ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1
Tarkastusalan työehtosopimus 3.3.2023 – 28.2.2025
Sisällysluettelo
3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset 3
5. Liityntäpöytäkirjoja koskevat muutokset 6
YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET 7
TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 7
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen 7
4 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 8
LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 8
5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 8
6 § Työaikamääräysten soveltamisala 8
9 § Osaamisen kehittäminen ja lisätty työaika 9
10 § Säännöllisen työajan järjestelyt 10
11 § Liukuva työaika ja joustotyöaika 10
12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 11
13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat 11
14 § Yli- ja lisätyö sekä työajan enimmäismäärä 12
15 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 13
18 § Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä 14
19 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä 14
20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 15
21 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen 15 22 § Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä 15
25 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa 16
28 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo 17
32 § Palkka sairausloman ajalta 18
33 § Sairausajan palkan perusteet 19
34 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 19
35 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja 19
LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 20
36 § Oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen 20
37 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus 20
38 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 21
SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET 21
39 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 21
40 § Toimihenkilön vilpillisyys 22
41 § Poissaolo pakottavista perhesyistä 22
43 § Tehtävien tilapäinen muuttaminen 22
44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot 23
45 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus 23
POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 24
48 § Estyminen hakemasta työstä vapautusta 24
49 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen 24
50 § Terveydenhuollon järjestäminen 24
51 § Matkakustannusten korvaaminen 24
52 § Muuttokustannusten korvaaminen 25
56 § Työssäolon veroinen aika 26
57 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta 26
58 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen 26
59 § Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä 27
60 § Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomalomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha 28
61 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus 30
63 § Vuosiloman säästäminen 30
64 § Lomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset 31
66 § Koulutukseen liittyvät korvaukset 33
69 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 33
72 § Sopimuksen voimassaolo 35
LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET 36
LIITE 2: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS 38
LIITE 3: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS 49
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012 55
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
TARKASTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 3.3.2023-28.2.2025
Aika | 3.3.2023 | |
Paikka | Helsinki ja sähköposti | |
Läsnä | Piia v. Xxxxxxxxxx, Palta Xxxxx Xxx, Palta | Xxx Xxxxxxxxxx, Pro Xxxxx Xxxxxxxx, YTN |
1. Sopimuskausi
Todettiin, että sopimusosapuolet ovat 28.2.2023 saavuttaneet neuvottelutuloksen, joka on 3.3.2023 mennessä hyväksytty kaikkien osapuolten hallinnoissa.
Sopimuskausi alkaa 3.3.2023 ja päättyy 28.2.2025.
Työehtosopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeis- tään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta irtisanottu. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muu- ten ovat päättyneet.
2. Palkkaratkaisu
2.1 Paikallinen palkkaratkaisu
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa ottaen huomi- oon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannus- kilpailukyky markkinoilla. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden en- nakoitavasta kehittymisestä hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden aloittamista. Paikal- listen neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuk- sen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa- arvoa ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotte- luissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoi- tuksessa.
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutus- tapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään vuoden 2023 osalta luottamusmiehen
kanssa 21.4.2023 mennessä ja vuoden 2024 osalta 15.3.2024 mennessä, ellei muusta sovita.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot paikallisen palkkaratkaisun kohdentamisesta
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista koh- tuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kulu- essa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöi- den lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
2.2 Palkantarkistuksen toteutustapa, mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavu- teta
Vuonna 2023
Kertakorvaus 2023
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, työntekijälle maksetaan kertakorvaus 550 euroa, jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 1,0 % säännöllisen työajan an- siosta.
Kertakorvaus maksetaan niille työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille, joi- den yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 15.3.2023 ja on voimassa ker- takorvauksen maksupäivänä. Kertakorvaus maksetaan toukokuussa 2023 työnteki- jän säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
Osa-aikaiselle työntekijälle kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täy- den työajan suhteessa.
Yleiskorotus 1.7.2023
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 3,50 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
Henkilöstön edustajien korvaukset
Korotetaan henkilöstön edustajien palkkioita 1.7.2023 alkaen 6,0 %:lla.
Palkkataulukot
Palkkataulukoita korotetaan 1.7.2023 alkaen 3,5 %:lla.
Vuonna 2024
Yleiskorotus 1.5.2024
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
Tämän lisäksi palkkoja korotetaan alla kuvatulla 0,50 % suuruisella yrityskohtaisella erällä 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Yrityskohtainen erä 1.5.2024
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 0,50 prosentin suuruisella yrityskohtaisella erällä. Erä lasketaan työehtosopi- muksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden maaliskuun 2024 palkoista luontoisetuineen. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.
Erä tulee ohjata toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilö- kohtaisen palkanosan kehittämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niiden toi- mihenkilöiden palkkauksellisen aseman kehittämiseen, joiden palkka ei ole sopu- soinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen tulee olla ohjaavana tekijänä.
Yrityskohtaisen erän käyttö tulee selvittää luottamusmiehelle kohtuullisessa ajassa, viimeistään kuukauden kuluessa toteutuksen jälkeen. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, työnantajan on tehtävä selvitys koko henkilöstöryhmälle. Selvityksessä työn- antaja ilmoittaa jaetun erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihen- kilöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suuruuden.
Palkkataulukot
Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2024 alkaen 2,0 %:lla.
3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset
Muutetaan 36 § kuulumaan seuraavasti:
36 § Oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen
Toimihenkilöllä on oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoi- tovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
Muutetaan 37 § kuulumaan seuraavasti:
37 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus
Tämän työehtosopimuksen 37 §:n määräyksiä sovelletaan sopimuksen voimaantu- losta alkaen niihin toimihenkilöihin, joiden raskaus- tai vanhempainvapaaseen nou- datetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain perhevapaamääräyksiä.
Muussa tapauksessa noudatetaan edellisen työehtosopimuksen perhevapaita kos- kevia määräyksiä.
Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33
§:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka raskausvapaan alusta lukien ajalta, johon si- sältyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Toimihenkilölle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:ssä määritellyllä tavalla las- kettu palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajanjaksolta edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon välittö- mästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä vanhempainvapaan palkan maksa- misen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5
§:n 3 momentin mukaisen adoptiovanhemman vanhempainrahan.
Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilö on ollut yrityksen palve- luksessa vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai vanhempainvapaan alkamista.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkalliseen vanhempain- vapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luo- vutettu vanhempainrahapäiviä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Palkallisen vanhempainvapaan määräystä ei sovelleta osittaiseen vanhempainvapaa- seen.
Muutetaan 44 § kuulumaan seuraavasti:
44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, siten kuin jäljempänä on sovittu.
Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia.
Muutetaan 65 § kuulumaan seuraavasti:
65 § Lomaraha
Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu:
Lomarahan määräytyminen
Toimihenkilölle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edelli- senä lomanmääräytymisvuonna.
Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa toimihenkilö on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos toimihenkilö on työstä vapaana kesäkuussa, xxxxxxxx määräytyy sen teh- tävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruu- den, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on tämän sopimuksen 55 §:ssä olevan tau- lukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tarkoittamassa tapauk- sessa 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Yrityskohtaisen työehto- sopimuksen mukaisen 30 arkipäivän lomaoikeuden (taulukko C) tarkoittamassa tapauk- sessa lomaraha on 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuu- kausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työskentelee vä- hintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 60
§:ssä.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuhteen päättymisajan- kohdan palkanmaksun yhteydessä.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka toimihenkilö on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja, joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan 50 % edellä mainitusta lomarahasta, jos työnte- kijä purkaa työsuhteen koeajalla, työntekijä on irtisanonut työsuhteensa, työnantaja irti- sanoo tai purkaa työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä tai työsuhdetta pidetään pur- kautuneena tai määräaikaisen työsopimuksen päättymisestä sovitaan ennen määräajan päättymistä työntekijän aloitteesta.
Lomarahasta maksetaan kuitenkin 100 % edellä mainitulla tavalla laskettuna, jos työ- suhde päättyy eläketapahtuman vuoksi tai, jos työnantaja irtisanoo työntekijän työsuh- teen ja irtisanomisperusteena on työntekijän alentunut työkyky tai, jos työntekijän työ- suhde irtisanotaan taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä.
Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalaisen val- vontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdisty- neissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten väli- sessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liit- tynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mu- kana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on an- sainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymis- kuukautta.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö voi vaihtaa lomarahan tai osan siitä palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että loma- rahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työ- päivää kohti. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kertomalla tämän sopimuksen 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu
keskituntiansio luvulla 158 (luvulla 160 40 t viikkotyöaikaa noudattavien osalta). Loma- raha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Lomaraha on vaihdettava vapaaksi siten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.
Lomarahaa koskevat erityismääräykset
Yrityskohtaisella sopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa makseta. Lisäksi voidaan sopia siitä, että lomarahan maksaminen määräytyy yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella, jolloin tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta näissä tapauksissa.
Otetaan selviytymislauseke 70 § toistaiseksi työehtosopimukseen 70 § Selviytymislauseke
Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksel- lisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehto- sopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella
4. Työryhmät
Liityntäpöytäkirjojen siistimistä koskeva työryhmä
Liitot jatkavat työryhmän liityntäpöytäkirjojen päivitystarpeita koskevan työryhmän toi- mintaa sopimuskauden.
5. Liityntäpöytäkirjoja koskevat muutokset
Kiwa Inspectan liityntäpöytäkirjaa koskevista muutoksista on sovittu erillisellä liitteellä (Liite 1).
Eurofins Expert Services Oy:n liityntäpöytäkirjasta on sovittu erillisellä liitteellä (Liite 2). Helsingissä 3.3.2023
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx
YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA
1 § Soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan
a) Palvelualojen työnantajat Palta ry:n tarkastusalalla toimivien jäsenyritysten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin, sekä
b) toimihenkilöihin siten kuin siitä on erillisellä allekirjoituspöytäkirjalla sopi- musosapuolten kesken sovittu.
Tarkastusalalla tarkoitetaan tarkastusta, testausta, mittausta, sertifiointia ja muuta sen kaltaista toimintaa.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnas- tettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myös- kään koske työnantajan edustajina työehtosopimusneuvotteluista vastaavia henkilöitä.
TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
2 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisena TSL 2:4 §:n säännösten mukaisesti. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määrä- ajan. Määräaikaisessa työsopimuksessa toimihenkilölle on ilmoitettava määrä- ajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla ta- valla.
Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimus- lain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan molemmin puo- lin purkaa ilman irtisanomisaikaa.
Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja toi- mihenkilön työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja toimihenkilö sopimuk- sen mukaisesti aloittaa työnteon.
3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopimukseen, ehtoja voidaan muuttaa irtisano- misperusteita ja irtisanomisaikaa noudattaen.
Henkilö voidaan siirtää toisiin tehtäviin. Jos se heikentää hänen etujaan, siirto voidaan toteuttaa samoilla perusteilla kuin irtisanominen ja irtisanomisaikaa noudattaen.
4 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa henkilö sekä määrätä työn joh- tamisesta.
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnan- tajan etuja.
Työnantajan tulee suhtautua luottamuksella toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan myös tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaito- aan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimi- essaan työnantajan edustajana.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toi- mihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvot- telujärjestelmä sekä toimihenkilön edustajat.
Toimihenkilö sitoutuu olemaan ilmaisematta sivullisille, mitä hän työnantajal- taan tai työssään muutoin on salassa saanut tietoonsa. Tämä salassapitovel- vollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enintään kolmen vuo- den ajan.
LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
Lomauttamiseen sekä irtisanomisen menettelytapoihin sekä irtisanomisaikaan sovelletaan kulloinkin voimassa olevan osapuolten välisen irtisanomissuojaso- pimuksen määräyksiä.
Irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n mukaisista irtisanomisajoista voidaan kuiten- kin poiketa sopimalla toimihenkilön kanssa.
Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisanomis- aikaa.
TYÖAIKA
6 § Työaikamääräysten soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien toimihenkilöi- den työaikoihin.
Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin toimihenkilöihin,
1) joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina, tai
2) jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.
Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.
7 § Työajaksi luettava aika
Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on vel- vollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos toimihenkilö saa näinä aikoina es- teettömästi poistua työpaikalta.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena.
8 § Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, jos henkilö työskentelee työnjohdon alaisena tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
Muissa tapauksissa tai työsopimuksessa niin sovittuna säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 minuuttia vii- kossa.
9 § Osaamisen kehittäminen ja lisätty työaika Osaamisen kehittäminen
Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa toimihenkilön tulevan osaamisen taso, toimihenkilölle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja toimihenkilön osaamista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista kou- lutusta tai tuottavuuden tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enin- tään 12 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisiti- laisuuden ajalta maksetaan säännöllisen vuosittaisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Koulutus- ja kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden verran, kuitenkin enintään kah- della tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arki- pyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.
Lisätty työaika työnantajan osoituksella
Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana palkallista työajan lisäystä enintään 8 tuntia.
Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaisille päiville. Työaikaa ei voida osoittaa ar- kipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.
Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Toimihenkilöllä on asiallisista ja paina- vista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.
Tuntimäärien jakautumisesta lisätyn työajan ja osaamisen kehittämisen välillä voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa toisin.
10 § Säännöllisen työajan järjestelyt Työajan lyhentäminen
Työssä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa, lyhennetään vuosittaista työaikaa. Toimihenkilöiltä, jotka ovat noudatta- neet jatkuvasti säännöllistä 8 tunnin vuorokautista työaikaa, lyhennetään työai- kaa 25 tuntia neljännesvuosittain eli yhteensä 100 tuntia vuodessa. Työajan ly- hennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Nämä vapaapäivät, jotka muuten olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolonpäivien veroisiksi päiviksi vuosilo- man ansainnassa.
Siirtyminen 37 tunnin 30 minuutin työviikon ja 40 tunnin työviikon välillä.
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti (esim. toimenkuvan muuttuessa) sopia siirtymisestä 37 tunnin 30 minuutin xxx- xxxxxxxx 40 tunnin työviikkoon tai päinvastoin. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviik- koon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 1,2 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä 37 tunnin 30 minuutin pituiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausi- palkkaa alennetaan 1,18 prosenttia.
11 § Liukuva työaika ja joustotyöaika
Yrityksissä voi olla käytössä liukuva työaika. Liukuvan työajan seurantajakso on enintään 12 kuukautta.
Joustotyön tasoittumisjakso on 26 viikkoa.
12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
Työvuorokausi alkaa klo 7.00 ja työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei pai- kallisesti sovita toisin.
13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika
Toimihenkilölle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuoro- kautinen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaessa lyhen- tää 30 minuutiksi.
Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.
Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi pois- tua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan päätyt- tyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta poistua työ- paikalta, tämä aika luetaan työaikaan.
Vuorokausilepo
Toimihenkilölle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana.
Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoaikaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin toimihenkilön suostumuk- sella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan päätök- sellä työaikalain 29 §:n 2 momentin perusteella seuraavissa tapauksissa:
1) kun työvuoro muuttuu työaikalain 27 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,
2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
3) jos työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisis- taan,
4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoita- miseksi,
5) tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,
6) turvallisuus- ja vartiointityössä tai
7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn
vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kui- tenkin yhden kuukauden kuluessa.
Viikkolepo
Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimihen- kilölle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi vii- kossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vä- hintään 24 tuntia viikossa.
Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa ta- pauksissa:
1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,
3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä vapaut- tamista työstä, tai
4) jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Toimihenkilölle on korvattava edellä tämän kohdan 2 momentin 3 tai 4 kohdissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kulu- essa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja toimihenkilön kesken toisin so- vita. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös perus- palkan suuruisena rahakorvauksena.
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihenki- lön kesken. Rahakorvaus on maksettava, jos mahdollista, seuraavan palkan- maksun yhteydessä.
Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitse- män päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
Toinen viikoittainen vapaapäivä
Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä on viikon aikana kaksi perät- täistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, jos mahdollista, olla lauantai.
14 § Yli- ja lisätyö sekä työajan enimmäismäärä
Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään tämän työehtosopimuksen 8–10 §:ssä sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan jälkeen. Ylityön
enimmäismääriä laskettaessa ylityöllä tarkoitetaan kuitenkin työaikalain mukai- sesti määräytyvää ylityötä.
Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipyhäviik- kojen tämän työehtosopimuksen 15 §:n mukaisten viikoittaisten työaikojen li- säksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.
Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.
15 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:
− juhannuspäivä ja
− pyhäinpäivä.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:
− pitkäperjantai,
− toinen pääsiäispäivä,
− juhannusaatto ja
− helatorstai.
Mikäli seuraavat arkipyhät sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi ne eivät lyhennä työaikaa. Jos taas kyseiset arkipyhät sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi lyhentävät ne työaikaa.
− uudenvuodenpäivä,
− xxxxxxxxxx,
− vapunpäivä,
− itsenäisyyspäivä,
− jouluaatto,
− joulupäivä ja
− tapaninpäivä.
Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 8 tunnilla ja 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 7 tunnilla 30 mi- nuutilla.
Työaika näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.
Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla lisä- ja ylityö- korvausta siten kuin tämän työehtosopimuksen 18 §:ssä on sovittu.
16 § Perustuntipalkka
Perustuntipalkan jakaja 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta on 160 ja 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenki- löiden osalta jakaja on 158.
Perustuntipalkka lasketaan kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipal- kasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
Tuntipalkkaisen toimihenkilön perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista tuntipalkkaansa.
17 § Ylityökorvaus
Ylityökorvauksena maksetaan
1) vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työ- tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
2) viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työ- tunnilta 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasket- taessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
18 § Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä
Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kyseisen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, jos sitä ei ole korvattu vuorokautisena ylityönä.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta yli- työstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä- tai ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokau- den työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei oteta huomioon seuraavan vuorokauden säännöllistä työ- aikaa laskettaessa.
19 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä
Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasket- taessa lisätyökorvausta.
Lisätyökorvauksena maksetaan perustuntipalkka.
20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan
Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.
Vapaan antamisen ajankohdasta on määräykset työaikalain 21 §:n 2 momen- tissa.
21 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen
Sopiessaan tämän työehtosopimuksen 63 §:ssä tarkoitetusta säästövapaasta työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukai- sen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.
22 § Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä
Vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan tässä sopimuksessa työhön, jota tehdään sovitusti säännöllisestä työvuorojärjestelmästä poikkeavasti vähintään 5 vuorokauden ajan.
Iltavuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään kello 16.00–22.00 välisenä aikana, maksetaan ilta- työlisänä tunnilta 11 prosenttia perustuntipalkasta.
Yövuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, mutta jota tehdään kello 22.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyö- lisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.
Ilta- ja yötyötä esiintyy, kun toimihenkilö tulee työhön klo 14.00 tai sen jälkeen. Aikaisemmin työhön tulo katsotaan vapaan tai liukuman pidoksi ja kyseisen päi- vän työaika käsitellään normaalina työpäivänä (vuorokautista ylityötä kertyy säännöllisen vuorokautisen todella tehdyn työajan jälkeen).
Milloin vuorotyössä, ilta- tai yötyössä oleva henkilö jää työvuoronsa jälkeen yli- työhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä vuoro-, ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään klo 06.00 saakka. Ilta- ja yötyölisä mak- setaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava ylityö- palkka.
23 § Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä ja it- senäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista perustuntipalkkaa vastaava kor- vaus.
24 § Hälytysraha
Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon toimihenkilö ennalta arvaa- mattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa- aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työ- hön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Ky- seessä ei ole hälytysluonteinen työ, jos toimihenkilön kanssa on sovittu varalla- olosta tai päivystyksestä taikka jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun on kyse työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä.
Jos työaikalain 6 §:n alainen toimihenkilö kutsutaan työhön säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymi- seen yms. kuluvalta ajalta, jos työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä toimi- henkilö välittömästi jatka varsinaista työtään.
Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työaikalain 6 §:n alaiselle toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökor- vauksineen. Silloin kun kutsu työhön annetaan klo 18.00–06.00 välisenä ai- kana, palkka maksetaan 100 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään aamulla klo
06.00 saakka.
Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.
25 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa
Jos toimihenkilö noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloitteestaan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkistystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma-aikana otetaan huomi- oon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa aikaa vain, jos työskentely pe- rustuu asianmukaiseen määräykseen.
25 a § Työaikapankki
Yrityksissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä noudattaen liit- teenä 2 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjestelmästä.
PALKKA JA PALKANMAKSU
26 § Oikeus palkkaukseen
Toimihenkilön oikeus sopimuksenmukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päättyy työ- suhteen päättyessä.
27 § Palkanmaksu
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kerran kuukaudessa yri- tyksessä sovitun käytännön mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Tunti- ja urakkapalkkaiselle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa kuu- kauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälkikäteen, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu palkan maksamisesta kerran kuukaudessa.
Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, mak- setaan viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen.
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä.
28 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo
Laskettaessa kuukausipalkkaisen toimihenkilön osa-ajan palkkaa tai vähennet- täessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päivä- palkan perusteella.
29 § Palkkausjärjestelmä
Yrityksissä sovelletaan kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuoritukseen perus- tuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, ellei paikallisesti toisin sovita.
Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulospalk- kaus.
Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkausperus- teet sovitaan yrityksissä erikseen.
POISSAOLOT
30 § Poissaoloajan palkka
Toimihenkilön poissaoloajan palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mu- kaisesti.
Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työtun- neilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.
SAIRAUSPOISSAOLOT
31 § Oikeus sairaslomaan
Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta työtään.
31 a § Korvaava työ
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapa- turman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta ky- kenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomi- oon liitteenä 3 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.
32 § Palkka sairausloman ajalta
Sairausajan palkka maksetaan alla mainitun pituiselta ajanjaksolta yrityksessä käytössä olevan palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.
Toimihenkilölle maksetaan yhdenjaksoisen sairausloman ajalta palkka työsuh- teen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:
Kun työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti
− 1 kuukauden mutta alle 1 vuoden, palkka maksetaan 28 kalenteripäivän ajanjaksolta tai
− 1 vuoden mutta alle 5 vuotta, palkka maksetaan 35 kalenteripäivän ajan- jaksolta taikka
− 5 vuotta tai kauemmin, palkka maksetaan 84 kalenteripäivän ajanjaksolta.
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, maksetaan toimihenkilölle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastumispäi- vää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuiten- kin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukai- seen päivärahaan alkaa.
Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kulu- essa viimeisestä sairausajan päivästä, ei toimihenkilöllä ole oikeutta uuteen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Saman sairauden näin uusiutuessa sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sairausva- kuutuslaissa tarkoitetulta karenssiajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan ratkaisun perusteella.
33 § Sairausajan palkan perusteet
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tämän työehtosopimuksen 30 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sairausloman osalta siltä osin kun hänellä on oikeus täy- teen palkkaan.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön sairausloman ajalta maksettavaa palkkaa laskettaessa otetaan huomioon samat lisäpalkat ja palkkiot kuin laskettaessa toimihenkilön vuosiloman ajalta maksettavaa palkka.
Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työtun- neilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.
34 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen
Toimihenkilö, joka sairauden vuoksi on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen il- moittamaan viipymättä työnantajalle työkyvyttömyydestä sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.
Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tällaisena käytetään lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa sel- vitystä.
35 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja
Tämän työehtosopimuksen 31–34 §:ää sovelletaan myös, jos:
1) toimihenkilön ei voida tämän työehtosopimuksen 31 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä, tai
2) toimihenkilö on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty ole- maan poissa ansiotyöstä tai mainitun lain 17 §:n nojalla eristetty ja
3) päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoi- toon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.
LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT
36 § Oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen
Toimihenkilöllä on oikeus erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaa- seen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
37 § Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuus
Tämän työehtosopimuksen 37 §:n määräyksiä sovelletaan sopimuksen voimaantulosta alkaen niihin toimihenkilöihin, joiden raskaus- tai van- hempainvapaaseen noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausva- kuutuslain perhevapaamääräyksiä.
Muussa tapauksessa noudatetaan edellisen työehtosopimuksen per- hevapaita koskevia määräyksiä.
Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopi- muksen 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka raskausvapaan alusta lu- kien ajalta, johon sisältyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Toimihenkilölle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:ssä määritellyllä ta- valla laskettu palkka vanhempainvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajanjak- solta edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palk- kaa.
Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä vanhempainvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairaus- vakuutuslain 9 luvun 5 §:n 3 momentin mukaisen adoptiovanhemman vanhem- painrahan.
Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että toimihenkilö on ollut yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen raskaus- tai van- hempainvapaan alkamista.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta pal- kalliseen vanhempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sai- rausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovutettu vanhempain- rahapäiviä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Palkallisen vanhempainvapaan määräystä ei sovelleta osittaiseen vanhempainvapaaseen.
38 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Toimihenkilölle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta silloin kun hänen alle 10-vuotias tai vammainen lapsensa tai muu hänen kodissaan pysyvästi asuva alle 10-vuotias tai vammai- nen lapsi äkillisesti sairastuu. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä.
Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhem- mat ovat ansiotyössä, tai että kyseessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairau- desta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaadi- taan.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään aviopuo- lisostaan, sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta xxx- xxxxx toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYISMÄÄRÄYKSET
39 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, äitiys- tai isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.
Toimihenkilö, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairaus-, äitiys-, isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, ja isyys- ja adoptiovanhem- man vanhempainrahan hakemista varten.
Jos toimihenkilö laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys- tai isyyslo- man tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-, isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahan määrällä.
Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 35 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
40 § Toimihenkilön vilpillisyys
Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen taikka, jos hän itse tai toisen avulla on tar- koituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen pa- rantumisen, taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävai- kuttanut sairauden syntymiseen, hänelle voidaan tämän sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
ERÄÄT MUUT POISSAOLOT
41 § Poissaolo pakottavista perhesyistä
Toimihenkilöllä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen pois- saoloon työstä, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
42 § Opinnot
Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstä vapautuksesta on voi- massa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.
43 § Tehtävien tilapäinen muuttaminen
Toimihenkilölle, jolle on myönnetty työstä vapautusta opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan mu- kaan maksaa tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, jos opinnot, harjoit- telu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorit- tamista.
44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enin- tään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, siten kuin jäljempänä on sovittu.
Toimihenkilölle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tarkoi- tettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se toimihenkilön tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä makse- taan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka.
Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hä- nen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia.
Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.
Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa.
Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairaustapauk- sen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sairas- tuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.
45 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Toimihenkilölle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestön-suojelukou- lutukseen, maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka vä- hennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei myöskään makseta edellä tarkoitettua palkkaa.
Edellä sanotun estämättä toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosi- lomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
46 § Ay kokoukset
Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan AKAVA ry:n, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä Am- mattiliitto PRO ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto, hallitus tai sopimusalaneuvottelukunta, silloin kun
niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Maksettava palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukaisesti.
POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
47 § Muu poissaolo
Toimihenkilölle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä vapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
48 § Estyminen hakemasta työstä vapautusta
Toimihenkilölle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkka niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, jos hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissa- olon syy työnantajalle.
49 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitaminen
Toimihenkilölle, joka on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei makseta tältä ajalta palkkaa.
TERVEYDENHUOLTO
50 § Terveydenhuollon järjestäminen
Työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi järjestämän terveydenhuol- lon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yrityskohtaisia ohjeita.
KUSTANNUSTEN KORVAUS
51 § Matkakustannusten korvaaminen
Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.
Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Päätöksen 9 §:n kohtaa, joka koskee taukotuvan tai vastaavan raskaan kuor- man kuljettamista, sovelletaan säiliöllä varustetun mittausperävaunun kuljetta- miseen, jos peräkärryn kokonaispaino ylittää 500 kg.
52 § Muuttokustannusten korvaaminen
Muuttokustannusten korvaamisen osalta noudatetaan tämän sopimuksen liit- teenä olevia erillisiä määräyksiä.
VUOSILOMA JA LOMARAHA
53 § Vuosiloma
Toimihenkilöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuk- sessa sovitun mukaisesti.
54 § Lomapäivän määritelmä
Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta ar- kilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, it- senäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
55 § Vuosiloman pituus
Toimihenkilö saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan.
Taulukko A
Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmääräy- tymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
Taulukko B
Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.
Täysiä lomanmääräy- tymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
56 § Työssäolon veroinen aika
Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään vuosilomaa määrättäessä seuraavia päiviä:
1) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sai- rauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairausloman aikana;
2) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hä- nelle on myönnetty kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.
57 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti työnantajan määräämänä aikana loma- kautena. Xxxxx määrättäessä on pyrittävä ottamaan huomioon toimihenkilön ehdotus loman ajankohdasta. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.
Se osa vuosittain ansaitusta vuosilomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, anne- taan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana.
Jos kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinainen vuosiloma antaa muuna kuin 1 momentissa sanottuna aikana saman kalenteri- vuoden aikana. Tällöin ei kuitenkaan myönnetä lomaa enempää kuin mitä lo- man pitämisajankohtaan mennessä on ansaittu.
58 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosiloman antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.
Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia, että toimihenkilö pitää 10 lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 10 loma- päivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakau- den päättymisestä.
Työnantaja ja toimihenkilö saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukaisesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.
Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä on vuosilomalain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia
työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työ- suhteen kestäessä.
59 § Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä
Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuo- silomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräytyessä tä- män pykälän 4 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.
Vuosilomalaissa säädetyn lisäksi otetaan vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa huomioon kutakin lomapäivää kohden 1/250 lomanmääräytymis- vuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä sellaisista sopi- mukseen perustuvista lisäpalkoista, jotka maksetaan tuotannon määrän, työ- suorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen pe- rusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvis- tetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti sekä iltatyö-, yötyö- ja vuoro- työlisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista sekä va- rallaolokorvauksista.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 55 §:n tau- lukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 55 §:n taulukossa B tarkoite- tuissa tapauksissa 11,5 prosenttia ja niissä tapauksissa, kun asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden, 13 prosenttia lomanmääräytymisvuo- den aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä pal- kasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tämän pykälän 3 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.
Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alka- mista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perus- teella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
60 § Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomalomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha
Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työsken- telee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio. Se saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta toimihenkilölle maksettu tai mak- settavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jaetaan vas- taavien työtuntien lukumäärällä.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulukoita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lo- maan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomai- silla kertoimilla
Taulukko A
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 55 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukaiseen lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Loma- palkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 2 | 16,0 | 8,00 |
2 | 4 | 31,0 | 15,50 |
3 | 5 | 44,5 | 22,25 |
4 | 7 | 57,6 | 28,80 |
5 | 9 | 72,0 | 36,00 |
6 | 10 | 86,4 | 43,20 |
7 | 12 | 101,6 | 50,80 |
8 | 14 | 116,0 | 58,00 |
9 | 15 | 131,2 | 65,60 |
10 | 17 | 146,4 | 73,20 |
11 | 19 | 162,4 | 81,20 |
12 | 20 | 192,8 | 96,40 |
Taulukko B
Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 55 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukaiseen lo- maan lomanmääräytymiskuukautta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Loma- palkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 |
2 | 5 | 37,98 | 18,99 |
3 | 7 | 58,45 | 29,23 |
4 | 9 | 71,28 | 35,64 |
5 | 11 | 93,11 | 46,56 |
6 | 13 | 107,95 | 53,98 |
7 | 15 | 130,16 | 65,08 |
8 | 17 | 145,31 | 72,66 |
9 | 19 | 167,90 | 83,95 |
10 | 21 | 183,37 | 91,69 |
11 | 23 | 206,34 | 103,17 |
12 | 25 | 222,11 | 111,06 |
Taulukko C
Käytetään, milloin asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mu- kaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden.
Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä | Lomapäivien lukumäärä | Loma- palkka- kerroin | Lomaraha- kerroin |
1 | 3 | 23,41 | 11,71 |
2 | 5 | 45,57 | 22,79 |
3 | 8 | 65,76 | 32,88 |
4 | 10 | 85,53 | 42,77 |
5 | 13 | 107,43 | 53,72 |
6 | 15 | 129,54 | 64,77 |
7 | 18 | 151,86 | 75,93 |
8 | 20 | 174,38 | 87,19 |
9 | 23 | 197,11 | 98,56 |
10 | 25 | 220,04 | 110,02 |
11 | 28 | 243,18 | 121,59 |
12 | 30 | 266,53 | 133,27 |
Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vastaavasti keski- tuntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c ole- vat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.
61 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakorvaus
Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskente- lee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 12
§:n mukaisesti.
Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, mak- setaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukaisesti.
62 § Lomapalkan maksaminen
Vuosilomalain 15 §:stä poiketen vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä.
63 § Vuosiloman säästäminen
Sen estämättä, mitä vuosiloman ajankohdasta on sovittu tai säädetty, työnan- taja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jäl- keen säästövapaana.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan toimihenkilön vuosilomasta 15 päi- vää ylittävä osa. Toimihenkilö, jolla on yrityskohtaisen sopimuksen perusteella oikeus 30 arkipäivän lomaan täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, voi säästää vuosilomastaan 20 päivää ylittävän osan.
Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa toimihenkilölle ti- laisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajan- kohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
Säästövapaan antamisesta ja siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä vuo- siloman antamisesta ja siirtämisestä on säädetty tai sovittu. Säästövapaan
ajalta maksettavasta palkkauksesta on voimassa, mitä vuosilomapalkasta on säädetty tai sovittu. Palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästöva- paasta on maksettava korvaus sen mukaan, mitä vuosilomakorvauksesta on säädetty tai sovittu.
Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakorvaus.
64 § Lomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset
Jos toimihenkilö siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakorvausta siirty- mistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, jos asianomainen sitä pyytää ja asi- anomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.
Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on lo- man tai sen osan alkaessa.
65 § Lomaraha
Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu:
Lomarahan määräytyminen
Toimihenkilölle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.
Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa toimihenkilö on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos toimihenkilö on työstä vapaana kesäkuussa, xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lo- maraha määräytyy vastaavasti ero tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuk- sensa perusteella.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on tämän sopimuksen 55 §:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tarkoit- tamassa tapauksessa 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuu- kauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lu- kumäärällä. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisen 30 arkipäivän
lomaoikeuden (taulukko C) tarkoittamassa tapauksessa lomaraha on 6 prosent- tia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrot- tuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työsken- telee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 60 §:ssä.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vas- taavalta osalta, jotka toimihenkilö on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja, joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Palvelussuhteen päättyessä maksetaan 50 % edellä mainitusta lomarahasta, jos työntekijä purkaa työsuhteen koeajalla, työntekijä on irtisanonut työsuh- teensa, työnantaja irtisanoo tai purkaa työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä tai työsuhdetta pidetään purkautuneena tai määräaikaisen työsopimuk- sen päättymisestä sovitaan ennen määräajan päättymistä työntekijän aloit- teesta.
Lomarahasta maksetaan kuitenkin 100 % edellä mainitulla tavalla laskettuna, jos työsuhde päättyy eläketapahtuman vuoksi tai, jos työnantaja irtisanoo työn- tekijän työsuhteen ja irtisanomisperusteena on työntekijän alentunut työkyky tai, jos työntekijän työsuhde irtisanotaan taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä.
Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suoma- laisen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palve- lukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellai- sessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyh- teistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen men- nessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmää- räytymiskuukautta.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö voi vaihtaa lomarahan tai osan siitä palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönne- tään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta ku- takin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalkkaisen työnteki- jän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kertomalla tä- män sopimuksen 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 158 (luvulla 160 40 t viikkotyöaikaa noudattavien osalta). Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua
järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Lomaraha on vaihdettava vapaaksi siten, että vapaata muodostuu täy- siä päiviä.
Lomarahaa koskevat erityismääräykset
Yrityskohtaisella sopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa makseta. Lisäksi voidaan sopia siitä, että lomarahan maksaminen määräytyy yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella, jolloin tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta näissä tapauksissa.
MUUT MÄÄRÄYKSET
66 § Koulutukseen liittyvät korvaukset
Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset osapuolten välisessä yleissopimuksessa.
67 § Jäsenmaksujen perintä
Jos toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää toimihen- kilön palkasta allekirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmak- sut palkanmaksukausittain ja tilittää ne alayhdistyksen osoittamalle pankkitilille.
Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä var- ten tarpeelliset tiedot.
68 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on kes- kusjärjestöjen välillä sovittu.
69 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Xxxxxxxxxxxxx tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esi- miehensä puoleen.
Tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään viivy- tyksettä ratkaisemaan yksikön johtajan ja asianomaisen luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.
Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on asiasta laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien ai- heena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Sen jälkeen asia voi- daan saattaa asianomaisen yrityksen ja yrityskohtaisen luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen ratkaistavaksi.
Ellei edellä mainituissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan asianomaisen keskusjärjestön ratkaistavaksi. Jommankum- man sopijaosapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava viipymättä ja vii- meistään kahden viikon kuluttua esityksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia syntyneistä eri- mielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta, oleellisesti työsuhdeasioita kos- kevasta syystä syntyy erimielisyyttä, josta työnantaja ja toimihenkilö eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimieli- syyteen, asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan asianomaisen keskusjärjestön ratkais- tavaksi.
Niin kauan kuin edellä todetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vas- tapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi, kun asia on yhteisesti ratkaistu tai neuvottelut on yhtei- sesti sovittu päättyneiksi tai jokin sopi-jaosapuoli ilmoittaa neuvottelut osaltaan päättyneiksi.
Oikeus etuuteen on menetetty, jollei työsuhteesta johtuvassa taloudellista etuutta koskevassa asiassa ole pantu kannetta vireille tai vaatimusta esitetty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suo- rituksen olisi pitänyt tapahtua tai maksu on suoritettu. Oikeus etuuteen on lisäksi menetetty, jollei neuvotteluja ole edellä tämän pykälän 4 momentissa tarkoite- tuin tavoin vaadittu edellä mainitussa kolmen vuoden määräajassa.
70 § Selviytymislauseke
Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilan- teeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
71 § Työrauhalauseke
Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
72 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa 3.3.2023 - 28.2.2025.
Tämän jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päät- tymistä.
LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suo- ritettavaa korvausta.
Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtä- misen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikka- kunnalle.
2 § Yleistä
Muuttokustannuksina korvataan:
1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muutto- matkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukai- sesti,
2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,
3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kus- tannuksista,
4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.
3 § Muuttoraha
Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kus- tannuksista.
Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:
Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enem- män 2186,44 euroa.
Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vä- hintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muutto- rahasta.
Erityissäännöksiä
4 §
Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuk- sen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.
5 §
Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei päte- vää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.
Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuk- sista.
6 §
Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa kor- vausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.
LIITE 2: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n
välinen
TYÖAIKAPANKKISUOSITUS SEKÄ
OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ
1.1.2012
Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteutta- miseksi
Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sopivat seu- raavista työaikapankkeja koskevista uudistetuista suosituksista sekä ohjeista pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi.
Suositusten sekä ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaatteista, Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.
Suosituksen soveltamisala
Näitä suosituksia sekä ohjeita sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Ylei- nen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorio- alan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kor- jaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työtekijöitä kos- keva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luot- sausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperu- nakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.
Työaikapankki
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja va- paita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.
Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaika- pankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittä- essä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.
Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 52 vii- kon tasoittumisjaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestelyjä. Eri asia on, että niihin liittyvät työaikajoustot voidaan sopia työaikapankin osatekijöiksi.
Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia määräyk- siä, jotka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtäessä. Vaikka työ- ehtosopimuksessa ei olisi työaikapankkia koskevia nimenomaisia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huomioon sopimusta teh- täessä.
Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaihta- misesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu joustavista työaikajärjestelmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.
Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työeh- toehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopimuk- sessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin osate- kijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästämi- nen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.
Ohjeiden sitovuus
Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsää- dännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.
Työaikapankki lainsäädännössä
Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyysturva- lain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.
Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.
Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTurvaL 3 lu- vun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2 mom ja 6 luvun
4 § 2 mom sekä PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.
Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat eri- tyisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai ohjaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohallituksen lausun- nossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta edellytetään, että rahakor- vauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuksessa.
Työaikapankkia koskevia määritelmiä
Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.
Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa- aika vähennetään.
Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.
Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työai- kapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.
Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.
Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.
Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasaus- erät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä va- paa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.
Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaa- vaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.
Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakorvaukseksi katso- taan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.
Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät
Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aikaperus- teiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaikapankkia vähen- netään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta sääs- töstä.
Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tie- dot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.
Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettäväksi va- paa-ajaksi.
Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia paikallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.
Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän al- kuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siirtyy työ- aikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.
Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttöjär- jestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuodelta.
Työaikapankin koko ja käyttö
Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lainaus- mahdollisuuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomioon toi- minnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöre- surssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työai- kapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin.
Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmentää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.
Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankkijär- jestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.
Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sa- noen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esimerkiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu työaikapankin osateki- jäksi. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voi- daan tehdä työaikapankkiin.
Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen
Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovittava jäl- jempänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa yrityskohtaisissa neu- votteluissa huomioon otettavia seikkoja:
1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö
Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ke- tään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.
Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaa- ehtoisuuteen.
2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään
Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kan- nalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi yrityskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.
Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla ta- valla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai
työaikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestel- män piiriin ja mistä alkaen.
Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämättä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaikapank- kikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.
3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttami- nen hänen osaltaan
Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjes- telmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjes- telyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tun- nit korvataan vastaavana rahasuorituksena.
Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaikapankkisal- dojen (+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työsuh- teen päättymisajankohdasta.
Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nollata työaikapankin saldo (+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen men- nessä.
Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olen- nainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan pur- kaa.
4. Työaikapankin osatekijät
Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöiden mahdollisista eroista järjestelmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toimivien henkilöiden osalta.
Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:
• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työai- kaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yrityskohtai- sissa työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työaikapankkisopimuksissa PALTA ry:n ja keskusjärjestöjen välisten työehtosopimusmääräysten sitä rajoittamatta.
Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:
• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritettava pe- rusosa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.
• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mukaisena.
• Viikkolepokorvaus
• Sunnuntaityökorotus
• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtä- mällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esimiehen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.
• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa
• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa
• Työaikojen lyhennyserät
5. Työaikapankin enimmäismäärät ja enimmäisajanjakso
Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainausmahdolli- suuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioi- tava, onko tarvetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puit- teissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollattava. Jos yritys- kohtaisessa työaikapankissa otetaan käyttöön edellä tarkoitettu enimmäisajan- jakso, on samalla sovittava siitä, että pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voi- daan korvata myös rahakorvauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajanjakson aikana.
Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liukuvan eli rullaavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nollata min- kään määräajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henkilökohtaiselle jatkuvalle saldolle jot- kin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylittää. Niiden tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaikapankkiin kertyneen saldon käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuudesta, että työnantaja sekä työntekijä voivat aina saada saldoa pienennetyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava määräajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mahdollista, rahana.
Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen koke- musten myötä.
6. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen
Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suori- tettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perusteena ole- van rahapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräytymis- perusteesta.
Mikäli yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja, on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritel- lään.
7. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta
Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkan- maksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksetta- vaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapank- kia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.
8. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta
Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työn- tekijän käytettävissä.
Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkivapaata pi- dettäessä.
9. Vapaiden pitäminen
Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisim- man hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöl- listen tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja henkilöstöre- surssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.
Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä so- pimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.
Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mu- kaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nol- lata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.
10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa
Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuh- teen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtosopimusten määräykset huomioon ottaen.
Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työtunnit tai
-päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaikapankin saldoa
paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muu- toin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pi- tuus on 7,50 tuntia, pidetty vapaapäivä vähentää saldoa saman verran.
Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työ- aikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta lasketta- essa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.
Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaa- tetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu.
Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suositellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.
11. Vuosiloman ja lomarahan säästö työaikapankkiin
Jos työaikapankkiin säästetään vuosilomaa, se annetaan ja korvataan työaika- pankin sääntöjen mukaan.
Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomapäivää vastaava tuntimäärä on vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/6 työntekijän säännölli- sestä viikkotyöajan tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/5 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä.
Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomarahan osuus on otettava huo- mioon siirron yhteydessä. Lomaraha voidaan maksaa normaalisti työntekijälle rahana tai säästää se työaikapankkiin, jolloin yhden vuosilomapäivän lomara- haa vastaa vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/12 viikon tun- timäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/10 viikon tuntimää- rästä.
Vuosilomalisä maksetaan normaalisti myös työaikapankkiin siirretyn vuosilo- man osalta.
12. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)
Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:
• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle
• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai
• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestelmästä.
Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tilikauden päätty- essä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäessä.
13. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut
Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankkivapaa vä- hennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei koh- distu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkiva- paa-ajalta maksettava palkka on aina samanlaatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:
• työnantajan sosiaaliturvamaksu;
• työeläkevakuutusmaksu;
• tapaturmavakuutusmaksu;
• työttömyysvakuutusmaksu;
• ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä palkasta:
• työntekijän eläkevakuutusmaksu;
• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;
• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoinkin perii.
14. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen
Yrityskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla.
Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompi- kumpi yrityskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapankkijär- jestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä sal- doa (+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo (+/-) rahakorvauksena.
Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työ- tai virkaehto- sopimusten mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.
Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
LIITE 3: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS
SUOSITUS KORVAAVAN TYÖN KÄYTÖN YHTEYDESSÄ HUOMIOITAVISTA ASI- OISTA JA NOUDATETTAVISTA MENETTELYTAVOISTA
Taustaa
Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työ- paikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työntekijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut eh- dot.
Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sai- raudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kykenee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.
Korvaavan työn määritelmästä
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapa- turman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta ky- kenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyyden aikana.
Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä
Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina vapaa- ehtoista.
Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Korvaa- van työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tutustumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Xxxxxxxxx ja sen heikentämän työkyvyn huo- mioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jak- saminen ja ammatillinen osaaminen.
Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninaisempia työ- paikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Työyh- teisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työhön ennalta. Työ- paikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja koulutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtäviksi.
Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämisestä. Tar- jottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä
tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön ammattitaito ja kokemus riit- tävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä on huomioitava, että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt mahdollisuuksia korvaavan työn tekemiseen.
Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissaoloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Korvaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työterveyshuolto, joka on pe- rehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvitykset). Työpai- kan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen poistaminen ovat osa työpaikan normaalia toimintaa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedusta- jien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työntekijällä on täysimääräi- nen oikeus lakisääteisiin kuntoutustoimenpiteisiin.
Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä terveyden- tilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaavaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea tarkoin suun- nitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaa- miseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Vastaanottokäynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaavasta työstä”, johon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työterveyslääkärin yh- teydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työntekijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta
Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten poissa- olojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn ylei- siä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yh- teistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorgani- saation ja henkilöstön kanssa.
Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhteydessä huomioon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:
Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä
Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt-menette- lyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koskevat yleiset peri- aatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Tiedottaminen
Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsitelty yh- teistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, tiedote- taan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintata- vat ja säännöt.
Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen
Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammatti- taitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn tekemi- seen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta.
Perehdyttäminen
Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukaisesta pe- rehdyttämisestä.
Tasapuolinen kohtelu
Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.
Työkyvyn varmistaminen
Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työ- paikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkärin määrittelemän ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tukeminen ja paluu omaan työhön.
Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sairaus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toipumista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on kuvattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.
Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seurannasta.
Työntekijän suostumus
Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaarantua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemiseen. Vastaavasti menetellään työnan- tajan tarjoaman koulutuksen osalta.
Työnantajan vastuu
Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.
Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta, mikäli työtä on tarjolla.
Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin tehtäviin. Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämisestä.
Työntekijän vastuu
Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esimiehen kanssa korvaavasta työstä.
Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mahdolli- suudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää halukkuutensa korvaavaan työhön.
Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä tapahtuu muutoksia.
Yksityisyyden suoja
Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.
Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koskevat yksi- tyiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuuluvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauksessa. Työnantajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.
Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat samat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työter- veyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liittyviä tietoja työnantajalle kor- vaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuollon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotettuun korvaavaan työhön. Työterveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyttömyydestä.
Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha
Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.
Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.
Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sairaus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapaturma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat
ilmoitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairauspoissaolon osalta korvaavan työn mahdollisuus on selvitettävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).
Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja ol- tava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.
Työmatkat
Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työtä ar- vioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaikutus työmatkojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkuminen, mikäli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai –esteitä.
Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mahdollisesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.
Tapaturmatilastointi
Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekeminen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapatur- maluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauksiin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asianmukaisesti.
Järjestelmän toimivuuden seuranta
Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on toteutunut. Seu- ranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko korvaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja palautetiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuojelutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.
Toimintamalli kaaviona
Alla on kuvattu toimintamalli kaaviokuvana tilanteessa, jossa selvitetään mah- dollisuutta korvaavan työn käyttämiseen.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n
SISÄLLYSLUETTELO
YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 1
Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 2
Ennakkoilmoitus työtaisteluista 2
Organisaatio- yms. muutokset 2
2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 2
Yhteistoiminnan toteuttaminen 3
3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 4
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 4
Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 4
Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 5
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 5
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 5
4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 6
Ansionmenetyksen korvaaminen 7
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 8
5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 10
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 10
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 10
Tietojen luottamuksellisuus 11
6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 11
7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja
7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 13
8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 14
9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 14
2 § Irtisanomisen perusteet 18
3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 19
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 21
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 21
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 21
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 22
8 § Irtisanomisen toimittaminen 22
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 22
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 27
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 28
19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 28
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIAN RY:N
JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN
YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMI- SESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ
1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työehtosopi- mus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopi- mus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Korjaamoalan toimi- henkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työntekijöitä koskeva työehtoso- pimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työeh- tosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvin- jalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.
Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.
Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimin- tayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.
Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovel- letaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.
Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoimintaa koskevia määräyksiä.
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perus- taa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta
irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoi- keus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrji- mättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jä- senten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdol- lisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mai- nittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopi- muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuo- tantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn si- sällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdolli- suus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Ke- hittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimi-kunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuo- lisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityk- sen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yri- tyksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa oh- jeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallis- tuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.
3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöiden vä- listen neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen.
Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yk- sityiskohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosapuolen rekisteröi- tyjen alayhdistysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.
Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosa- puoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.
Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toi- mialueensa olosuhteisiin.
Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja va- raa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liitty- vissä kysymyksissä.
Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa
Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
3.2 Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työn- tekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mu- kaisesti.
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu
Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelupäälli- kön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuojeluvaravaltuu- tettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtä- vät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoi- dettavaksi.
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan
3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuo- jeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden kä- sittelyyn ja toteutukseen.
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon
työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.
Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa var- ten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vas- taavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmiehistä, va- ramiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luotta- musmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuo- jeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luot- tamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kans- saan.
4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työs- tään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamie- hellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttä- mään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada ti- lapäisesti vapautus työstä.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajan- käytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.
Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi- sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilös- tön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoi- mikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jä- sen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen kor- vaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta las- kennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu ansionmenetyk- sen korvaamisesta muulla tavalla.
Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan va- pautetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti taikka palkkaus to- detaan kussakin tapauksessa erikseen.
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle an- nettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjes- tysmääräyksiä.
Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnan- taja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovi- taan paikallisesti.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.
Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Täl- lainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yri- tyksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäi- syytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluot- tamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen koh- dassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikau- den päättymisestä lukien.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hä- nelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työ- sopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai
hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimus- lain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte- kijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai kä- sitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopi- muksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoi- tuksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita ar- vioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti il- moitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaeli- melle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua tode- tuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hä- nen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso- pimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työs- kentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy- tyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluotta- musmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopi- muksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pääluotta- musmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausi- ansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimieli- syystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittä- miseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuo- dessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alka- misajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos- kevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryh- män työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamus- miehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.
Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ul- kopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukai- sesti laadittuun luetteloon.
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työ- suojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tar- peelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoiminnasta yri- tyksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätös- tiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edusta- jien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työn- tekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopi- muksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla va- kiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jä- senilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mai- nitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen ko- kousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työn- tekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai
tiedotteiden julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähköpostia. Sähköposti- viestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7 KOULUTUS
7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus
Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sellaista työntekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnantaja antaa tai johon työnantaja lähettää työn- tekijän.
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulu- tusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysy- mykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistu- misesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tä- män kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.
7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta
Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan kou- lutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työajan an- sionmenetys siten kuin asianomaisessa työehtosopimuksessa on sovittu pois- saoloajan palkan määräytymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ul- kopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustannuksia kurs- siohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranaisilla kustannuksilla tarkoi- tetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoit- tumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta makse- taan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käy- tetystä ajasta ei korvausta suoriteta.
7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat
Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuo- tannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnite- tään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluot- tamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia va- paan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mil- loin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vä- hintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osal- listumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä ni- menomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukai- sesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta
Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuutetulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehil- leen, työsuojeluasiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jä- senille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämän koulu- tuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mai- nituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamusteh- tävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurs- sista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakor- vaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta kou- lutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ateriakorvauksen koko määrästä
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene-mistä.
8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI
Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan oppi- misen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palve- luksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tarpeellista paikallisesti yh- teisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestä- mistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoi- man vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla tapahtuvien oppi- mis- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edellisessä kappaleessa olevaa menettelytapaa on noudatettu.
9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, han- kinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimuk- seen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jol- loin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), te- kevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäl- jempänä vuokratyövoimaksi.
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vä- hentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työ- hönsä entisin palkkaeduin.
Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaami- seen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.
Mikäli työntekijän vuokrannut yritys ei ole sidottu mihinkään työehtosopimuk- seen, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyri- tystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä.
Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen (esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt), jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä.
Vuokratyöntekijöiden vähimmäissuojan turvaamiseksi vuokratyövoimaa käyttä- vien yritysten tulee pyydettäessä antaa pääluottamusmiehelle tieto vuokratyön- tekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vuokratyöntekijän työaikamuo- dosta. Jos sovellettavana on pääluottamusmiehen edustama työehtosopimus, annetaan pyynnöstä tieto myös vuokratyöntekijöiden tehtäväryhmän mukai- sesta palkkaryhmästä.
10 SOPIMUKSEN SITOVUUS
Tämä sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat PALTA ry:n jäsenyritykset voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun otta- matta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopi- musmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava tämän sopimuksen osa- puolille.
Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työehtosopi- mus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopi- mus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Korjaamoalan toimi- henkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työtekijöitä koskeva työehtosopi- mus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työehto- sopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työ- ehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalos- tus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä kos- keva työehtosopimus.
Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä. Tämän sopimuksen 3 §:ssä todettuja irtisanomisaikoja nou- datetaan kuitenkin myös virkasuhteisen henkilön osalta
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työnteki- jän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanotta- essa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78), ammatillisesta koulutuksesta anne- tussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan virka- mieslain määräyksiä kuitenkin siten, että irtisanomisajat määräytyvät tämän so- pimuksen 3 §:n mukaisesti.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myös- kään:
Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.
Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopi- muslain 7:3 – 4 §:n perusteella.
Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, sa- neerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat kä- sitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtu- vasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittä- vät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sel- laisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n pe- rusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotan- nollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1
- 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippu- via syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huoli- mattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päät- täminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimus- lain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvol- lisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet koko- naisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituk- sen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä)
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
1. | enintään vuoden | 14 päivää |
2. | yli vuoden mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
3. | yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
4. | yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
5. | yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
1. | enintään 5 vuotta | 14 päivää |
2. | yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräy- tyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovu- tus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintova- paa ei katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta täl- laista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuu- den suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista ase- velvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsää- dännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain las- kemisesta annetussa laissa (1438/2007) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisano- misaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräai- koja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa nou- dattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jäl- keen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuu- kautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työnteki- jän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona mää- räaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhä- päiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi ar- kilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuo- tannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen
jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä kos- keva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vas- taavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopi- muspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakoh- taisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuh- teen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimit-taa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl- keen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan ta- saamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kir- jeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisa- nomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mah- dollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuul- taessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luot- tamusmiestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistui- mesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä väli- miesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperus- teiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnte- kijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen ar- vioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mah- dollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopi- muksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäiväraho- jen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista me- netetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Kor- vauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähen- nys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuul- lista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisano- mista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusai- kaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitus- ajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikai- sesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5
§:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työnteki- jälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuu- desta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus koh- distuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työn- tekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuul- luksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimus- lain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitet- tävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luot- tamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen to- distus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa
velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suoritta- minen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kui- tenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisai- kaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työnteki- jän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lo- mautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työn- tekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoi- tusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin so- vita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoi- sesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomis- ajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksu- velvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.
Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lo- mautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista, vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajan- kohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lo- mautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoi- tusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2011 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lo- mautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2011 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen al- kamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2011.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttami- sen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tar- koitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnanta- jan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomau- tusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä ly- hennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityk- sestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttami- sesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnas- tettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lo- mautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisem- min, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippu- matta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoi- tusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä.
Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen an- tamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu xxxxxxxxxxx peruutta- misesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnan- tajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jol- loin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käy- töstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen ka- lenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoi- tettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alka- mista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanai- kaisesti yt-neuvottelujen kanssa.
Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä mo- mentissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomau- tetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään
huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yrityskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.
Soveltamisohje
Määräyksellä ei ole kumottu 11.11.2011 tehdyn PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Par- dia ry:n ja YTN ry:n yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopi- muksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomis- suojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n mää- räykseen nähden.
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoi- man vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luot- tamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018)
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edel- leen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työnteki- jöitä työsopimuslain takaisinottovelvollisuuden aikana työsuhteen päättymisen jälkeen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli teh- nyt. Työnantajan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoi- mistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Pai- kallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puo- leen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhtey- dessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työn- hakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työ- hönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työeh- tosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysy- myksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvol- lisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopi- muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käy- täntöä.
21 § Voimaantulomääräys
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY
YLEMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Eteläranta 10, 6. krs
PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx
Ammattiliitto Pro
Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx
PL 183, 00581 Helsinki
Puh. 09 172 731
Ylemmät Toimihenkilöt YTN
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx
JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.