Common use of Tehtävät Clause in Contracts

Tehtävät. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistä. Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.

Tehtävät. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayh- tymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvas- tuun siirtymisestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa maininta perussopimukseen. Lakisääteises- sä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on suoraan lain nojalla kun- nan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä. 2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoi- dulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikois- sairaanhoito. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kun- tayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien- sa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltoalueellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa säädetty kehitysvam- maisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäomalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosi- aalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi järjestää val- tuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtä- vien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirret- ty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvollisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §). Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayh- tymien arviointimenettelylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kat- taisi vertailukelpoisesti kuntayhtymien talouden lisäksi myös toimin- nan. Seurantamenettely tukee jäsenkuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset. Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksi- tyiskohtaisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seurattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytännössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan sopimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä. Luku 5, 25a § (uusi pykälä): Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoit- teiden saavuttaminen tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissäniistä poikkeaminen. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen Seuratta- vista mittareista ja näistä aiheutuviin kustannuksiinkriteereistä sovitaan erikseen kun- tayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä. Mittarit ja kriteerit ovat samat kaikille jäsenkunnille. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtai- sesti toiminnan ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaatoteutumisesta jäsenkunnille.

Tehtävät. Kuntayhtymän Alueiden kehittämisestä annetun lain (29.12.2009/1651) perusteella vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Alueiden ke- hittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liittojen tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien huolehtia mm. maakunnan yleisestä kehittämisestä, kuntien seudullisen ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon muun yhteistyön edistämisestä, maakunnan suunnittelusta sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueellisesta valmistelusta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteis- työsopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushal- linnon ja kehitysvammahuollon palveluja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhtenevä nä- kemys siitä, että palvelukokonaisuutta ei tule hajottaa ja siirtää teh- täviä takaisin kunnille tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonai- suus tuotetaan jatkossakin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tuki- palveluiden yksikön sijoituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhtymää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaa- li- ja terveyshuollon palveluiden ja henkilöstön laajuus ja niiden käy- tössä oleva huomattava tietohuoltomassa puoltavat toimintojen si- joittamista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Myöhem- min uusittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asettamaan ohjausryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Ta- voitteena on varmistaa kuntien näkemysten huomioiminen palvelui- den tuottamisessa ja kehittämishankkeissa sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltoedesauttaa seuran- taa. Kuntayhtymän tehtävänä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunnat valitsevat jäsenet asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohet- kellä kuntien edustajien lukumäärä on lisäksi huolehtia seuraava: Kajaani 15, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi kukin 4, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Vaala kukin 2, yhteensä 37 jäsentä. Maakuntavaltuutetut ovat kuntien valtuutettuja. Heidät valitaan kun- tien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston kokoonpanon tulee vastata edellisissä kunnallisvaaleissa alueella valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien saamaa kannatusta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii hallitus, jos- sa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään neljä on Kajaanista ja muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäkunnista jokaisesta vähintään yksi. Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä Hallituksen kokoonpano on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaasovi- tettava kunnallisvaalien tulokseen suhteellisuusperiaatetta noudat- taen.

Tehtävät. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymi- sestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa mai- ninta perussopimukseen. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestä- mis- vastuu on suoraan lain nojalla kunnan puolesta toisella kunnalla tai kunta- yhtymällä. 2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoidulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien järjestää alueellaan jä- senkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaan- hoito.Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito- ja kehitysvammahuoltotervey- denhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoi- dettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää alu- eellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa sää- detty kehitysvammaisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtä- vänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille säädetyistä tehtävistäomalta osaltaan edistää terveyttä, toimintaky- kyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi järjestää valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtävien rahoituk- sesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirretty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvol lisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §). Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayhtymien arviointime- net- telylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kattaisi vertailukelpoisesti kunta- yhtymien talouden lisäksi myös toiminnan.Seurantamenettely tukee jäsen- kuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset. Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksityiskoh- taisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seu- rattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytän- nössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan so- pimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä. Luku 5, 25a § (uusi pykälä): Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seu- rantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa niistä poikkeaminen. Seurattavista mitta- reista ja kriteereistä sovitaan erikseen kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten perustetuissa toimintayksiköissäja sen jäsenkuntien välillä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen Mittarit ja näistä aiheutuviin kustannuksiinkriteerit ovat samat kaikille jä- senkunnille. Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaalakiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtaisesti toi- minnan ja hallitsee Kanta-Hämeen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omistamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kuntayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talouden kannalta perusteltua. Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muistakin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä liikelaitoksen johtosäännössä. Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osakkaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaatoteutumisesta jäsenkunnille.