TYÖAIKAJÄRJESTELYT Mallilausekkeet

TYÖAIKAJÄRJESTELYT. 2.1 Uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön, ellei paikallisesti toisin sovita.
TYÖAIKAJÄRJESTELYT. Maataloustyöntekijöiden työaikojen, yö- työn ja lepoaikojen tulee olla kansallisen lainsäädännön ja määräysten tai työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia.
TYÖAIKAJÄRJESTELYT a) Enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa Paikallisesti voidaan sopia, että päivittäinen työaika on enintään 10 tun- tia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Työajan on tasoituttava enintään 26 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Pai- kallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Paikallisessa sopimuksessa on sovittava • työajan tasoittumisjaksosta • säännöllisen työajan enimmäismäärästä • poikkeavien työaikojen korvaamisesta siltä osin kuin poiketaan 15 §:n määräyksistä • tasaisesta palkanmaksusta, mikäli palkka sovitaan maksettavaksi siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa • millä aikavälillä työntekijälle annetaan tieto tasoittamattomista tun- neista. Tieto on annettava vähintään tasoittumisjakson puolivälissä sekä tasoittumisjakson päättyessä. Työajan tasoittumista laskettaessa säännölliseksi työajaksi lasketaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. b) Enintään 12 tuntia päivässä ja/tai yli 50 tuntia viikossa Paikallisesti voidaan poikkeuksellisesti sopia, että päivittäinen työaika on enintään 12 tuntia ja/tai viikoittainen työaika yli 50 tuntia. Työajan on tasoituttava enintään 26 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Työnantajan tulee lähettää paikallinen sopimus molemmille liitoille vah- vistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös, vahvistavatko ne sopimuk- sen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä. Kyse on vuorotyöstä, mikäli työtä tehdään kahdessa vuorossa ja vuorot vaihtuvat säännöllisesti. Edellytyksenä on, että työvuorot ovat peräkkäin, menevät enintään yhden tunnin päällekkäin tai niiden välissä on enin- tään yhden tunnin tauko. Jälkimmäiseltä vuorolta maksetaan 15 §:n mukaista iltavuorolisää. Kello 23–06 maksetaan kuitenkin iltavuorolisän sijaan 15 §:n mukaista yötyölisää, ellei paikallisesti toisin sovita. Työajan tasoittumista laskettaessa säännölliseksi työajaksi lasketaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Paikallisessa sopimuksessa on sovittava • työajan tasoittumisjaksosta • säännöllisen työajan enimmäismäärästä • poikkeavien työaikojen korvaamisesta siltä osin kuin poiketaan 15 §:n määräyksistä • ...
TYÖAIKAJÄRJESTELYT. 58. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt 38 59. § Työvuorojen pituus ja jakaminen 39 60. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 40
TYÖAIKAJÄRJESTELYT. Työaikajärjestelyt tai muu mahdollisuus vaikuttaa itse paremmin omaan ajankäyttöönsä nähtiin edel- lytyksenä hoivan antamiselle. Eläkkeelle jäänti nähtiin useassa vastauksessa sellaisena hetkenä, jolloin voisi osallistua aktiivisemmin läheisen tai vapaaehtoistyönä muun apua tarvitsevan hoivaan. Toisaalta pelättiin kuitenkin sitä, että oma terveys tai toimintakyky olisi siinä vaiheessa jo heikentynyt. ”Jos työnantaja hyväksyy sen työvuorojärjestelyin.” Nainen, 48 v. ”Ehkä eläkkeellä, jos olen terve ja energinen.” Nainen, 55 v. Avun antamista estäviä tekijöitä Avun antamisen esteinä nähtiin erilaisia tekijöitä, jotka luokittelin kuuteen pääluokkaan: 1. työssäkäynti 2. omien pienten lasten hoito 3. oma heikentynyt terveys tai ammattitaidon puute
TYÖAIKAJÄRJESTELYT. Joustovapaa‌

Related to TYÖAIKAJÄRJESTELYT

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Koeaika Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä lukien enintään 4 kuukauden koeaikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. 8 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä:

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Palkkausjärjestelmä 1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. 2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan. 3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet. Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin. Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset. 4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla: Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneet Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois- ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi teknillinen tutkinto.

  • Työaikapankki Työnantaja ja luottamushenkilö voivat sopia työaika- pankin käyttöönotosta yrityksessä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimer- kiksi • työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita • mahdollisia työajan lyhennysvapaita • liukuvan työajan kertymää • vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia • vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa ja talvilomaa sekä jo kertynyttä säästövapaata tai • vapaaksi vaihdettua lomarahaa. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimää- räistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaa- ta, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjes- telmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otet- taessa sovittu. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäi- sen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaika- lain mukaiset vanhentumisajat. Toimihenkilön palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomaker- tymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kerty- neet vapaat maksetaan rahana. Toimihenkilölle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamushenkilölle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyis- tä vapaista. Luottamushenkilö ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työnvähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista: • ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin • mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä, kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa • vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin • kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi • miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja • menettelytavoista toimihenkilön ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana • missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteiden mukaisesti vaihto suoritetaan • kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamushenkilön kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.