mom:n määräyksen voimaan tullessa muuttuvat 31.1.2001 voimas- sa olleen lääkärisopimuksen liitteen 1 1 §:n 5.4 kohdan perusteella myönnetyt tieto-taitolisät, liitteen 2 7 §:n 1 mom:n perusteella myönnetyt henkilökohtaiset palkanlisät ja liitteiden 4 ja 5 1 §:n 2 mom:n perusteella myönnetyt pätevyyslisät edellä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi sisältyen määräyksessä sanottuihin vähimmäismääriin. Aiemmin myönnetty tieto-taitolisä, henkilökohtainen palkanlisä tai pätevyyslisä säilyy henkilökohtaisena lisänä niin kauan kuin lisän myöntä- misedellytyksissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Koska em. määräys tu- lee voimaan kesken kalenterivuotta, lasketaan määräyksessä sanottu lisien vä- himmäismäärä voimaantulosta lukien jäljellä olevien kuukausien peruspalk- kasummasta. Tämän jälkeen voidaan lisiin käytettävä vähimmäismäärä laskea esim. edellisen vuoden peruspalkkojen yhteismäärästä (esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella).

Soveltamisohje

Henkilökohtaisiin lisiin tulee käyttää kunnassa/kuntayhtymässä vähintään edellä 3 mom:ssa määrätty rahamäärä eikä sitä vähennä kunnassa/kuntayhtymässä edellä 2 mom:ssa tarkoitettuihin henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisiin osiin kuluva rahamäärä.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET

11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §:n 1, 2 ja 4 mom.	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräiden aikojen lukeminen työaikaan
13 §	Vuorokauden ym. alkaminen
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	Yötyökorvaus on KVTES:n 20 §:n 2 mom:n määräyksestä poiketen 30– 40 %. KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
21 ja 22 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset ja rajoitukset
23 §	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa ole- vien työaikakorvaukset	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyös- tä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 14–15 §.
25 §:n 1 ja	Tuntipalkan laskeminen se-	Ks. päivystyskorvausten suoritta-

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
3–5 mom.	kä raha- ja vapaa- aikakorvausten suoritta- misajankohta	misajankohtaa koskevat poikkeus- määräykset yleisen osan 21 §, liit- teen 1 9 §:n 2 mom., liitteen 3 5 §:n 7 mom. sekä omalääkärien tuntipalkan jakaja yleisen osan 8 §:n 3 mom.
29 §	Työajan tasoittumis- järjestelmä	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 19 §:n määräys jäljempänä.

12 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta omalääkäreihin eikä muihin eläinlääkäreihin kuin kokopäivätoimisiin hygieenikkoihin.

2 mom. Säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 37 tuntia, sairaa- lalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 38 ¼ tuntia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoit- tuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 6 tuntia 30 minuuttia ja 1.1.2002 lukien 7 tuntia 24 minuuttia, sairaalalääkäreillä

ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 tuntia ja 1.1.2002 lukien 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampia edellä tarkoitettuja ylimääräisiä vapaapäiviä, kutakin mainit- tua ylimääräistä vapaapäivää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla/jaksolla kutakin työ- aikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 6 tunnista

30 minuutista ja 1.1.2002 lukien 7 tunnista 24 minuutista tai 7 tunnista ja 1.1.2002 lukien 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan osa- aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

Soveltamisohje

Jokainen edellä 3 momentissa tarkoitettu arkipyhä lyhentää työaikaa em. tunti- määrän. Myös esimerkiksi osittaista tai täydellistä kuusipäiväistä työviikkoa teke- vien sairaalalääkärien työaika on arkipyhäviikoilla 7 tuntia ja 1.1.2002 lukien 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kutakin ylimääräistä vapaapäivää kohti. Lauantaiksi sattuvat arkipyhät eivät heilläkään vaikuta työaikaan lyhentävästi.

4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien sään- nöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso keskey- tyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virkavapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päi- vystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.

1 Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ly- henee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, mikä oli merkitty työ- vuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.

2 Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhe- nee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia, sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¼ tuntia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 ½ tuntia, sairaalalääkäreillä ja

-hammaslääkäreillä kuitenkin 7 ¾ tuntia edellyttäen, että keskeytys- päivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.

Soveltamisohje

Mikäli lääkärin säännöllinen työaika jakaantuu pääsääntöisesti kuudelle työpäi- välle viikossa, lyhenee säännöllinen työaika edellä 2 kohdan tapauksessa 6 ½ tuntia (lauantaina 4 ½ tunnilla) keskeytyspäivää kohti.

Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työviikon tai - jakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa tekevien määräyk- siä sellaisenaan. Osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa teke- vän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Käytännössä osa- aikaisen työaikaa keskeytyneellä jaksolla alennetaan keskeytystä vastaavasti,

vaikka sopimukseen perustuvaa ehdotonta velvollisuutta työajan alentamiseen ei ole.

Esimerkki

– Xxx-xxxxxxxx (työaika 90 t/3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan käytännössä virkava- paata vastaavasti eli 60 tuntiin.

– Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alennetaan yleensä suunnilleen vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä te- kevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosi- loma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.

– Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson työaika alenee sairastumispäi- ville merkittyjä tunteja vastaavasti.

13 § Liitteen 1 omalääkärinä toimivan lääkärin tavoitettavuusaika

Omalääkärin tulee olla hänelle määrätyn vastuuväestön tavoitettavis- sa päivittäin lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä sekä tämän sopimuksen yleisen osan 12 §:n 3 momentissa mainittuja arkipyhiä ja aattopäiviä.

Soveltamisohje

Ks. mm. tavoitettavuudesta yleisen osan soveltamisohjeliitteen kohta 5.2.

14 § Kliininen lisätyö

1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammas- lääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työ- aikaa tekevän sairaalalääkärin sekä päävirassa toimivan, täyttä työ- aikaa tekevän, erikoishammaslääkärin pätevyyden omaavan sairaa- lahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään säännöllisen työajan li- säksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluette- loon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.

2 mom. Kliinisen lisätyön korvaukset

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suorite- taan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

15 § Päivystys

1 mom. Päivystyksen määritelmä

Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lää- kärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla (aktiivipäivystys tai muu työpaikkapäivystys) tai muualla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

2 mom. Päivystyskorvaukset

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille suorite- taan työnantajan määräämästä säännöllisen työajan lisäksi tehdystä päivystyksestä liitteissä erikseen määrätyt päivystyskorvaukset. Em. päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

1 Päivystyksen tarkoitus

Päivystyksen tarkoituksena on antaa väestölle lääkärin/hammaslääkärin sään- nöllisen työajan ulkopuolella sellaisia hoidon kannalta kiireellisiä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä, joita ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa.

2 Päivystysmuodot, päivystysvakanssi, päivystysvuorokausi, päivystysvuoro

Päivystysmuodot sekä päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää toimivaltainen kunnallinen viranomainen. Päivystys voi olla

– terveyskeskuksessa/sairaalassa eli työpaikalla suoritettavaa työpaikka- päivystystä, mikä puolestaan voi olla joko aktiivipäivystystä tai muuta työ- paikkapäivystystä (terveyskeskuspäivystys/sairaalapäivystys) tai

– vapaamuotoista päivystystä, esimerkiksi puhelinpäivystystä.

Päivystysvakanssilla tarkoitetaan päivystysaikana yhdellä lääkärillä miehitettyä päivystystehtävää. Päivystystarpeesta riippuen vakanssi voi olla osavuorokauti- nen (päivystys illasta yöhön) tai ympärivuorokautinen (päivystys illasta aamuun).

Päivystysvuorokaudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei muuta ole todettu lääkärin päivystyksen alkamisesta lukien vähintään 10 ja enintään 24 tunnin pi- tuista päivystysrupeamaa. Päivystysvuorokausien pituudet voivat vaihdella tar- peen mukaan. Päivystysvuorokauden katsotaan vaihtuvan kello 8.00.

Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella muutamasta tunnista aina täyteen vuorokauteen tai olla poikkeuksellisesti tätä pidempiäkin.

Lähtökohtana on kuitenkin se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kul- loinkin enintään yhden vuorokauden (ks. esim. yleisen osan 20 §:n sovelta- misohje).

3 Päivystysvelvollisuus

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkä- rin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksiin.

Omalääkärinä toimiva lääkäri on velvollinen osallistumaan päivystykseen siten kuin toimivaltainen kunnallinen viranomainen paikallisesti määrää.

Työnantaja määrää päivystysvelvollisuuden eli päivystysmuodon ja siihen liitty- vän sidonnaisuuden ja valmiusasteen terveyskeskuksen/sairaalan toimintojen vaatimusten mukaisesti potilasturvallisuus, tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat ja päivystykseen osallistuvien lääkärien/hammaslääkärien lukumäärä huomioon ot- taen. Sen sijaan esimerkiksi lääkärin/hammaslääkärin asuinpaikka ei vaikuta päivystysmuodon valintaan.

Päivystysmuodon ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on vält- tämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymys- ten takia. Palvelutarpeen kysynnän vaihteluista riippuen päivystysmuoto voi myös lääkärin päivystysvuoron kuluessa muuttua siten, että lääkäri määrätään esim. illalla työpaikkapäivystykseen ja yöllä vapaamuotoiseen päivystykseen.

4 Päivystyssidonnaisuuden rajoitus

Lääkäriä ei tulisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta tai, jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuu- kaudessa, ellei tähän ole toimintojen edellyttämää välttämätöntä syytä. Rajaa laskettaessa lääkärille kalenterikuukauden aikana suunnitellut/lääkärin suoritta- mat päivystystunnit lasketaan yhteen ja jaetaan terveyskeskuksessa luvulla 18/sairaalassa luvulla 19 (em. luvut ovat päivystysvuorokausien keskimääräisiä laskennallisia pituuksia). Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoittamisesta voi- daan sopia paikallisesti toisinkin lääkäreitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri säännönmukaisesti joutuu päivystämään edellä todettuja määriä useammin, on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavoista, joilla kohtuuttomilta päivystysmääriltä voitaisiin välttyä.

Lääkärin niin halutessa otetaan tarvittaessa raskaudesta mahdollisesti aiheutuva työnteon vaikeutuminen kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana huomioon päivystysvuoroja järjestettäessä siten, että lääkäri vapautetaan päivystysvelvolli- suudesta, mikäli päivystysjärjestelyt voidaan toteuttaa edellä sanottua päivystyk- sen enimmäismäärää muilla lääkäreillä ylittämättä.

5 Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen

toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 17 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virkatehtä- viensä vuoksi saapumaan terveyskeskukseen/sairaalaan, korvataan tarkoituk- senmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asun- nosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 17 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päivystävil- le lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päivära- ha, mikäli

– lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpy- mään muualla kuin asunnossaan

– ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asun- nosta ja virkapaikasta

– päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen vi- ranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

3 mom. Aktiivipäivystys

1 Aktiivipäivystyksellä terveyskeskuksessa tarkoitetaan ympärivuoro- kautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai osavuo- rokautista päivystystä (päivystys järjestetty illasta yöhön), jota lääkäri kummassakin tapauksessa on määrätty suorittamaan työpaikalla ja jossa päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähin- tään 60 % päivystystunneista. Lisäksi edellytetään, että osavuoro- kautinen päivystys kestää vähintään kello 22.00 saakka.

2 Aktiivipäivystyksellä sairaalassa tarkoitetaan päivystystä, mitä lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja missä päivystyksenaikaisen aktiivityön määrä on keskimäärin vähintään 60 % päivystystunneista.

Soveltamisohje

Aktiivipäivystysvakanssit määritellään paikallisesti vuosittain. Aktiivipäivystysva- kansseja määrättäessä keskimääräinen päivystyksen aktiivityöaika on tarkoituk- senmukaista laskea mahdollisimman tavanomaiselta kalenterikuukaudelta kuten esimerkiksi marraskuulta (ei sisällä arkipyhiä eikä sanottavassa määrin lomia tms.).

Päivystys voi muuttua aktiivipäivystykseksi tai aktiivipäivystys tavalliseksi päivys- tykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli toiminnoissa tapahtuu olennaisia muu- toksia.

Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 21 §.

4 mom. Muu työpaikkapäivystys (terveyskeskuspäivystys tai sairaalapäivys- tys)

Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystyspis- teessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä ja mikä ei ole edellä 3 momentissa tarkoitettua aktiivipäivystystä.

Soveltamisohje

Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työ- paikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päivystystä ei potilasturvallisuu- den vuoksi katsota riittäväksi.

Terveyskeskuksissa muu työpaikkapäivystys ja aktiivipäivystys tulee yleensä ky- symykseen vain suurissa ja keskisuurissa terveyskeskuksissa tai useamman terveyskeskuksen yhteisenä päivystyksenä, joissa päivystyksenaikaisen aktiivi- työn määrä sitä edellyttää.

Hammaslääkäreille voi päivystys olla terveyskeskuksessa ts. työpaikalla tapah- tuvaa tai vapaamuotoista eli puhelinpäivystystä. Terveyskeskuspäivystys tulee yleensä kysymykseen viikonloppuna tai arkipyhänä ja kestää noin 1–4 tuntia (ns. särkypäivystys). Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Vapaamuotoinen päivystys on ham- maslääkäreillä käytännössä harvinainen.

5 mom. Vapaamuotoinen päivystys (puhelinpäivystys)

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä.

Soveltamisohje

Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoitettavis- sa puhelimitse tai hälytyslaitteella tms. ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittö- mästi lähtemään päivystyspisteeseen (työpaikalle).

Työnantaja määrittelee vapaamuotoiseen päivystykseen liittyvän valmiusasteen mm. sidonnaisuuden laadun, yhteydensaantitavan ja työpaikalle saapumisen enimmäisajat. Vapaamuotoisen päivystyksen sidonnaisuutta vuosittain paikalli- sesti määriteltäessä on syytä seurata viestintälaitteiden ja teknologian kulloista- kin kehitystä.

Pöytäkirjamerkintä

Terveyskeskuksen lääkäriin, johon sovelletaan vanhan kunnanlääkärin mallioh- jesäännön mukaisia päivystysmääräyksiä, tai jonka päivystyksenaikainen sidon- naisuus- ja valmiusaste on määrätty ns. kotipäivystyksen mukaiseksi, noudate- taan edelleen 15.1.2000 voimassa olleen lääkärisopimuksen liitteen 1 6 §:n 4 momentin pöytäkirjamerkinnän määräyksiä.

6 mom. Eläinlääkäriliitteessä erikseen määrätty päivystys

Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.

16 § Muu lisä- ja ylityö

1 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 14 ja 15 pykälässä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai päivystystä. Lisä- työkorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tunti- palkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

2 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 14 ja 15 pykälässä tar- koitettua kliinistä lisätyötä tai päivystystä: 38 ¼ tuntia kerrottuna vi- ranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Yli- työkorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

Soveltamisohje

Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mu- kaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 2 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan liitteissä määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai yli- työksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä li- sätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erik- seen.

17 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suorite- taan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 11 §:n ja

16 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liit- teiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

18 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäismää- rän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelle- taan työaikalain 19 §:n säännöstä.

Soveltamisohje

Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän:

40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosi- asiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaika- korvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivystysajasta luetaan tässä tarkoite- tuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.

19 § Työaika-asiakirjat

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työ- aikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa en- nen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voi- daan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä.

Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Ks. yleisen osan työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje (liite 1).

IV LEPOAJAT

20 § Viikoittainen vapaa-aika

Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin määräyk- siä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon, erikoissairaan- hoidon tai eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen jär- jestämisen kannalta.

KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voidaan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja potilasturvallisuu- den kannalta. Viranhaltijalla on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman viranhaltijan suostumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edel- lyttämä välttämätön syy.

Soveltamisohje

Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta va- paapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arki- pyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyri- tään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikon- loppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tu- lisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhal- tija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Viikoittaisesta va- paasta on lisäohjeita yhteisessä soveltamisohjekirjeessä 16/98.

21 § Aktiivipäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

Aktiivipäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suun- nitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvausta yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), ellei perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon toi- minnot välttämättä muuta edellytä.

Vastaavasti voidaan terveyskeskuksen osavuorokautisen aktiivi- päivystyksen jälkeisen työpäivän työaika suunnitella tarvittaessa nor- maalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia), jotta lääkärille jää riittävä lepo- aika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alka- misen väliin.

Soveltamisohje

Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuojelullisiin ja potilastur- vallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtäjaksoisten työrupeamien ly- hentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutonkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituu- det ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Xxxxxxxx seuraavien työ- ja päivystysvuorojen

rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyt- täen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja eri- laisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porras- tusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 15 §:n ja 20 §:n sovel- tamisohje, yleisen osan liitteenä 1 oleva työvuoroluettelon laatimisohje ja liitteen 3 5 §:n 7 momentin soveltamisohje).

22 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit

Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pi- tuinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä ai- heudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruo- kailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettömästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Sitä vastoin hän ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaalasta työaikana – ei siis myöskään työ- aikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asi- oissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.

2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat

Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joiden säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mukaan.

V MUUT MÄÄRÄYKSET

23 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liittei- tä:

Luku I Yleiset määräykset, 2 §:n 1 ja 3 momentit, sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin.

Luku IV Vuosiloma

– KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentissa mää- rätyllä kokemuslisään oikeuttavalla ajalla tarkoite- taan lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla yleisen

osan 10 §:n 2 momentissa määrättyä henkilökohtai- sen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa pal- velusaikaa ja

– ks. lisäksi jäljempänä oleva 24 §:n määräys.

Luku V Virkavapaa, ks. lisäksi jäljempänä oleva 26 §:n määräys. Luku VI Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset

Luku VII Luottamusmiehet, ks. lisäksi jäljempänä oleva 25 §:n määräys.

Luku VIII Lomauttaminen

Xxxx XX Osa-aikaistamisen selvittelymenettely ja palvelussuhteen päättyminen

Liite 17 Matkakustannusten korvaukset.

24 § Lomarahavapaa

KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana vapaana.

Soveltamisohje

Vastaavan vapaa-ajan pituus on 50 % taulukon B mukaisista ansaittujen vuosi- lomapäivien lukumäärästä ja vapaata annettaessa merkitään vapaapäiviksi vas- taavat päivät (eli vuosilomapäivät) kuin vuosilomaa annettaessa. Lomarahava- paasta on lisäohjeita yhteisessä soveltamisohjekirjeessä 22/2001.

25 § Luottamusmiehenä toimivan omalääkärin palkkio

Mikäli omalääkäri toimii luottamusmiehenä eikä ao. tehtävää ole otet- tu huomioon hänen työjärjestelyissään KVTES:n luottamusmiesluvun 8 §:ssä määrätyllä tavalla tai siinä määrättyä vastaavasti, lääkärille maksetaan luottamusmieskorvauksena joko yksilöityä laskua vastaan tuntikorvaus (tuntipalkka saadaan jakamalla lääkärin palkkauksen pe- rusosan ja väestöosan yhteismäärä luvulla 160) tai kiinteä kuukausi- korvaus. Korvaus sovitaan paikallisesti ottaen huomioon luottamus- miehen edustama viranhaltijoiden ja työntekijöiden määrä sekä muut luottamusmiesmääräyksissä tarkoitetut paikalliset olosuhteet.

Soveltamisohje

Omalääkärillä ei ole säännöllistä työaikaa eikä häntä yleensä voida tai ole perus- teltua vapauttaa virkatehtävästään osittain tms. KVTES:n luottamusmiesluvun 8 §:ssä sanotulla tavalla, vaan hän hoitaa luottamusmiestehtävänsä työtehtävi- ensä ohella. Jos luottamusmiehenä toimiva lääkäri on vapautettu virkatehtävis- tään luottamusmiestehtävien hoitamista varten, ei em. palkkiota makseta, vaan hänen palkkauksensa määräytyy KVTES:n luottamusmiesluvun 9 §:n mukaan.

26 § Omalääkärinä toimivalle lääkärille ammatilliselta täydennyskoulutusajalta maksettava palkkaus

Väestövastuulliseen toimintaan osallistuvalle omalääkärille, jolle on myönnetty virkavapaata alueellisesti tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen edellyttämään suunnitelmalliseen ammatilliseen täyden- nyskoulutukseen, maksetaan tältä ajalta edellä 7 §:ssä tarkoitettu var- sinainen palkka ja suoritetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n liitteen 17 mukaisesti.

Soveltamisohje

Tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen ja tehokkaan väestövastuullisen toiminnan kannalta on tarpeen, että lääkärit velvoitetaan säännöllisesti vuosittain osallistumaan ennalta suunniteltuun, noin viikon kestävään ammatilliseen täy- dennyskoulutukseen (koulutus voi olla yhtäjaksoinen tai muodostua useammasta erästä). Po. täydennyskoulutus sisältää lähinnä hoidon porrastukseen liittyviin toimenpiteisiin tai hoitokäytäntöihin perehtymistä sekä niiden käytännön opette- lua (käytännön ammattitaidon ts. käden taitojen kehittäminen). Tässä tarkoitettua koulutusta järjestävät lähinnä sairaanhoitopiirit.

Kun koulutukseen osallistumista varten myönnetään virkavapaa, virkavapaapää- töksessä on samalla todettava, onko kyseessä tässä tarkoitettu ammatillinen täydennyskoulutus, ja todettava koulutusajan palkallisuus sekä matka-, koulutus- yms. kustannusten korvaukset.

Jos lääkärille annetaan koulutukseen osallistumista varten virkamatkamääräys, virkamatkan ajalta maksetaan palkka, matkakustannukset ja muut virkamatkasta johtuvat kustannukset KVTES:n periaatteiden mukaisesti (palkkana virantoimi- tusajalta maksettava palkka ts. perusosa, väestöosa ja mahdollinen henkilökoh- tainen palkanlisä).

27 § Sopimusraami

Kunta-alan kulloistenkin työmarkkinaratkaisujen kustannusvaikutus määrittää tämän sopimusalan kustannusraamin, jonka puitteissa osa- puolet neuvottelevat ja sopivat tämän sopimuksen tarkistuksista.

Mikäli tarkistuksista ei päästä yksimielisyyteen, tarkistukset toteute- taan eri palkkauselementteihin mahdollisimman tarkoituksenmukai- sesti yleistarkistuksen tavoin. Vastaavasti tarkistetaan kustannusraa- miin sisältyvänä sopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtaisia perus- palkkoja.

28 § Paikallinen sopiminen

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poi-

kettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pi- tuutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poik- keavasti.

Soveltamisohje

Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

29 § Sopimuksen voimassaolo

Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjassa todetun ajan.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu allekirjoituspöytäkirjassa sanotun päivän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

30 § Työrauha

1 mom. Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työ- taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muut- tamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Liite 1

TYÖVUOROLUETTELOA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE

1 Työvuoroluettelon laatiminen

Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työnantajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkäri/hammaslääkäri) teh- tävänä on myös antaa yleisohjeet työvuoroluettelon keskeisistä laatimisperiaat- teista sekä hyväksymis- ja muuttamismenettelyistä. Tarvittaessa laaditaan tar- kemmat yksikkö- yms. kohtaiset ohjeet. Johtavat viranhaltijat (esim. johtava lää- käri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijaisesti vas- tuussa alaistensa viranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjeste- lyistä sekä niiden valvonnasta.

Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies viranhaltijakohtai- sesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla viranhaltijan työsuunnitelma työviikon ja -jakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksi- köiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset näkökoh- dat) riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja tekemisajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon ja -jakson eri työpäiville.

Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliini- nen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsi- donnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukai- nen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista. Tarpeen mu- kaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työrupeamat muodostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.

Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuksessa, sairaa- lassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, poliklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä xxxx lupaa nimetyn tehtävän suorittamiseen muualla tai kysymyksessä ole kotikäynti tai muu virkatehtävä. Tämä koskee myös hallinnollisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hyväksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.

2 Tasoittumisjärjestelmä

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etu-

käteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erikseen KVTES:n työaikaluvun 29

§:ssä tarkoitettu työajan tasoittumisjärjestelmä ja vahvistaa kulloinkin lyhyem- mäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luottamusmiestä tai vi- ranhaltijoita itseään.

3 Työvuoroluettelon muuttaminen

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudate- taan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllät- tävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairau- den takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheelli- sesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudu- taan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajak- son muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 12 §:n 2 momentissa todettuna 37 tai 38 ¼ viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä ta- pauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

4 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa

Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työ- vuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaikajärjestelyjä, asi- asta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vä- hintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edustavan luottamusmiehen kanssa. Em. neuvotteluissa pyritään yhteisymmärrykseen.

5 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa

5.1 Terveyskeskuksen lääkärit

5.1.1 Vastaanottotyö

Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja vii- kossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveyskeskuksen keskeinen tehtävä.

5.1.2 Neuvola- yms. tehtävät

Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lää- kärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin si- sällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.

5.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen

Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa voidaan työ- vuoroluettelossa varata 1–3 tuntia viikossa laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).

5.1.4 Neuvottelut ja kokoukset

Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.

Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n mukaiset kokouspalkkiot. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.

5.2 Terveyskeskuksen omalääkärit (työsuunnitelma)

Sopimuksen yleisen osan 13 §:ssä määrätyllä lääkärin tavoitettavuudella tarkoi- tetaan asianmukaisesti järjestettyä päiväajan vastaanottoa. Lääkärin vastaanot- toajasta, -paikasta ja tavoitettavuudesta samoin kuin muihinkin tehtäviin käytet- tävästä ajasta ja päivystyksestä laaditaan etukäteen työsuunnitelma. Työsuunni- telmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon terveyskeskuksen muun henkilökun- nan töiden ja työvuorojen tarkoituksenmukainen järjestäminen väestövastuisen perusterveydenhuollon toiminnan toteuttamiseksi. Työsuunnitelmaa koskevat tarkemmat ohjeet antaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.

Lääkärin työsuunnitelmaan merkitään päivittäin vastaanottotunteja vastaanotto- toimintaa varten riittävästi, jotta lääkärin vastuuväestöön kuuluvat henkilöt pää-

sevät heille osoitetun omalääkärin hoitoon yleensä lääkärin seuraavana työpäi- vänä ja ainakin kolmen päivän kuluessa. Lisäksi varataan riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten.

Vastaanottotoiminnan ja päivystyksen lisäksi lääkärille kuuluvia tehtäviä ovat mm. äitiys- ja lastenneuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto-, vuodeosasto- ja laitoshoito- sekä työterveydenhuoltotyöt, puhelinkonsultaatiot, kotikäyntitoimin- ta ja erikseen määrätyt hallinnolliset tehtävät. Lääkärille kuuluvan avosairaanhoi- don vastaanottotyön, ehkäisevän työn ja muut tehtävät vahvistaa toimivaltainen kunnallinen viranomainen.

5.3 Terveyskeskuksen hammaslääkärit

5.3.1 Kliininen vastaanottotyö

Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyttämiseksi ja paran- tamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.

5.3.2 Muu kuin kliininen työ

Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnit- teluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esimerkiksi oppilai- tokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.

5.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät

Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä ja apulaisylilääkä- riä/ylihammaslääkäriä ja apulaisylihammaslääkäriä. Suurissa yksiköissä ylilääkä- rille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtä- viä.

Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lää- kärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkäril- le/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. ter- veyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnol- listen tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.

Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaa- van tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellytetään enin- tään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.

Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityistehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työ- vuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.

5.5 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö

Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etu- käteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunnitellun lisä- työn määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluette- loon.

Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja li- sätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeus- tapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).

Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksenmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuut- ta. Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.

5.6 Sairaalalääkärit

5.6.1 Yleistä

Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentelyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin si- tomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysy- mykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kel- lonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoro- luetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.

5.6.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen

Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sairaa- lassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksityisvas- taanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.

Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaa- lan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikai- semmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asianomaisen lääkärin varsinaisena työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika kor- vataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoro- luetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.

5.6.3 Kliininen lisätyö

Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. liitteen 3 4

§:n 1 momentin soveltamisohje).

Liite 2

LÄÄKÄRISOPIMUKSEN SOVELTAMISPIIRIÄ KOSKEVIEN MÄÄRITELMIEN SOVELTAMISOHJE

Sopimuksen liitteissä on käytetty seuraavaa käsitteistöä:1 Yleislääkärin oikeuden omaava laillistettu lääkäri

– Lääkäri, joka on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut terveyden- huollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa säädetyn lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja jolla on em. lain säännökseen perustuen oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna lääkä- rinä.

– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 2 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa yleislääkärin ammattia itse- näisesti laillistettuna lääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) sää- detyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.

– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oi- keus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä sanottu erikoislääkärin päte- vyyden omaava lääkäri yleislääkärin oikeuden omaavaan laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin pätevyyden omaava lääkäri

– Lääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 4 mom:ssa (1030/00) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa ol- leessa 6 §:ssä (559/94) tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys taikka jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46

§:n 1 momentin siirtymäsäännös).

– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 3 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa erikoislääkärin ammattia lail- listettuna lääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vas- taavan ammatinharjoittamisluvan.

1

Terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevan, 1.7.1994 voimaan tulleen lain seurauksena muut- tunutta käsitteistöä on selostettu myös KT:n yleiskirjeissä A 8 ja A 50/1995 (ks. myös 31.1.1998 voi- massa olleen lääkärisopimuksen yleisen osan II luku).

Laillistettu lääkäri, jolta puuttuu yleislääkärin oikeus tai erikoislääkärin pätevyys

– Lääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt terveydenhuol- lon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon ja val- vonnan alaisena laillistettuna lääkärinä taikka ao. lain 13 §:ssä (ETA-alueen ul- kopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan eikä em. lääkä- reillä myöskään ole edellä tarkoitettua erikoislääkärin pätevyyttä.

Em. laillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet lääkärit ryhtyvät yleensä luvan jälkeen suorittamaan lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta (ks. em. lain 4 §:n 2 momentti ja asetus 1435/93 lääkärin perusterveydenhuollon lisä- koulutuksesta) ja/tai erikoislääkärin tutkintoa.

Lääketieteen opiskelija

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:n 1 momentissa (muutettu 824/99) säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka ao. sään- nöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Lääkäri Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Amanuenssi Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai vir- kasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suo- rittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 3 momentissa säädetyn, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän käytännön palvelun ja jolla on em. lain säännöksen perusteella oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä.

– Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 2 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ul- kopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.

– Em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, so. joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.

– Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin xxxx- xxxxxx omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvas- toin.

Erikoishammaslääkärin pätevyyden omaava hammaslääkäri

– Hammaslääkäri, jolla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 4 mom:ssa (1030/00) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä ((559/94) tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys tai jolle oli em. lain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).

– Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt em. lain 9 §:n 3 momentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa erikoishammaslää- kärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuo- liset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoittamisluvan.

Osalaillistettu hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt tervey- denhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 mo- mentissa (ETA-alue) sanotun oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia toi- sen johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä taikka ao. lain 13 §:ssä (ETA-alueen ulkopuoliset alueet) säädetyn vastaavan ammatinharjoit- tamisluvan.

Em. osalaillistuksen tai ammatinharjoittamisluvan saaneet hammaslääkärit ryhty- vät yleensä luvan jälkeen suorittamaan em. lain 4 §:n 3 momentissa ja asetuk- sen 6 §:ssä säädettyä käytännön palvelua.

Hammaslääketieteen opiskelija

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3 §:n 2 momentissa säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia it- senäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja val- vonnan alaisena.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jolle maa- ja metsätalousministeriö on eläinlääkärinammatin harjoit- tamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toimia laillistet- tuna eläinlääkärinä.

Erikoiseläinlääkäri

Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 42

§:ssä (29/2000) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia eri- koiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edellytykset.

Eläinlääketieteen opiskelija

Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 7 §:ssä säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkä- rinammattia.

LIITE 1

TERVEYSKESKUSTEN LÄÄKÄRIT

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001

1.9.2001

lukien markoissa

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, mk	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, mk
1 Kansanterveystyön johtava lääkäri Ylilääkärin tai johtavan lääkärin virka tai vastaavaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri, kun kun- nassa/ky:ssä ei ole ylilääkärin tai johtavan lääkärin virkaa Viranhaltijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ky:n väestöpohja L1VV1175 / L1TK1175 75 000– L1VV1128 / L1TK1128 28 000–74 999 L1VV1115 / L1TK1115 15 000–27 999 L1VV1114 / L1TK1114 14 999	22 170–29 608 20 455–28 163 19 079–26 267 17 851–25 844	25 210–29 606 23 266–28 125 21 667–26 264 20 216–25 844
2 Muut ylilääkärit Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä L1VV2001 / L1TK2000	17 679–25 844	20 021–25 844
3 Apulaisylilääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähin- tään/peruspalkka L1VV2002 / L1TK3000	16 618	18 767–21 358
4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskuslääkäri (muu kuin omalääkäri) 4.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään L1TK4010		18 055
4.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, mk	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, mk
oikeutta, peruspalkka on vähintään L1TK4000 Määräystä sovelletaan terveyskeskuslääkäriin, joka johtosäännön määräysten perusteella toimii terve- yskeskuksen osatoiminnasta vastaavana lääkärinä. Määräystä voidaan soveltaa myös terveyskeskus- lääkäriin, jonka asianomainen viranomainen on määrännyt osatoiminnasta vastaavaksi edellyttäen, että hänellä on yleensä alaisena yksi tai useampia lääkäreitä.		16 646
5
Muut terveyskeskuslääkärit
5.1.1
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva
erikoislääkärin pätevyys, peruspalkka/peruspalkka
on vähintään
L1VV3001 / L1TK5100	13 890–18 767	16 534
5.1.2
mikäli terveyskeskuslääkäri on toiminut kahdeksan
vuotta päätoimisena terveyskeskuslääkärinä tai
aikaisempaa vastaavassa virassa, peruspalkka on
vähintään
L1TK5108		17 473
5.2.1
Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin
oikeutta, peruspalkka/peruspalkka on vähintään
L1VV3002 / L1TK5200	13 153–16 587	15 675
5.2.2
mikäli terveyskeskuslääkäri on toiminut kahdeksan
vuotta päätoimisena terveyskeskuslääkärinä tai
aikaisempaa vastaavassa virassa, peruspalkka on
vähintään
L1TK5208		16 566
Ks. kohtiin 5.1.2 ja 5.2.2 hyväksyttävästä palve-
lusajasta LS 2000 liitteen 1 1 §:n kohdan 5.3
soveltamisohje

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, mk	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, mk
6
Muut lääkärit
6.1
Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta
eikä erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on
hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumat-
ta vähintään
L1VV4000 / L1TK6100	11 928	13 213
6.2
Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta-
vasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
vähintään
L1TK6200		10 705

1.9.2001

lukien euroissa

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, €
1 Kansanterveystyön johtava lääkäri Ylilääkärin tai johtavan lääkärin virka tai vastaavaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri, kun kun- nassa/ky:ssä ei ole ylilääkärin tai johtavan lääkärin virkaa Viranhaltijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa eri- koislääkärin pätevyyttä Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ky:n väestöpohja L1VV1175 / L1TK1175 75 000– L1VV1128 / L1TK1128 28 000–74 999 L1VV1115 / L1TK1115 15 000–27 999 L1VV1114 / L1TK1114 14 999	3 728,73–4 979,71 3 440,28–4 736,68 3 208,86–4 417,79 3 002,32–4 346,65	4,240,02–4 979,37 3 913,06–4 730,29 3 644,13–4 417,29 3 400,09–4 346,65
2 Muut ylilääkärit Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä L1VV2001 / L1TK2000	2 973,39–4 346,65	3 367,29–4 346,65

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, €
3 Apulaisylilääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähin- tään/peruspalkka L1VV2002 / L1TK3000	2 794,95	3 156,38–3 592,16
4 Osatoiminnasta vastaava terveyskeskuslääkäri (muu kuin omalääkäri) 4.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään L1TK4010 4.2 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta, peruspalkka on vähintään L1TK4000 Määräystä sovelletaan terveyskeskuslääkäriin, joka johtosäännön määräysten perusteella toimii terve- yskeskuksen osatoiminnasta vastaavana lääkärinä. Määräystä voidaan soveltaa myös terveyskeskus- lääkäriin, jonka asianomainen viranomainen on määrännyt osatoiminnasta vastaavaksi edellyttäen, että hänellä on yleensä alaisena yksi tai useampia lääkäreitä.		3 038,31 2 799,66
5 Muut terveyskeskuslääkärit 5.1.1 Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin pätevyys, peruspalkka/peruspalkka on vähintään L1VV3001 / L1TK5100 5.1.2 mikäli terveyskeskuslääkäri on toiminut kahdeksan vuotta päätoimisena terveyskeskuslääkärinä tai aikaisempaa vastaavassa virassa, peruspalkka on vähintään L1TK5108	2 336,13–3 156,38	2 780,82 2 938,75
5.2.1 Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin oikeutta, peruspalkka/peruspalkka on vähintään L1VV3002 / L1TK5200	2 212,18–2 789,73	2 636,35

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, €
5.2.2 mikäli terveyskeskuslääkäri on toiminut kahdeksan vuotta päätoimisena terveyskeskuslääkärinä tai aikaisempaa vastaavassa virassa, peruspalkka on vähintään L1TK5208 Ks. kohtiin 5.1.2 ja 5.2.2 hyväksyttävästä palve- lusajasta LS 2000 liitteen 1 1§:n kohdan 5.3 soveltamisohje		2 786,20
6
Muut lääkärit
6.1
Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta
eikä erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on hoi-
dettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
vähintään
L1VV4000 / L1TK6100	2 006,15	2 222,27
6.2
Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta-
vasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähin-
tään
L1TK6200		1 800,45

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa)

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, €
1 Kansanterveystyön johtava lääkäri Ylilääkärin tai johtavan lääkärin virka tai vastaavaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri, kun kun- nassa/ky:ssä ei ole ylilääkärin tai johtavan lääkärin virkaa Viranhaltijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/ky:n väestöpohja L1VV1175 / L1TK1175 75 000– L1VV1128 / L1TK1128 28 000–74 999 L1VV1115 / L1TK1115 15 000–27 999 L1VV1114 / L1TK1114 14 999	4 008,38–5 353,19 3 698,30–5 091,93 3 449,52–4 749,12 3 227,49–4 672,65	4 558,02–5 352,82 4 206,54–5 085,06 3 917,44–4 748,59 3 655,10–4 672,65
2 Muut ylilääkärit Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä L1VV2001 / L1TK2000	3 196,39–4 672,65	3 619,84–4 672,65
3 Apulaisylilääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähin- tään/peruspalkka L1VV2002 / L1TK3000	3 004,57	3 393,11–3 861,57

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, €
4
Osatoiminnasta vastaava terveyskeskuslääkäri
(muu kuin omalääkäri)
4.1
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva
erikoislääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L1TK4010		3 266,18
4.2
Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin
oikeutta, peruspalkka on vähintään
L1TK4000		3 009,63
Määräystä sovelletaan terveyskeskuslääkäriin, joka
johtosäännön määräysten perusteella toimii terve-
yskeskuksen osatoiminnasta vastaavana lääkärinä.
Määräystä voidaan soveltaa myös terveyskeskus-
lääkäriin, jonka asianomainen viranomainen on
määrännyt osatoiminnasta vastaavaksi edellyttäen,
että hänellä on yleensä alaisena yksi tai useampia
lääkäreitä.
5
Muut terveyskeskuslääkärit
5.1
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva
erikoislääkärin pätevyys, peruspalkka/peruspalkka
on vähintään
L1VV3001 / L1TK5100	2 464,62–3 329,98	3 100,38
5.2
Terveyskeskuslääkäriltä edellytetään yleislääkärin
oikeutta, peruspalkka/peruspalkka on vähintään
L1VV3002 / L1TK5200	2 333,85–2 943,17	2 939,44

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €	Muu kuin omalääkäri Peruspalkka, €
6
Muut lääkärit
6.1
Laillistettu lääkäri, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta
eikä erikoislääkärin pätevyyttä, peruspalkka on hoi-
dettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
vähintään
L1VV4000 / L1TK6100	2 116,49	2 255,60
6.2
Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidetta-
vasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
vähintään
L1TK6200		1 827,46

Soveltamisohje

1 Johtavan lääkärin ja muun ylilääkärin peruspalkan määrittäminen

Kohdassa 1 tarkoitetun johtavan lääkärin peruspalkkaa palkka-asteikon rajoissa määrättäessä otetaan työn vaativuuteen ja sen määrään vaikuttavina tekijöinä väestöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaation/vastuualueen laajuus (palve- lutarjonnan sisällön laajuus, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö, ympäristöter- veydenhuolto, sopimusohjaus) ja palvelutuotannon peittävyys. Huomioon otetta- via tekijöitä voivat olla myös esim. ylilääkärin osallistuminen johtamistehtävänsä ohella säännöllisesti päiväajan potilastyöhön tai erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään perusteltuina toiminnan koko- naisuuden kannalta.

Kohdassa 2 tarkoitetun muun ylilääkärin peruspalkkaa määrättäessä voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää ohjeellisena hänen vastuullaan olevan alueellisen tulosyksikön väestöpohjaa.

2 Vastaavana lääkärinä toimivan terveyskeskuslääkärin peruspalkka

Vastaavaksi lääkäriksi määrätyn terveyskeskuslääkärin peruspalkka määräytyy kohdan 1 mukaan määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mu- kaiseksi. Samoin menetellään kohdassa 4 tarkoitetun osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin palkkauksen määräämisessä.

3 Osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin (muu kuin omalääkäri) palkkaus

Sopimuksessa tarkoitetun määräyksen antaminen osatoiminnasta vastaavaksi lääkäriksi edellyttää esimiesasemaa ja sitä, että lääkärillä pääsääntöisesti on alaisena yksi tai useampi lääkäri. Määräys voidaan antaa vain poikkeustapauk- sessa sellaiselle lääkärille, jolla ei ole alaisena muita lääkäreitä. Eräissä tapauk- sissa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa esimerkiksi työterveydenhuol- toon osatoiminnasta vastaava lääkäri, vaikka hänellä ei olekaan alaisina muita lääkäreitä, kun hänellä on kuitenkin alaisena muuta henkilökuntaa. Osatoimin- nasta vastaavalla lääkärillä ei tarkoiteta lääkärien välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun lääkärin johdet- tavaksi.

Noudatetaan edellä kohdan 2 soveltamisohjetta.

4 Omalääkärinä toimivan lääkärin peruspalkan määrittäminen

Omalääkärin perusosa on korvausta mm. ennaltaehkäisevästä työstä tai muista vastaavista vastuuväestön tarvitsemista palveluista, hallinnollisista tehtävistä yms. Kunkin omalääkärin perusosaa määriteltäessä ja tarkistettaessa otetaan huomioon työn vaativuus ja määrä, josta perusosa on korvausta KVTES:n palk- kausluvun 3 §:ssä määrätyllä tavalla (ks. soveltamisohje tämän sopimuksen ylei- sen osan 5 §:ssä). Kun siirrytään omalääkärijärjestelmään, määritellään kunkin omalääkärin perusosa (peruspalkka) uudelleen tämän liitteen puitteissa KVTES:n em. määräykset huomioon ottaen.

2 § Omalääkärinä toimivan lääkärin väestöosa

Väestöosan suuruus määräytyy tämän sopimuksen yleisen osan 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lääkärin perusvastuuväestön mää- rän ja laadun mukaan siten, että väestöosa on 1.9.2001 8,96–10,53 mk (1,51–1,77 €) kuukaudessa ja 1.6.2002 lukien 1,53–1,80 € kuu- kaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henki- löä kohti. Laillistetun lääkärin, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, väes- töosa on vähintään 90 % em. väestöosan alarajasta.

Lääkärille määrätyn vastuuväestön ja perusvastuuväestön määrä tar- kistetaan vuosittain.

Soveltamisohje

Väestöosa maksetaan lääkärin perusvastuuväestön avosairaanhoidosta. Perus- vastuuväestöön kuuluvaksi katsotaan jokainen sellainen lääkärin vastuuväes- töön kuuluva henkilö, joka käy terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähin- tään kolme kertaa kalenterivuodessa. Sopimusmääräyksessä tarkoitettuihin pe- rusvastuuväestön käynteihin lasketaan mukaan potilaan kaikki terveyskeskuksen lääkärissä käynnit ts. varsinaiset päiväajan vastaanottokäynnit, päivystyskäynnit

ja esim. neuvolassa suoritetut sairauskäynnit, so. lääkärin avosairaanhoidon käynnit. Jos työterveydenhuolto on liitetty väestövastuujärjestelmään, lasketaan käynneistä työterveyslääkärin luona mukaan varsinaiset sairaskäynnit.

Kunkin lääkärin perusvastuuväestön suuruus (lukumäärä) tulee otetuksi väestö- osassa huomioon automaattisesti (mk x perusvastuuväestöön kuuluvat henki- löt). On kuitenkin perusteltua, että myös väestöosan mk/henkilö vaihtelee lääkä- rikohtaisesti, koska näin tulee otetuksi huomioon erilaisten vastuuväestöjen luon- teesta johtuva eri lailla työllistävä vaikutus (väestön ikärakenne, palvelujen käyt- tötottumukset tms.). Em. voidaan ottaa huomioon väestöosan markkamäärää as- teikon puitteissa harkittaessa tai esim. laskemalla kullekin lääkärille painotettu markkamäärä vastuuväestöön sisältyvien eri väestöryhmien yms. perusteella. Ks. lisäksi 5 §:n 1 mom:n soveltamisohjeen 1 kohta ja tämän sopimuksen yleisen osan 3 §:n soveltamisohje.

3 § Syrjäisyyskorotus

Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille, jonka pääasiallinen viranhoitopaikka on kunnassa/kau- pungissa, jossa maksetaan KVTES:n palkkausluvun 14 §:ssä tarkoi- tettua syrjäseutulisää, voidaan maksaa syrjäisyyskorotuksena enin- tään 2 500 mk (420,47 €) kuukaudessa toistaiseksi tai määräajan.

Soveltamisohje

Harkinnanvaraisen syrjäisyyskorotuksen maksaminen voi olla perusteltua har- vaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli po. olosuhteita ei ole otettu muutoin huomioon palkkauksessa.

Syrjäisyyskorotus ei korota lääkärin peruspalkkaa. Näin ollen sitä ei oteta huomi- oon esimerkiksi henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa laskettaessa. Ao. lisä on kuitenkin varsinaista palkkaa ja maksetaan esimerkiksi lääkä- rin/hammaslääkärin vuosiloman tai sairausloman ajalta. Syrjäisyyskorotuksen li- säksi lääkärille voidaan maksaa syrjäseutulisää KVTES:n palkkausluvun 14 §:n mukaisesti.

4 § Toimenpidepalkkiot

1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen

Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille maksetaan säännöllisenä työaikana/omalääkärin päiväaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle lailliste- tulle lääkärille (muut kuin omalääkärit) kliinisenä lisätyönä suoritetuis- ta terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toi- menpiteistä 2 mom:n korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.

Soveltamisohje

Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa, ja kuuluuko potilas esim. omalää- kärin vastuuväestöön tai ei.

Pöytäkirjamerkintä

Röntgenlääkärille (muu kuin omalääkäri) voidaan maksaa toimenpidepalkkioita eräistä oman alansa lisätyönä tehdyistä toimenpiteistä 31.1.2001 voimassa ol- leen LS:n 2000 liitteen 1 3 §:n 2 mom:n mukaan.

2 mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika/oma- lääkärin päiväai- ka		Kliininen lisätyö (muu kuin oma- lääkäri)		Aktiivipäivystys		Muu työpaikka- päivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	mk	€	mk	€	mk	€	mk	€
R 0	15,00	2,52	17,00	2,86	15,00	2,52	17,00	2,86
R I, RU I, RR I	40,70	6,85	46,10	7,75	40,70	6,85	46,10	7,75
R II, RU II, RR II	61,40	10,33	76,10	12,80	61,40	10,33	76,10	12,80
R III, RR III	150,20	25,26	172,50	29,01	150,20	25,26	172,50	29,01

5 § Käyntipalkkiot

1 mom. Omalääkärin vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot

Omalääkärille maksetaan päiväajan vastaanottotoiminnasta (muu kuin päivystysaika) käyntipalkkiot seuraavan korvaustaulukon mukaisesti. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähintään 90 % em. käyntipalkkioiden alarajasta tai kiinteästä palkki- osta.

Palkkiot ja korvaukset	Omalääkäri (muu kuin päivystysaika)
Käyntipalkkiot	mk (€)
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman oma- lääkärin luona	–
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana	1) 28,00–33,30 (4,71–5,60) 2) –
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oma- lääkärin luona	28,00–33,30 (4,71–5,60)
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä	a) 77,30 (13,00) b) 111,10 (18,69)

Soveltamisohje

1 Omalääkärin käyntipalkkiot

Käyntipalkkiot ovat korvausta muun kuin perusvastuuväestön avosairaanhoidon käynneistä ja ne maksetaan vain vastaanottotoiminnasta, ei potilaan neuvola- yms. käynnistä.

Palkkion suuruus määritellään asteikon puitteissa paikallisiin olosuhteisiin sovel- tuvasti. Väestöosaa ja päiväajan käyntipalkkioita on yleensä aina perusteltua tar- kastella palkkauksellisena kokonaisuutena siten, että niiden markkamääriä voi- daan tarvittaessa tarkistaa liitteessä sanotun asteikkojen puitteissa puoleen ja toiseen mm. järjestelmän vakiintumisen myötä tai kun lääkärikohtaisia vastuuvä- estöjä muutetaan taikka kun lääkärin vastuuväestössä esim. ikärakenteen muu- tosten seurauksena potilaskäyttäytyminen muuttuu. Erityisen tärkeää po. harkin- nanvaraisten palkkauselementtien tarkastelu yhdessä on väestövastuisen toi- minnan alkuvaiheessa.

2 Perusvastuuväestöön kuuluvan käynti

Perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynnistä lääkärin luona ei pää- sääntöisesti makseta käyntipalkkiota. Merkitystä ei ole sillä, kenen lääkärin pe- rusvastuuväestöön henkilö kuuluu ja käykö hän oman vai jonkun muun omalää- kärin luona. Poikkeus tästä pääsäännöstä on tilanne, jolloin henkilön omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä. Jos taas lääkäri on virantoimituksessa vaikkakin esim. virkamatkalla, ei hänen perusvastuuväestöönsä kuuluvan potilaan käynnistä toisen lääkärin luona mak- seta käyntipalkkiota.

3 Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan käynti

Muiden kuin perusvastuuväestöön kuuluvien henkilöiden käynneistä maksetaan palkkio riippumatta siitä, kenen lääkärin vastuuväestöön henkilö kuuluu tai kuu- luuko hän kenenkään vastuuväestöön (esim. terveyskeskuksen alueella lomaile- vat kesäasukkaat).

4 Kotikäyntipalkkion maksaminen

Kotikäyntipalkkio maksetaan riippumatta siitä, onko kyseessä lääkärin perusvas- tuuväestöön kuuluva potilas tai muu potilas.

5 Siirtymäajan ohjeita

Kun siirrytään omalääkärijärjestelmään, saattaa lääkärin todellisen perusvastuu- väestön erottuminen vastuuväestöstä viedä aikaa. Siirtymävaiheessa ovat myös päiväajan potilasmäärät saattaneet nousta huomattavasti aikaisemmasta erityi- sesti paikkakunnilla, joissa on ollut merkittävää tyydyttämätöntä palvelutarvetta tai joissa väestövastuujärjestelmään on siirrytty vain osittain. Siirtymävaiheessa saattaakin olla harkittua määritellä po. muusta kuin perusvastuuväestöstä mak- settava käyntipalkkio asteikon alarajalta/alarajan tuntumasta ja tarkistaa palkkiota tarvittaessa järjestelmän vakiintumisen myötä.

2 mom. Kliinisen lisätyön ja päivystysajan käyntipalkkiot

Yleislääkärin oikeuden tai erikoislääkärin pätevyyden omaavalle lää- kärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle lailliste- tulle lääkärille (muu kuin omalääkäri) kliinisenä lisätyöaikana jokai- sesta potilaasta jäljempänä 7 §:n korvaustaulukosta ilmenevä käynti- palkkio. Laillistetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, mak- setaan vähintään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkios- ta.

3 mom. Omalääkärin päivystysajan käyntipalkkioiden rajoitus

Omalääkärille maksetaan päivystysaikana käyntipalkkiot edellä 2 mom:ssa sanotulla tavalla kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

Mikäli päivystysvuorossa olevan lääkärin luona käy hänen omaan vastuuväestöönsä kuuluva henkilö päivystysaikana ennen kello 18.00, ao. lääkärille

1 ei makseta mitään käyntipalkkiota hänen perusvastuuväestönsä käynnistä, mutta

2 maksetaan edellä 1 momentissa sanottu päiväajan vastaanotto- toiminnan käyntipalkkio hänen muun vastuuväestönsä kuin pe- rusvastuuväestön käynnistä.

6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot (muut kuin omalääkärit)

Osa-aikatyötä tekevälle laillistetulle lääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisä- työstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 7 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön potilaskäyntipalkkiois- ta. Jos osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja lisätyöai- ka ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan, mak- setaan tämän ylittävästä lisätyöstä 7 §:n korvaustaulukosta ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot täysimääräisinä. Laillis- tetulle lääkärille, jolla ei ole yleislääkärin oikeutta, maksetaan vähin- tään 90 % ja lääketieteen opiskelijalle 80 % po. palkkioista.

7 § Käyntipalkkioiden korvaustaulukko markoissa

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö (muu kuin oma- lääkäri	Aktiivi- päivystys	Muu työpaik- kapäivystys ja vapaamuotoi- nen päivystys
Käyntipalkkiot	mk	mk	mk
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	59,00	a) 46,70 b) 41,30	a) 52,80 b) 44,60
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	72,40	a) 89,10 b) 67,10	a) 98,00 b) 75,30
Vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuode-
osastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen:
Etäisyys työpaikkapäivystäjän päivystyspaikasta
tai vapaamuotoisen päivystäjän asunnosta
1) alle yksi kilometri
1a) yöaikana ja viikonloppuna
1b) muuna aikana		1a) 46,70	1a) 52,80
2) yli yksi kilometri		1b) 41,30	1b) 44,60
a) yöaikana ja viikonloppuna
a1) seuraavat potilaat/sama käynti		2a) 89,10	2a) 98,00
b) muuna päivystysaikana		2a1) 46,70	2a1) 52,80
b1) seuraavat potilaat/sama käynti		2b) 67,10	2b) 75,30
		2b1) 41,30	2b1) 44,60
Vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti ter-
veyskeskukseen, sen vuodeosastolle,
sairaalaan tai huoltolaitokseen
1) ennen klo 22.00
1a) yöaikana ja viikonloppuna			1a) 52,80
1b) muuna aikana			1b) 44,60
2) klo 22.00–8.00 välisenä aikana
2a) ensimmäinen potilas/käynti			2a) 98,00
2b) seuraavat potilaat/sama käynti			2b) 52,80
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys al- kavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyntiai- kaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	24,80		a) 30,20 b) 25,80

Käyntipalkkioiden korvaustaulukko euroissa

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö (muu kuin oma- lääkäri	Aktiivi- päivystys	Muu työpaik- kapäivystys ja vapaamuotoi- nen päivystys
Käyntipalkkiot	€	€	€
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	9,92	a) 7,85 b) 6,95	a) 8,88 b) 7,50
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	12,18	a) 14,99 b) 11,29	a) 16,48 b) 12,66
Vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuode-
osastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen:
Etäisyys työpaikkapäivystäjän päivystys-
paikasta tai vapaamuotoisen päivystäjän
asunnosta
1) alle yksi kilometri
1a) yöaikana ja viikonloppuna		1a) 7,85	1a) 8,88
1b) muuna aikana		1b) 6,95	1b) 7,50
2) yli yksi kilometri
a) yöaikana ja viikonloppuna		2a) 14,99	2a) 16,48
a1) seuraavat potilaat / sama käynti		2a1) 7,85	2a1) 8,88
b) muuna päivystysaikana		2b) 11,29	2b) 12,66
b1) seuraavat potilaat/sama käynti		2b1) 6,95	2b1) 7,50
Vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti ter-
veyskeskukseen, sen vuodeosastolle,
sairaalaan tai huoltolaitokseen
1) ennen klo 22.00
1a) yöaikana ja viikonloppuna			1a) 8,88
1b) muuna aikana			1b) 7,50
2) klo 22.00–8.00 välisenä aikana
2a) ensimmäinen potilas/käynti			2a) 16,48
2b) seuraavat potilaat/sama käynti			2b) 8,88
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys al- kavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyntiai- kaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	4,17		a) 5,08 b) 4,34

Soveltamisohje

1 Yöaika/viikonloppu

Yöajalla/viikonlopulla tarkoitetaan aikaa maanantaista perjantaihin klo 22.00–

8.00 ja perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäi- vään klo 8.00.

2 Vapaamuotoisen päivystäjän kotikäyntipalkkio

Vapaamuotoiselle päivystäjälle maksettavan kotikäyntipalkkion (vapaamuotoisen päivystäjän erillinen käynti terveyskeskukseen, sen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen kello 22.00–8.00) maksamisen edellytyksenä on, että lääkäri ei ole tehnyt käyntiä edeltävän tunnin aikana aktiivista työtä ja että hänelle ei makseta po. käynnistä kotikäyntipalkkiota vuodeosastokäynnin perusteella mää- riteltävän käynnin mukaisesti.

3 Omalääkärin päivystysajan käyntipalkkion rajoitus (ks. 5 § 3 mom.)

Päivystävän omalääkärin omaan vastuuväestöön kuuluvan henkilön käynnistä ennen klo 18.00 ei makseta päivystysajan käyntipalkkiota. Sitä vastoin muiden lääkärien vastuuväestöihin (perusvastuuväestö tai muu vastuuväestö) kuuluvien henkilöiden käynnistä maksetaan päivystyksen käyntipalkkiot normaalisti. Kello

18.00 jälkeen myös päivystävän lääkärin omaan vastuuväestöön kuuluvien käynneistä maksetaan päivystyspalkkiot normaalisti.

4 Päivystysajan käyntipalkkion rajoitus

Mikäli päivystysaikana otetaan vastaan potilas, jonka lääkäri on määrännyt uu- sintatarkastukseen aikaisemmin suoritetun käynnin perusteella, ei tällainen käynti oikeuta potilaskäyntipalkkioon.

8 § Päivystyksen peruskorvaukset

1 mom. Peruskorvausten rahakorvaukset

Kultakin päivystystunnilta maksetaan päivystyksen peruskorvauksena seuraavan korvaustaulukon mukaiset rahakorvaukset.

Peruskorvausten rahakorvaukset	Aktiivipäivystys	Muu työpaik- kapäivystys		Vapaa- muotoinen päivystys
		mk/t	€/t	mk/t	€/t
Maanantaista perjantai- hin klo 18.00 saakka	Korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika	41,80	7,03	20,60	3,46
Maanantaista torstaihin klo 18.00–22.00	"	48,10	8,09	27,00	4,54
Maanantaista perjantai- hin klo 22.00–8.00	"	54,00	9,08	32,30	5,43
Perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltä- västä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00	"	54,00	9,08	32,30	5,43

Soveltamisohje

Päivystyksen peruskorvaukset maksetaan etukäteen määrätyltä päivystysajalta ts. siitä ajankohdasta lukien, milloin päivystys tosiasiallisesti on määrätty alka- vaksi ja siihen saakka, kun päivystys on määrätty loppuvaksi.

Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville sekä laillistetuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin oikeus, ja lääketieteen opiskelijoille.

Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivys- tyksen joko työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivys- tyskorvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspis- teestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hänen kohdallaan ole mah- dollista.

2 mom. Peruskorvausten vapaa-aikakorvaukset

Edellä 1 momentissa tarkoitettu päivystyksen peruskorvaus voidaan antaa vapaa-ajan muodossa säännöllisenä työaikana viimeistään päi- vystystä seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana seuraavasti:

1 vapaamuotoisesta päivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana kutakin kuutta vapaamuotoisen päivystyksen päivystystun- tia kohden

2 muusta työpaikkapäivystyksestä yksi tunti vapaata säännöllisenä työ- aikana kutakin kahta työpaikkapäivystystuntia kohden.

3 aktiivipäivystyksestä edellä mainitun korvaustaulukon mukaisesti.

Soveltamisohje

Päivystyskorvauksena annettu vapaa-aika tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Mikäli vapaa-aika kuitenkin annetaan vajaan työviikon pituisena, mutta täysinä työpäivinä, sijoitetaan kutakin vapaapäivää kohden yleensä seitsemän tai kuusi tuntia säännöllistä työaikaa. Muunkinlainen työajan jaksotus on perustellus- ta syystä mahdollinen. Selvää on, että kyseisen työviikon säännöllinen työaika on 37 tuntia (eräillä arkipyhäviikoilla lyhyempi) vähennettynä vapaa-aikahyvityksen määrällä, jaettiinpa työaika eri työpäiville miten tahansa.

Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen eikä päi- vystyksen suorittamisajankohtana voimassa olleen virkaehtosopimuksen mu- kaan.

Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.

Päivystysvapaata ansaitaan ja annetaan omalääkärinä toimivalle lääkärille vas- taavasti kuin muuna kuin omalääkärinä toimivalle lääkärille. Esim. koko kalenteri- viikon päivystysvapaa vastaa 37 päivystysvapaatuntia. Päivystysvapaalta mak- setaan palkka kuten virantoimitusajalta muutoinkin eli perusosa (yleinen osa 8 §), väestöosa (tämän liitteen 2 §) ja mahdollinen henkilökohtainen palkanlisä (ylei- nen osa 10 §).

LIITE 2

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001

1.9.2001

lukien markoissa

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka mk/kk
1
Xxxxxxxxxxxxx johtava hammaslääkäri
Ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virka tai vas-
taavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskus-
hammaslääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylihammaslääkärin
tai johtavan hammaslääkärin virkaa
Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa
erikoishammaslääkärin pätevyyttä.
Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/
ky:n väestöpohja
L2TH1175 75 000–	23 763–27 149
L2TH1128 28 000–74 999	21 811–25 381
L2TH1115 15 000–27 999	20 312–24 567
L2TH1114 14 999	18 949–24 218
2 Muut ylihammaslääkärit Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin pätevyyttä L2TH2000	18 767–24 218
3 Apulaisylihammaslääkäri Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä. L2TH3000	18 117–20 563

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka mk/kk
4
Osatoiminnasta vastaava terveyskeskushammaslääkäri
4.1
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri-
koishammaslääkärin pätevyys tai kyseessä on kohdassa 5.2.
tarkoitettu hammaslääkäri, peruspalkka on vähintään
L2TH4010	18 065
4.2
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun ham-
maslääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään
L2TH4000	16 387
Määräystä sovelletaan terveyskeskushammaslääkäriin, joka
johtosäännön tai asianomaisen viranomaisen määräyksen pe-
rusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana
hammaslääkärinä vastaten
– suurehkossa kunnassa tai kuntayhtymässä alueellisen
hammashoitolan tai osa-alueen hallinnollisesta ja hammas-
lääketieteellisestä toiminnasta (alaisena yksi tai useampi
päätoiminen hammaslääkäri) tai
– ehkäisevän hammashuollon, oikomishoidon tai kliinisen eri-
koishoidon osatoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä ko-
ko kunnan/kuntayhtymän alueella.
5
Muut terveyskeskushammaslääkärit
5.1
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri-
koishammaslääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L2TH5100	16 800
5.2
Oikojahammaslääkärin sekä hammas- ja suu-/hammaskirurgin
virassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittava terveys-
keskushammaslääkäri, jolta puuttuu ao. xxxx xxxxxxxxxxxxx-
lääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L2TH5101	16 800
5.3
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun ham-
maslääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään
L2TH5200	15 188

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka mk/kk
6
Muut hammaslääkärit
6.1
Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoi-
dettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vä-
hintään
L2TH6100	11 423
6.2
Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta
hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähintään
L2TH6200	9 862

1.9.2001

lukien euroissa

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1
Xxxxxxxxxxxxx johtava hammaslääkäri
Ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virka tai vas-
taavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskus-
hammaslääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylihammaslääkärin
tai johtavan hammaslääkärin virkaa
Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa
erikoishammaslääkärin pätevyyttä.
Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/
ky:n väestöpohja
L2TH1175 75 000–	3 996,65–4 566,13
L2TH1128 28 000–74 999	3 668,35–4 268,78
L2TH1115 15 000–27 999	3 416,23–4 131,87
L2TH1114 14 999	3 186,99–4 073,18
2 Muut ylihammaslääkärit Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin pätevyyttä. L2TH2000	3 156,38–4 073,18

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
3 Apulaisylihammaslääkäri Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä. L2TH3000	3 047,06–3 458,45
4
Osatoiminnasta vastaava terveyskeskushammaslääkäri
4.1
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri-
koishammaslääkärin pätevyys tai kyseessä on kohdassa 5.2.
tarkoitettu hammaslääkäri, peruspalkka on vähintään
L2TH4010	3 038,31
4.2
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun ham-
maslääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään
L2TH4000	2 756,10
Määräystä sovelletaan terveyskeskushammaslääkäriin, joka
johtosäännön tai asianomaisen viranomaisen määräyksen pe-
rusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana
hammaslääkärinä vastaten
– suurehkossa kunnassa tai kuntayhtymässä alueellisen
hammashoitolan tai osa-alueen hallinnollisesta ja hammas-
lääketieteellisestä toiminnasta (alaisena yksi tai useampi
päätoiminen hammaslääkäri) tai
– ehkäisevän hammashuollon, oikomishoidon tai kliinisen eri-
koishoidon osatoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä ko-
ko kunnan/kuntayhtymän alueella.
5
Muut terveyskeskushammaslääkärit
5.1
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri-
koishammaslääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L2TH5100	2 825,56
5.2
Oikojahammaslääkärin sekä hammas- ja suu-/hammaskirurgin
virassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittava terveys-
keskushammaslääkäri, jolta puuttuu ao. xxxx xxxxxxxxxxxxx-
lääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L2TH5101	2 825,56

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
5.3 Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun ham- maslääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään L2TH5200	2 554,44
6
Muut hammaslääkärit
6.1
Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoi-
dettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vä-
hintään
L2TH6100	1 921,21
6.2
Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta
hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
vähintään
L2TH6200	1 658,67

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa)

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1
Xxxxxxxxxxxxx johtava hammaslääkäri
Ylihammaslääkärin tai johtavan hammaslääkärin virka tai vas-
taavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskus-
hammaslääkäri, kun kunnassa/ky:ssä ei ole ylihammaslääkärin
tai johtavan hammaslääkärin virkaa
Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa
erikoishammaslääkärin pätevyyttä.
Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan/
ky:n väestöpohja
L2TH1175 75 000–	4 296,40–4 908,59
L2TH1128 28 000–74 999	3 943,48–4 588,94
L2TH1115 15 000–27 999	3 672,45–4 441,76
L2TH1114 14 999	3 426,01–4 378,67

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
2 Muut ylihammaslääkärit Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikois- hammaslääkärin pätevyyttä L2TH2000	3 393,11–4 378,67
3 Apulaisylihammaslääkäri Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin pätevyyttä. L2TH3000	3 275,59–3 717,83
4
Osatoiminnasta vastaava terveyskeskushammaslääkäri
4.1
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri-
koishammaslääkärin pätevyys tai kyseessä on kohdassa 5.2.
tarkoitettu hammaslääkäri, peruspalkka on vähintään
L2TH4010	3 266,18
4.2
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun ham-
maslääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään
L2TH4000	2 962,81
Määräystä sovelletaan terveyskeskushammaslääkäriin, joka
johtosäännön tai asianomaisen viranomaisen määräyksen pe-
rusteella toimii terveyskeskuksen osatoiminnasta vastaavana
hammaslääkärinä vastaten
– suurehkossa kunnassa tai kuntayhtymässä alueellisen
hammashoitolan tai osa-alueen hallinnollisesta ja hammas-
lääketieteellisestä toiminnasta (alaisena yksi tai useampi
päätoiminen hammaslääkäri) tai
– ehkäisevän hammashuollon, oikomishoidon tai kliinisen eri-
koishoidon osatoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä ko-
ko kunnan/kuntayhtymän alueella.

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
5
Muut terveyskeskushammaslääkärit
5.1
Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva eri-
koishammaslääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L2TH5100	2 980,97
5.2
Oikojahammaslääkärin sekä hammas- ja suu-/hammaskirurgin
virassa tai yli puolet työajastaan po. tehtäviä suorittava terveys-
keskushammaslääkäri, jolta puuttuu ao. xxxx xxxxxxxxxxxxx-
lääkärin pätevyys, peruspalkka on vähintään
L2TH5101	2 980,97
5.3
Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun ham-
maslääkärin pätevyyttä, peruspalkka on vähintään
L2TH5200
6
Muut hammaslääkärit
6.1
Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoi-
dettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vä-
hintään
L2TH6100	1 950,03
6.2
Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta
hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta vähintään
L2TH6200	1 683,55

Soveltamisohje

1 Johtavan hammaslääkärin ja muun ylihammaslääkärin peruspalkan määrittäminen

Kohdassa 1 tarkoitetun johtavan hammaslääkärin peruspalkkaa palkka-asteikon rajoissa määrättäessä otetaan työn vaativuuteen ja sen määrään vaikuttavina tekijöinä väestöpohjan lisäksi huomioon mm. organisaation/oman vastuualueen laajuus, palvelutarjonnan sisällön laajuus, erikoishoidon palvelujen tuottaminen

ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö. Huomioon otettavana tekijänä voi myös olla esim. ylihammaslääkärin osallistuminen johtamistehtävänsä ohella säännölli- sesti päiväajan potilastyöhön, jos sitä pidetään perusteltuna toiminnan kokonai- suuden kannalta.

Kohdassa 2 tarkoitetun muun ylihammaslääkärin peruspalkkaa määrättäessä voidaan edellä mainitun lisäksi käyttää ohjeellisena hänen vastuullaan olevan alueellisen tulosyksikön väestöpohjaa.

Ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisohje 2.

2 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon toi- mintakokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdetta- vaksi eikä terveyskeskushammaslääkärien välisen työnjaon toteuttamista. Mää- räys osatoiminnasta vastaavaksi hammaslääkäriksi annetaan toiminnallisten syi- den niin vaatiessa.

2 § Syrjäisyyskorotus

Terveyskeskuksen laillistetuille hammaslääkäreille voidaan maksaa syrjäisyyskorotusta vastaavasti kuin terveyskeskuksen lääkäreille tä- män sopimuksen liitteen 1 3 §:n mukaan.

3 § Potilaskohtainen osa

1 mom. Potilaskohtaisen osan suuruus

Terveyskeskuksen hammaslääkärille maksetaan jokaisesta hänellä järjestelmällisessä hoidossa olevasta potilaasta kalenterivuosittain seuraava potilaskohtainen osa:

Potilaan ikä tutkimuspäivänä	mk/vuosi		€/vuosi
	Säännöllinen	Kliininen	Säännöllinen	Kliininen
	työaika	lisätyö	työaika	lisätyö
0–5 vuotta	11	18	1,85	3,03
6–21 vuotta	22	36	3,70	6,05
22–40 vuotta	44	72	7,40	12,11
41–63 vuotta	55	90	9,25	15,14
vähintään 64 vuotta	66	108	11,10	18,16

Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammas- lääketieteen opiskelijalle 80 % potilaskohtaisesta osasta.

Soveltamisohje

Mikäli yksilöllinen tutkimusväli on kalenterivuotta pidempi, maksetaan potilaskoh- tainen osa taannehtivasti tutkimuksen tekovuoden lisäksi myös tutkimusten väli- seltä ajalta enintään kuitenkin yhdeltä kalenterivuodelta.

Potilaskohtainen osa maksetaan niin kauan kuin potilas on hammaslääkärin hoi- dossa 2 momentissa määrätyllä tavalla noudattaen hänelle laadittua yksilöllistä hoitosuunnitelmaa ja tutkimusväliä.

2 mom. Potilaskohtaisen osan maksamisen edellytykset

Potilaskohtaiseen osaan sisältyy hammaslääkärin suorittaman poti- laan kliinisen tutkimuksen lisäksi diagnosointi, yksilöllinen hoitosuun- nitelma, mahdollinen kustannusarvio ja yksilöllisen sairastavuuden perusteella suoritettava seuraavan tutkimusajankohdan eli yksilöllisen tutkimusvälin määrittäminen sekä hoitosuunnitelman toteuttamisen seuranta. Käynnin yhteydessä suoritetaan myös tarpeelliset ehkäise- vät toimenpiteet, joista ei suoriteta hammaslääkärille erikseen palkki- oita.

Soveltamisohje

Lähtökohtana on, että järjestelmällisessä hoidossa oleva potilas pääsee ham- maslääkärin hoitoon yksilöllisen tutkimusvälinsä aikana viimeistään kolmen työ- päivän kuluessa siitä, kun hän otti yhteyttä terveyskeskukseen, ja että hoito saa- tetaan päätökseen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa varsinaisen hoidon aloittamisesta (varsinaisella hoidolla ei tarkoiteta tutkimusta). Poikkeuksen muo- dostavat esim. potilaat, joilla on poikkeuksellisen suuri hoidon tarve.

4 § Toimenpidepalkkiot

Laillistetulle hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle laillistetul- le hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuk- sen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiske- lijalle 80 % po. palkkioista.

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika				Kliininen lisä- työ		Päivystys		Ensiapukäynti
Toimenpide- palkkiot			Yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk, arki- iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna
Toimenpide- ryhmät	mk	€	mk	€	mk	€	mk	€	mk	€
THL 1 THL 2 THL 3 THL 4	4 10 22 28	0,67 1,68 3,70 4,71	8 17 36 36	1,35 2,86 6,05 6,05	8 17 36 36	1,35 2,86 6,05 6,05	8 17 36 36	1,35 2,86 6,05 6,05	8 17 36 36	1,35 2,86 6,05 6,05

THL 5 THL 6 64 95 10,76 15,98 81 109 13,62 18,33 81 109 13,62 18,33 81 109 13,62 18,33 81 109 13,62 18,33

Soveltamisohje

Ks. viikonlopun määritelmä 5 §:n soveltamisohje.

Toimenpidepalkkioiden maksamisesta korotettuina säännöllisenä työaikana 30 tuntia viikossa ylittävästä vastaanottotyöstä on lisäohjeita yhteisessä sovelta- misohjekirjeessä 14/2000.

5 § Käyntipalkkiot

Laillistetulle hammaslääkärille maksetaan päivystysaikana ja täyttä työaikaa tekevälle laillistetulle hammaslääkärille kliinisenä lisätyöai- kana jokaisesta potilaasta korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio. Osalaillistuksen omaavalle hammaslääkärille maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkki- oista.

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö	Päivystys		Ensiapukäynti
Käyntipalkkiot	mk (€)	mk	(€)	mk	(€)
Potilaan käynti hammaslääkärin luona a) viikonloppuna b) muuna aikana	a) 55 (9,25) b) 55 (9,25)	a) 55 (9,25) b) 25 (4,20)
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona a) viikonloppuna b) muuna aikana	a) 70 (11,77) b) 70 (11,77)	a) 120 (20,18) b) 90 (15,14)
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiapu- tapauksessa suorittama käynti terveyskeskuk- seen tai muuhun hoitopaikkaan a) viikonloppuna a1) seuraavat potilaat/sama käynti b) muuna päivystysaikana b1) seuraavat potilaat/sama käynti				a) 120 (29,18) a1) 55 (9,25) b) 90 (15,14) b1) 25 (4,20)
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kestä- nyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta neljän- nestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös matkoi- hin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika) a) viikonloppuna b) muuna aikana	a) 23 (3,87) b) 23 (3,87)	a) b)	29 (4,88) 23 (3,87)	a) 29 (4,88) b) 23 (3,87)

Soveltamisohje

Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tut- kimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo

18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltä- västä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.

6 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle laillistetulle hammaslääkärille maksetaan hä- nen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliini- sestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 5 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalk- kioista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaus- taulukoista (4 ja 5 §) ilmenevät kliinisen lisätyön käynti- ja toimenpi- depalkkiot täysimääräisinä. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkkioista.

7 § Yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Mikäli hammaslääkäri suorittaa kliinistä vastaanottotyötä ilman avus- tavaa henkilökuntaa lisätyöaikana, maksetaan lisätyöajan käynti- ja toimenpidepalkkiot 30 %:lla korotettuina.

8 § Päivystyksen peruskorvaukset ja takuupalkka 1 mom. Päivystyksen peruskorvaukset

Päivystyksen peruskorvaukset (raha- ja vapaa-aikakorvaukset) mää- räytyvät tämän sopimuksen liitteen 1 8 §:n 1 ja 2 momentin (muu työ- paikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys) mukaan.

2 mom. Päivystyksen takuupalkka

Terveyskeskuksen hammaslääkärille, joka määrätään terveyskeskuk- sessa tapahtuvaan 1–4 tunnin päivystykseen, maksetaan

1 etukäteen määrätyltä päivystysajalta edellä 1 momentissa mainittu päivystyksen peruskorvaus ja sen lisäksi

2 ns. takuupalkkana kultakin tehdyltä työtunnilta 2 tunnin korottamaton tuntipalkka. Tätä takuupalkkaa vähentävät vastaavalta ajalta edellä 4 ja 5 §:n perusteella maksetut päivystyksen aktiivityöpalkkiot.

9 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (4 ja 5 §) ilmenevät käynti- ja toimenpide- palkkiot. Osalaillistuksen omaavalle maksetaan vähintään 90 % ja hammaslääketieteen opiskelijalle vähintään 80 % po. palkkioista. Myös käynnistä aiheutuneet suoranaiset matkakustannukset korva- taan.

Sairaalalääkärit

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT

I PALKKAUS

1 § Palkkahinnoittelu 1.9.2001

1.9.2001

lukien markoissa

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka mk/kk
1
Ylilääkärit ja vastaavat
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin
pätevyyttä.
1.1
Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa
sairaalassa
L3SL1100	23 501–27 830
1.2
Ylilääkäri ja osastonylilääkäri muussa sairaalassa, erityishuol-
topiirin johtava ylilääkäri, apulaisylilääkäri
L3SL1200	20 669–25 114
1.3
Ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä tai
tulosvastaavana lääkärinä
Määräystä sovelletaan ylilääkäriin, joka oman virkansa lisäksi	Noudatetaan kohdissa
on määrätty sairaalan johtavaksi lääkäriksi taikka saman toi-	1.1 tai 1.2 määrättyä
mintayksikön useamman eri erikoisalan tai useamman toimin-	pääviran/-tehtävän palk-
tayksikön saman erikoisalan tulosvastaavaksi lääkäriksi.	kahinnoittelua korotettu-
L3SL1301	na 10–30 %:lla.

Sairaalalääkärit

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka mk/kk
2
Erikoislääkäri, osastonlääkäri
2.1
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin
pätevyyttä.
L3SL3000	17 828–21 589
2.2
Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri	Peruspalkka on hoidetta- vasta lääkärin viras-
	ta/tehtävästä riippumatta
	vähintään 95 % em.
	palkka-asteikon alarajan
L3SL3001	peruspalkasta.
3
Erikoistuvat lääkärit (apulaislääkärit, sairaalalääkärit)
3.1
Laillistettu lääkäri, peruspalkka on vähintään
L3SL4100	14 257
3.2
Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta
erikoistumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs-
sä/virassa, peruspalkka on vähintään
L3SL4102	14 922
3.3
Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikois-
tumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs-
sä/virassa, peruspalkka on vähintään
L3SL4104	15 650
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riip- pumatta vähintään L3SL5000	10 527

Sairaalalääkärit

1.9.2001

lukien euroissa

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1
Ylilääkärit ja vastaavat
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin
pätevyyttä.
1.1
Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa
sairaalassa
L3SL1100	3 952,58–4 680,67
1.2
Ylilääkäri ja osastonylilääkäri muussa sairaalassa, erityishuol-
topiirin johtava ylilääkäri, apulaisylilääkäri
L3SL1200	3 476,28–4 223,87
1.3
Ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä tai
tulosvastaavana lääkärinä
Määräystä sovelletaan ylilääkäriin, joka oman virkansa lisäksi	Noudatetaan kohdissa
on määrätty sairaalan johtavaksi lääkäriksi taikka saman toi-	1.1 tai 1.2 määrättyä
mintayksikön useamman eri erikoisalan tai useamman toimin-	pääviran/-tehtävän palk-
tayksikön saman erikoisalan tulosvastaavaksi lääkäriksi.	kahinnoittelua korotettu-
L3SL1301	na 10–30 %:lla.
2
Erikoislääkäri, osastonlääkäri
2.1
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin
pätevyyttä.
L3SL3000	2 998,45–3 631,01
2.2
Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri	Peruspalkka on hoidetta- vasta lääkärin viras-
	ta/tehtävästä riippumatta
	vähintään 95 % em.
	palkka-asteikon alarajan
L3SL3001	peruspalkasta.

Sairaalalääkärit

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
3
Erikoistuvat lääkärit (apulaislääkärit, sairaalalääkärit)
3.1
Laillistettu lääkäri, peruspalkka on vähintään
L3SL4100	2 397,86
3.2
Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikois-
tumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs-
sä/virassa, peruspalkka on vähintään
L3SL4102	2 509,70
3.3
Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikois-
tumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs-
sä/virassa, peruspalkka on vähintään
L3SL4104	2 632,14
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riip- pumatta vähintään L3SL5000	1 770,51

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2002 (euroissa)

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1
Ylilääkärit ja vastaavat
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin
pätevyyttä.
1.1
Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa
sairaalassa
L3SL1100	4 249,02–5 031,72
1.2
Ylilääkäri ja osastonylilääkäri muussa sairaalassa, erityishuol-
topiirin johtava ylilääkäri, apulaisylilääkäri
L3SL1200	3 737,00–4 540,66

Sairaalalääkärit

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1.3 Ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä tai tulosvastaavana lääkärinä
Määräystä sovelletaan ylilääkäriin, joka oman virkansa lisäksi on määrätty sairaalan johtavaksi lääkäriksi taikka saman toi- mintayksikön useamman eri erikoisalan tai useamman toimin- tayksikön saman erikoisalan tulosvastaavaksi lääkäriksi. L3SL1301	Noudatetaan kohdissa 1.1 tai 1.2 määrättyä pääviran/-tehtävän palk- kahinnoittelua korotettu- na 10–30 %:lla.
2
Erikoislääkäri, osastonlääkäri
2.1
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin
pätevyyttä.
L3SL3000	3 193,35–3 867,03
2.2 Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri L3SL3001	Peruspalkka on hoidetta- vasta lääkärin viras- ta/tehtävästä riippumatta vähintään 95 % em. palkka-asteikon alarajan peruspalkasta.
3
Erikoistuvat lääkärit (apulaislääkärit, sairaalalääkärit)
3.1
Laillistettu lääkäri, peruspalkka on vähintään
L3SL4100	2 433,83
3.2
Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta erikois-
tumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs-
sä/virassa, peruspalkka on vähintään
L3SL4102	2 547,35
3.3
Laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 4 vuotta erikois-
tumiskoulutukseen hyväksyttävässä lääkärin tehtäväs-
sä/virassa, peruspalkka on vähintään
L3SL4104	2 671,62
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riip- pumatta vähintään L3SL5000	1 797,07

Sairaalalääkärit

Soveltamisohje

Em. tulosvastaavia koskevan hinnoittelukohdan tavoitteena on ottaa palkkauk- sessa huomioon muita ylilääkärin tehtävissä toimivia selvästi vaativammat tehtä- vät ja työmäärä. Tulosvastaavan tehtävällä tarkoitetaan em. määräyksen edelly- tykset täyttävän suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun lääkärin johdettavaksi. Tehtävä sisältää sekä toiminnallisen että taloudellisen kokonais- vastuun lääkärille määrätystä vastuualueesta. Tulosvastaavan tehtävä on siis selvästi erillinen ja merkittävä lisätehtävä, jonka ei voida katsoa kuuluvan jo au- tomaattisesti ylilääkärin viran tehtäviin.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virka ja sairaalan johtavan lääkärin pää- toiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päättää työnantaja.

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettui- hin lääketieteen opiskelijoihin.

Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka ei- vät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan erikoislää- kärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään so- siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksessa säädetty enimmäismäärä.

Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot	Palkkio/mk	Palkkio/€
1 Lääkärintodistukset
1.1 Suppea sairautta tai vammaa koskeva todistus esim. sairaus- vakuutuslain mukaisen etuuden kuten päivärahan tai työnanta- jalle maksettavan vastaavan korvauksen hankkimiseksi tar- peellinen todistus A taikka vero- tai muulle viranomaiselle an- nettava työkyvyttömyysaikaa yms. koskeva todistus	23,00	3,87
1.2 Perusteellinen sairautta, vammaa tai invaliditeettia koskeva todistus, jossa kuvataan kysymyksessä oleva tila ja ilmoitetaan siitä johtuva työkyvyttömyysaika ja vastaavia seikkoja	57,00	9,59

Sairaalalääkärit

Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot	Palkkio/mk	Palkkio/€
2 Lääkärinlausunnot
2.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invalidi- teetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto)	62,00	10,43
2.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoi- tuksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusas- teesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mu- kaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadit- tu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava pe- rusteellinen lausunto)	73,00	12,28
2.3 Perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lau- sunto	83,00	13,96
2.4 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhoustoimilain mukaisen päätöksen tekemistä varten)	100,00	16,82
3
Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitok-
selle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella
annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta
riippuen
3.1
Tavallinen lääkärintodistus	23,00–40,00	3,87–6,73
3.2
Perusteellinen lääkärintodistus tai –lausunto	57,00–84,00	9,59–14,13
3.3
Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai –lausunto	75,00–100,00	12,61–16,82

Sairaalalääkärit

Soveltamisohje

Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palk- kiota.

Lääkärintodistuksella tarkoitetaan lääkärin laatimaa asiakirjaa, jossa lähinnä vain todetaan tosiasiat tekemättä niiden perusteella johtopäätöksiä.

Lääkärinlausunto taas sisältää edellä tarkoitettujen tietojen lisäksi myös lääkärin perustellun käsityksen sairauden tai vamman korvattavuudesta tai muusta tällai- sesta näkökohdasta. Jos johtopäätökset kuitenkin koskevat vain työkyvyttö- myysasteen määrittämiseksi tarpeellisia seikkoja, on kysymyksessä lääkärinto- distus eikä -lausunto.

Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeut- tava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle

1 työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten

Po. lääkärintodistus sisältää potilaan henkilötiedot, sairausloman pituuden ja diagnoosin tms.

Mikäli po. lääkärintodistus pyydetään edellä sanottua laajempana tai laadittavak- si lomakkeelle, josta käy selville, että todistusta käytetään myös muuhun tarkoi- tukseen kuin sairausloman hakemiseksi, todistus oikeuttaa edellä 1 kohdassa sanottuun palkkioon.

2 toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten

3 sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suoritta- mista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).

Todistus- ja lausuntopalkkion maksaminen lääkärille edellyttää yleensä, että poti- laalta on saatu vastaava suoritus. Mikäli muu sairaalan henkilökuntaan kuuluva kuin asianomainen lääkäri on antanut todistuksen tai lausunnon potilaalle varmis- tautumatta siitä, että tämä suorittaa maksun, palkkio maksetaan lääkärille, vaikka potilaalta ei myöhemmin saataisikaan perityksi maksua. Maksamismenettelystä päättää kunnallinen viranomainen. Taloustoimisto voi huolehtia palkkioiden mak- satuksesta esim. ilman eri laskua palkanmaksun yhteydessä tai siten, että lääkä- rit laativat todistus- ja lausuntopalkkioista eri laskutuksen.

3 § Erikoismaksuluokan palkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoi- tettuihin lääkäreihin (erikoistuvat lääkärit ja lääketieteen opiskelijat).

Lääkärille, jolle on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluo- kassa, maksetaan palkkiona erikoismaksuluokassa hoidettavilta poti-

Sairaalalääkärit

lailta perittäviä lisämaksuja vastaava määrä sen suuruisena kuin mai- nitut lisämaksut ovat erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista annetun asetuksen (1248/1990) 4 §:ssä (533/91) korotet- tuna 6,32 %:lla. Palkkioiden suorittamisessa noudatetaan lisäksi lää- kintöhallituksen yleiskirjeissä numerot 1246/1961 ja 1475/1969 annet- tuja ohjeita.

Soveltamisohje

Ks. KT:n kirje 11.12.1992 nro 90/20/11/92 erikoissairaanhoidon maksuasetuksen noudattamisesta edelleen toistaiseksi lääkärien erikoismaksuluokkapalkkioihin asiakasmaksulain ja -asetuksen 1.1.1993 voimaantulosta huolimatta. Erikoissai- raanhoidon maksuasetuksen 4 §:ssä määrätyt maksut sellaisina kuin ne ovat viimeisessä 15.3.1991 annetussa asetuksessa no 533 selviävät Erikoismaksu- luokkajärjestelmän uudistamistyöryhmän raportista 1998.

Erikoismaksuluokkaoikeuden myöntäminen lääkärille ei ole sopimuksenvarainen asia, vaan siitä päätetään hallinnollisella päätöksellä. Oikeuden myöntää läänin- hallitus. Erikoismaksuluokkaoikeus voidaan myöntää muissa kuin psykiatrisissa sairaaloissa (ks. erikoissairaanhoitolain 38 §). Jos lääkärille on myönnetty oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, hänellä on oikeus saada em. asetuksessa mainitut palkkiot erikoismaksuluokassa hoidettavista potilaista. Erikoismaksu- luokkapalkkioiden suorittaminen lääkäreille edellyttää, että potilas suorittaa vas- taavan maksun sairaalalle. Erikoismaksuluokkajärjestelmää on selostettu tar- kemmin KT:n kirjeissä 25.10.1996 nro 14/21/96 ja 5/21/98.

II KLIININEN LISÄTYÖ

4 § Kliinisen lisätyön palkkiot 1 mom. Lisätyöpalkkiot

Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle lääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä tämän pykälän mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

Kliinisen lisätyön tekemisen tarpeellisuuden harkitsee ja lisätyöjärjestelmän käyt- töönotosta päättää paikallinen työnantaja. Lisätyönä tehtävästä työstä laaditaan etukäteen suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä li- sätyöaikana tehdään, paljonko niitä tehdään sekä kustannusarvio. Kukin lisätyön tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen.

Sopimusmääräyksissä tarkoitettu lisätyöpalkkio maksetaan vain em. suunnitel- man mukaisesti etukäteen työvuoroluetteloon merkitystä lisätyöstä. Lisätyö suori- tetaan työpaikalla ts. sairaalassa tai työnantajan määräämässä muussa paikas-

Sairaalalääkärit

sa. Suorittamispaikkana voi olla esim. terveyskeskus, kun on sovittu sairaalalää- kärin erikoisasiantuntemuksen käyttämisestä terveyskeskuksessa.

Kliinisen lisätyöjärjestelmän tavoitteena on osaltaan lisätä erikoissairaanhoidon palvelujen tarjontaa ja saatavuutta, tehostaa sairaaloiden toimintojen tarkoituk- senmukaista järjestämistä sekä edesauttaa sairaaloiden ja terveyskeskusten vä- listä yhteistoimintaa. Palkkioperusteisen lisätyön tekemismahdollisuus ei saa joh- taa sairaalan toimintojen vääristymiseen, kuten esim. tarjottavien palvelujen vali- koitumiseen terveyspoliittisten päämäärien vastaisesti tai lääkärien säännöllisen työajan toimintojen siirtymiseen lisätyö- tai päivystysajalle. Em. syystä on perus- teltua seurata lisätyöjärjestelmän taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia eri- koissairaanhoidossa sekä mm. leikkaussalityöskentelyn tehokkuutta säännöllise- nä työaikana ja lisätyöaikana.

2 mom. Erikoislääkärin lisätyöpalkkio

Lisätyönä tehdystä tutkimuksesta, hoidosta tai toimenpiteestä makse- taan ao. alan erikoislääkärille palkkio, joka määräytyy seuraavasti:

Xx. tutkimukselle, hoidolle tai toimenpiteelle tämän sopimuksen liit- teenä olevissa sairaalalääkärien toimenpideluetteloissa 1–4 määrätty pistearvo x 2,00 markkaa (0,34 euroa). Näin määrättyä palkkiota voi- daan paikallisen harkinnan perusteella korottaa tai alentaa 25 %:lla. Paikallisesti voidaan palkkiosta sopia toisinkin.

Soveltamisohje

Yksityiskohtaiset palkkiot määritellään paikallisesti lääkärikohtaisesti paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti. Palkkion suuruuteen vaikuttavat mm. toimenpiteiden laatu ja luonne, määrä tiettynä ajanjaksona (mm. mahdollinen urakkatyön luon- ne), toimenpiteiden suorittaminen lyhythoitoisena kirurgiana, lääkärin osallistumi- nen toimenpiteeseen sen eri vaiheissa ja lääkärin ajankäyttö (esim. toimenpitee- seen osallistuu useampia lääkäreitä eri vaiheissa) yms. Tarvittaessa voidaan sopia esim. tietyn toimenpidemäärän suorittamisesta tiettyyn kokonaishintaan.

3 mom. Muun kuin erikoislääkärin lisätyöpalkkio

Mikäli tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen suorittaneella laillistetulla lääkärillä ei ole ao. alan erikoislääkärin pätevyyttä, palkkio on enin- tään 80 % edellä 2 momentin mukaan määräytyvästä korvauksesta. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.

4 mom. Avustavien lääkärien lisätyöpalkkiot

Mikäli operatiivisen tai siihen rinnastettavan taikka anestesia-alan toimenpiteen suorittamiseen vaaditaan useampia lääkäreitä, makse- taan avustavalle lääkärille, jolta edellytetään ao. alan erikoislääkärin

Sairaalalääkärit

pätevyyttä, enintään 70 % ja muulle laillistetulle avustavalle lääkärille enintään 50 % edellä 2 momentin mukaan määräytyvästä palkkiosta.

Soveltamisohje

Toimenpideluettelossa on ao. toimenpiteen kohdalla maininta myös siitä, edellyt- tääkö toimenpiteen suorittaminen yleensä avustavaa ao. alan erikoislääkäriä (esim. sepelvaltimokirurgia). Avustavalle lääkärille maksettavan palkkion suuruu- teen vaikuttavat mm. hänen osallistumisensa toimenpiteeseen sen eri vaiheissa ja ajankäyttönsä. Esim. sydänleikkauksessa saattaa perfuusiolääkäri olla läsnä vain osan aikaa.

5 mom. Päiväkirurgia

Päiväkirurgiassa voidaan edellä 2 momentin mukaan määräytyvää palkkiota korottaa enintään 25 %:lla silloin, kun ao. lisätyöpalkkioon sisältyy kaikki potilaalle annettu lääkärinhoito sairaalassa.

Soveltamisohje

Päiväkirurgiassa lääkärin lisätyöpalkkioon sisältyy potilaan tulotarkastus, operaa- tio ja kotiuttaminen mahdollisine todistuksineen eikä näitä siis korvata ao. lääkä- rille/muille lääkäreille erikseen.

6 mom. Lisätyöpalkkion suhde muihin tämän liitteen ja sopimuksen perusteella suoritettaviin korvauksiin

Tutkimuksesta, hoidosta tai toimenpiteestä, josta lääkärille maksetaan tässä pykälässä määrätty lisätyöpalkkio, ei makseta muuta korvausta tai palkkiota tämän liitteen eikä sopimuksen yleisen osan määräysten perusteella.

III PÄIVYSTYS

5 § Päivystyskorvaukset

1 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset

Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen päivystystunnilta maksetaan korvaustaulukon mukainen peruskorvaus laskettuna korottamattomas- ta tuntipalkasta (rahakorvaus). Viikonloppupäivystyskorvaus makse- taan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Ajankohta

Lääkärille määrätty valmiusaika

Sairaalalääkärit

	enintään ½ tuntia		yli ½ tuntia
	1.9.2001	1.6.2002	1.9.2001	1.6.2002
Arkipäivä	20 %	22 %	17 %	18 %
Viikonloppu	28 %	31 %	23 %	24 %

Soveltamisohje

Lääkärille määrätyllä valmiusajalla (valmiusasteella) tarkoitetaan sitä aikaa, jona lääkärin tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti on päivystänyt.

Mikäli lääkäri hänestä johtuvasta syystä saa valintansa mukaan suorittaa päivys- tyksen joko muuna työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivystyskorvaukset suoritetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määrä- ysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esim. silloin, kun päivys- tys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspis- teestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa hänen kohdallaan ole mah- dollista.

2 mom. Muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset

Kultakin muun työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan korvaustaulukon mukainen peruskorvaus (rahakorvaus). Viikonloppu- päivystyskorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja ju- hannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Lääkärin peruspalkka		Muu työpaikkapäivystys
		Arkipäivä		Viikonloppu
mk	€	mk/tunti	€/tunti	mk/tunti	€/tunti
Enintään 14 256	2 397,69	27,30	4,59	38,20	6,42
14 257–17 827	2 397,70–2 998,29	32,50	5,47	45,90	7,72
17 828–22 705	2 998,30–3 818,71	38,20	6,42	53,50	9,00
Vähintään 22 706	3 818,72	44,00	7,40	62,00	10,43

Soveltamisohje

Ks. edellä 1 mom:n soveltamisohjeen 2 ja 3 kappaleet.