Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuu- tena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspää- oman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstru- mentteja valtuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää valtuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääoma- osuuden mukaisessa suhteessa.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia rahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, peruspääoman korotuksena oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai peruspääomasijoituksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkunnan oman pääoman ehtoinen sijoitus merkitään kuntayhtymän taseeseen sijoitusrahastoon, jonka jakautumista eri jäsenkuntien kesken seurataan kuntakohtaisesti. Rahasto-osuutena tehdyn sijoitusrahaston pääomaa käytetään jäsenkunnan alueella sijaitsevan yksikön investointien rahoittamiseen. Jos laajennus- ja perusparannusinvestoinnit edellyttävät sijoitusta jäsenkunnilta, kuntayhtymä ei voi yksipuolisesti päättää rahoituksesta kuntia sitovasti, vaan kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee ennen hankkeen toteuttamista keskenään neuvotella, kuinka kunnat osallistuvat saamansa hyödyn huomioon ottaen eri toimipisteissä tarvittavaan investointirahoitukseen. Investoinnin rahoittaminen perustuu sitten kuntayhtymän ja rahoitukseen osallistuvan kunnan tai kuntien välisiin sopimuksiin, joilla ei muuteta tai pyritä muuttamaan tätä perussopimusta. Tämä perussopimus sisältää aikaisempaan nähden sellaisen muutoksen, että Kuntayhteistyön edellyttämä yhteinen kanta sopimukseen syntyy kuntayhtymän toimielimissä eikä vaadi jäsenkuntakohtaisia yhtäpitäviä päätöksiä jonkun yhteisen ratkaisun toteuttamiseksi seutuohjautuvuuden periaatteen mukaisesti jollakin SASKY koulutuskuntayhtymän osa-alueella. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää jäsenkunnat hankekohtaisesti. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymähallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Yli 1 miljoonan euron investoinneista tulee päättää yhtymähallituksessa 2/3 enemmistöllä. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymähallitus hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja maakuntavaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, peruspääoman korotuksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää maakuntavaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Pääomarahoitus peruspääoman korotuksen muodossa voi tapahtua vain siten, että peruspääomaa korotetaan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa. Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan mahdollisen valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa kuntayhtymän tulorahoituksella ja kassavaroin, vieraalla pääomalla tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriski-politiikan mukaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa kuntayh- tymän tulorahoituksella ja kassavaroin, vieraalla pääomalla tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriski- politiikan mukaisesti. Kuntayhtymän liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta. Investointeihin käytetyn vieraan pääoman korot ja lyhennykset rahoitetaan jä- senkunnilta ja muilta maksajilta perittävillä palvelumaksuilla palvelujen käytön mukaisessa suhteessa koskien niiden sairaaloiden ja toimintayksiköiden palve- luja, joiden investointeihin lainat on otettu.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkuntien suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti. Peruspääoman korotuksen muodossa tapahtuva investointimenon pääomarahoitus on mahdollinen ainoastaan, mikäli jäsenkunnat ovat päättäneet siitä perussopimuksen 16 §:n mukaisesti yhtäpitävin päätöksin. Kuntayhtymän tulee saattaa peruspääoman korotuksen muodossa tapahtuvaa pääomarahoitusta koskeva asia neuvottelumenettelyssä jäsenkuntien käsiteltäväksi ja sovittavaksi talousarvioprosessin yhteydessä. Pääomarahoitus peruspääoman korotuksen muodossa voi tapahtua vain siten, että peruspääomaa korotetaan kuntayhtymän peruspääoman jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon lainana, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, leasingrahoituksena tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja, kuten avustuksia yhtymäkokouksen päättämällä tavalla. Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäkokous hankekohtaisesti. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Investoinnit ja pääomarahoitus. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon