Lainsäädäntö. Tukiperhetoimintaa Suomessa ohjaavat mm. seuraavat lait: Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301/28§ Lastensuojelulaki 13.4.2007/417/36§ Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 28.2.2014, 148/2014
Lainsäädäntö. Edellä olevien sopimusehtojen lisäksi sopimukseen sovelletaan Lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995).
Lainsäädäntö. Tässä kappaleessa perehdytään siihen, millaista lainsäädäntöä osakassopimuk- siin keskeisesti sovelletaan. Lainsäädännön lisäksi tutkitaan myös oikeuskäytän- töä, sekä keskeisiä periaatteita sopimusoikeudellisesta näkökulmasta.
Lainsäädäntö. Tämän vaikuttamatta yllä olevan 2 kappa- leen määräysten soveltamiseen, sopimuspuolet pyrkivät a) kieltämään kansallisen lainsäädän- nön nojalla pikkuvalaiden tahallisen pyytämi- sen ja tappamisen, mikäli tällaisia määräyksiä ei vielä ole voimassa, ja b) asettamaan velvoitteen vapauttaa elävinä ja terveinä kiin- niotetut eläimet välittömästi. Tällaisten mää- räysten täytäntöönpanemiseksi ryhdytään toi- menpiteisiin kansallisella tasolla.
Lainsäädäntö. Keskeisimmät lainsäädäntöinstrumentit POP-yhdisteiden rajoittamisen kannalta sisältyvät Euroopan yhteisön kemikaalilainsäädäntöön: • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (CLP) • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EY) N:o 850/2004 sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 649/2012 vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta Myös kansallinen kemikaalilainsäädäntö on Suomessa ollut jatkuvien muutosten kohteena. Huomattava osa tehdyistä muutoksista on liittynyt pyrkimykseen hallita ympäristöriskejä aiempaa paremmin. Keskeisimmät kansalliset lait ja asetukset ovat: • Kemikaalilaki (599/2013) • Kemikaaliasetus (675/1993) • Asetus kemikaalien vähittäismyynnistä (573/2011) • Ympäristönsuojelulaki (527/2014) • Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) • Laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) • Jätelaki (646/2011) • Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) • Terveydensuojelulaki (763/1994) • Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, ns. kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) 2 xxxx://xxx-xxx.xxxxxx.xx/xxxxx-xxxxxxx/XX/XXX/?xxx=XXXXX:00000XX0000 Tukholman Sopimus NIP LUONNOS 11.10.2017 • Laki vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (387/2013) Lisäksi valtioneuvosto ja eri ministeriöt ovat antaneet asetuksia ja päätöksiä, jotka ovat relevantteja POP-yhdisteiden kannalta: • Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista 418/2014 • Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 435/2001 • Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 • Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 • Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista 766/2016 • Valtioneuvoston asetus PCB-lai...
Lainsäädäntö. Määräaikaisen työntekijän tasavertaista kohtelua työelämässä turvaa erityisesti työsopimuslaki, mutta myös tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki. Tasa-arvolain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Kiellettyä syrjintää on esimerkiksi tapauksessa, jossa määräaikaista työntekijää ei vakinaisteta tai hänen määräaikaista työsopimusta ei uusita hänen sukupuolensa vuoksi. Naisten kohdalla raskaus on yksi tällainen syy, jolloin määräaikainen työsopimus jätetään usein uusimatta. Yhdenvertaisuuslaki koskee syrjintää erityisesti iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai jonkin muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Moilanen 2008, 29–33.)
Lainsäädäntö. Sopimukseen noudatetaan lakia liikehuoneiston vuokrasopimuksesta. Tämä vastuunjakotaulukko on tarkoitettu omistajan (kaupunki/kunta) ja hyvinvointialueen välisen vuokrasopimukse Siinä kuvataan varsinaista vuokrasopimusta tarkemmin ylläpitotehtävien sekä rakennusten varusteiden ja ominaisuuk uusimisen vastuiden jakaantumista osapuolten kes HVA = Hyvinvointialu tai Pohjois-Lapin ruokapalvelu Uudisrakennus/perusparannus, ylläpito ja uusimine Alla olevassa taulukossa hankintarajakannanotot on esitetty eri sarakkeissa seura "Perustaminen"-sarake käsittelee uudisrakentamisen ja merkittävän peruskorjau yhteydessä noudatettavaa hankintojen jakamista omistajan ja hyvinvointialueen "Hoito ja kunnossapito"-sarakkeessa kuvataan laitteistojen, järjestelmien sekä koneiden k huollon, kunnossapidon ja kustannusvastuun jakautumista vuokrasuhteen "Uusiminen"-sarake on tarkoitettu lähinnä voimassa olevan vuokrasopimuksen aika työkaluksi, kun joudutaan tekemään eri syistä lisäpanostuksia huoneiston tai rakennuksen yksittäiseen varustukseen/ Sov = Sovitaan eriksee Omistajan hankkiessa syntyy vuokravaikutus tai kerta HVA = Hyvinvointialuetai Pohjois- Lapin ruokapalvelu Vuokralaisen vastatessa varustuksesta/toimenpiteestä se ei sisälly pääoma
Lainsäädäntö. Jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, noudatetaan vuokrasuhteessa maanvuokralain (258/66) 3 luvun asuntoalueen vuokraa koskevia säännöksiä.
Lainsäädäntö. Palveluntuottajan on noudatettava palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä -ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia. Palveluun sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Lainsäädäntö. Neuvosto hyväksyy unionin lainsäädännön komission ehdotusten pohjalta asetusten ja direktiivien muodossa. Se käyttää lainsäädäntövaltaa joko yhdessä Euroopan parlamentin kanssa SEUT:n 294 artiklassa esitettyä menettelyä (tavallinen lainsäätämisjärjestys) noudattaen tai yksin parlamenttia kuultuaan (1.2.3). Neuvosto antaa myös yksittäisiä päätöksiä ja ei-sitovia suosituksia (SEUT:n 288 artikla) sekä päätöslauselmia. Neuvosto ja parlamentti vahvistavat yleiset säännöt, joiden mukaisesti komissiolle siirrettyä tai neuvostolle varattua täytäntöönpanovaltaa on käytettävä (SEUT:n 291 artiklan 3 kohta).