Common use of Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Clause in Contracts

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet. Sipilän hallituksen hallitusohjelman ja hallituksen esitysten sekä päätösten mukaan suunnitteilla on merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen ja opetuk- sen digitalisointiin. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaan. Strategisena toimialan omana hankkeena on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseen. Kaikkien palvelualueiden oppi- misympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVT-toimenpideohjelma ja digitalisointia tuetaan hallinnossa. Tukea toteuttaa IT-palvelut ja TOP-keskus pääasiassa. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja vaihtaminen. Tiedolla johtamisen kehittäminen Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palvelui- hin. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnan, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaa. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimesta, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja joitakin yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksia. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenoja, mikäli palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheille. Vaihtoehto olisi, että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmak- suihin. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntää, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseen.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet. Sipilän hallituksen hallitusohjelman Turun kaupungin kehittämisen lähtökohtana toimivat Turku 2029 –kaupunkistrategian visio, toimintalupaukset ja hallituksen esitysten päämää- rät sekä päätösten mukaan suunnitteilla strategisten ohjelmien linjaukset. Strategiset ohjelmat sisältävät yhteensä 41 linjausta. Turun sijainti joen, meren ja saariston äärellä tarjoaa ainutkertaisen vetovoimatekijän kaupungin kasvulle. Vetovoimaisuutta vahvistaa arvokas ja monimuotoinen luonnonympäristö sekä Suomen vanhimman kaupungin historiallinen rakennettu ym- päristö. Näitä vahvuuksia hyödyntäessään kaupunki kantaa vastuunsa niin luonnon kuin kulttuuriympäristönkin säilymises- tä. Kaupungin toiminnan päämääränä on merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen kaupunkilaisten kestävä hyvinvointi. Väestön ikääntyminen, työttömyys, hyvinvointiin liittyvien ongelmien kasaantuminen ja opetuk- sen digitalisointiinresurssien oikea kohdentaminen ovat esimerkkejä toimintaympäristöön liittyvistä haasteista, joiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintatapojen muutosta. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaan. Strategisena toimialan omana hankkeena Kaupungin palvelurakennetta on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseen. Kaikkien palvelualueiden oppi- misympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVT-toimenpideohjelma ja digitalisointia tuetaan hallinnossa. Tukea toteuttaa IT-palvelut ja TOP-keskus pääasiassa. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja vaihtaminen. Tiedolla johtamisen kehittäminen Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palvelui- hin. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnan, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaa. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimesta, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja joitakin yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksia. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenoja, mikäli palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheille. Vaihtoehto olisimuutettava siten, että muutoksia ei toteuteta kallis erityistyö ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna korjaava työ vähenevät ja toimintaa suunnataan mahdollistavaan ja ehkäisevään työhön. Palvelumuotoilulla parannetaan erityisesti paljon palveluja käyttävien palveluketjuja. Kun investoidaan oikealla ta- valla ehkäiseviin, tarpeenmukaisesti monialaisiin ja yhteen sovitettuihin palveluihin, syntyy sekä hyvinvointihyötyjä että ta- loudellisia säästöjä. Palvelut järjestetään vaikuttavien palveluketjujen avulla siten, että asiakaspalvelu on toiminnan keskiössä. Palveluja toteu- tetaan kiinteässä ja laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, jonka tukena on laadukkaat ja joustavat yritys- ja innovaatiopalvelut. Pa- ras tapa hoitaa työllisyyttä on kehittää ja tukea yritysten syntyä, kilpailukykyä ja kasvua, jolloin työvoimalle syntyy aitoa ja pysyvää kysyntää. Turun logistinen sijainti EU:n TEN-T (Trans European Network) runkoverkossa ja osana Tukholmasta, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvalla kasvuvyöhykkeellä tarjoaa kaupungille mahdollisuudet kehittyä merkittävänä logistisena solmukohtana. Turun erityisenä vahvuutena ovat laadukkaat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset. Ne tukevat kaupungin oman tuotannon asiakasmak- suihinjatkuvaa uudistumista luomalla pohjaa laaja-alaiselle osaamiselle ja luovuudelle. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntääTurun 40 000 opiskelijaa ovat merkittävä potentiaali kaupungille ja sen yrityksille. Matkailu- ja kongressikaupunkina kehittymisen näkökulmasta Turun historia, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseen.kulttuuripalvelut, tapahtumatoiminta, saaristo, merellisyys ja joki ovat merkittäviä vetovoima- ja elinvoimatekijöitä. Kaupungin uudistumisen lähtökohtana ovat toiminnan läpinäkyvyys ja tietoon perustuva johtaminen, joita tuetaan ajanmu- kaisilla tietojärjestelmillä. Tämän vuoksi kaupunki haluaa tuntea asukkaansa ja asiakkaansa paremmin. Keskeisiä element- tejä tuottavuuden parantamisessa ovat lisäksi kaupungin tilojen käytön tehostaminen, aktiivinen omistajaohjaus ja tukipal- velujen tuotteistaminen. Yhteiset pelisäännöt varmistavat kaupungin voimavarojen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käy- tön. Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajan- käytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdolli- suuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Uudistamalla palveluja laajalla innovaatioyhteistyöllä avoimuuden periaatteita noudattaen kaupunki edistää myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelumuotojen syntymistä. Jotta kehittäminen olisi tehokasta, tarvitaan kaupunkitasolla yhteisiä menetelmiä ja työvälineitä, joilla kehittämistä hallitaan. Aktiivinen rakentaminen, joka tarkoittaa sekä määrätietoista uudisrakentamista, että täydennysrakentamista, on aina ollut eräs kasvavan kaupungin tunnusmerkeistä. Kaupungin kehittäminen laajoina kokonaisuuksina tukee elinkeinoelämän kil- pailukykyä ja asukkaiden viihtyvyyttä. Ilmastotietoinen kaupunkikehitys edellyttää entistä kestävämpää rakentamistapaa ja uudenlaista innovatiivisuutta kaikessa toiminnassa aluesuunnittelusta korjausrakentamiseen. Tämän ymmärryksen ja osaamisen arvo korostuu tulevaisuuden yhdyskuntarakennetta luotaessa. Kehittämismalli Turun kaupungissa kehittäminen perustuu kaupungin kehittämismalliin (Kh 29.9.14, § 368). Peruskaupunki noudattaa ke- hittämismallia kaikessa kehittämisessä. Strategiaa toteutetaan pääosin hankkeina ja projekteina. Merkittävimmät hankkeet ja projektit nostetaan toimialojen ja konsernihallinnon strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin. Kehittämismalli yhtenäistää kehittämiseen liittyvät käsitteet, rakenteet ja työtavat. Kehittämismalli sisältää sekä kehittämis- kokonaisuuden johtamisen (=salkunhallinta) että yksittäisen projektin johtamisen (=projektinhallinta). Jokainen hanke ja projekti sijoitetaan kaupungin strategiarakennetta mukailevaan salkkuun tai toimialan salkkuun. Kehit- tämissalkkua ohjaa nimetty salkunomistaja ja salkun ohjausryhmä. Kehittämismallin käytössä hyödynnetään ThinkingPort- folio –salkunhallintavälinettä. Kaupungin kärkihankkeet

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet. Sipilän hallituksen hallitusohjelman Edellä mainittujen toimintaympäristön laajempien muutosvoimien lisäksi vuoden 2021 suunnitteluun vaikuttaa voimakkaasti korona-pandemien aiheuttama poikkeustila. Jatkossa haasteena ei olekaan vain toimintaympäristöanalyysin kaltainen tulevaisuuden ennakointi ja hallituksen esitysten sekä päätösten mukaan suunnitteilla riskeihin varautuminen, vaan olennaisempaa on merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen kyky toimia yhteis- työssä ja opetuk- sen digitalisointiin. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaan. Strategisena toimialan omana hankkeena on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseen. Kaikkien palvelualueiden oppi- misympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVT-toimenpideohjelma reagoida joustavasti ja digitalisointia tuetaan hallinnossa. Tukea toteuttaa IT-palvelut ja TOP-keskus pääasiassa. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja vaihtaminen. Tiedolla johtamisen kehittäminen Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palvelui- hin. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnan, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaa. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimesta, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa ja joitakin yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksiaketterästi ennakoimattomien muutosten edessä. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenojapandemiatilanne ja rajoitukset jatkuvat, mikäli palveluseteli halutaan nuorisopalveluilla pitää todellisena vaihtoehtona perheilleolla valmius ke- hittää ja valmistella uudenlaisia vapaa-ajan toimintamuotoja, joita voidaan toteuttaa ilman lasten ja nuorten joukkokokoontumisia ja fyysisiä kohtaamisia. Vaihtoehto olisiUusia nuoriso- työmuotoja on järkevää kehittää laajalla yhteistyöllä yli seutukunta- ja maakuntarajojen. Niin kutsutun korona-ajan toiminnasta on nuorisopalveluissa opittu seuraavaa: • Korona-aikana toteutettujen uusien digitaalisten ja jalkautuvien työmuotojen sijoittaminen olemassaolevaan palveluverkkoon ja työarkeen on vaikeaa. Nykyisen kaltainen keskitetty suunnittelu ja resurssien ohjaus sekä jäykkä organisaatiorakenne hankaloittavat sisäistä yhteistyötä, että muutoksia ei toteuteta nopeiden kokeilujen toteuttamista sekä palvelujen joustavaa kohdentamista. Jatkossa kiinnitetään enemmän huomiota ketterään ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmak- suihinmuutoksiin kykenevään tiimityöhön, digi-palveluiden innovointiin ja kokeiluihin, nuorten osallistumiseen palvelukehitykseen sekä hybridi-työtapojen ja areenoiden edelleen kokeiluun ja kehittämiseen. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntää• Nuorisotyö ammatillistuu voimakkaasti ja sen kasvatuksellinen rooli vahvistuu. Tätä myötä nuorisotyöntekijöille asetetaan entistä korkeampia osaamis- ja koulu- tusvaatimuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisedellytysten edistämiseen sekä henkilökunnan digi-työvälineiden ja osaamisen uudistamiseen. • Kohdentuva ja yksilöllinen työ todennäköisesti korostuu tulevaisuudessa. Nuorisopalveluissa tullaan korostamaan kohtaamisen laatua • Nuorten suurimpia hyvinvoinin uhkia ovat koettu yksinäisyys, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseenepävarmuus tulevaisuudesta, ilmasto-/korona-ahdistus sekä mielenterveysongelmat. Kompleksisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyöverkostoa ja sen aktiivista vahvistamista. Toimintaympäristöanalyysin ja korona-ajan oppien pohjalta nuorisopalveluiden tulevaksi muutosvisioksi on muotoiltu ”Nuorista aktiivisia toimijoita ja nuo- risopalveluista ketterä verkosto”. Tätä tukeviksi strategisiksi painopisteiksi on määritelty: • Viihdyttämisestä kasvun tukemiseen ja syvempiin kohtaamisiin • Nuoret mukaan ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin • Yksilöstä yhteisöön • Seinien sisältä nuorten luo uusilla, luovilla ja monipuolisilla työtavoilla Nämä painopisteet tarkentavat aiemmin kuvattuja lautakunnan määrittämiä painopisteitä ja auttavat nuorisopalveluita vastaamaan voimakkaasti muuttu- neetn toimintaympäristön haasteisiin. Kukin nuorisopalveluiden neljästä yksiköstä on lisäksi asettanut vuodelle 2021 omia tavoitteitaan, jotka on tarkemmin kuvattu yksiköiden palvelutuotantoso- pimuksissa.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet. Sipilän hallituksen hallitusohjelman ja hallituksen esitysten sekä päätösten mukaan suunnitteilla Hallituskauden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksessa ja opetuk- sen digitalisointiinopetuksen digitalisoinnissa. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin muutosproses- sin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaan. Strategisena toimialan omana hankkeena on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseen. Kaikkien palvelualueiden oppi- misympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVT-toimenpideohjelma ja digitalisointia etenemistä tuetaan hallinnossamyös hallinnosta käsin. Tukea toteuttaa IT-palvelut ja TOP-keskus pääasiassa. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja vaihtaminenPerusopetusta koskeva pääte- laiteprojekti päättyy vuoden 2019 lopussa. Muita strategisia painopisteitä ovat: • Toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistäminen. • Tiedolla johtamisen kehittäminen kehittäminen. • Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi tukevaksi. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa iltapäivätoiminnassa keskeisenä tavoitteena on kehittää yhteistyötä perusopetuksen kanssa palveluntuottajasta riippumatta. Toimialalla osallisuuden kokemuksen lisääminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palvelui- hin. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnan, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaa. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseenterveelliset elämäntavat ovat painopisteitä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvuapalveluohjauksessa varmistetaan yhteistyössä yksiköiden johtajien kanssa kunnallisten varhaiskasvatuspaikkojen tehokas täyttö, noudattaen annettuja ohjeita ja tehtyjä päätöksiä. Palvelukapasiteetin laajeneminen Yksityisen varhaiskasvatuksen toiminnan kehityksen ohjauksessa ja seurannassa painopiste on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimestalapsen saaman tuen varmistamisessa. Edelleen jatketaan työtä varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa samalla huomioidaan uusi lainsäädäntö. Jatketaan toimintavuonna 2019-2020 5-vuotiaiden osittain maksutonta varhaiskasvatus –kokeilua. Valmistellaan toimialan yhteisen hallinnon ja joitakin yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksia. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenojayhteisten palveluiden kokoaminen yhdeksi palvelualueeksi, mikäli palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheillehallintouudistus toteutuu, vuoden 2020 alusta lukien. Vaihtoehto olisi, että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmak- suihinHallintouudistus toteutettu 1.8.2019 mennessä. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntää, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseenAsia otetaan huomioon myös TAE 2020 valmistelussa. Tiloista vastaavat henkilöt siirretty Tilapalvelukeskukseen 1.4.2019.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet. Sipilän hallituksen hallitusohjelman ja hallituksen esitysten sekä päätösten mukaan suunnitteilla Hallituskauden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuksessa ja opetuk- sen digitalisointiinopetuksen digitalisoinnissa. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin muutosproses- sin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaan. Strategisena toimialan omana hankkeena on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseen. Kaikkien palvelualueiden oppi- misympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVT-toimenpideohjelma ja digitalisointia etenemistä tuetaan hallinnossamyös hallinnosta käsin. Tukea toteuttaa IT-palvelut ja TOP-keskus pääasiassa. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen ja vaihtaminenPerusopetusta koskeva pääte- laiteprojekti päättyy vuoden 2019 lopussa. Muita strategisia painopisteitä ovat: • Toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistäminen. • Tiedolla johtamisen kehittäminen kehittäminen. • Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi tukevaksi. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa iltapäivätoiminnassa keskeisenä tavoitteena on kehittää yhteistyötä perusopetuksen kanssa palveluntuottajasta riippumatta. Toimialalla osallisuuden kokemuksen lisääminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palvelui- hin. Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnan, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaa. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä on kasvanut. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseenterveelliset elämäntavat ovat painopisteitä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvuapalveluohjauksessa varmistetaan yhteistyössä yksiköiden johtajien kanssa kunnallisten varhaiskasvatuspaikkojen tehokas täyttö, noudattaen annettuja ohjeita ja tehtyjä päätöksiä. Palvelukapasiteetin laajeneminen Yksityisen varhaiskasvatuksen toiminnan kehityksen ohjauksessa ja seurannassa painopiste on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimestalapsen saaman tuen varmistamisessa. Edelleen jatketaan työtä varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen varmistamiseksi, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa samalla huomioidaan uusi lainsäädäntö. Jatketaan toimintavuonna 2019-2020 5-vuotiaiden osittain maksutonta varhaiskasvatus –kokeilua. Valmistellaan toimialan yhteisen hallinnon ja joitakin yksikköjä on jouduttu sulkemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksia. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenojayhteisten palveluiden kokoaminen yhdeksi palvelualueeksi, mikäli palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheillehallintouudistus toteutuu, vuoden 2020 alusta lukien. Vaihtoehto olisi, että muutoksia - Hallintouudistusta ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmak- suihinole toteutettu 2019 loppun mennessä. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntää, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseenTiloista vastaavat henkilöt siirretty Tilapalvelukeskukseen 1.4.2019.

Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet. Sipilän hallituksen hallitusohjelman Sosiaali- ja hallituksen esitysten terveyspalveluiden kannalta oleellista on pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin luomalla puitteet hy- vinvoinnille, lisäämällä tuottavuutta ja ehkäisevää työtä sekä päätösten mukaan suunnitteilla parantamalla palveluiden kohdentuvuutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palveluprosessien kautta. Tämä vaatii uudenlaista ja laajempaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen sekä avopalveluiden osuuden kas- vattamiseen. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan sekä osallistumista omien palveluidensa suunnitteluun lisätään. Hy- vinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1) Asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen Asiakastarpeen muutokset: Työikäisistä useampi kuin joka neljännes kokee työkykynsä heikentyneeksi ja suurimmista kaupungeista yleisimmin Turussa ihmiset kokevat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (42%). Sairasta- vuusindeksien perusteella turkulaisten ongelmat ovat korostuneesti mielenterveyden puolella ja mielenterveysindeksi 145 on merkittäviä muutoksia erityisesti varhaiskasvatukseen suorastaan hälyttävä. Terveyden kannalta huolestuttavaa on myös ylipainon lisääntyminen ja opetuk- sen digitalisointiinsuuri vapaa- ajallaan liikuntaa harrastamattomien määrä. Toimialan hallinto johtaa muutosprosessin läpiviemisen toimialalla sovittamalla ne kaupungin strategiaanPositiivisena kehityksenä voidaan nähdä alkoholiperäisten sairauksien määrän lievä väheneneminen. Strategisena toimialan omana hankkeena Vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittämisen kannalta tärkeimpiä painopisteitä ovat niin somaattisten sairauksien kuin mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien osalta: perustason palveluiden vahvistaminen, sairaalatoimintojen kehittäminen (varhainen hoidon aloitus, lyhyemmät hoitoajat, akuutti- hoidon jälkeisen kuntoutuksen kehittäminen) ja paljon palveluita käyttävien palveluiden integraatio. Päihdeongelmien hoidossa kriittinen vaihe on tarkoitus panostaa erityisesti perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisoimiseensiirryttäessä laitoshoidosta kotiin. Kaikkien palvelualueiden oppi- misympäristöjen digitalisoimisen etenemisen tueksi päivitetään toimialan TVTTällöin tapahtuu herkästi putoamista palveluiden piiristä, mikäli perustason palvelut eivät riitä vastaamaan palvelutarpeeseen tai osaaminen ei ole riittävää. Uudet teknologiat li- säävät omahoidon mahdollisuuksia. 2) Xxxxxx, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin. Lastensuojelun palvelurakenne uudiste- taan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi. Asiakastarpeen muutokset: Lapsiperheet tarvitsevat toimivia, kattavia ja helposti saavutettavia peruspalveluja. Kun tu- kea tarvitaan, avun on oltava saatavilla. Oikeaan aikaan saatu ja oikea ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki on tehokas- ta. Uuden sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu on tärkeä tukimuoto. Varhaisen tuen saatavuutta ja palveluohjausta on parannettava – myös puhelin- ja e-toimenpideohjelma palveluina. Palvelujen on pystyttävä nykyistä paremmin vastaamaan lasten, nuorten ja digitalisointia tuetaan hallinnossaperheiden yksilöllisiin ja myös ikäryhmäkohtaisiin tarpeisiin. Tukea toteuttaa ITPalveluiden vaikuttavuus vaatii moniammattilista yhteistyötä, uusia työmuotoja, jalkautumista ja asiantuntijatuen viemistä peruspalveluihin. Kolmannen sektorin palvelu- ja on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Myös uusia kumppanuuksia tarvitaan, tästä Vamos-palvelut yhteistyö on esimerkki. Lasten, nuorten ja TOPlapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden palveluketju täytyy avata, resurssi- ja työnjako selkeyt- tää vastaamaan nykyistä paremmin tarvetta. Lastensuojelun palvelu- ja kustannusrakenne vaatii oikaisemista, jotta re- sursseja on käytettävissä riittävästi varhaisen tuen ja avohuollon palveluissa. Perhehoidon lisääminen on edelleen si- jaishuollon suuri haaste. Rakenteen lisäksi myös toiminta vaatii kehittämistä. Erityisesti murrosikäisten kanssa työsken- telyyn tarvitaan uusia keinoja. Jälkihuollossa tuetun asumisen TALK-keskus pääasiassamalli on osoittautunut toimivaksi ja taloudellisesti järkeväksi. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uudistaminen Toiminnan pysyvyys varmistetaan. On aivan oleellista vaikuttaa mielenterveyden häiriöistä ja vaihtaminenpäihdeongel- mista sairastavien perheiden vuorovaikutukseen silloin kun lapset ovat pieniä. Tiedolla johtamisen kehittäminen Hallinnon uudistaminen uutta kaupungin perustehtävää tukevaksi Perusopetuksen aamu- Tarpeen ja iltapäivätoiminta hallinnointi siirretään kokonaisuudessa toimenpiteiden tulee kohdata toisensa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 3) Tuetaan ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden osallisuutta ja toimintakykyä sekä hyvinvointitoimialalta että perusopetuksen palvelualueelta yhteisiin palvelui- hinkehitetään palvelurakennetta avo- palvelupainotteisemmaksi Asiakastarpeen muutokset: Xxx 65-vuotiaiden määrä kasvaa ja lisäksi yli 85-vuotiaiden väestöosuuden kasvu aiheuttaa palvelutarpeen kasvua (2013 lopussa 85-vuotta täyttäneistä säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä oli 53%). Muutos koskee lähinnä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten aamu- Ihmiset kuitenkin säilyvät terveinä ja iltapäivätoimintaahyväkuntoisina entistä pidempään. Sivistystoimiala tuottaa jatkossa kyseisten lasten kesätoiminnanMuistisairauksien ilmaantuminen on siirtynyt hiukan myöhempiin ikäluokkiin, mutta laskuta palvelusta hyvinvointitoimialaakoska väestö elää pidempään, kokonaisuudessaan muistisairaiden määrä on merkittä- västi lisääntynyt. Ikäluokkien kasvaessa iltapäivätoiminnankysyntä Tämä lisää palvelujen tarvetta absoluuttisessa määrässä mitattuna. Myös dementia kuolinsyynä on kasvanutli- sääntynyt 2,6-kertaisesti 20 vuodessa. Lisäksi lähikouluperiaate Syöpätaudit, liikalihavuus ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Turkulaisten 70-vuotiaiden tutkimuksessa havaittu diabeteksen yleistyminen ja keskimääräisen verensokeritason nousu 20 vuoden takaiseen verrattuna enteilevät merkittävästi isompia kustannuksia diabeteksen oheissairauksien ja pitkäaikaishoidon osalta kuin parikymmentä vuotta vanhemmassa ikäryhmässä. Diabeteksen yleistyminen ikäihmisillä lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Varhaiskasvatuksen osalta palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Palvelukapasiteetin laajeneminen on lähinnä tapahtunut yksityisten palveluntuottajien toimestalaitos- hoitoon joutumisen riskiä, koska kaupungin rakennushankkeet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa diabeetikot joutuvat pysyvään laitoshoitoon keskimäärin muuta väestöä nuorempina. Elinajan odotteen pidentyminen puolestaan voi pidentää kallista sairastelu- ja joitakin yksikköjä raihnaisuusvaihetta. Ikäihmisten palve- luiden kannalta oleellista on jouduttu sulkemaantukea ihmisten omaa aktiivisuutta ja toimintakykyä palveluohjauksella ja kattavilla ehkäise- villä palveluilla. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin suunnitellaan valtakunnan tasolla muutoksiaPalveluiden tuottamisessa hyödynnetään vapaaehtoistyötä, kolmatta sektoria sekä yksityisiä palvelun- tuottajia entistä laajemmin. Mikäli muutokset toteutuvat ne lisää palvelusetelimenoja, mikäli palveluseteli halutaan pitää todellisena vaihtoehtona perheilleOmassa palvelutuotannossa jatketaan toiminnan tehostamista ja kehittämistä. Vaihtoehto olisi, Palvelura- kenteen muutosta edistetään sekä vanhus- että muutoksia ei toteuteta ja asiakasmaksut muuttuvat huomattavasti suuremmiksi verrattuna kaupungin oman tuotannon asiakasmak- suihinvammaispalveluiden puolella. Asiakasmaksujen muutos lisännee palvelujen kysyntää, mikä osaltaan lisää paineita palveluohjaukseen.Koko toimialan kannalta tärkeitä kehittämisalueita ovat: