Tehtäväkohtainen palkanosa. 1. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tämän sopimuksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuusryh- mälle sovitun vähimmäispalkan ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen erityistekijälisän perusteella.
2. Toimihenkilön tehtävän vaativuusryhmä, perusteet mahdol- liselle erityistekijälisälle ja mahdollisesti hyväksi luettava ai- kaisempi kokemus selvitetään työnantajan ja toimihenkilön kesken tai toimihenkilön niin halutessa työnantajan ja häntä edustavan luottamusmiehen tai muun häntä edustavan kans- sa toimesta laadittua kirjallista tehtävänkuvaa apuna käyttäen. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee vaativuusryhmän, perusteet erityistekijälisälle ja mahdollisen hyväksi luettavan aikaisemman kokemuksen. Toimihenkilöllä tai häntä edustavalla luottamusmiehellä on oi- keus saattaa syntynyt erimielisyys tämän sopimuksen 8 §:ssä sovitun erimielisyyksien ratkaisumenettelyn piiriin.
3. Erityistekijälisää maksetaan samaan vaativuusryhmään si- joittuvien tehtävien keskinäisten vaativuuserojen perusteella. Erityistekijälisään voivat vaikuttaa myös toimihenkilön hoita- mat sijaisuudet tai oman tehtävän ohella tilapäisesti hoitamat tehtävät. Erityistekijälisää voidaan maksaa muun muassa seuraavien tehtävään liittyvien kriteerien perusteella: - tehtävän laaja-alaisuus tai työn monimuotoisuus, esimer- kiksi työskentely eri toimipaikoissa ja tehtävissä - tehtäväkokonaisuudessa on mukana vaativampaan tehtä- väryhmään kuuluvia osatehtäviä - toimihenkilön tehtäviin kuuluu tiimin/ryhmän vetäjän tehtä- viä ilman varsinaista esimiesasemaa - taloudellinen vastuu ilman varsinaista budjettivastuuta - muu määritelty toiminnallinen erityisvastuu (esim. kehittä- mistehtävät, hoito- ja turvallisuusvastuu, tekninen vastuu) - työn erityinen kuormittavuus - perehdytysvastuut - tehtävän hoitamista erityisesti hyödyttävä kielitaito
4. Erityistekijälisää voidaan maksaa yhden tai useamman kri- teerin perusteella. Edellä mainittujen lisäksi tai niiden sijasta järjestökohtaisesti voidaan määritellä muita kriteereitä lisälle. Erityistekijälisän suuruus on 3-30 % vaativuusryhmän perus- palkasta laskettuna.
5. Tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuusryhmän muut- tuessa mahdollinen erityistekijälisä arvioidaan uudelleen. Esim 1. Toimihenkilö siirtyy vaativuusryhmän 3 tehtävästä vaativuusryhmän 4 tehtävään. VR3 tehtävässä toimihenkilöllä on ollut 100 euron erityistekijälisä tehtävästä, joka sisältyy VR4 perustehtäviin ja VR4 peruspalkkaan...
Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan ja muun asiantun- tija- ja tukihenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 5. Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähin- tään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.
Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella har- joittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti (liite 1). Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Tehtäväkohtaisen palkanosan euromääräinen taulukko on liitteenä (liite 3).
Tehtäväkohtainen palkanosa. 1. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samaan vaativuusryhmään sijoittuvien toimien keskinäisten vaativuuserojen perusteella ja päätehtävää vaativampiin osa- tehtäviin perustuen.
2. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan palkanosan suuruus määräytyy sen pe- rusteella kuinka olennaisen osan vaativammat osatehtävät muodostavat työnteki- jän kaikista tehtävistä. Suositeltava tehtäväkohtaisen palkanosan suuruus on vähintään 5-10 % perus- palkasta. Työsopimuksella voidaan poiketa noudatetuista palkanosan perusteis- ta ja määristä erityisistä syistä. Sopimuksessa on mainittava etuuden (muu lisä) suuruus, poikkeamisen syyt, voimassaoloaika ja laskentaperuste.
3. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden muuttuessa vaativammaksi ja tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa tehtäväkohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen. Kenenkään henkilökohtainen palkka ei tällöin kuitenkaan voi laskea.
4. Tehtäväkohtaisen palkanosan määrittelyssä noudatetaan 3 §:n menettelytapoja.
Tehtäväkohtainen palkanosa. Kukin tehtävä luokitellaan sovitun järjestelmän mukaisesti. Luokittelun perusteella muodostuvat tehtäväkohtaiset palkat, jotka on jaettu palkkaluokkiin. Tehtäväkohtaiset palkat vahvistetaan kunkin henkilön osalta järjestelmän käyttöönotosta sovittaessa. Tehtäväluokitus käy- dään vuosittain läpi kehityskeskustelun yhteydessä.
Tehtäväkohtainen palkanosa. (päivitetty 28.2.2011)
Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuusryhmän mukaan. Tehtävän vaativuusryhmä määräytyy tehtävien arvioidun vaativuuden mukaan. Tehtävien vaativuusryhmät perustuvat opetusministeriössä käytössä olevaan järjestelmään. Työnantaja vahvistaa tehtävän vaativuusryhmän. Tehtävän vaativuuden arviointi suoritetaan esimiehen ja virkamiehen yhdessä laatiman toimenkuvauksen pohjalta. Tehtävän vaativuuden arvioinnin arviointitekijät liittyvät tehtävän edellyttämään osaamiseen, päätöksentekoon ja tehtävän sisältöön. Tehtäväkohtaisen palkanosan määrä kussakin vaativuusryhmässä ilmenee liitteenä 2 olevasta palkkataulukosta.
Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävien vaativuustekijät ovat 1) tehtävän luonne, 2) toimivalta ja vastuu ja 3) vuorovaikutus ja yhteistyö. Tehtäväkohtaisen pal- kanosan määrä kullakin vaativuustasolla ilmenee liitteenä 1 olevasta palkkataulukosta.
Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtaisen palkanosan perustana oleva tehtävien vaativuus arvioidaan Columbus- järjestelmällä, jonka järjestelmäkuvaus on liitteenä 1 (Tehtävien vaativuusarviointijärjestel- män käsikirja 15.6.2011). Arvioinnin pohjana on henkilön ja hänen esimiehensä yhdessä laatima tehtäväkuva. Ennen tehtävien vaativuustasojen vahvistamista työnantaja varmistaa, että ministeriön tehtä- vien vaativuusarvioinneissa on sovellettu käsikirjaa yhdenmukaisesti. Mikäli työnantajan vahvistuspäätös poikkeaa arviointi- ja kehittämisryhmän kannasta, tulee muutoksesta ilmoit- taa perusteluineen asianomaiselle henkilölle ja arviointi- ja kehittämisryhmälle. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:ssä on määrätty menettelystä tehtävien muutostilan- teissa. Lisäksi on suoraan noudatettavina keskustason sopimuksen 2011 (Sopimuskaudelle 2010-2012 maaliskuun 28. päivänä 2010 tehtyä valtion virka- ja työehtosopimusta tarkenta- va virka- ja työehtosopimus 28.2.2011) 12 §:n 3 (ns. tehtäväkohtaisen palkanosan 24 kuu- kauden palkkausturva) ja 7 ( ns. yhteensovittamissääntö) momentin määräykset.
Tehtäväkohtainen palkanosa. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Arviointijärjestelmässä päävaativuustekijöitä ovat osaaminen, ongelmanrat- kaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot ja vastuu.