Menetelmät. Osapuolet sopivat, että yhteistyön toteutusmuotoja ovat tekninen apu, rahallinen apu, selvitykset, koulutus, tietojen ja asiantuntemuksen vaihto, kokoukset, seminaarit, tutkimushankkeet tai mitkä tahansa muut keinot, joista osapuolet sopivat ottaen huomioon kyseisen yhteistyön alan, asetetut tavoitteet sekä tähän yhteistyöhön sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukaisesti käytettävissä olevat keinot. Kaikkien yhteistyöhön osallistuvien osalta varoja on hallinnoitava avoimesti ja vastuullisuuden periaatetta soveltaen.
Menetelmät. 7. Riskinarviointiprosessin aikana voi- daan havaita, että on tarpeen hankkia tietty- jä aiheita koskevia lisätietoja, jolloin tarvit- tavat tiedot voidaan määrittää ja niitä voi- daan pyytää arviointiprosessin aikana; toi- saalta joissakin tapauksissa ei välttämättä tarvita kaikissa kohdissa lueteltuja tietoja.
Menetelmät. Järjestelmän riippumaton valvonta on suoritettava seuraavia dokumentoituja menettelyjä noudattaen: — Järjestelmän riippumaton valvoja toimii noudattaen dokumentoitua hallintorakennetta, toimintalinjaa ja menettelyjä, jotka täyttävät kansainvälisesti hyväksyttyjen ja julkistettujen parhaiden käytänteiden mukaiset edellytykset. — Järjestelmän riippumaton valvoja suorittaa valvonnan seuraavan tarkastusaikataulun mukaisesti: kuusi kuukautta var mennusjärjestelmän käyttöönotosta ja alkuvaiheen jälkeen kerran vuodessa, kun on varmistuttu järjestelmien tehok kaasta toiminnasta. — Riippumaton valvoja suorittaa tarkastukset mahdollisuuksien mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä. — Dokumentoituja menettelyjä on käytettävä asiakirjojen, rekisteröintien ja toimien pistokokeiden (otantatarkastukset) lähtökohtana. — Kaikki tarkastusten aikana tehdyt havainnot on dokumentoitava. — Tarkastuksista tehtyjä havaintoja käytetään todettujen järjestelmäongelmien määrittämisessä. — Valvontaraportissa esitetään kaikki tarvittavat tiedot ohjelmasta ja tehdyistä havainnoista. Valvontaraporteista ja tiivis telmistä annetaan ohjeet dokumentoiduissa menettelyissä. — Järjestelmän riippumaton valvoja ottaa käyttöön järjestelyn sitä vastaan tehtyjen valitusten vastaanottoa ja käsittele mistä varten.
Menetelmät. Opinnäytetyön alkuvaiheessa perehdyttiin yleisellä tasolla ILO:n verkkosivujen kirjalliseen aineistoon, merityötä koskevaan yleissopimukseen ja sen taustoihin. Kartoitusta ohjaavat tutkimuskysymykset aukesivat samalla, kun sopimuksen taustatietoihin perehdyttiin. Taustatietoihin perehtyminen ja asetetut kysymykset ohjasivat menetelmävalintoihin. Tutkimuskysymysten aihealueet ovat uusia vähän tunnettuja alueita, joista on olemassa vähän kirjallista aineistoa. Tämän takia opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin olemassa olevan kirjallisen aineiston analysointi, jota täydennettiin haastatteluaineiston sekä asiantuntijahaastattelujen kautta saadun materiaalin analysoinnilla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 195). Kysymysten aihepiirit valittiin etukäteen, mutta keskustelu eteni muuten vapaasti. Tämän menetelmän avulla haastattelutilanne eteni keskustelun tavoin. Etuna oli, että aineiston keruuta voitiin säädellä joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja näin ollen saada asiaan liittyen juuri sitä tietoa, jota kyseisellä haastateltavalla oli. Etuna oli myös se, että keskustelun edetessä oli mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä ja selventää aikaisempaa tietoa asiasta. Toisaalta valmiit teemakysymykset johtivat osittain siihen, että haastateltavalta oli vaikeaa saada muuta asiaan liittyvää, ehkä olennaistakin tietoa, jota hänellä mahdollisesti oli. Oma havainnointi työelämässä työsuojeluasioihin liittyen on lisännyt kiinnostusta työsuojeluasioihin ja on osittain vaikuttanut tämän opinnäytetyön toteutumiseen. Havainnointi työelämässä on osoittanut työsuojeluasioiden esille tuomisen tärkeyden. Todellista tietoa suljetun ympäristön työsuojeluasioista voi saada vain ryhmän jäsenenä, merenkulkijana työskentelevä osallistuva havainnoija. Ulkopuolinen tarkastaja voi tarkastella arkistoituja raportteja ja tarkastuksen hetkellistä tilannetta. Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista lähestymistapaa (Hirsjärvi ym. 2001, 155). Konventiota, sen valvontaa ja sopimusprosessia pyritään selvittämään kokonaisvaltaisesti. Tästä seuraa, että aineiston hankinnassa on käytetty laadullisia metodeja, teemahaastatteluja ja kirjallisen aineiston analysointia. Haastattelujen määrää ei päätetty etukäteen, vaan haastatteluja oli tarkoitus jatkaa niin paljon, kuin Suomessa kyseisen asian asiantuntijoita riittää ja niin kauan kuin haastattelut tuovat uutta tietoa tutkimuskysymysten kannalta. Asiantuntijoiden vähäinen määrä as...
Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiin summamuuttujia, jotka perustuvat useampaan kysymykseen tai väittämään. Kaikki summamuuttujat muo- dostettiin niin sanottuina keskiarvomuuttuji- na (toisin sanoen summamuuttujat on palau- tettu alkuperäiselle kysymysten tai väittämi- nen arviointiasteikolle) ja ne on nimetty pis- teytyksen suunnan mukaisesti: mitä isompi pistemäärä, sitä enemmän mitattua ilmiötä esiintyy. Näin muodostettujen summamuut- tujien luotettavuutta (reliabiliteettia) arvioi- tiin Cronbachin alfa -kertoimella. mittareiden perusteella (ks. Coyle-Xxxxxxx & Xxxxxx 2005; Coyle-Xxxxxxx & Xxxxxxx 2002; McDonald & Xxxxx 2000; Xxxxxxxx 2000) si- ten, että transaktionaalisten, relationaalisten ja uusien velvollisuuksien sisällöt vastasivat teoriaa ja aiempaa tutkimusta. Työntekijän velvollisuuksia tutkittiin 10 kysymyksellä: transaktionaaliset velvollisuudet (3 kysymys- tä, esimerkiksi ”Olla vastuussa selkeästi mää- ritellyistä tehtävistä”; Cronbachin α = .60), re- lationaaliset velvollisuudet (4 kysymystä, esi- merkiksi ”Olla joustava siinä, minkä katson kuuluvan työhöni”; α = .71) ja uudet velvolli- suudet (3 kysymystä, esimerkiksi ”Hyväksyä yhä haastavammat suoritusvaatimukset”; α = .64). Organisaation velvollisuuksia tutkit- tiin vastaavasti: transaktionaaliset velvolli- suudet (3 kysymystä, esimerkiksi ”Määritellä selkeät tavoitteet ja päämäärät työlleni”; α = .68), relationaaliset velvollisuudet (3 ky- symystä, esimerkiksi ”Välittää hyvinvoinnis- tani”; α = .69) ja uudet velvollisuudet (4 kysy- mystä, esimerkiksi ”Tarjota koulutus- ja kehit- tymismahdollisuuksia”; α = .78). Vastaajat ar- vioivat 5-portaisella asteikolla (1 = ei lainkaan ... 5 = erittäin paljon), missä määrin he ajatte- livat kyseisten velvollisuuksien kuuluvan hei- dän omiin velvollisuuksiinsa nykyistä työnan- tajaa kohtaan tai heidän nykyisen työnanta- jansa velvollisuuksiin heitä itseään kohtaan. Myös psykologisen sopimuksen täytty- mistä arvioitiin työntekijän ja organisaation velvollisuuksien näkökulmasta. Työntekijän velvollisuuksien täyttymisen osalta vastaa- jat arvioivat 7-portaisella asteikolla, missä määrin kaiken kaikkiaan he itse ovat täyttä- neet velvollisuutensa työnantajaansa kohtaan (1 = ei lainkaan ... 7 = täysin) ja missä määrin he olivat samaa mieltä (1 = täysin eri mieltä ... 7 = täysin samaa mieltä) seuraavan väittä- män kanssa: ”Xxxx tehnyt parhaani täyttääk- seni velvollisuuteni työnantajaani kohtaan”. Organisaation velvollisuuksien täyttyminen arvioitiin edellä mainituil...
Menetelmät. Enimmäkseen kyselytutkimus on kvantitatiivista tutkimusta ja siinä sovelletaan tilastol- lisia menetelmiä. Tutkittavat aineistot ovat enimmäkseen mitattuja lukuja ja numeroita. Vaikka kysymykset esitetään sanallisessa muodossa, niin vastaukset yleensä ilmaistaan numeerisesti. Sanallisesti tutkimukseen annetaan joko täydentäviä tietoja tai sitten vas- tauksia kysymyksiin, joiden esittäminen numeerisesti olisi hankalaa (Vehkalahti 2008, 13). Yleisesti ottaen kvantitatiivisella tutkimuksella tavoitellaan yleiskäsityksiä ja kvantitatii- visella menetelmällä paneudutaan yksityiskohtiin, mutta tutkimusmenetelmä ei kuiten- kaan kaikkea ratkaise. Myöskin tilastollisella menetelmällä päästään käsiksi yksityiskoh- taisesti. Yhdessä tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös molempia lähestymistapoja. Sa- nalliset vastaukset voivat olla antoisempia analysoida laadullisilla menetelmillä, mutta saadut tulokset voi tiivistämällä toteuttaa määrällisillä menetelmillä. Tärkeää on, että pys- tyy valitsemaan tarkoituksenmukaiset lähestymistavat sen ilmiön tutkimiseen, josta on kiinnostunut (Vehkalahti 2008, 13). Tutkimusaineiston analysointi ei kuitenkaan ole pelkkää mekaanisesti tehtävää käsittelyä. Jos näin olisi, ei tällöin siihen liittyvää kirjallisuutta tarvitsisi lainkaan. Joitain eri työvai- heita voidaan ja on hyväkin automatisoida riittävästi, mutta näiden tutkimusmenetelmien soveltaminen ja tulkitseminen on kuitenkin paljolti käsin tehtävää työtä, joka oikeastaan pakottaa laitteistojen, ohjelmistojen ja järkevien työskentelytapojen hyvää sisäistämistä (Vehkalahti 2008, 13).