Campusta Oy:n työehtosopimus

4.5.2023 – 31.3.2025

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ 1

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Ammattiliitto Pro ry 4.5.2023

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA CAMPUSTA OY:N TYÖEHTOSOPIMUS ‌

Hyväksytään sopijaosapuolten välillä 18.4.2023 saavutettu neuvottelutulos ja hyväksyttään

Campusta Oy:n työehtosopimus seuraavalla tavalla:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 4.5.2023. Siihen asti noudatetaan 28.2.2023 päättyneen työeh- tosopimuksen määräyksiä.

Sopimuskausi päättyy 31.3.2025.

Sopimuskausi kuitenkin jatkuu 31.3.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtoso- pimusta ole irtisanottu viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

2. Sopimuskauden palkantarkistukset Vuonna 2023

Työnantaja maksaa toukokuun palkanmaksun yhteydessä 400 euron kertaerän työn- tekijälle, jonka työsuhde oli voimassa 1.3.2023 ja on edelleen voimassa maksun ajan- kohtana. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle maksettavan kertaerän suuruus lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa

Kertakorvaus ei korota työntekijälle maksettavaa palkkaa miltään osin eikä luotta- mushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun korvauksia eikä myöskään taulukkopalkkoja. Kertakorvausta ei huomioida vuosilomapalkkaa tai palkaneriä, kuten ylityökorvausta, laskettaessa.

Palkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 prosentin yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 3,5 prosenttia.

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.7.2023 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 6,0 prosenttia.

Vuonna 2024

Palkkoja korotetaan 1.6.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 prosentin yleiskorotuksella, ja lisäksi 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä, jonka käyttämisestä työnantaja päättää.

Yrityskohtaisen erän euromäärä on 0,5 prosenttia työehtosopimuksen piiriin kuulu- vien työntekijöiden maaliskuun 2024 peruspalkkojen summasta, joita ovat sellaiset kuukausipalkat ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuk- sella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonai- seuromäärän.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeuden- mukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä. Työnantaja selvittää yrityskohtaisen erän käytön luottamusmiehelle kuukauden kuluessa toteu- tuksen jälkeen. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaetun erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen suu- ruuden.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta 2,0 prosenttia.

3. Työehtosopimuksen tekstit

3.1. TES 37 § Työaikamääräykset

Siirretään työehtosopimuksen työaikamääräykset (37 §) työehtosopimuksen alkuun.

3.2. Perhevapaamääräykset (monessa kohtaa)

Terminologisten muutosten (vapaiden ja vanhempien nimet) lisäksi nostetaan toisen van- hemman palkallisen vanhempainvapaan määrä nykyisestä kuudesta arkipäivästä 32:een arkipäivään.

Uusia perhevapaamääräyksiä noudatetaan perhevapaissa, joissa raskausvapaa tai van- hempainvapaa alkaa työehtosopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ja joissa so- velletaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia. Mikäli raskausvapaa tai vanhempainvapaa alkoi ennen työehtosopimuksen voimaantuloa tai siihen sovelletaan 31.7.2022 voimassa olleen sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia säännöksiä, nouda- tetaan myös 28.2.2023 päättyneen työehtosopimuksen perhevapaamääräyksiä.

Uusi 18 § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus:

Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan raskausvapaan alusta lukien edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka ajalta, johon sisältyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 – 3 momentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 32 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuu- kautta. Adoptiossa edellytyksenä vanhempainvapaan palkallisuudelle lisäksi on, että adop- toitu lapsi on alle kouluikäinen, ja työntekijä on oikeutettu saamaan vanhempainrahaa sai- rausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) perusteella.

3.3. TES 38 § 24. Lomaraha

Työsuhteen päättyessä maksettava lomaraha puolitetaan nykyisestä, kun työsuhde päättyy

• koeaikapurkuun,

• työntekijä itse irtisanoutuu (pois lukien eläkkeelle jääminen) tai

• työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä (pois lukien pysyvästi ja olennaisesti alentunut työkyky syynä).

Jos työsuhde päättyy siihen, että työnantaja pitää sitä työsopimuslain 8 luvun 3 § 1 momen- tissa tarkoitetulla tavalla purkautuneena, lomarahaa ei makseta työsuhteen päättyessä ol- lenkaan.

3.5. Yleissopimus yhteistoiminnasta ym. (”Sininen kirja”) kohta 3, alaotsikko ”Tehtä- vät”

Lisätään seuraava määräys:

Yhteistoimintalain 3 luvun mukaisissa muutosneuvotteluissa henkilöstöä edustaa yritykseen työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai luottamusmiehet, ellei henkilöstö ole valinnut muuta yhteistoimintalain mukaista yhteistoimintaedustajaa.

Soveltamisohje: Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen tämän työeh- tosopimuksen soveltamisalalla oleva työntekijä on edustettuna muutosneuvotteluissa yritykseen valitun luottamusmiehen tai luottamusmiesten toimesta, jos henkilöstö- ryhmä ei ole valinnut omaa henkilöstönedustajaa.

3.6. Yleissopimus yhteistoiminnasta ym. (”Sininen kirja”) kohta 9.2

Poistetaan tässä yliviivattu teksti:

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mah- dollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet ali- hankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

4. Muuta

- Perustetaan sopijaosapuolten välinen työryhmä, jossa päivitetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää kustannusneutraalisti.

Etäyhteyksin 4. päivänä toukokuuta 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA ‌

1 § Soveltamisala ‌

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan Campusta Oy:n työntekijöiden palvelus- suhteen ehtoihin, ellei toisin ole säädetty tai sovittu. Määräyksiä sovelletaan sekä koko- että osa-aikaisiin työntekijöihin.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnas- tettaviin henkilöihin eikä työnantajan edustajina työsuhdeasioita hoitavia henki- löitä. Oppisopimussuhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistä- mistuella palkattujen palkka sovitaan erikseen.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset. Työsopimuksesta tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaiseen työsopimukseen on kirjattava mää- räajan pituus ja määräaikaisuuden perusteet.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimus- lain mukaisesta koeajasta.

Työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työntekijä sopimuksen mu- kaisesti ryhtyy työhön.

TYÖAIKA ‌

3 § Työaikamääräykset ‌

1. Soveltamisala ja työaikamuodot

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työaikoihin.

toimistotyössä,

viikkotyössä eli työaikalain (872/2019) 3 luvun 5 §:n mukaisessa muussa kuin toimistotyössä ja

jaksotyössä eli työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä.

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin työntekijöihin, joita asemansa perusteella on pi- dettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka jotka muutoin työs- kentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajan asiaksi voida katsoa val- voa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

2. Eräiden työaikasäännösten soveltaminen

Tämän työehtosopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin sovelletaan seuraavia työaikalain säännöksiä, joista niistä ei ole erikseen sovittu toisin tällä työehto- sopimuksella: 4 § (varallaoloaika), 7 §:n 1 mom. kohdat 1–8 (luettelo jakso- työaloista), 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 34 §:n 7 mom (työehto- sopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 13 § (joustotyöaika), 14 § (työ- aikapankki), 15 § (lyhennetty työaika), 17 § (työntekijän suostumus), 17 § 5 mom ja 38 § 2 mom (aloittamis- ja lopettamistyö), 19 § (hätätyö), 21 § (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoit- tumisjakson), 8 § (yötyö), 6 § ja 8 § 4 mom. (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 24 §:n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepotauot), 26 § (mootto- riajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 17 §:n 7 mom. (sunnuntaityö), 29 § (työ- ajan tasoittumisjärjestelmä), 30 §

(työvuoroluettelo), 39 § 1 mom 4. kohta (poikkeuslupa), 32 § (työaikakirjanpito) ja 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtä- vänäpito ja rangaistussäännökset).

Tämä 2 kohta on luonteeltaan informatiivinen viittaus.

3. Työajaksi luettava aika

Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen ole- maan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepotaukoja, jos työntekijä saa tällöin esteettö- mästi poistua työpaikalta.

Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidet- tävä työsuorituksena.

Työstä vapautukset ja niiden lukeminen työajaksi

Tapaukset, joissa järjestetään vapautus työstä ja joihin kuluva aika luetaan edellä 3. kohdan lisäksi työaikaan:

yhtiön määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistu- miseen työ- tai vapaa-aikana,

luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen paikallisiin neuvotteluihin työnanta- jan kanssa tai työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestoimeen kuuluvien muiden tehtävien hoitamiseen työ- tai vapaa-aikana,

yhteistoimintalain tarkoittamaan toimintaan osallistuminen työaikana

Tapaukset, joissa järjestetään vapautus työstä mutta vapautusta ei lueta työ- ajaksi:

synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset, mikäli tutkimukset on suori- tettava työaikana,

lääkärissä käynti

Ensimmäiseen kohtaan käytettyä aikaa ei voida teettää takaisin. Jälkimmäi- seen kohtaan käytetyn ajan takaisin teettämistä vältetään.

Tässä kohdassa tarkoitetut toimet on työntekijän järjestettävä tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen.

4. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on

toimistotyössä 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa,

viikkotyössä 6 tuntia 15 minuuttia - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 mi- nuuttia viikossa sekä

jaksotyössä 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisena ajanjaksona tai 76 tuntia 30 minuuttia kahden viikon pituisena ajanjaksona.

Viikkotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että säännöllinen työaika kaikkina työpäivinä on 7 tuntia 39 minuuttia tai siten, että säännöllinen työaika on yhtenä päivänä 6 tuntia 15 minuuttia ja muina päivinä 8 tuntia.

Määräyksen b-kohdan perusteella vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös muulla tavalla sopimuksen tuntirajojen puitteissa siten, että vuo- rokautisen säännöllisen työajan tuntien yhteismäärä on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Siirryttäessä ensimmäistä kertaa ensiksi mainituista työaikajärjeste- lyistä muihin mahdollisiin järjestelyihin asiasta on sovittava henkilöstön kanssa.

Keskimääräinen viikoittainen säännöllinen työaika:

Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi edellyttäen, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään 26 viikon pituisen ajanjakson aikana viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi viikossa.

Työvuoron pituus voi olla vähintään 5 tuntia ellei työntekijän kanssa toisin sovita ja enintään 10 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 45 tuntia.

Jos säännöllinen työaika on edellä mainituilla tavoilla järjestetty keskimää- räiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vä- hintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keski- määrään. Työnantaja kuuntelee henkilöstöä työvuorosuunnittelussa ja ottaa henkilöstön toiveet työaikoihin mahdollisuuksien mukaan huomioon. Vahvistet- tua työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai paina- vasta syystä, joka liittyy töiden järjestelyyn.

Sunnuntain ajaksi on annettava tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon ai- kana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. Pääsääntöisesti vapaa-aikaan sisältyy kaksi peräkkäistä vapaapäivää, joista toinen on, mikäli mahdollista, lauantai.

Työntekijän sairastuessa ja sairausloman aikana työssäoloajaksi lasketaan vahvistetun työvuoroluettelon mukainen aika. Työntekijän sairausloman

jatkuessa vahvistetun työvuoroluettelon jälkeisenä aikana, poissaoloajan las- kennallinen arvo on 7 tuntia 39 minuuttia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuut- xxx xxxxxxxx.

4a. Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen

Työnantaja voi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen osoittaa työ- ehtosopimuksen mukaisen säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi kullekin työntekijälle 8 tuntia palkallista osaamisen kehittämistä ja 12 tuntia palkallista lisätyötä.

Paikallisesti voidaan sopia pääluottamusmiehen kanssa edellä mainittujen tun- timäärien jakautumisesta toisin.

Osaamisen vahvistaminen

Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaa- mista kehittävää koulutusta.

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuu- den ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenteri- vuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi.

Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös ko- konaisena päivänä.

Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhä- viikon lauantaille tai sunnuntaille.

Työnantajan osoituksella

Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkallista työ- ajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.

Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle.

Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sun- nuntaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen.

Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

5. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin ky- seisen viikon tai työjakson työaikaa kyseisen päivän vuorokautisen työajan pi- tuutta vastaavasti 4 tai 6 kohtien mukaisista tuntimääristä.

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 4 tai 6 kohtien mu- kaisista tuntimääristä toimistotyössä 7 tunnilla 15 minuutilla, jaksotyössä 8 tun- nilla ja viikkotyössä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pi- tuutta vastaavasti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työ- aikaa.

Työaika näillä viikoilla ja työjaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Näillä viikoilla tai työjaksoilla työskentelevän osa-aikaisen työntekijän työaika on pyrittävä lyhentämään samassa suhteessa kuin kokoaikaisten työ- aika.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 14–17 kohdissa on sovittu.

Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Soveltamisohje:

Milloin tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, säännöl- lisesti viisipäiväistä työviikkoa maanantaista perjantaihin työsken- televillä juhannus- ja jouluaatto sekä seuraavien viikkojen lauantait ovat vapaapäiviä: pääsiäisviikko ja toisen pääsiäispäivän sisältävä viikko sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- van uudenvuodenpäivän, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän, joulu- päivän tai tapaninpäivän sisältävä viikko.

Jaksotyössä pyritään työaikajärjestelyt toteuttamaan siten, että so- pimuksen 5 kohdan 1 ja 2 momentissa mainitut päivät järjestetään vapaapäiviksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Muussa tapauksessa pyritään työaikaa lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä kyseisellä työjak- solla.

6. Säännöllisen työajan järjestelyt

Säännöllinen työaika voidaan edellä 4 kohdasta poiketen järjestää seuraavasti.

Viikko- ja toimistotyössä sekä jaksotyössä voidaan vuorokautinen säännöllinen työaika tilapäisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännölli- nen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi viikkotyössä

enintään kolmen viikon ajanjakson aikana sekä jaksotyössä kahden 3 viikkois- jakson aikana ja keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisen tasoittumisjakson aikana.

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan työn tarkoituksenmukaiseksi järjes- tämiseksi tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi järjestää kes- kimäärin 114 tunniksi 45 minuutiksi kahden peräkkäisen työjakson aikana. Täl- löin säännöllinen työaika ei saa ylittää 123 tuntia työjaksossa.

7. Osa-aikatyön työaika

Osa-aikatyön työaika voidaan järjestää keskimäärin osa-aikatyön tuntimääräksi tasoitusjakson aikana.

8. Vuorokauden ja viikon vaihtuminen

Jollei toisin sovita, vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, paitsi viikkotyötä tekevillä työntekijöillä, joiden työvuorokausi alkaa samaan aikaan kuin työntekijän on säännönmukaisesti saavuttava työhön.

9. Päivittäinen lepotauko

Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepotauko. Lepotauko voi- daan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

Jos työntekijän työpaikallaolo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, voi- daan lepotauon sijasta järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.

Yöaikana sekä vuoro- ja jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.

Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäi- set lepotauot osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjeste- lyjen yhteydessä.

Viikko- ja jaksotyössä on työntekijälle lisäksi annettava kaksi työajaksi luettavaa 12 minuutin pituista taukoa tai kolmivuorotyössä vaihtoehtoisesti tilaisuus le- poon. Ylityötä teetettäessä on edellä mainitulle työntekijälle lisäksi annettava heti säännöllisen työajan päätyttyä työajaksi luettava 15 minuutin tauko sekä sopivin, vähintään 4 tunnin väliajoin, tilaisuus ateriointiin.

10. Viikoittainen vapaa-aika

Sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. Pääsääntöisesti vapaa-aikaan sisältyy kaksi perättäistä vapaapäivää, joista toinen on, mikäli mahdollista, lau- antai.

Viikkolepo voidaan antaa kahdella 7 päivän ajanjaksolla (viikkojen vaihteessa) siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sen viikon puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuoro- kauden aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa

1) jos työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapautta- mista, sekä

4) jos työntekijää tarvitaan hänen vapaa-aikanaan tilapäisesti työhön työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

11. Lisä- ja ylityö

Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen työajan, osa-aikaisen työ- ajan taikka 5 kohdan 1 tai 2 momentin mukaisen työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Lisätyönä korvataan 40 tuntiin/viikko saakka yksinkertaisella tuntipalkalla sään- nöllisen työajan lisäksi tehty työ.

Ylityötä on toimistotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi sekä viikko- ja jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.

Edellä 3 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ylityötä on toimisto- ja viikkotyössä 30 tunnin 15 minuutin lisäksi ja jaksotyössä 106 tunnin ja 45 minuutin lisäksi tehty työ.

12. Lisätyökorvaus

Toimistotyössä lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika siten, ettei yrityksen toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrittävä an- tamaan täysinä työpäivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään lisätyön teke- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, ellei sovita sen antamisesta myö- hemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä. Mikäli vapaa-ai- kaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan lisätyötunneilta raha- korvauksena yksinkertainen tuntipalkka.

Viikko- ja jaksotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena yksinkertainen tuntipalkka tai erikseen sovittaessa annetaan vastaava korottamaton vapaa- aika.

13. Ylityökorvaukset

Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tun- tipalkka.

Viikoittaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 39 minuutin osalta maksetaan ylityö- korvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista yli- työkorvausta.

Jaksotyössä maksetaan ylityön 18 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.

Edellä 2 ja 4 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäi- vän sisältävällä viikolla tai työjaksossa maksetaan toimisto- ja viikkotyössä vii- koittaisen ylityön 16 ja jaksotyössä ylityön 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityö- korvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityökorvaus voidaan myös sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

14. Lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen keskeytyneessä työjaksossa tai -viikolla Viikko- ja jaksotyössä työntekijälle otetaan viikoittaisen tai työjakson säännölli-

sen työajan laskennassa työssäolon veroiseksi ajaksi huomioon vuosilomasta, sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä taikka työaikapankkivapaasta joh- tuvilta poissaoloajoilta vahvistetun työvuoroluettelon mukainen aika.

15. Eräät tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden korvaukset viikko- ja jaksotyössä

Viikko- ja jaksotyössä tunti- ja urakkapalkkaiselle työntekijälle maksetaan mah- dollisen työpalkan lisäksi säännöllistä työaikaa vastaava keskituntiansion mu- kainen korvaus toisen pääsiäispäivän ja muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan tapaninpäivän jälkeisiltä lauantaipäiviltä sekä muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta loppiaispäivältä.

Keskituntiansio lasketaan edellisen päättyneen neljännesvuoden keskituntian- sion mukaisesti siten kuin 7 §:n 3 momentissa on todettu.

Viikkotyössä muulle kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle työnteki- jälle maksetaan työpalkan lisäksi korvauksena 50 % yksinkertaisesta tuntipal- kasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole yli- työtä, edellyttäen, että asianomaisen viikoittainen työaika ylittää tällöin 30 tuntia 15 minuuttia.

16. Ilta- ja yötyöstä maksettavat korvaukset

Iltatyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta iltatyö- lisää.

Kello 18.00–22.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 8 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään

sunnuntaityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mu- kaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi iltatyölisään oikeutta- van säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Yötyölisä

Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yötyöli- sää.

Kello 22.00–05.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta. Jos työ tehdään sunnun- taityönä, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan koro- tettuina kuin muukin palkka.

Jos työ on ylityötä tai hätätyötä ja se tehdään välittömästi yötyölisään oikeutta- van säännöllisen työajan jälkeen, siitä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuina kuin muukin palkka.

Jos viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyöli- sää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello

12.00 saakka.

17. Lauantaityökorvaus

Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00–18.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksin- kertaisesta tuntipalkasta.

Toimisto- ja viikkotyössä lauantaityökorvausta maksetaan vain säännöllisen työajan työtunneilta työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu edellä sovituille lauantaityökorvauksen maksamisajoille.

Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityö- tai aat- topäivänkorvausta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lauantaityökorvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisäänteon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

18. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäi- vänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntai- työkorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

19. Aattopäivänkorvaus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä, josta ei makseta sunnuntaityökorvausta, maksetaan aattopäivänkorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

20. Korvaus hälytysluonteisesta työstä

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamat- tomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan va- paa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan. Mikäli työntekijä on määrätty olemaan varalla, päivystyksessä taikka mikäli työntekijälle on etukäteen ilmoi- tettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.

Työntekijälle maksetaan korvauksena hälytysluonteiseen työhön valmistautu- misesta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, hälytysluonteisesta työstä yksinkertainen tuntipalkka mahdollisine ylityökorvauksineen vähintään yhdeltä tunnilta, kuitenkin kutsun tapahtuessa klo 18.00–06.00 välisenä aikana 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka enintään klo 06.00 saakka ja hä- lytysluonteisen työn päätyttyä yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus, jos työ päättyy ennen klo 06.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään. Hälytysluonteisen työn tunneilta ei makseta ilta- tai yötyökorvausta.

21. Yksinkertainen tuntipalkka

Yksinkertainen tuntipalkka on toimistotyössä 1/153 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta palkkauksesta.

Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalkkauksen perusteella.

Soveltamisohje:

Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palk- kaus kesken viikon tai työjakson muuttuu, on sillä viikolla tai työjak- sossa tehdystä työstä maksettavien korvausten perusteena keski- määräinen yksinkertainen tuntipalkka.

22. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi

Korvausten maksamisen perusteena oleva aika tasoitetaan täysiksi tunneiksi rahakorvausten osalta.

Tasoitus tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika pyöristetään alaspäin sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika ylöspäin lähimmäksi täydeksi tunniksi.

Toimisto- ja viikkotyössä lisä- ja ylityökorvausten osalta tasoitus voidaan tehdä viikoittain.

23. Sopiminen eräiden vapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen

Sopiessaan sopimuksen 38 §:n 15 kohdassa tarkoitetusta säästövapaasta, työnantaja ja työntekijä voivat sopia tämän sopimuksen 13 ja 14 kohtien mukai- sen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuodelta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan sekä vastaavan mahdollisen lomarahavapaan yhdistämisestä säästövapaaseen.

Soveltamisohje:

Säästövapaaseen voidaan yhdistää vain kokonaisia työpäiviä tai työvuoroja käsittävä vapaajakso.

Kun tässä tarkoitettua vapaata annetaan, vuosilomasta säästettyjä päiviä, mahdollista lomarahavapaata ja lisä- ja ylityöperusteista va- paata on käsiteltävä vapaa-aikakirjanpidossa erillisinä erinä. Näin sen takia, että lisä- ja ylityöperusteiseen vapaaseen sovelletaan vuosilomasopimuksen määräyksiä vain osittain.

Työntekijän sairastuessa lisä- ja ylityöperusteinen vapaa keskeytyy ja muuttuu jo seuraavan päivän alusta sairaslomaksi.

Lomarahavapaan osalta noudatetaan, mitä siitä on muualla sovittu.

24. Liukuva työaika

Yhtiössä noudatetaan työn kannalta tarkoituksenmukaista liukuvan työajan jär- jestelmää työaikalain vuorokautisen liukuma-ajan sekä työajan alitusten ja yli- tysten enimmäiskertymän estämättä.

Tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään 12 kuukauden pituisen jakson aikana.

Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoit- tamisesta järjestelmän puitteissa tasoitusjakson kuluessa. Mikäli työtuntien ta- soittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ja se sekä työtuntien kertymä johtuvat työnantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä, kertymää voidaan vä- hentää asianomaiselle työnantajan määräyksellä annettavalla vapaa-ajalla.

Säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Työntekijän omasta aloitteestaan asianomaiselle määrätyn normaalin työskentelyajan ulko- puolella taikka päivittäistä lepoaikaa lyhentäen työskentelemää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa näiden määräysten mukaisiin korvauksiin oikeuttavaa ai- kaa.

25. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden pituisen seurantajakson aikana.

26. Työaikapankki

Yrityksessä voidaan joko ottaa käyttöön työaikalain 14 §:n mukainen työaika- pankki tai noudattaa liitteenä 5 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työai- kapankkijärjestelmästä.

27. Joustotyöaika

Työaikalain 4 luvun 13 §:n mukaisen joustotyöajan tasoittumisjakson pituus on enintään 26 viikkoa.

28. Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelo saatetaan kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, kui- tenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

PALKKA ‌

4 § Palkanmaksu ‌

Työntekijälle palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen. Palkanmaksu- päivä on kuukauden viimeinen päivä.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, mak- setaan normaalina palkanmaksupäivänä, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset to- teutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

Työsuhteen päättyessä maksamattomat palkkaerät maksetaan normaalina pal- kanmaksupäivänä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.

5 § Vajaan kalenterikuukauden palkka ‌

Milloin kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan vajaalta kalenterikuu- kaudelta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka ky- seisessä kuukaudessa olevien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehtyjen työtun- tien ja sovitun tuntipalkan mukaisesti.

6 § Työntekijöiden palkka ‌

Palkka määräytyy yrityksessä käytössä olevan Campusta Oy:n yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukaan.

Campusta Oy:n palkkausjärjestelmä 1.4.2018 lukien

1. Soveltamisala

Tätä palkkausjärjestelmää sovelletaan Campusta Oy:n henkilöstöön tässä py- kälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Palkkausjärjestelmää

sovelletaan vakituisten työsuhteiden lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli 6 kuu- kautta. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia alle 6 kuukautta kestäviä muutoksia ei oteta huomioon arvioinnissa. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta päällikkö-, johtaja ja muissa vastaavissa tehtävissä toimiviin henkilöihin, harjoittelutehtävissä oleviin henkilöihin tai työllistämistuella palkattuun henkilöstöön.

2. Palkkatekijät

Palkkausjärjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen pe- rustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja mahdollisesta henkilökohtai- sesta palkanosasta.

3. Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytyminen vaativuustason perus- teella

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella;

LIITE 1 Tehtävien vaativuuden mukaiset palkat.

Tehtävän vaativuus arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuh- teen alkamisesta. Tehtävä otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen olennaisesti tai kun henkilö itse tai häntä edustava luotta- musmies sitä kirjallisesti pyytää.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Tehtä- vien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat tehtävän si- sältö sekä tehtävän edellyttämät ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuo- rovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Xxxxxxx tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuusta- sosta. Työnantaja päättää vaativuustasot esimiesten ehdotukset saatuaan. Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuustasosta ja teh- täväkohtaisesta palkanosastaan. LIITE 2 Tehtävien vaativuustasokehikko.

3. Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen suorituksenarvioinnin perusteella.

Työntekijälle voidaan maksaa tehtäväkohtaisen palkanosan lisäksi henkilökoh- taista palkanosaa. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituk- senarvioinnin perusteella. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista teh- tävässään yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Työntekijöille määriteltyjen henkilö- kohtaisten palkanosien prosenttilukujen keskiarvo on vähintään 11 prosenttia.

Siirtymäaikana 31.1.2021 saakka henkilökohtaisten palkanosien prosenttilukujen keskiarvo on kuitenkin vähintään 13 prosenttia.

Keskiarvon toteutumista seurataan vuosittain, perustuen työnantajan laatimaan riittävästi eriteltyyn palkkayhteenvetoon. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota henkilökohtaisen osan jakaantumiseen tasapuolisesti eri vaativuus- ryhmille. Alle kuuden hengen ryhmästä ei anneta tilastotietoa.

Henkilön tullessa yhtiön palvelukseen suorituksenarviointi tehdään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Arviointi tehdään vuoden

välein tai mikäli työtehtävissä on tapahtunut olennaisia muutoksia. Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointitulok- sista ja henkilökohtaisesta palkanosastaan. Niin halutessaan työntekijä voi pyy- tää keskustelua asiasta.

Xxxxxxx tekee suorituksenarvioinnin käyttäen yrityksessä laadittua suorituksen arviointilomaketta. Työnantaja päättää henkilökohtaiset palkanosuudet esi- miesten suorituksenarvioinnit saatuaan. Arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat itseohjautuvuus, asiakaspalvelu, ammattitaito, yhteistyötaidot ja kehittymi- nen. LIITE 3 Henkilökohtaisen suorituksen arviointilomake.

4. Palkan maksaminen ja muutosten voimaantulo

Säännöllisesti tehtävien suorituksen arviointien mukaiset mahdollisesti muuttu- neet palkat otetaan käyttöön kesäkuun alusta.

Muuna ajankohtana tehdyn arvioinnin perusteella muuttuneet palkat maksetaan uuden vaativuus- ja/tai suoritustason perusteella seuraavan kalenterikuukau- den alusta lukien työnantajan vahvistettua vaativuus- ja suoritustason.

7 § Osa-aikaisten työntekijöiden palkan määräytyminen ‌

Osa-aikatyötä tekevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osa-aikatyön tuntimäärän mukaisena osuutena vastaavan kokoaikaisen tehtä- vän mukaisesti määräytyvästä palkasta.

POISSAOLOT JA TERVEYDENHUOLTO ‌

8 § Poissaoloajan palkka ‌

Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mu- kaisesti, ellei jonkin työstävapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien lisien mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työtekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen vuosineljänneksen keskituntiansion mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hä- nen kunkin kalenterivuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien ko- konaismäärällä. Milloin työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vä- hemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansiota ei edellä oleva perusteella lasketa, maksetaan palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:

− helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota

− touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

− elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskitunti- ansiota

sekä

− marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keski- tuntiansiota.

SAIRAUSPOISSAOLOT ‌

9 § Oikeus sairauslomaan ‌

Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta tehtäviään.

9 a § Korvaava työ ‌

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapa- turman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta ky- kenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomi- oon liitteenä 4 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.

10 § Työntekijän palkallinen sairausloma ‌

Työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yhdenjak- soisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen Palkallisen ajanjakson kestoaika pituus 1 kuukausi mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukauden, maksetaan työntekijälle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa maksetaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän kulu- essa viimeisestä sairausajan päivästä, työntekijällä ei ole oikeutta uuteen 1 mo- mentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjaksolta. Määrittely

sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän rat- kaisun perusteella.

11 § Työntekijän sairauslomapalkan laskeminen ‌

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausloman ajalta 7 §:n mu- kaista palkkaa ja sairauslomalisä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän palkka sairausajalta lasketaan 9

§:ssä tarkoitettuihin ajanjaksoihin sisältyviltä säännöllisen työajan työtunneilta päättyneen edellisen neljännesvuoden keskituntiansion mukaisesti siten kuin 7

§:n 3 momentissa on todettu.

Viikko- ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kutakin sairausloman työpäivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten mukaiseen vuosilomali- sään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.

12 § Työntekijän työtapaturma ja ammattitauti ‌

Jos työntekijä työtapaturman tai ammattitaudin johdosta on tullut työkyvyttö- mäksi, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn sairausloman ajalta palkkaa Paltan erityisalojen työehtosopimuksen mukaisesti.

Palkkaa ei makseta silloin, kun työtapaturma on työntekijän itselleen tahallaan aiheuttama.

13 § Työntekijälle väkivallasta aiheutunut työkyvyttömyys ‌

Jos työntekijä häntä työtehtäviensä vuoksi kohdanneen väkivallan johdosta on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttö- myyden vuoksi myönnetyn sairausloman ajalta 10 §:n mukainen palkka 360 päivän ajanjaksolta.

Sairausajan palkka maksetaan 1 momentissa sovitun 360 päivän ajanjakson lisäksi kuuden kuukauden ajalta, jos työntekijä on kahdeksan kuukauden kulu- essa työkyvyttömyyden alkamisesta hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai kun- toutustukea.

14 § Työntekijän sairausloman yhdenjaksoisuus ‌

Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoiseksi sairauslomaksi, jollei työntekijä nii- den välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri ta- paturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.

15 § Työntekijöiden osasairausvapaa ‌

Tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osa-aikaisesta sairauspois- saolosta on voimassa mitä työsopimuslain 2 luvun 11 a §:ssä säädetään.

16 § Terveydenhuoltokulujen korvaus Yleistä ‌

Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa sairau- den perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta tai poikkeustapauksessa muulta palvelujen tuottajalta.

Etuudet annetaan palkallisen loman aikana ja palkattomankin loman siltä ajalta, jolta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus- tai van- hempainrahaa. Myös siltä ajalta, jolta työntekijä saa kuntoutustukea ja hänen siis voidaan odottaa palaavan yrityksen palvelukseen, etuudet annetaan työn- antajan kanssa sovitun kuntoutussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Lomau- tusaikana etuudet annetaan vain siinä tapauksessa, että sairaus on alkanut en- nen lomautusilmoituksen antamista.

Korvattavuuden yleiset edellytykset

Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan korvausta vain siltä osin, minkä suo- ritettu tutkimus tai annettu hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, työntekijän terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut hänelle maksamaan. Sai- raanhoitopalvelut hankitaan työnantajan osoittamalta palvelujen tuottajalta.

Sairaanhoito

Työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon kuuluu:

5) Yleislääkäritasoinen avosairaanhoito, joka käsittää lääkärin antaman hoi- don, hänen suorittamansa mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen tutkimuksen sekä hänen määräämänsä tar- vittavat tutkimukset, kuten laboratorio- ja röntgentutkimukset.

6) Erikoislääkärin tutkimus, sillä edellytyksellä, että erikoislääkäri toimii työ- paikan työterveyslääkärin toimeksiannosta lausunnon antajana työntekijän sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

7) Fysioterapeutin antama fysikaalinen hoito, sillä edellytyksellä, että fysiote- rapeutti toimii työpaikan työterveyslääkärin toimeksiannosta hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä.

8) Lääkärin todistuksen tai lausunnon laatiminen sairaudesta johtuvan työky- vyttömyyden osoittamiseksi, sairausvakuutuslain nojalla kokonaan korvat- tavien lääkkeiden saamiseksi, kuntoutuksen tarpeellisuuden osoittamiseksi sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseksi.

Sairaanhoito täydentää lakisääteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja muuta terveydenhoitoa ja on osa kokonaisvaltaista työpaikkaterveyden- huol- toa. Työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa käytetään osittain samoja tutki- muksia ja toimenpiteitä. Vaikka tutkimus tai toimenpide ei edellä olevan mukai- sesti kuuluisikaan työnantajan kustannettavaan sairaanhoitoon, sen maksami- nen työnantajan toimesta voi silti olla perusteltua sen vuoksi, että se sisältyy työnantajan järjestämään työkykyä ylläpitävään toimintaan. Jos toimenpide kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, työnantajan on maksettava sen kus- tannukset lain perusteella.

PERHEVAPAAT ‌

17 § Raskausvapaa ja vanhempainvapaa ‌

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitetut raskaus- ja vanhempainrahakaudet.

Vanhempainvapaan ajalta ei työntekijälle makseta palkkaa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.

18 § Raskausvapaasta ja vanhempainvapaasta ilmoittaminen ‌

Raskaus- ja vanhempainvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta en- nen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä isyys- tai vanhempainvapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyjä ilmoitusaikoja.

Työntekijä saa kuitenkin varhentaa raskausvapaan, sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun vanhempainvapaan ajankohdan, jos se on tar- peen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja sen pituu- den ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Ot- tolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdol- lista.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön me- non ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen kannalta mahdollinen, työnte- kijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen edellyttäen, että siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoi- minnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on esitettävä selvitys kieltäytymisen pe- rusteena olevista seikoista.

19 § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus ‌

Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan raskausvapaan alusta lukien edellä 7 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka ajalta, johon sisältyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 – 3 momentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 32 arkipäivää edellyt- täen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijä on ollut yrityksen- palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alka- mista vähintään kuusi kuukautta. Adoptiossa edellytyksenä vanhempainvapaan

palkallisuudelle lisäksi on, että adoptoitu lapsi on alle kouluikäinen, ja työntekijä on oikeutettu saamaan vanhempainrahaa sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) perusteella.

20 § Erityisraskausvapaa ‌

Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän ke- miallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa si- kiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin hänelle hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin raskaus- vapaan alkamiseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa tekijää voitu poistaa.

Mikäli työntekijälle ei voida järjestää muuta työtä, on työntekijällä oikeus saada palkatonta erityisraskausvapaata ajaksi, jolta hänelle sairausvakuutus- lain pe- rusteella suoritetaan erityisraskausrahaa.

21 § Työnteko raskaus- ja vanhempainrahakauden aikana ‌

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä raskausrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnanta- jalla että työntekijällä on oikeus, milloin tahansa keskeyttää raskausrahakauden aikana tehtävä työ.

Työntekijä voivat sopia työnantajan kanssa osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sai- rausvakuutuslain 9 luvun 11 §:ssä (14.1.2022/28) säädetyn vanhempainraha- kauden aikana.

Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisem- paa työaikaansa.

22 § Hoitovapaa ‌

Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hä- nen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Xxxxxxxxxx vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jak- soa, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhy- emmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Raskaus- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

Työntekijän on haettava hoitovapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta.

23 § Osittainen hoitovapaa ‌

Työntekijä, joka on ollut yhtiön palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuu- kautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitova- paata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tar- koitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuiten- kin saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas luku- vuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi kuitenkin saada osittaista hoitovapaata sen kalenterivuoden lop- puun, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeis- tään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskoh- taisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn jär- jestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä pe- rusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskoh- taisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän hakemuksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhen- tämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keski- määräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

24 § Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen ‌

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

25 § Tilapäinen hoitovapaa ‌

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäai- kaissairaan lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen sairastuessa äkil- lisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitova- paata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen van- hemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitova- paaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvi- oidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työnteki- jän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

26 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus ‌

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enin- tään kolmelta työpäivältä. Palkka maksetaan työntekijälle 7 §:n ja 10 §:n mukai- sesti.

Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissa- olon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mikä työntekijän omasta sairau- desta vaaditaan.

27 § Lapsen vaikea sairaus ‌

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa ja sairausvakuutuslain toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (30.12.2004/1335) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi saada pal- katonta työstä vapautusta osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeutumis- valmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

28 § Poissaolo pakottavista perhesyistä ‌

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairau- desta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT ‌

29 § Palkka kuntoutusajalta ‌

Työntekijälle, jolle on myönnetty työstä vapautusta kuntoutuksen vuoksi, mak- setaan 30 % suuruista palkkaa kyseiseltä työstä vapautusajalta. Palkka makse- taan työntekijälle 7 §:n ja 10 §:n mukaisesti.

30 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta ‌

Työntekijälle, jolle on myönnetty työstä vapautusta opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan yhtiön harkinnan mukaan maksaa 7

§:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palk- kojen erotus, milloin opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yhtiön tehtävien suorittamista.

31 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot ‌

Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihki- mispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen

johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä.

Poissaolopäivältä maksetaan palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin sai- rausajan palkkauksen osalta sovittu.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- puolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työnte- kijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuolisoon ja rekis- teröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitetun parisuhteen osapuoleen.

32 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus ‌

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuojelu- kou- lutukseen, maksetaan 7 §:n mukainen palkka vähennettynä maksetulla reservi- läispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle työntekijälle ei makseta asevelvol- lisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä.

33 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset ‌

Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää vapautus työstä kokouksen ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n tai Ammattiliitto PRO ry:n ylim- pien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, val- tuusto, hallitus tai sopimusalaneuvottelukunta, silloin kun niissä tehdään pää- töksiä työehtosopimusasioista. Poissaoloajalta maksetaan 7 §:n mukainen palkka.

POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

34 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävänhoita- minen ‌

Työntekijälle, joka on vapaana tehtäviensä hoidosta tilapäisesti kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiesmiestehtävän vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.

35 § Palkka tapauksissa, jolloin työntekijän työnteko on estetty sairauden vuoksi ‌

Mitä edellä 9 - 10 §:ssä on todettu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 8 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16

§:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai sanotun lain 17 §:n

nojalla eristetty, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmainen työntekijä on ha- keutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnan- tajan kanssa.

36 § Työntekijän vilpillisyys ‌

Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tar- koituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt sen paran- tumisen tahi hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikutta- nut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tämän sopimuksen mukaan kuu- luva etuus evätä tai alentaa.

37 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, raskaus- ja vanhem- painrahaan siirtyy palkallisen sairausloman, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

Työntekijän oikeus kuntoutusrahaan siirtyy palkallisen kuntoutuksen ajalta työn- antajalle siltä osin kuin kuntoutusraha ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairaus- lo- man, raskaus- tai vanhempainvapaan taikka kuntoutuksen ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain 15 luvun 10 §:n nojalla työnantajalle suoritettavan päivä-, raskaus- tai vanhem- painrahan hakemista varten.

Sairausloma-, vanhempainvapaa- tai kuntoutusajan palkka voidaan maksaa vä- hennettynä päivä-, raskaus-, vanhempain- tai kuntoutusrahan määrällä, jos oi- keus päivä-, raskaus-, vanhempain- tai kuntoutusrahaan ei siirry työnantajalle ja tämä johtuu siitä, että työntekijä on laiminlyönyt noudattaa edellisessä mo- mentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita.

Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 34 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

38 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan yhtiön sekä koko- että osa-aikaisten työntekijöi- den vuosilomiin, ellei toisin ole säädetty, määrätty tai sovittu.

2. Peruskäsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta ar- kilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, it- senäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuu- kausi.

Säästövapaa on lomavuoden varsinaisista lomapäivistä myöhemmin pidettä- väksi siirretty loman osa.

3. Vuosiloma

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan.

4. Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän maaliskuun lo- pussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 14 päivänä.

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään myös kalenterikuukautta, jol- loin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 jäljempänä 6 kohdassa tarkoitettua työssäolon veroista päivää.

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hä- nelle tästä syystä kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukau- sia, katsotaan 1 ja 2 momentissa sovitusta poiketen täydeksi lomanmääräyty- miskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia tai hänellä on vähintään 35 työssäolon veroista tun- tia.

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään neljänätoista päivänä tai vähintään 35 tuntia eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta siitä, luetaan tämä aika yhdeksi täy- deksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

5. Työntekijän oikeus vapaaseen

Jos työntekijä on sopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry lainkaan täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänellä on palve- lussuhteensa kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalen- terikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut palvelussuhteessa. Vapaan ajalta maksettavasta lomakorvauksesta on sovittu 23 kohdassa.

Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden al- kua. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 10–14 kohdissa on sovittu vuosiloman jakamisesta ja antamisesta.

6. Työssäolopäivien veroiset päivät

Työssäolopäivien veroista aikaa ei ole aika, jona työntekijä on ollut työstä va- pautettuna tai estyneenä työtä suorittamasta muuten kuin jäljempänä tässä py- kälässä mainitun tai huomautuksessa todetun syyn nojalla.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapau- tuksen aikana sekä työntekijän palkattomasta vapaasta enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jat- kuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden;

2) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

3) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu palkkaa tai kuntoutusrahaa;

4) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilymiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuk- sen takia myönnetyn työstä vapautuksen aikana, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden;

5) erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaata taikka tilapäistä hoi- tovapaata varten myönnetyn työstävapautuksen vuoksi siltä, osin, kuin työntekijälle on suoritettu palkkausta tai sairausvakuutuslain mu- kaista erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaa kyseiseltä ajalta sekä pakottavista perhesyistä myönnetyn työstävapautuksen vuoksi;

6) sellaiseen yhtiön järjestämään tai sen muutoin osoittamaan koulutuk- seen osallistumisen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on suoritettu palk- kausta;

7) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapau- tuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

8) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kui- tenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos työn- tekijä on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut yhtiön palveluk- seen;

9) reservin harjoituksen, ylimääräisen palveluksen tai siviilipalvelus- laissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai maanpuolustuskurs- seille, väestönsuojelukoulutukseen taikka -palvelukseen määrättynä taikka vapautettuna työstä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 25 §:n 1 momentin mukaisesti, siviilihenkilöstön

osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 7 §:n 1 momentin mukaisesti, taikka Punaisen Ristin palveluksessa komen- nettuna katastrofiaputehtäviin;

10) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka to- distajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kiel- täytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella; sekä

11) lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 päivän ajalta kerrallaan.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään myös poissaoloa tämän työehto- sopimuksen 30 §:ssä (merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot) ja 33

§:ssä (henkilöstöjärjestöjen kokoukset) mainittujen syiden vuoksi, kunnanval- tuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mu- kaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan kokouksen vuoksi tai asevel- vollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitetun kutsuntapäivän vuoksi.

Huomautus:

Lisäksi työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisesti työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mu- kaan velvollinen maksamaan palkan, työaikaa tasaavia vapaapäi- viä ja lomauttamista vastaavaa työajan lyhennystä.

Kun työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy 35 tunnin perus- teella, luetaan työssäolotuntien veroisiksi tunneiksi 1) -kohdassa tarkoitettujen määräaikaisten työntekijöiden palkattomien sairaus- ja tapaturma- poissaolojen osalta ja 4) -kohdassa tarkoitetun lääkinnällisen kuntoutuksen osalta enintään 105 kalenteripäivän jaksoa sekä 8) -kohdassa tarkoitetun opintovapaan osalta ja 11) -kohdassa tarkoitetun lomauttamisen osalta enintään 42 kalenteripäivän jaksoa. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan ne tunnit, jotka työntekijä so- pimuksensa mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä.

7. Vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan laskeminen

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon ne ka- lenterikuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä.

8. Vuosiloman antamisajankohta

Vuosiloma annetaan työntekijälle yhtiön määräämänä ajankohtana, jolleivät yh- tiö ja työntekijä sovi vuosiloman pitämisestä siten kuin 10 kohdassa on sovittu.

Vuosilomasta 20 päivää annetaan yhtiön määräämänä aikana lomakautena. Muu osa vuosilomasta voidaan määrätä pidettäväksi muunakin aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se annettavaksi seuraavana vuonna ennen ke- säkuun 1 päivää.

Xxxxx on annettava yhdenjaksoisina, jolleivät työtehtävien laatu tai muut syyt vaadi, että lomakaudella annettavasta lomasta 10 päivää ylittävä osa on välttä- mätöntä jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

9. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen

Yhtiö ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 10 arkipäivää ylittävän lo- man osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Yhtiö ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka al- kaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraa- vana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää. Lisäksi saadaan sopia 10 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Yhtiö voi sopia työntekijän kanssa hänen aloitteestaan 20 arkipäivää ylittävän lomanosan, kuitenkin enintään viiden arkipäivän, pitämisestä lyhennettynä työ- aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Jos työntekijän palvelussuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on 10 kohdan mukaan oikeus pitää vuosilomaa, yhtiö ja työntekijä saavat sopia palvelussuh- teen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuh- teen kestäessä.

10. Vuosiloman antamista koskevasta menettelystä ja vuosiloman laskenta- säännöt

Yhtiön on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antami- sessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet.

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaisesti. En- nen loman ajankohdan määräämistä yhtiön on varattava henkilölle tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta. Yhtiön on mahdollisuuksien mu- kaan otettava huomioon henkilöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Yhtiön määrätessä loman ajankohdan on se saatettava asianomaisen tietoon vähintään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa yhtiön ja työntekijän väli- sellä sopimuksella. Ilman työntekijän suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkavaksi vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työn- tekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työvuoroluettelon mu- kaiseksi vapaapäiväksi.

Yhtiön työjärjestyksen tai vahvistetun työvuorotaulukon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

Yhtiö ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän ras- kausvapaan eikä vanhempainvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida raskausvapaan tai vanhempainvapaan vuoksi antaa 9 kohdassa tarkoite- tulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päätty- misestä.

11. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaiden vuoksi

Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapatur- man johdosta työkyvytön tai erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myö- häisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä lo- man aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoi- toon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että työntekijä tulee saamaan työstä vapautusta erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaata varten.

Työntekijän on yhtiön pyynnöstä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu luotettava selvitys.

12. Työkyvyttömyyden tai perhevapaiden vuoksi siirretyn vuosiloman ajan- kohta

Edellä 12 kohdassa sovitulla tavalla siirretty vuosiloma on annettava samalla lomakaudella ja lomakauden ulkopuolella annettavaksi määrätty loma ennen seuraavan kesäkuun 1 päivää. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mah- dollista, siirretyt lomapäivät voidaan antaa lomakauden jälkeen seuraavan ka- lenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jää- nyt loma korvataan 23 kohdassa tarkoitetulla lomakorvauksella.

Yhtiön on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta vähintään kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

13. Vuosiloman säästäminen

Sen estämättä, mitä vuosiloman ajankohdasta on sovittu, yhtiö ja työntekijä voi- vat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittaisista lomapäivistään pidettä- väksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 3 kohdan 1 momentin 1 ja 2 alakoh- dan mukaan määräytyvästä vuosilomasta viisitoista päivää ylittävä osa ja 3 koh- dan 1 momentin 3 alakohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta kaksikym- mentä päivää ylittävä osa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun yhtiö varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan yhtiön ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka var- sinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Säästövapaan antamisesta ja siirtämisestä on vastaavasti voimassa mitä 11 ja 12 kohdissa on sovittu. Säästövapaan ajalta maksettavasta palkkauksesta on voimassa mitä vuosilomapalkasta on sovittu. Palvelussuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava sen mukaan, mitä vuosilomakorvauksesta on sovittu. Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakorvaus.

14. Vuosilomia koskevat järjestelyt

Vuosilomat on järjestettävä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa yhtiön säännölliselle toiminnalle.

Yhtiö määrää tarvittaessa, kuka hoitaa vuosilomalla olevan tehtäviä loman ai- kana. Tällainen tehtävien hoitaminen on toimitettava vastavuoroisesti sekä kor- vauksetta, jollei siitä ole toisin sovittu tai määrätty.

15. Vuosilomapalkan maksaminen

Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka tavanmukaisesti noudatettavana pal- kanmaksupäivänä.

16. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta 7 §:n mukainen palkkaus, mikäli 2 tai 3 momentista ei johdu muuta.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosilomapalkka 38 §:n tau- lukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 33 §:n taulukossa B tarkoite- tuissa tapauksissa 13 prosenttia ja 33 §:n taulukossa C tarkoitetuissa tapauk- sissa 16 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomali- sää koskevaa tämän pykälän 18 kohtaa ei sovelleta näissä tapauksissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alka- mista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perus- teella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

17. Vuosilomalisä

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilomalisää. Lisän suuruus kuta- kin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden alla mainittujen palkanlisien ja li- säpalkkioiden yhteismäärästä.

Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana. Palvelussuh- teen päättyessä vuosilomalisä maksetaan palvelussuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jälkeen.

Vuosilomalisään oikeuttavia palkanlisiä ja lisäpalkkioita ovat Aattopäivänlisä

Hälytysraha Iltatyölisä, 8 %

Iltatyölisä, 8 %, ylityöansiota

Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus, ylityöansiota Likaisen työn lisä Luottamusmiespalkkio Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaityökorvaus, ylityöansiota Työsuojeluvaltuutetun palkkio Vaarallisen työn lisä Varallaolokorvaus

Yötyölisä, 25 %

Yötyölisä, 25 %, ylityöansiosta

18. Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomapalkka ja lomakorvaus

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskente- lee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakor- vauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että edel- lisenä lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä perus- palkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työ- tuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella laske- tuilla vuosilomalain 11 §:n mukaisilla kertoimilla.

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosiloma- palkka ja lomakorvaus

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosiloma- palkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä mainitut vuosilomalain 11 §:n mukaiset kertoimet ker- rotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuut- tia osamäärällä.

19. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Työntekijän, joka palvelussuhteensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana yhtiön palveluksessa niin harvoina päivinä, että tästä syystä ei yhtään tai vain osa kalenterikuukausista on 4 kohdan mukaisia täysiä lomanmääräyty- miskuukausia, vuosilomapalkka on 9 prosenttia, taikka palvelussuhteen jatkut- tua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähin- tään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon

ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän 6 kohdan 2 momentin 1-2, 4-5 tai 10 alakohdissa tarkoite- tusta syystä, vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään lasken- nallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään tämän sopimuksen 6 kohdassa määrätyltä ajalta. Poissaoloajan palkka lasketaan keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikko- työajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkan- maksun yhteydessä.

20. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus

Tämän pykälän 5 kohdassa tarkoitetulla työntekijällä on oikeus saada lomakor- vauksena 9 prosenttia tai, jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosent- tia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos henkilö on ollut estyneenä tekemästä työtä raskaus-, erityisraskaus-, tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka siten kuin 20 kohdan 2 momentissa on todettu.

Korvaus on maksettava ennen vapaan aloittamista.

21. Vuosiloma tai vuosilomakorvaus palvelussuhteen päättyessä, muuttuessa osa-aikaiseksi tai varusmiespalvelukseen ryhdyttäessä

Milloin palvelussuhde yhtiöön päättyy, työntekijällä on oikeus saada vuosiloma tai lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän palvelussuhteen päättymiseen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.

Tässä pykälässä tarkoitettu oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen on myös työntekijällä, jonka palvelussuhde muuttuu osa-aikaiseksi sekä varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamaan ryhtyvällä työntekijällä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen palvelussuhteensa ei ole päättynyt.

22. Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä varsinaista vuosilomapäivää kohti 1/21 täydestä koko kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräytyessä tämän pykä- län 17 kohdan 2 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisten lomakorvaus määräytyy 19 kohdan mukaan.

Tämän pykälän 13 kohdan tarkoittamissa tapauksissa määräytyy vuosilomakor- vaus seuraavasti:

1) jos työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä lomakaudella annettavaksi määrät- tyä vuosilomaa ei ole voitu antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuo- den aikana, eikä sitä ole siirretty pidettäväksi seuraavan vuoden puolella, vuosilomakorvaus maksetaan joulukuun palkkauksen mukaan; ja

2) jos työkyvyttömyyden vuoksi seuraavalle kalenterivuodelle siirrettyä loma- kauden ulkopuolella annettavaa vuosilomaa ei ole voitu antaa seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, vuosilomakorvaus maksetaan tämän vuoden joulukuun palkkauksen mukaan.

Edellä 22 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vuosilomakorvaus lasketaan palvelussuhteen päättymiskuukauden tai varusmies- tai siviilipalvelukseen läh- temiskuukauden palkkauksen mukaisesti.

Soveltamisohje:

Palkkaus määritellään työehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti.

23. Lomaraha

Lomarahan määräytyminen

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % vuosilomapalkasta.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän palkkauksen mukaan, jossa asianomainen on toukokuussa. Jos asianomainen on työstä vapautettuna toukokuussa, mää- räytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Jos työntekijä on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomarahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka työntekijä saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työskente- lee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän so- pimuksen t:n 19 kohdassa.

Lomaraha maksetaan kesäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palvelussuh- teen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut palvelussuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa. Palvelussuhteen päättyessä maksettava lo- maraha on puolet siitä, mitä se muutoin palvelussuhteen päättyessä olisi, jos palvelussuhde päättyy koeaikapurkuun, työntekijä irtisanoutuu (pois lukien eläkkeelle jääminen) tai työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä (pois lukien pysyvästi ja olennaisesti alentunut työkyky syynä). Jos pal- velussuhde päättyy siihen, että työnantaja pitää sitä työsopimuslain 8 luvun 3 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla purkautuneena, lomarahaa ei makseta pal- velussuhteen päättyessä lainkaan.

Työntekijälle, joka siirtyy osa-aikaeläkkeelle tai lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään taikka sivii- likriisinhallintatehtävään tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka pal- velukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sel- laisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöeli- messä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tahi sellaisessa kansainvälisessä ke- hitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kai- kilta niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Huomautus:

Xxxxxxxxx ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työntekijällä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa lomaraha palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana an- nettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kertomalla tämän sopimuksen 38 §:n 19 kohdan 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 163. Vapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Myönnetty vapaa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä, kuten työntekijän pyytäessä sitä sairautensa johdosta. Täl- löin peruutettua vapaata vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana.

KUSTANNUSTEN KORVAUS ‌

39 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen ‌

Matkakustannusten korvaamisesta ja muuttokustannusten korvaamisesta teh- dyt sopimukset ovat erillisinä liitteinä 2 ja 3.

Ulkomaan matkoilta maksettavien päivärahojen määrät ovat PALTA:n erityis- alojen työehtosopimuksen liitteessä 2.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

40 § Työvaatetus ‌

Työturvallisuuden edellyttämä suojavaatetus hankitaan tarpeellisessa laajuu- dessa ja suojavaatetuksen huollosta vastaa yritys.

Muu työssä käytettävä vaatetus hankitaan joko työn edellyttämänä virkapukuna tai työnantajan tarpeelliseksi katsomana muuna työasuna. Tässä tarkoitetun työasun puhtaanapidosta vastaa työntekijä.

41 § Luottamusmiestoiminta ja henkilöstön edustajat ‌

Sopimusmääräykset luottamusmiestoiminnasta sekä luottamusmiesten, työ- suojeluvaltuutettujen ja muiden yhteistoimintatehtävään osallistuvien henkilös- tön edustajien asemasta ja oikeuksista ovat PALTA ry:n ja asianomaisten

Paltan erityisalojen palkansaajajärjestöjen välisessä yleissopimuksessa. (Lisä- lehti 1)

42 § Koulutukseen liittyvät korvaukset ‌

Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset PALTA ry:n ja asianomaisten Paltan erityisalojen palkansaajajärjestöjen välisessä yleisso- pimuksessa. (Lisälehti 1)

43 § Työntekijöiden henkilöstöjärjestöjen jäsenmaksujen perintä ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, yhtiön työ- ehtosopimuksen allekirjoittaneen yhdistyksen jäsenmaksun työntekijältä mak- settavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoit- tamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä var- ten tarpeelliset tiedot.

44 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on kes- kusjärjestöjen välillä sovittu.

45 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään sel- vittämään mahdollisimman nopeasti yrityksen ja luottamusmiehen tai pääluot- tamusmiehen välillä.

Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien ai- heena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työehtosopimuksen osapuolten käsiteltä- väksi.

Siinä tapauksessa, etteivät osapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimieli- syyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

46 § Työntekijöiden irtisanomissuoja ja lomauttaminen ‌

Sopimusmääräykset irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta ovat PALTA ry:n ja asianomaisten Paltan erityisalojen palkansaajajärjestöjen välisessä irtisanomis- suojasopimuksessa. (Lisälehti 1).

TYÖRAUHA JA KRIISILAUSEKE ‌

47 § Työrauhalauseke ‌

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopi- muksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

48 § Kriisilauseke ‌

Mikäli työnantaja joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopimusosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopi- musratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia sii- hen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

49 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Campusta Oy:n työehtosopimus on voimassa 4.5.2023 – 31.3.2025.

31.3.2025 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päät- tymistä.

LIITE 1: PALKKALIITE

Tehtävien vaativuuspalkkataulukot 1.7.2023 alkaen

2	1 829,87
3	1 992,90
4	2 100,72
5	2 201,96
6	2 338,67
7	2 511,52
8	2 839,49

Tehtävien vaativuuspalkkataulukot 1.6.2024 alkaen

2	1 866,47
3	2 032,75
4	2 142,73
5	2 246,00
6	2 385,44
7	2 561,75
8	2 896,28

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 1.7.2023

Edustettavien lkm	Plm	Lm	Tsv
3 – 30	157	101	75
31 – 100	169	117	89
101 – 200	253	179	136
201 – 400	285	204	152
401 tai enemmän	000	000	000

LIITE 1A VAATIVUUSTASOKEHIKKO

Campusta Oy:n palkkausjärjestelmän vaativuustasokehikko

TASO JA YLEISKU- VAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 2	Ongelmanratkaisu- ja organi- sointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 2 sijoittu- vat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden ohjeis- tettuja käytännön tehtä- viä, jotka voidaan oppia ly- hyellä perehdyttämisellä.	Työtehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden ja annetun tärkeysjärjes- tyksen mukaan. Ohjeet ja toimin- tatavat ovat vakiintuneita.	Työ vaatii suullisen ja kirjalli- sen viestinnän perustaitoja sekä tavanomaisia yhteistyö- taitoja työyhteisön jäseninä.	Työhön sisältyy vastuu oman työn asianmukai- sesta hoitamisesta.	Tehtävän hoitaminen edellyt- tää käytännön tietoja ja taitoja. Tehtävän edellyttämä osaami- nen voidaan hankkia tehtäväs- säkin.
VAATIVUUSTASO 3	Ongelmanratkaisu- ja organi- sointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 3 sijoittu- vat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden käy- tännön tehtäviä, joissa edellytetään oman toimin- taympäristön tuntemusta sekä alan perusvälineiden käyttötaitoja tai alan va- kiintuneiden työ- menetelmien tuntemusta.	Työtehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaan, jotka muuttuvat ajoittain. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavanomaisista tilan- teista ja ongelmista tulee selviytyä pääsääntöisesti itsenäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden eri- laiset määräajat tai aikataulut tu- lee tuntea.	Työ vaatii suullisen ja kirjalli- sen viestinnän perustaitoja sekä valmiutta ryhmässä työskentelyyn.	Työhön sisältyy vastuuta omien työskentelytapojen ja -menetelmien kehittämi- sestä.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ammatilli- sen peruskoulutuksen anta- miin valmiuksiin tai vaihtoehtoi- sesti työkokemuksella hankit- tuihin vastaaviin tietoihin ja tai- toihin. Työ vaatii valmiutta uu- sien asioiden oppimiseen.

TASO JA YLEISKU- VAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 4	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 4 sijoit- tuvat työt ovat luonteel- taan eri tehtäväalueiden ohjeistettuja ammatti- tehtäviä, jotka edellyttä- vät alan vakiintuneiden työmenetelmien hallin- taa. Tehtäviin liittyy tehtä- väalalle tyypillisten mää- räysten, ohjeiden, sopi- musten tms. sovelta- mista.	Työtehtäviin on esimerk- kejä, säännöksiä tai käytän- töjä, joita sovelletaan sa- mankaltaisina toistuvissa ti- lanteissa. Työtehtävistä ja työssä esiintyvistä tavan- omaisista tilanteista ja on- gelmista tulee selviytyä it- senäisesti. Työssä voi olla samanaikaisesti useampia työtehtäviä, joiden erilaiset aikataulut ja määräajat tu- lee tuntea.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: • yleinen asiakaspalvelu tai neuvonta • asiakirjojen käsittely • asian jäsennetty esittämi- nen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä.	Tehtäviin sisältyy vastuuta toimintojen tai palvelujen su- jumisesta osana kokonai- suutta, esimerkiksi: - tietojen ja tulosten luo- tettavuus - aikataulujen tai määrä- aikojen noudattaminen - käytettävien aineiden, työvälineiden tai työta- pojen soveltuvuus.	Työn edellyttämä osaaminen pe- rustuu tyypillisesti soveltuvan ammatillisen koulutuksen anta- miin valmiuksiin tai vaihtoehtoi- sesti ammattialan työkokemuk- sella hankittuihin vastaaviin tie- toihin ja taitoihin. Työ edellyttää oma-aloitteista tietojen ja taitojen ylläpitämistä. Tehtävissä voi- daan edellyttää jonkin yliopisto- toiminnon sisällön tuntemista omaa yksikköä laajemmin tai useamman toiminnon tuntemista lähimmän työympäristön tasolla.
VAATIVUUSTASO 5	Ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 5 sijoittu- vat työt ovat luonteeltaan eri tehtäväalueiden am- mattitehtäviä, jotka edel- lyttävät alan työmenetel- mien hallintaa.	Työtehtäviin on säännöksiä tai käytäntöjä, joita sovelle- taan vaihtelevissa tilanteissa. Työssä on samanaikaisesti useita tehtäviä, jotka tulee asettaa tärkeysjärjestykseen huomioiden vaikutukset.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jossakin seuraavista: - yksilölliset asiakaspalvelu-, neuvonta- tai ohjaustilan- teet (myös ongelmatilan- teissa), - työskentely vaihtelevassa ympäristössä, - kirjalliset valmistelutehtä- vät - asiakokonaisuuksien suul- linen tai kirjallinen esittä- minen. Työ voi edellyttää myös vieraan kielen käyttämistä.	Työhön sisältyy vastuuta oman tehtäväalueen ja työ- ympäristön kehittämisestä sekä tehtävien asianmukai- sesta ja laadukkaasta hoita- misesta. Vastuu voi koskea esimer- kiksi: - Tietojen ja tulosten luotettavuutta - käytettävien aineiden, työvälineiden tai työta- pojen soveltuvuutta.	Työn edellyttämä osaaminen pe- rustuu tyypillisesti tehtäväaluee- seen liittyvään ammatilliseen koulutukseen, jonka lisäksi voi- daan edellyttää työkokemusta ammattialalla tai vastaavissa tehtävissä tai vaihtoehtoisesti vahvalla ammattialan työkoke- muksella hankittuihin vastaaviin tietoihin ja taitoihin. Työ edellyt- tää oma-aloitteista uuden tiedon hankintaa eri lähteistä ja uuden tiedon käytettävyyden arvioi- mista.

TASO JA YLEISKU- VAUS	Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:
VAATIVUUSTASO 6	Ongelmanratkaisu- ja organi- sointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 6 si- joittuvat työt ovat luonteeltaan eri teh- täväalueiden vaati- via ammattitehtäviä, jotka edellyttävät alan työmenetelmien itse- näistä hallintaa.	Työtehtävät hoidetaan itsenäi- sesti asiaan liittyvää tietoa, sään- nöksiä ja toimintatapoja sovel- taen ja työmenetelmät ja - tavat valiten. Omassa työssä tehdyillä ratkaisuilla voi olla vaikutusta toisten työmenetelmiin tai sisäl- töihin.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jos- sakin seuraavista: - erilaisten näkökantojen sovit- telu, - asiakokonaisuuksien valmistelu tai kokoaminen, - yhteistyö yliopiston ulkopuolis- ten tahojen tai sidosryhmien tms. kanssa ammattialalla - ryhmän töiden järjestely tasa- puolisesti ja tarkoituksenmukai- sesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyt- tämistä tehtävälle tyypillisissä tilan- teissa.	Työhön sisältyy vastuuta jostakin seuraavista: - suunnittelu tai kehit- tämisvastuuta - taloudellista vastuuta - vastuuta toiminnan asianmukaisuudesta, oikeellisuudesta ja laadusta. Työhön voi sisältyä käytän- nön lähiesimies tai työnjoh- tovastuuta.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti tehtävä- alueeseen soveltuvan amma- tillisen koulutuksen tai am- mattikorkeakoulututkinnon antamiin tietoihin ja taitoihin, joiden lisäksi voidaan edellyt- tää työkokemusta ammat- tialalla tai vastaavissa tehtä- vissä. Työ edellyttää oma- aloitteista osaamisen ylläpitä- mistä ja kehittämistä.
VAATIVUUSTASO 7	Ongelmanratkaisu ja organi- sointitaidot:	Vuorovaikutustaidot:	Vastuu:	Tiedolliset ja taidolliset val- miudet:
Vaativuustasolle 7 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan eri teh- täväalueiden eri- tyisammattitaitoa vaativia tehtäviä.	Työtehtävät hoidetaan itsenäi- sesti tietoa, säännöksiä ja toi- mintatapoja soveltaen ja amma- tillisesti erikoistuneita tai tieteelli- siä menetelmiä käyttäen. Ratkai- sut voivat edellyttää selvitys- työtä.	Työ vaatii vuorovaikutustaitoja jos- sakin seuraavista: - itse valmisteltujen asiakokonai- suuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti, - verkostomainen työskentely - ryhmän töiden järjestely tasa- puolisesti ja tarkoituksenmukai- sesti. Työ voi edellyttää vieraan kielen käyt- tämistä ammattialalle tyypillisissä ti- lanteissa.	Työhön sisältyy vastuuta jostakin seuraavista: teh- täväkokonaisuuden • suunnittelemisesta tai kehittämisestä • seurannasta ja rapor- toinnista • taloudesta • päivittäisestä toimin- nasta. Työhön voi sisältyä käytän- nön lähiesimies tai työnjoh- tovastuuta.	Työn edellyttämä osaaminen perustuu tyypillisesti ammatti- korkeakoulututkinnon anta- miin tietoihin ja taitoihin, joi- den lisäksi voidaan edellyttää työkokemusta vastaavissa tehtävissä. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen yl- läpitämistä ja kehittämistä sekä eri lähteistä saatavan tiedon käytettävyyden ja oi- keellisuuden arviointia.

TASO JA YLEISKU- VAUS

Xxxxx työtehtävät vaativat seuraavia tietoja ja taitoja sekä vastuuta:

VAATIVUUSTASO 8

Ongelmanratkaisu ja organi- sointitaidot:

Vuorovaikutustaidot:

Vastuu:

Tiedolliset ja taidolliset valmiudet:

Vaativuustasolle 8 sijoit- tuvat työt ovat luonteel- taan asiantuntijatehtä- viä, kuten selvitys-, tutki- mus*-, suunnittelu- tai kehittämistehtäviä tai tehtäväkokonaisuuden vastuutehtäviä

*Xxxxx liitteen 2 etusivun 1 momentti

Työtehtävät hoidetaan itsenäi- sesti soveltaen asiaan liittyvää tietoa ja säännöksiä tai tieteel- lisiä tai asiantuntijuusalan me- netelmiä. Tehtävä edellyttää li- säksi kykyä tietojen analysoin- tiin ja luovaan ajatteluun tietyn asiakokonaisuuden luomiseksi

Työ vaatii vuorovaikutus- taitoja jossakin seuraa- vista, tarvittaessa myös vieraalla kielellä

• itsenäisesti luotujen asiakokonaisuuksien esittäminen suullisesti tai kirjallisesti

• yhteistyö-, viestintä-, ohjaus- tai opetustai- toja erilaisissa tilan- teissa

• verkostojen ylläpitämi- nen ja hyödyntäminen myös yliopiston ulko- puolelle

Sidosryhmäyhteistyössä voidaan edellyttää neuvotte- lutaitoja.

Työhön sisältyy vastuu jostakin seuraavista:

• laajat seuranta- ja raportointi- tehtävät

• selvitystehtävät

• tehtäväkokonaisuuden, toimin- non, palvelun, sovelluksen, asiakkuusprosessin tms.

- suunnittelu

- kehittäminen

- koordinointi ja ohjeis- tus

- markkinointi

- hallinta

- tietoaineistojen hallinta

• tietyn asiakokonaisuuden hal- linta omaa yksikköä laajemmin tai koko yliopiston tasolla

Työhön voi sisältyä esimies- tai työnjohtovastuuta

Työn edellyttämä osaami- nen perustuu tyypillisesti yli- opistossa suoritetun tutkin- non antamiin tietoihin ja tai- toihin, joiden lisäksi voidaan edellyttää monipuolista työ- kokemusta tai alan asian- tuntemusta. Työ voi vaatia jonkin yliopistotoiminnon ja sen toimintatapojen ja ver- kostojen kokonaisvaltaista tuntemista. Työ edellyttää oma-aloitteista osaamisen ylläpitämistä, laajentamista ja syventämistä.

LIITE 1B SUORITUKSENARVIOINTILOMAKE CAMPUSTA OY SUORITUKSENARVIOINTILOMAKE

Henkilö: Arvioija: Pvm:

Pisteet yhteensä

Asiakaspalvelu

Hoitaa tehtävän asiakaspalvelun pelisääntöjä noudattaen ja tehtävän sisällön mu- kaisesti ajankäyttö huomioiden. Ymmärtää asiakkaan tarpeen ja osaa palvella asia- kasta asiakkaan asemaan asettuen. Taito kohdata erilaisia ihmisiä. Kielitaito on tehtävässä vaadittava. Ottaa vastuun töiden tekemisestä ja niiden laadusta. Ei jätä asiaa hoitamatta.

Tyydyttävä	Xxxx	Erittäin hyvä	Erinomainen	PISTEET
Hallitsee asia-	Tarjoaa asiakkaalle ta-	Kykenee ongelmantilan-	Osaa soveltaa erikois-
kaspalvelun pe-	sapuolisen ja laaduk-	teissa asiakasta tyydyttä-	tilanteissa. Hallitsee
rusteet. Asiak-	kaan palvelun. Hallit-	vään tulokseen. Hoitaa	hyvät neuvottelutaidot.
kaan kohtaami-	see asiakaspalvelun	tehtävän niin, että asiak-	Pärjää kaikissa asia-
sessa, palvelun	pelisäännöt. Saa pää-	kaalle jää tunne erinomai-	kastilanteissa ja kaik-
laadussa tai kie-	sääntöisestihyvää	sesta kohtelusta. Osaa	kien asiakkaitten
litaidossaparan- tamista.	asiakaspalautetta.	osoittaa palvelulle rajat.	kanssa.
2	4	6	8

Itseohjautuvuus

Suoriutuu tehtävistä itsenäisesti ja vastuullisesti olemassa olevien ohjeiden ja toi- mintaperiaatteiden mukaisesti. Osaa priorisoida aikataulun tai työt asiakkaan tar- peet huomioiden. Hankkii lisätietoja ja kysyy neuvoja tarvittaessa.

Tyydyttävä	Xxxx	Erittäin hyvä	Erinomainen	PISTEET
Pääsääntöisesti ei tar-	Tarvitsee vain vähän-	Tekee työn itsenäi-	Työt hoituvat myös
vitse tukea normaaliteh-	tukea ja opastusta	sesti ja omatoimi-	yllättävissä tilan-
tävissä. Aikataulutuk-	normaalitehtävissä.	sesti. Hallitsee aika-	teissa.
sessa tai priorisoinnis-	Osaa etsiä tietoa ja	taulutuksen/ priori-	teissa.
sessa tai priorisoinnis-	Osaa etsiä tietoa ja	taulutuksen/ priori-
sakehitettävää.	kysyä tarvittaessa.	soinnin.
1	2	3	4

Yhteistyötaidot

Yhteistyö sujuu kaikkien kanssa (asiakas, henkilökunta, työkaverit, esimies, eri yk- siköt). Auttaa ja opastaa tarvittaessa. Jakaa avoimesti tarpeellista tietoa yhtiön si- sällä. Joustaa ja toimii tarvittaessa ylitse yksikkörajojen.

Tyydyttävä	Xxxx	Erittäin hyvä	Erinomainen	PISTEET
Tulee pääsääntöi-	Tulee useimmiten	Tulee toimeen erilais-	Tulee toimeen erilaistenih-
sesti toimeen erilais-	toimeen erilaiste-	ten ihmisten kanssa.	xxxxxx kanssa esimerkilli-
ten ihmisten kanssa.	xxxxxxxxx kanssa.	Auttaa, opastaa ja oh-	sesti. Xxx positiivisuuttaja
Opastamisessa tai	Auttaa ja opastaa	jaa muita, toimii pereh-	me-henkeä ympärilleen,
tiedon jakamisessa kehitettävää.	tarvittaessa. Jakaa avoimesti tietoa.	dyttäjänä tarvittaessa.	kannustaa ja tukee muita.
1	2	3	4

Kehittyminen

Työntekijä on kehittymishalukas ja kehittymismyönteinen. Osallistuu aktiivisesti järjestettyihin koulutuksiin, opiskelee ja omaksuu uutta myös omatoimisesti ja on uudistumismyönteinen. On aloitteellinen ja ideoi uutta.

Tyydyttävä

Xxxx

Erittäin hyvä

Erinomainen

PISTEET

Suhtautuu omaan kehit- tymiseen neutraalisti.

Aloitteellisuudessa tai yhteisessä työn kehittä- misessä parantamisen varaa.

Positiivinen suhtautumi- nen omaa kehittymi- seen. Tekee joskus aloitteita, osallistuu yh- teisen työn kehittämi- seen.

Kehittää osaamistaan aktiivisesti. Tekee ak- tiivisesti aloitteita ja osallistuu innokkaasti yhteisen työn kehittä- miseen.

Kehittää osaamis- taan aktiivisesti ja oma-aloitteisesti. Kehittää työtä, sen tekemistä ja yhteis- työtä.

Ammattitaito

Omaa tehtävään tarvittavan koulutuksen ja/tai työkokemuksen. Hallitsee oman yk- sikön työtehtävät sekä ongelmanratkaisutaidot. Osaa käyttää vaadittavia työväli- neitä, työmenetelmiä ja ohjelmia. Suoriutuu tehtävästä ohjeiden mukaisesti tulok- sellisesti (määrä ja laatu). Tunteen yrityksen arvot ja tavoitteet.

Tyydyttävä	Xxxx	Erittäin hyvä	Erinomainen	PISTEET
Suoriutuu työstä ta-	Suoriutuu työstä ta-	Osaa soveltaa am-	Työn liittyvää lisäosaa-
voitteiden mukaisesti.	voitteiden mukaisesti	mattitaitoaan. Suo-	mista. Osaa/uskaltaa rat-
Ajankäytössä tai työn-	tavanomaisissatilan-	riutuu odotuksia pa-	kaista ongelmia itsenäi-
laadussa paranta- mista.	teissa.	remmin.	sesti. Selviytyy poikkeusti- lanteista.
2	4	6	8

LIITE 2: SOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus

Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla tekemien matkojen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannus- ten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suoriteta matkakustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yrityksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näiden määräys- ten mukaisia korvauksia pienemmät.

2 § Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.

Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti mat- kakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivära- haa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauk- sia.

3 § Matkan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle.

Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takai- sin.

Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työs- kentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.

4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen

Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päät- tymisestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähtemisestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoonsa.

Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa mat- kaansa.

5 § Matkan tekotapa

Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huo- mioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tar- koituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Matkan koko- naiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustan- nusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdol- linen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulku- neuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.

6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suori- tetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla:

Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden

5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2023 väliseltä ajalta 53 senttiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 47 senttiä kilometriltä.

Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa ta- pauksissa:

1) 9 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljetta- mista autoon kiinnitettynä ja 14 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edel- lyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 27 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja

2) 4 senttiä silloin, kun

a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai lait- teita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,

b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljetta- maan koiraa, tai

3) 11 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsäau- totiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseisten kilomet- rien osalta, sekä

4) 4 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.

1.1.–31.12.2023

Moottoripyörällä:

41 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 37 senttiä/seuraavat km:t

Moottoriveneellä:

alle 50 hv/ 93 senttiä/km ja yli 50 hv/135 senttiä/km

Moottorikelkalla:

129 senttiä/km

Mönkijällä:

121 senttiä/km

Mopolla:

22 senttiä/km

Muulla tavalla:

13 senttiä/km

Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.

Xxxxxxx ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.

Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koske- vassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmat- kan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 14 senttiä kilomet- riltä.

7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Taksin sekä tilaus- tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voidaan korvata, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edellytykset.

Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä au- ton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.

8 § Eräät erilliskorvaukset

Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) ulkomaanmatkoilla passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää matkaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan peruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi ote- tun matkustajavakuutuksen enintään 50 euron vakuutusmaksu,

4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja tele- kopiokulut asiallisin perusteluin,

5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus

Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työntekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat

Osapäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Kokopäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja mat- kaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

11 § Päivärahojen suuruus

Päiväraha maksetaan

1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2023 väliseltä ajalta 22 euroa jokaiselta päivä- rahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainitut vähimmäisajat, ja

2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2023 väliseltä ajalta 48 euroa jokaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10

§:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.

12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lento- koneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saa- puu.

Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kui- tenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pä- tevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.

Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden mat- kavuorokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matka- vuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kym- menellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivära- haan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matka- vuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun (65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jäl- keen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.– 31.12.2023 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.

13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin

Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan sisäl- tynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matka- vuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.

Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saaminen.

14 § Ateriakorvaus

Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokailupaik- kansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle

ateriakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun koko- päivärahan määrästä.

15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän ma- joitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Milloin majoit- tumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolliset verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palvelusrahat.

Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää kohtuulliset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa ma- joitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt ma- joituksesta järjestämässään majoituspaikassa.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoit- tumispaikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ulkomailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotelli- huoneen käytöstä myös muuna aikana.

16 § Yömatkaraha

Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuoro- kaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vähin- tään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asi- anomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yömatkarahan suuruus on 15 euroa vuorokaudelta.

Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai ho- tellikorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hytti- paikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai ju- nassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomaisella ei muu- toin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymis- kustannuksia.

17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset

Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnan- tajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työnte- kijää, suoritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.

Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikor- vausta tai yömatkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.

Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suori- tetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päi- värahan saamisen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sa- nottu, kurssipäivärahaa seuraavasti:

1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen, ja

2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurs- siajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % koko- tai osa- päivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestä- nyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähen- netään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vä- hennystä kuitenkaan suoriteta.

Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työnan- taja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suoriteta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.

Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pide- tään osia eri kursseina.

Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.

18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pit- kältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyt- tämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asi- anomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yk- sinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suoritta- misesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

19 § Ennakko

Työnantaja voi maksaa ennakkoa tarvittaessa.

Työmatkasta aiheutuvien kustannusten maksamista varten käytetään työnan- tajan maksuaikakorttia. Ennakkoa matkustamiskustannuksista tai majoittumis- ja hotellikorvauksista on oikeus saada vain, mikäli työntekijän käyttöön ei ole

luovutettu työnantajan maksuaikakorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa mak- sukortilla.

Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

Ennakko maksetaan työntekijän pankkitilille.

20 § Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on toimitet- tava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin me- netetään.

Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin kohtuullisen ajan kuluessa.

Työnantaja voi tarvittaessa maksaa korvauksen, vaikka korvausta ei ole haettu määräajassa.

Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

21 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista

Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyksistä sopia toisin.

LIITE Ulkomaan päivärahat

ULKOMAAN PÄIVÄRAHAT 2023 LIITE

Työmatkasta ulkomaille suoritetaan päivärahaa matkavuorokaudelta seuraavasti: Ulkomaan päivärahat

Maa tai alue	Päivärahan enimmäismäärä (€)
Afganistan	55
Alankomaat	80
Albania	71
Algeria	74
Andorra	59
Angola	73
Antigua ja Barbuda	95
Arabiemiirikunnat	84
Argentiina	45
Armenia	62
Aruba	74
Australia	77
Azerbaidžan	68
Azorit	67
Bahama	92
Bahrain	86
Bangladesh	68
Barbados	90
Belgia	74
Belize	54
Benin	45

Bermuda	94
Bhutan	52
Bolivia	49
Bosnia ja Hertsegovina	52
Botswana	46
Brasilia	77
Britannia	73
- Lontoo ja Edinburgh	77
Brunei	46
Bulgaria	59
Burkina Faso	40
Burundi	54
Chile	55
Cookinsaaret	69
Costa Rica	60
Curaçao	60
Djibouti	85
Dominica	64
Dominikaaninen tasavalta	58
Ecuador	65
Egypti	73
El Salvador	59
Eritrea	95
Espanja	72
Eswatini	41
Xxxxx-Xxxxxxx	00

Etelä-Sudan	119
Etiopia	43
Fidži	56
Filippiinit	70
Färsaaret	60
Gabon	88
Gambia	50
Georgia	48
Ghana	41
Grenada	76
Grönlanti	61
Guadeloupe	51
Guatemala	78
Guinea	82
Guinea-Bissau	38
Guyana	53
Haiti	55
Honduras	59
Indonesia	61
Intia	64
Irak	65
Iran	122
Irlanti	73
Islanti	89
Israel	100
Italia	72
Itä-Timor	51

Itävalta	75
Jamaika	64
Japani	70
Jemen	122
Jordania	96
Kambodža	72
Kamerun	55
Kanada	86
Kanarian saaret	70
Kap Verde	44
Kazakstan	51
Kenia	85
Keski-Afrikan tasavalta	96
Kiina	82
- Hongkong	92
Kirgisia	42
Kolumbia	55
Komorit	38
Kongo (Kongo-Brazzaville)	62
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo- Kinshasa)	50
Korean demokraattinen kansantasavalta (Poh- jois-Korea)	75
Korean tasavalta (Etelä-Korea)	85
Kosovo	52
Xxxxxxx	00
Kroatia	65
Kuuba	52

Kuwait	86
Kypros	63
Laos	35
Latvia	69
Lesotho	37
Libanon	122
Liberia	71
Libya	53
Liechtenstein	77
Liettua	68
Luxemburg	74
Madagaskar	46
Madeira	66
Malawi	69
Malediivit	71
Malesia	54
Mali	43
Malta	67
Marokko	69
Marshallinsaaret	67
Martinique	54
Mauritania	53
Mauritius	53
Meksiko	71
Mikronesia	60
Moldova	64
Monaco	92

Mongolia	44
Montenegro	61
Mosambik	55
Myanmar (Burma)	61
Namibia	40
Neitsytsaaret (USA)	66
Nepal	53
Nicaragua	51
Niger	49
Nigeria	81
Norja	76
Norsunluurannikko	77
Oman	79
Pakistan	31
Palau	94
Palestiinalaisalue	86
Panama	65
Papua-Uusi-Guinea	79
Paraguay	39
Peru	51
Pohjois-Makedonia	56
Portugali	68
Puerto Rico	72
Puola	64
Qatar	81
Ranska	74
Romania	62

Ruanda	40
Ruotsi	66
Saint Kitts ja Nevis	70
Saint Lucia	86
Saint Vincent ja Grenadiinit	86
Saksa	71
Salomonsaaret	63
Sambia	70
Samoa	60
San Marino	62
São Tomé ja Príncipe	101
Saudi-Arabia	83
Senegal	55
Serbia	66
Seychellit	93
Sierra Leone	53
Singapore	79
Slovakia	73
Slovenia	68
Somalia	87
Sri Lanka	34
Sudan	50
Suriname	74
Sveitsi	91
Syyria	98
Tadžikistan	39
Taiwan	73

Tansania	59
Xxxxxx	00
Thaimaa	65
Togo	54
Tonga	59
Trinidad ja Tobago	84
Tšad	56
Tšekki	82
Tunisia	59
Turkki	38
- Istanbul	39
Turkmenistan	92
Uganda	50
Ukraina	62
Unkari	56
Uruguay	56
Uusi-Seelanti	75
Uzbekistan	35
Valko-Venäjä	66
Vanuatu	70
Venezuela	100
Venäjä	69
- Moskova	85
- Pietari	78
Vietnam	74
Viro	72
Yhdysvallat	92

- New York, Los Angeles, Washington	100
Zimbabwe	75
Maa, jota ei ole erikseen mainittu	53

LIITE 3: SOPIMUSMÄÄRÄYKSET MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

Soveltamisala

1 §

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suo- ritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtä- misen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikka- kunnalle.

Yleistä

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

10) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muut- tomatkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukai- sesti,

11) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

12) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kus- tannuksista,

13) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

Muuttoraha

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kus- tannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enem- män 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vä- hintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muutto- rahasta.

Erityissäännöksiä

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuk- sen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei päte- vää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuk- sista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa kor- vausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 4: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS

SUOSITUS KORVAAVAN TYÖN KÄYTÖN YHTEYDESSÄ HUOMIOITAVISTA ASI- OISTA JA NOUDATETTAVISTA MENETTELYTAVOISTA

Taustaa

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työ- paikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työntekijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut eh- dot.

Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sai- raudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kykenee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.

Korvaavan työn määritelmästä

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyyden aikana.

Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä

Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina vapaa- ehtoista.

Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Korvaa- van työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tutustumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Xxxxxxxxx ja sen heikentämän työkyvyn huo- mioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jak- saminen ja ammatillinen osaaminen.

Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninaisempia työ- paikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Työyh- teisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työhön ennalta. Työ- paikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja koulutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtäviksi.

Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämisestä. Tar- jottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön ammattitaito ja kokemus riit- tävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä on huomioitava,

että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt mahdollisuuksia korvaavan työn tekemiseen.

Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissaoloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Korvaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työterveyshuolto, joka on pe- rehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvitykset). Työpai- kan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen poistaminen ovat osa työpaikan normaalia toimintaa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedusta- jien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työntekijällä on täysimääräi- nen oikeus lakisääteisiin kuntoutustoimenpiteisiin.

Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä terveyden- tilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaavaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea tarkoin suun- nitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaa- miseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Vastaanottokäynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaavasta työstä”, johon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työterveyslääkärin yh- teydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työntekijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta

Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten poissa- olojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn ylei- siä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yh- teistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorgani- saation ja henkilöstön kanssa.

Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhteydessä huomi- oon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:

Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä

Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt-menette- lyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koskevat yleiset peri- aatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Tiedottaminen

Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsitelty yh- teistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, tiedote- taan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintata- vat ja säännöt.

Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen

Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammatti- taitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn tekemi- seen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta.

Perehdyttäminen

Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukaisesta pe- rehdyttämisestä.

Tasapuolinen kohtelu

Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.

Työkyvyn varmistaminen

Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työ- paikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkärin määrittelemän ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tukeminen ja paluu omaan työhön.

Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sairaus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toipumista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on kuvattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.

Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seurannasta.

Työntekijän suostumus

Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaarantua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemiseen. Vastaavasti menetellään työnan- tajan tarjoaman koulutuksen osalta.

Työnantajan vastuu

Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.

Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta, mikäli työtä on tarjolla.

Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin tehtäviin. Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämisestä. Työntekijän vastuu

Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esimiehen kanssa korvaavasta työstä.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mahdolli- suudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää halukkuutensa korvaavaan työhön.

Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä tapahtuu muutoksia.

Yksityisyyden suoja

Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.

Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koskevat yksi- tyiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuuluvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauksessa. Työnantajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.

Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat samat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työter- veyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liittyviä tietoja työnantajalle kor- vaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuollon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotettuun korvaavaan työhön. Työterveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyttömyydestä.

Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha

Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.

Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.

Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sairaus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapaturma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat ilmoitusvelvolli- sia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairaus- poissaolon osalta korvaavan työn mahdollisuus on selvitettävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).

Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja ol- tava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.

Työmatkat

Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työtä ar- vioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaikutus työmatkojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkuminen, mikäli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai –esteitä.

Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mahdollisesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.

Tapaturmatilastointi

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekeminen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapatur- maluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauksiin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asianmukaisesti.

Järjestelmän toimivuuden seuranta

Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on toteutunut. Seu- ranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko korvaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja palautetiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuojelutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.

Toimintamalli kaaviona

Alla on kuvattu toimintamalli kaaviokuvana tilanteessa, jossa selvitetään mah- dollisuutta korvaavan työn käyttämiseen.

LIITE 5: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välinen

TYÖAIKAPANKKISUOSITUS

SEKÄ

OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTEL- MÄSTÄ

1.1.2012

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Ammattiliitto PRO ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry sopivat seuraavista työaikapankkeja koskevista uudistetuista suosituksista sekä ohjeista pitkäai- kaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi.

Suositusten sekä ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista periaatteista, Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Suosituksen soveltamisala

Näitä suosituksia sekä ohjeita sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, PRO ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Korjaa- moalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työtekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsaus- alan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, Campusta Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja va- paita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaika- pankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittä- essä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 52 vii- kon tasoittumisjaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestelyjä. Eri asia on, että niihin liittyvät työaikajoustot voidaan sopia työaikapankin osatekijöiksi.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia määräyk- siä, jotka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtäessä. Vaikka työ- ehtosopimuksessa ei olisi työaikapankkia koskevia nimenomaisia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huomioon sopimusta teh- täessä.

Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaihta- misesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu joustavista työaikajärjestelmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.

Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työeh- toehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopimuk- sessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin

osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman sääs- täminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsää- dännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.

Työaikapankki lainsäädännössä

Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyysturva- lain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.

Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.

Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTurvaL 3 lu- vun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2 mom ja 6

luvun 4 § 2 mom sekä PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.

Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat eri- tyisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai ohjaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohallituksen lausun- nossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta edellytetään, että rahakor- vauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuksessa.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa- aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työai- kapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasaus- erät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä va- paa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaa- vaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakorvaukseksi katso- taan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aikaperus- teiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaikapankkia vähen- netään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta sääs- töstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tie- dot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettäväksi va- paa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia paikallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän al- kuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siirtyy työ- aikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttöjär- jestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuodelta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lainaus- mahdollisuuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomioon toi- minnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöre- surssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työai- kapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tulee arvioida ja täsmentää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankkijär- jestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.

Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sa- noen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esimerkiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu työaikapankin osateki- jäksi. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovittava jäl- jempänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa yrityskohtaisissa neuvotte- luissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ke- tään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaa- ehtoisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kan- nalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi yrityskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla ta- valla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpi- toon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä al- kaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämättä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaikapank- kikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hänen osal- taan

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjes- telmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjes- telyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tun- nit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaikapankkisal- dojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työsuh- teen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nollata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olen- nainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan pur- kaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöiden mahdollisista eroista järjestelmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toimivien henkilöiden osalta.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työai- kaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yrityskohtai- sissa työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työaikapankkisopimuksissa PALTA ry:n ja keskusjärjestöjen välisten työehtosopimusmääräysten sitä rajoittamatta.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritettava pe- rusosa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.

• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mukaisena.

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtä- mällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esimiehen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.

• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa

• Työaikojen lyhennyserät

5. Työaikapankin enimmäismäärät ja enimmäisajanjakso

Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainausmahdolli- suuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioi- tava, onko tarvetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puit- teissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollattava. Jos yritys- kohtaisessa työaikapankissa otetaan käyttöön edellä tarkoitettu enimmäisajan- jakso, on samalla sovittava siitä, että pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voi- daan korvata myös rahakorvauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajanjakson aikana.

Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liukuvan eli rullaavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nollata min- kään määräajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henkilökohtaiselle jatkuvalle saldolle jot- kin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylittää. Niiden tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaikapankkiin kertyneen saldon käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuudesta, että työnantaja sekä työntekijä voivat aina saada saldoa pienennetyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava määräajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen koke- musten myötä.

6. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suori- tettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perusteena ole- van rahapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräytymis- perusteesta.

Mikäli yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja, on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään.

7. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkan- maksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksetta- vaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapank- kia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta tai tavasta ole toisin sovittu.

8. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työn- tekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkivapaata pi- dettäessä.

9. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisim- man hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöl- listen tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja henkilöstöre- surssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia.

Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan

työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä so- pimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovelletaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mu- kaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan nol- lata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuh- teen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtosopimusten määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työtunnit tai

-päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaikapankin saldoa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muu- toin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pi- tuus on 7,50 tuntia, pidetty vapaapäivä vähentää saldoa saman verran.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työ- aikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta lasketta- essa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaa- tetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuosiloma, raskaus- ja vanhempainvapaa ja työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi varhen- taa raskaus- ja vanhempainvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suositellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

11. Vuosiloman ja lomarahan säästö työaikapankkiin

Jos työaikapankkiin säästetään vuosilomaa, se annetaan ja korvataan työaika- pankin sääntöjen mukaan.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomapäivää vastaava tuntimäärä on vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/6 työntekijän säännölli- sestä viikkotyöajan tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/5 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomarahan osuus on otettava huo- mioon siirron yhteydessä. Lomaraha voidaan maksaa normaalisti työntekijälle rahana tai säästää se työaikapankkiin, jolloin yhden vuosilomapäivän lomara- haa vastaa vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/12 viikon

tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/10 viikon tuntimää- rästä.

Vuosilomalisä maksetaan normaalisti myös työaikapankkiin siirretyn vuosilo- man osalta.

12. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestelmästä.

Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tilikauden päätty- essä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäessä.

13. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankkivapaa vä- hennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei koh- distu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkiva- paa-ajalta maksettava palkka on aina samanlaatuista palkkaa, josta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoinkin perii.

14. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yrityskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan aina myös muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompi- kumpi yrityskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapankkijär- jestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä sal- doa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo(+/-) rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työ- tai virkaehto- sopimusten mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

LISÄLEHTI 1:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

ry:n, Ammattiliitto PRO ry:n ja

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n

YLEISSOPIMUS 2012

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012

SISÄLLYS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ

.............................................................................................................................................1

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1

Soveltamisala 1

Soveltamisalan rajoitus 1

Perusoikeudet 1

Työnjohto-oikeus 2

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 2

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 2

Organisaatio- yms. muutokset 2

Lakiviittaukset 2

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 2

Kehittämistoiminta 2

Yhteistoiminnan toteuttaminen 3

Tyky-toiminta 3

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA- ORGANISAATIOT 3

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 3

Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 3

Luottamusmies 4

Valitseminen 4

Tehtävät 4

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 4

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 5

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 5

Työsuojeluasiamies 5

Työsuojelutoimikunta 5

3.3 Ilmoitukset 5

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 6

Vapautus 6

Ansionmenetyksen korvaaminen 6

4.2 Asema 7

Työsuhde 7

Toimitilat 7

Palkka- ja siirtosuoja 7

Ammattitaidon ylläpitäminen 7

Liikkeen luovutus 8

4.3 Työsuhdeturva 8

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 8

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 9

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 9

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 10

Työaikakirjanpito 10

Tietojen luottamuksellisuus 10

Säädökset 10

Yritystä koskevat tiedot 10

Salassapitovelvollisuus 10

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 11

7 KOULUTUS 11

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 11

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 12

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 13

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 13

9.1 Yleistä 13

9.2 Alihankinta 14

9.3 Vuokratyövoima 14

Vuokratyön käyttö 14

Soveltamisohje 14

Tiedonsaanti 14

10 TOISIN SOPIMINEN 14

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 15

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 15

1 § Soveltamisala 15

2 § Irtisanomisen perusteet 16

3 § Työnantajan ja työntekijän noudatettavat irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 17

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 18

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 19

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 19

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 19

7 § Soveltamisala 19

8 § Irtisanomisen toimittaminen 19

9 § Työntekijän kuuleminen 19

10 § Tuomioistuinkäsittely 19

11 § Välimiesmenettely 20

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 20

13 § Korvauksen määrä 20

III LOMAUTUS 21

14 § Lomauttaminen 21

15 § Ennakkoselvitys 21

16 § Lomautusilmoitus 21

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 24

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 24

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 25

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 25

20 § Seuraamusjärjestelmä 25

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, AMATTILIITTO PRO RY:N

JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMI- SESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan osana PALTA ry:n sekä JHL ry:n, PRO ry:n ja YTN ry:n välisiä seuraavia työehtosopimuksia: Paltan erityisalojen työehtosopimuk- seen (EPA-TES) perustuvat yrityskohtaiset työehtosopimukset, Luotsausalan työehtosopimus, Losseja koskeva työehtosopimus, Campusta Oy:n työehtoso- pimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:n työehtosopimus ja Suomen siemenperuna- keskus Oy:n työehtosopimus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.

Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n Paltan erityisalojen (EPA-sektori) jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovel- letaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoimintaa koskevia määräyksiä.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perus- taa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edusta-

jien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty la- eissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimus- määräyksille.

Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jä- senten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdol- lisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mai- nittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopi- muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuo- tantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn si- sällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdolli- suus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Ke- hittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työ- suojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuo- lisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityk- sen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yri- tyksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa oh- jeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallis- tuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä ‌‌

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöiden vä-

listen neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen.

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yk- sityiskohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosapuolen rekisteröi- tyjen alayhdistysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.

Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosa- puoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toi- mialueensa olosuhteisiin.

Valitseminen

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja va- raa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuk- sen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liitty- vissä kysymyksissä.

Henkilöstön edustaminen muutosneuvotteluissa

Soveltamisohje: Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla oleva työntekijä on edustet- tuna muutosneuvotteluissa yritykseen valitun luottamusmiehen tai luot- tamusmiesten toimesta, jos henkilöstöryhmä ei ole valinnut omaa hen- kilöstönedustajaa.

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset ‌

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työn- tekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mu- kaisesti.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu

Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelupäälli- kön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuojeluvaravaltuu- tettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtä- vät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoi- dettavaksi.

Työsuojeluasiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin, mitä kohdan

3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuo- jeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden kä- sittelyyn ja toteutukseen.

Työsuojelutoimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.

Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa var- ten perustetaan työsuojelutoimikunta.

3.3 Ilmoitukset ‌

Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vas- taavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmiehistä, va- ramiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai

työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luotta- musmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuo- jeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja heidän kanssaan.

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖ- SUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen ‌

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työs- tään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamie- hellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttä- mään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada ti- lapäisesti vapautus työstä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajan- käytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi- sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilös- tön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoi- mikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jä- sen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen kor- vaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta

laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikau- den keskituntiansion mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu ansionmene- tyksen korvaamisesta muulla tavalla.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan va- pautetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti taikka palkkaus to- detaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.2 Asema ‌

Työsuhde

Toimitilat

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle an- nettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjes- tysmääräyksiä.

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnan- taja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovi- taan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Täl- lainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yri- tyksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän

ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäi- syytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluot- tamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen koh- dassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikau- den päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva ‌

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hä- nelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työ- sopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hä- nelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnte- kijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai kä- sitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita ar- vioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti

Jälkisuoja

ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaeli- melle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua tode- tuksi.

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hä- nen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso- pimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työs- kentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy- tyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet ‌

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluotta- musmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopi- muksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pääluotta- musmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausi- ansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimieli- syystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittä- miseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuo- dessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alka- misajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos- kevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryh- män työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamus- miehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ul- kopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukai- sesti laadittuun luetteloon.

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työ- suojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tar- peelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoiminnasta yri- tyksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätös- tiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edusta- jien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työn- tekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopi- muksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjestää työpai- kalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla va- kiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jä- senilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mai- nitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen ko- kousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työn- tekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai tiedottei- den julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostiviestin ja il- moitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 KOULUTUS

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus ‌

Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sellaista työntekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnantaja antaa tai johon työnantaja lähettää työn- tekijän.

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulu- tusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysy- mykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistu- misesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tä- män kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulutuk- sen ja yhteisen koulutuksen osalta

Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin asianomaisessa

työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan määräytymi- sestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, kor- vataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustan- nuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranai- silla kustannuksilla tarkoitetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoittumiskustannusten ja ruokai- lukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edel- lyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat ‌

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuo- tannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnite- tään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluot- tamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia va- paan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mil- loin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vä- hintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osal- listumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä ni- menomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukai- sesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta

Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja luot- tamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuutetulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työsuojeluasiamie- helle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäsenille ja yh- teistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämän koulu- tuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamus- miestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosas- ton puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.

Document Metadata

Table of Contents

Campusta Oy:n työehtosopimus

Document Metadata