TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Rautatiealan työehtosopimus 1.3.2022 – 29.2.2024
Sisällysluettelo
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
1
14
1. § Työehtosopimuksen soveltamisala 14
15
5. § Työsuhteen alkaminen ja työsopimus 15
7. § Yleiset velvollisuudet 16
8. § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 16
9. § Määräaikainen työsopimus 16
10. § Työsopimuksen purkaminen tai purkautuneena pitäminen 16
3. LUKU | TYÖAIKA – TYÖAIKALAIN 5 §:N ALAINEN TYÖ
18
18
18
14. § Säännöllisen työajan pituus 18
15. § Säännöllisen työajan sijoittuminen 18
16. § Työviikon ja –vuorokauden alkaminen 18
19
17. § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 19
18. § Keskimääräinen työaika palkkaliitteessä 2 19
19. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt 20
23. § Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden työaikajärjestelyt 24
25
25. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 25
26
27
28. § Työajaksi luettava aika 27
29. § Matka-ajan lukeminen työajaksi 27
30. § Muu työajaksi luettava aika 27
28
31. § Päivittäinen lepoaika 28
33. § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä 29
30
34. § Työtuntijärjestelmän laatiminen 30
35. § Työtuntijärjestelmän muuttaminen 30
36. § Työvuoron muuttamisesta aiheutuva korvaus 30
31
37. § Työaikakorvausten laskeminen (Yksinkertainen tuntipalkka) 31
38. § Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi 31
39. § Vuorolisä- sekä ilta- ja yötyölisä 31
44. § Hälytysluonteinen työ 33
33
34
48. § Ylityön enimmäismäärät 34
50. § Poissaolon vaikutus ylityön korvaamiseen 35
51. § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa 35
35
52. § Asuntovarallaolo ja lähtöraha 35
36
54. § Osa-aikatyö ja vuosiloma 37
4. LUKU | TYÖAIKA - TYÖAIKALAIN 7 §:N ALAINEN TYÖ (JAKSOTYÖ)
38
38
38
56. § Säännöllisen työajan pituus 38
57. § Työviikko ja työjakso 38
38
58. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt 38
59. § Työvuorojen pituus ja jakaminen 39
40
60. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 40
40
62. § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä 41
41
63. § Työajaksi luettava aika 41
64. § Matka-ajan lukeminen työajaksi 41
65. § Muu työajaksi luettava aika 42
43
66. § Päivittäinen lepoaika 43
68. § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä 44
45
69. § Työtuntijärjestelmän laatiminen 45
70. § Työtuntijärjestelmän muuttaminen 45
71. § Työvuoron keskeyttämisestä, peruuntumisesta ja jakamisesta aiheutuva
46
72. § Työaikakorvausten laskeminen 46
73. § Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi 46
79. § Korvaus vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle ja korvaus työvuoron muuttamisesta 48
49
49
83. § Ylityön enimmäismäärät 49
85. § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen 50
86. § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa 50
51
51
89. § Osa-aikatyö ja vuosiloma 51
53
91. § Työkohtainen erikoislisä 53
92. § Tilapäiset muutokset työssä 54
94. § Muutokset palkkausperusteessa 54
95. § Palkan laskeminen poissaolon ajalta 55
96. § Palkanmaksun korjaaminen ja palkan vähentäminen 55
97. § Palkkaerittely ja jäsenmaksun periminen 55
6. LUKU | MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
56
99. § Matkakustannusten korvaaminen 56
101. § Muuttokustannusten korvaaminen 57
58
7.1 SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJAN PALKKA
58
102. § Oikeus sairausajan palkkaan 58
103. § Työsuhteen keston määräytyminen 59
104. § Työkyvyttömyyden osoittaminen 59
105. § Sairausajan palkan laskeminen 60
61
106. § Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä 61
107. § Palkanmaksu raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta 62
108. § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta 62
108 a. § Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi 63
63
109. § Merkkipäivät ja perhesyyt 63
110. § Maanpuolustus ja väestönsuojelu 64
111. § Keskusjärjestökokoukset 64
112. § Kunnalliset luottamustoimet 64
8. LUKU | VUOSILOMA JA LOMARAHA
65
117. § Työssäolon veroinen aika 65
118. § Vuosilomapalkka ja vuosilomalisä 66
120. § Vuosiloman antaminen ja jakaminen 68
121. § Työntekijän kuuleminen ja vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen 68
122. § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 69
123. § Vuosiloman säästäminen 70
125. § Lomaraha ja sen määräytyminen 70
9. LUKU | SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
73
9.1 TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVÄLINEET
73
9.2 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
74
128. § Oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon 74
129. § Työsuhteen keston määräytyminen 75
130. § Terveystarkastukset ja kustannusten korvaaminen 76
76
132. § Työpaikan tilaisuudet 76
10. LUKU | ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
77
134. § Ammatti- tai muu koulutus 77
136. § Neuvotteluajan laskenta 78
11. LUKU | YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS
78
139. § Työsuojeluvaltuutetut 80
12. LUKU | ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA
81
140. § Työehtosopimukseen kohdistuvat erimielisyydet 81
142. § Työnseisauksen estäminen 82
13. LUKU | SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
83
143. § Voimassaolo ja irtisanominen 83
PALKKALIITE 1. | RAUTATIELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT
84
84
84
4. § Työn vaativuuteen perustuva palkanosuus 84
5. § Henkilökohtainen osuus 89
PALKKALIITE 2 | RAUTATIEKALUSTOON LIITTYVÄT TYÖT 95
1. YLEISTÄ 95
1. § Soveltamisala 95
2. § Työaika 95
2. PALKKAUSPERUSTEET 95
3. § Palkkaus 95
4. § Erilliset lisät 101
PALKKALIITE 3. | RADANPITOON JA RATALAITTEISIIN LIITTYVÄT TYÖT 103
1. YLEISTÄ 103
1. § Soveltamisala 103
2. § Työaika 103
2. PALKKAUSPERUSTEET 103
3. § Palkkaus 103
4. § Erilliset lisät 109
Liite 1 / YLEISSOPIMUS 111
Liite 2 / Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus 126
Liite 3. / Matkakustannusten korvaamista koskeva sopimus 139
Liite 4 / Suhteellisten työtuntinormien taulukot 147
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA RAUTATIEALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Aika 13.5.2022
Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edustajat
Allekirjoittaneet rautatiealan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 13.5.2022 alle- kirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:
1 Sopimuskausi
Sopimuskausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 29.2.2024. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta sovita 31.12.2022 mennessä. .
2 Palkankorotus
2. 1. Vuosi 2022
Palkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
2 2. Vuosi 2023
Osapuolet tarkastelevat loka-marraskuun aikana arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.12.2022 mennessä 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavasta palkankorotuksesta ja sen rakenteesta.
Mikäli 1.6.2023 toteutettavan palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimieli- syyteen 31.12.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän so- pimuksen päättymään 28.2.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toi- mitettava viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.
2.3. Taulukkopalkat
Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotusta vastaavasti.
2.4. Euromääräiset lisät
Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 2,0 prosentilla.
Tässä tarkoitettuja lisiä ovat:
palkkaliite 1 | työhönsidonnaisuuslisä |
työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa | |
kielilisä | |
kielitaitolisä | |
radio-ohjauslisät | |
palkkaliite 2 | olosuhde/kammiolisä |
hankalan työn lisä | |
Junakaluston siirtolisä | |
palkkaliite 4 | Monitoimikuljettajan lisä |
Yhteiset | yötyölisä |
yötyölisä yksivuorotyössä | |
pylväs-mastolisä | |
Lm / tsv lisä |
Rakenteelliset muutokset (muutokset tulevat voimaan 21.3.2022 lukien) Työehtosopimusmuutokset
Lisätään 3 § uusi 4. momentti kuulumaan seuraavasti:
3 § Paikallinen sopiminen
4. Luvun 3 ja 4 työaikaa ja korvauksia koskevista määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.
Muutetaan 18 § 1 c-kohta kuulumaan seuraavasti:
18 § Keskimääräinen työaika palkkaliitteessä 2
1. c) Työehtosopimuksen 14-17 §:ien, 19-21 §:ien, 27 §:n ja 36 § 1. kohdan mää- räyksiä ei sovelleta, jos käytössä on tässä kohdassa määritelty keskimää- räinen työaika.
Muutetaan 27 § 4.momentti kuulumaan seuraavasti:
27 § Yksivuorotyö yöllä
4. Yksivuorotyössä yöllä maksetaan erillislisänä lukien 0,21 euroa tunnilta ilman korotuksia ja lisiä.
Korotus astuu voimaan 1.6.2022 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien.
Muutetaan 50 § 1. momentti kuulumaan seuraavasti:
50 § Poissaolon vaikutus ylityön korvaamiseen
1. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosi-, sairaus tai lakisääteisen raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan taikka palkallisen kurssin, ajantasaus- vapaan tai työajan lyhentämispäivän takia, pidetään tätä aikaa työssäolon ve- roisena aikana viikoittaista tai työjakson työaikaa laskettaessa. Vastaavasti työssäolon veroisena aikana pidetään myös muut poissaolot kohdassa (7.3.) mainittuja palkallisia vapautuksia työstä. Työssäolon veroisena aikana pide- tään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 65 § momentti 3. kuulumaan seuraavasti:
65 § Muu työajaksi luettava aika
3. Junahenkilökunnalle luetaan työaikaan kotipaikkakunnalla enintään tunnin ja vieraalla paikkakunnalla enintään kaksi tuntia kestävä junien lopetus- ja val- mistusaikojen välinen aika. Jos junahenkilökunnalla ei ole vieraalla paikkakun- nalla kello 21.00-06.00 välisenä aikana lepohuonetta ja muuna aikana lepo- huonetta tai asianmukaista taukotilaa käytettävänään, luetaan työajaksi meno- ja paluujunien välisestä ajasta kahden tunnin lisäksi puolet kaksi tuntia ylittä- västä ajasta. Paikallisesti voidaan sopia tämän pykälän soveltamisesta poik- keuksellisissa tilanteissa.
Lisätään uusi 65 § 10. momentti seuraavasti:
65 § Muu työajaksi luettava aika
10. Pidemmän poissaolon jälkeen on huolehdittava työntekijän perehdytyksestä. Perehdytyksen käytännöistä on sovittava paikallisesti.
Muutetaan 103 § 3. momentti kuulumaan seuraavasti:
103 § Työsuhteen keston määräytyminen
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, ras- kaus- tai vanhempainrahaa. Työsuhteen kestoaikaan luetaan omaishoitova- paalla oloaika.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 106 § 1. momentti kuulumaan seuraavasti:
106 § Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) mukaiset raskaus-, erityisras- kaus -, vanhempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä, poissaolon per- heenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi, sekä omaishoitovapaaseen nou- datetaan, mitä työsopimuslain neljä luvussa on säädetty.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 107 § otsikko, 1. ja 2. momentti kuulumaan ja lisätään uusi 3. momentti seuraavasti:
107 § Palkanmaksu raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta
1. Raskausvapaalla olevalle synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka ras- kausvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 40 arkipäivää. Tämän lisäksi kyseiselle synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkkaa vanhempainvapaan 32 arkipäivän ajalta.
2. Ei-synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka hänen pitämänsä vanhem- painvapaan 3 ensimmäiseltä työpäivältä. Palkka maksetaan siten kuin 105
§:ssä määrätään.
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että synnyttävä työntekijä on ennen raskausvapaan ja vanhempainvapaan ja ei-synnyttävä työntekijä on ennen vanhempainvapaan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta.
Tämän pykälän muutokset on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryh- mässä 13.4.2022. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 122 § momentit 1.-3. ja 6. kuulumaan seuraavasti:
122 § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyy- den tai perhevapaan vuoksi
1. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden, tapaturman johdosta työkyvytön, tai tartuntatautilääkärin määrää- mässä karanteenissa, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisem- pään ajankohtaan.
2. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1 momentin mukaisesti myös, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisraskaus-, raskaus-, tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
3. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisraskaus-, raskaus- tai van- hempainvapaata varten.
6. Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydes- tään tai todistuksen karanteeniin määräämisestä pyytäessään siirtoa.
Tämän pykälän 2 ja 3 momenttien muutokset on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutokset tulevat niiden osalta voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 128 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
128 § Oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon
2. Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä, mitä edellä on määrätty, ole oikeutta mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyselä- kettä eikä lomautuksen tai palkattoman vapaan aikana, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus- tai vanhem- painrahaa.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 129 § 3. momentti kuulumaan seuraavasti:
129 § Työsuhteen keston määräytyminen
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-,
raskaus- tai vanhempainrahaa. Työsuhteen kestoaikaan luetaan omaishoito- vapaalla oloaika.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
PALKKALIITE 1. | RAUTATIELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT
Muutetaan palkkaliitteen 1 työkohtaiset palkkaryhmät/vaativuustasot ja ohjekuu- kausipalkat taulukko seuraavasti:
Työkohtaiset palkkaryhmät/vaativuustasot ja ohjekuukausipalkat
Pisteet | palkkaryhmä | 1.4.2021 |
alle 74 | 1 | 1 973,25 |
74- | 2 | 2 036,77 |
86- | 3 | 2 100,58 |
98- | 4 | 2 140,02 |
110- | 5 | 2 179,50 |
122- | 6 | 2 219,00 |
134- | 7 | 2 258,48 |
146- | 8 | 2 297,99 |
158- | 9 | 2 337,47 |
170- | 10 | 2 376,96 |
182- | 11 | 2 416,46 |
194- | 12 | 2 495,41 |
206- | 13 | 2 653,37 |
218- | 14 | 2 771,86 |
230- | 15 | 2 837,67 |
242- | 16 | 2 942,98 |
254- | 17 | 3 061,45 |
266- | 18 | 3 179,69 |
278- | 19 | 3 297,93 |
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkataulukon palkkaryhmälisäykset 18 ja 19 tehdään myös Palvelualojen työn- antajat PALTA ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry VR-Yhtymän henki- löstöä koskeva ja rautatiealan työehtosopimusta täydentävään työehtosopimuk- seen.
Palkkataulukon palkkaryhmä 19 on voimassa 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Muutetaan Liite 2: Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus 3 § soveltamisohjeen 1. momentti kuulumaan seuraavasti:
3 § Irtisanomisajat Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräy- tyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työn- antajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, ras- kaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, omaishoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan Liite 2: Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus 14 § 1 momentti kuulumaan ja lisätään uusi 3 momentti seuraavasti:
14 § Lomauttaminen
1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusai- kaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautusilmoitus- ajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 3 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
3. Lomautusta edeltävästä yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukaisesta neuvotteluajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 3 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
PALKKALIITE 4
Lisätään 3 § uusi 4. momentti kuulumaan seuraavasti:
3 § Paikallinen sopiminen
4. Luvun 4 työaikaa ja korvauksia koskevista määräyksistä voidaan sopia paikal- lisesti toisin.
Lisätään 13 § uusi 2. momentti kuulumaan seuraavasti:
13 § Soveltamisala
2. Kaupunkiraideliikenteen valvomoiden (liikenteenohjaus, tekniset- ja turvaval- vomot) työtehtävissä työajassa ja palkkausperusteissa voidaan noudattaa työnantajan päätöksellä Rautatiealan työehtosopimuksen 3. luvun ja palkka- liitteen 3 kohdan 2 palkkausperusteiden määräyksiä.
Lisätään uusi 24 § 6. momentti seuraavasti:
24 § Muu työajaksi luettava aika
6. Pidemmän poissaolon jälkeen on huolehdittava työntekijän perehdytyksestä. Perehdytyksen käytännöistä on sovittava paikallisesti.
Muutetaan 61 § 3. momentti kuulumaan seuraavasti:
61 § Työsuhteen keston määräytyminen
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, ras- kaus- tai vanhempainrahaa. Työsuhteen kestoaikaan luetaan omaishoitova- paalla oloaika.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 64 § 1. momentti kuulumaan seuraavasti:
64 § Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) mukaiset raskaus-, erityisras- kaus -, vanhempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä, poissaolon per- heenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaaseen nou- datetaan, mitä työsopimuslain neljä luvussa on säädetty.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 65 § otsikko, 1. ja 2. momentti kuulumaan ja lisätään uusi 3. momentti seuraavasti:
65 § Palkanmaksu raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta
1. Raskausvapaalla olevalle synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka ras- kausvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 40 arkipäivää. Tämän lisäksi
kyseiselle synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkkaa vanhempainvapaan 32 arkipäivän ajalta.
2. Ei-synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka hänen pitämänsä vanhem- painvapaan 3 ensimmäiseltä työpäivältä. Palkka maksetaan siten kuin 63
§:ssä määrätään.
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että synnyttävä työntekijä on ennen raskausvapaan ja vanhempainvapaan ja ei-synnyttävä työntekijä on ennen vanhempainvapaan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta.
Tämän pykälän muutokset on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryh- mässä 13.4.2022. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan 80 § 1.-3. ja 6. momentit kuulumaan seuraavasti:
80 § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyy- den tai perhevapaan vuoksi
1. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden, tapaturman johdosta työkyvytön, tai tartuntatautilääkärin määrää- mässä karanteenissa, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisem- pään ajankohtaan.
2. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1 momentin mukaisesti myös, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
3. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisraskaus-, raskaus- tai van- hempainvapaata varten.
6. Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydes- tään tai todistuksen karanteeniin määräämisestä pyytäessään siirtoa.
Tämän pykälän 2 ja 3 momenttien muutokset on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutokset tulevat niiden osalta voimaan 1.8.2022 lukien.
PALKKALIITE 4 KAUPUNKIRAIDELIIKENTEESEEN LIITTYVÄT TYÖT
Lisätään 2 § uusi 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
2 § Työaika
2. Kaupunkiraideliikenteen valvomoiden (liikenteenohjaus, tekniset- ja turvaval- vomot) työtehtävissä työajassa ja palkkausperusteissa voidaan noudattaa työnantajan päätöksellä Rautatiealan työehtosopimuksen 3. luvun ja palkka- liitteen 3 kohdan 2 palkkausperusteiden määräyksiä.
Muutetaan 3 § 2, 3, 4 ja lisätään 5 ja 6 momentit kuulumaan seuraavasti:
3 § Palkkaus
1.4.2020 1.4.2021
Raitiovaununkuljettaja | 2 070,01 | 2 096,92 |
Metrojunankuljettaja | 1981,15 | |
Kaupunkiraideliikennekuljettaja | 2216,93 |
Raitiovaunun ja metrojunan kuljettaja Tehtävän tarkoitus;
Raitiovaunun tai metrojunan kuljettaminen annettujen ohjeistuksien mukaisesti si- ten, että saavutetaan vaadittu liikenteen luotettavuus sekä turvallisuus ja voidaan toteuttaa annettu palvelulupaus.
Päätehtävät:
Raitovaunun tai metrojunan kuljettaminen ja siihen olennaisesti liittyvät työt kuten vaunujen tarkastukset, hiekoitus ja kevyet siivoustehtävät.
Kaupunkiraideliikennekuljettaja Tehtävän tarkoitus:
Raitiovaunun ja metrojunan kuljettaminen annettujen ohjeistuksien mukaisesti si- ten, että saavutetaan vaadittu liikenteen luotettavuus sekä turvallisuus ja voidaan toteuttaa annettu palvelulupaus.
Päätehtävät:
Raitovaunun ja metrojunan kuljettaminen ja siihen olennaisesti liittyvät työt kuten vaunujen tarkastukset, hiekoitus ja kevyet siivoustehtävät.
Muutetaan Liite 2: Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus 3 § soveltamisohjeen 1. momentti kuulumaan seuraavasti:
3 § Irtisanomisajat Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräy- tyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työn- antajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, ras- kaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, omaishoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Tämä muutos on sovittu perhevapaauudistusta koskevassa työryhmässä 13.4.2022. Muutos tulee voimaan 1.8.2022 lukien.
Muutetaan Liite 2: Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus 14 § 1 momentti kuulumaan ja lisätään uusi 3 momentti seuraavasti:
14 § Lomauttaminen
1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitus- aikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautusilmoitus- ajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 3 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
3. Lomautusta edeltävästä yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukaisesta neuvotteluajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 3 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
4. Keskimääräisen työajan kokeiluhanke
Osapuolet sopivat kaukoliikennettä koskevasta keskimääräisen työajan kokeilu- hankkeesta. Kokeiluhanke toteutetaan osapuolten sopimalla tavalla vuoden 2022 aikana.
Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on VR Yhtymä Oy:n kaukolii- kennettä koskevasta keskimääräisen työajan kokeiluhankkeesta (VR Yhtymä Oy:tä koskeva yrityskohtainen työehtosopimuspöytäkirja 19.3.2021) saatujen ko- kemusten perusteella sopia keskimääräisen työajan kokeiluhankkeen jatkami- sesta tai laajentamisesta sovittavalla tavalla sekä kokeiluhankkeen tekstin viemi- sestä rautatiealan työehtosopimuksen osaksi.
5. Työryhmät
5.1. Perhevapaauudistusta koskeva työryhmä
Työryhmä toteuttaa 1.8.2022 mennessä työehtosopimuksen äitiys- ja isyysva- paan palkkamääräysten mukauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan per- hevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että palkallisten vapaapäivien koko- naislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla, terminologiamuutokset teh- dään liitteen 1 mukaisesti. Työryhmän yhteisellä päätöksellä liitteen 1 terminolo- giaa voidaan muuttaa. Työryhmässä sovittujen muutosten käyttöönotosta voidaan sopia sopimuskauden aikana.
Työehtosopimusosapuolet ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen työryhmässä 13.4.2022. Osapuolet ovat työryhmässä sopineet 1.8.2022 voimaan tulevaan per- hevapaauudistukseen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pa- kottavaa lainsäädäntöä. Mikäli osapuolten arvio osoittautuisi myöhemmin virheel- liseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuksen tekstit neuvottelutu- loksen työryhmää koskevan kirjauksen mukaisesti siten, etteivät työehtosopimuk- sen kustannukset nouse, jos sopijaosapuolet eivät muuta sovi.
5.2. Palkkaliite 4 työryhmä
Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää palkkaliitteen 4 so- veltamisalaa, rakennetta ja terminologiaa. Työryhmän tehtävänä on arvioida teh- tävien vaativuutta ja määrittää palkat mahdollisten soveltamisalamuutostarpeiden pohjalta.
Työryhmä määräaika on 31.10.2022.
5.4. Työvuorosuunnittelua koskeva työryhmä
VR Yhtymä Oy:ssä perustetaan työvuorosuunnittelua koskeva työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää työvuorosuunnitteluprosessia sen laadun parantamiseksi. Työryhmä pilotoi luottamusmiehelle annettavaa 6 päivän työtuntijärjestelmään tu- tustumisaikaa osana työryhmätyötä.
Työryhmän määräaika on 30.11.2022.
Mikäli työryhmä ei pääse lopputulokseen, työehtosopimuksen 34 § 2 momentti ja 69 § 2 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantuloa va- rattava tilaisuus tutustua sitä koskevaan ehdotukseen vähintään 6 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen. Työnantajan tulee kuitenkin varata luottamusmiehelle tilaisuus tutustua ehdotukseen mahdollisimman aikai- sessa vaiheessa ja heti kun työvuorosuunnitelma on valmis.
6. Päiväys ja allekirjoitukset
Helsingissä, toukokuun 13.päivänä 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
Xxxxx Xxxxx-XxxxxXxxxx Xxxxxxx
1. LUKU | YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan rautatiealaan liittyvissä töissä seuraavasti:
- Rautatieliikenteeseen liittyvät työt Palkkaliite 1
- Rautatiekalustoon liittyvät työt Palkkaliite 2
- Radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvät työt Palkkaliite 3
- Kaupunkiraideliikenteeseen liittyvät työt Palkkaliite 4
2. Palkkoja ja työehtoja koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen palkkaliitteissä.
2. § Yleiset sopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
- Yleissopimus Liite 1
- Irtisanomissuojasopimus Liite 2
- Matkakustannuksia koskeva sopimus Liite 3
3. § Paikallinen sopiminen
1. Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön tai työnantajan edusta- jan ja pääluottamusmiehen tai heidän valtuuttamiensa välillä. Luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.
2. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
3. Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voi- massa olevan työehtosopimuksen osa.
4. Luvun 3 ja 4 työaikaa ja korvauksia koskevista määräyksistä voidaan sopia paikal- lisesti toisin.
4. § Selviytymislauseke
1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilantee- seen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toiminta- edellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
2. LUKU | TYÖSUHDE
5. § Työsuhteen alkaminen ja työsopimus
1. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.
2. Työntekijälle on työhönottajan työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava työn laatu, työpaikka, työpaikkakunta ja mahdollinen työalue. Samoin työntekijälle on ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muu- toin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työsopimus katsottava toistaiseksi voi- massa olevaksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsotaan määräaikaiseksi, työntekijälle on samalla ilmoitettava sen pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työntekijän kanssa on aina tehtävä kirjallinen työsopimus.
3. Työsopimuksessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttö- myys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnanta- jan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.
4. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työnteki- jän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.
5. Työhön ottamisesta on välittömästi ilmoitettava ao. luottamusmiehelle, jolla on oi- keus saada jäljennös kirjallisesta työsopimuksesta.
6. Työntekijälle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös pääluot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun opastus yhteistoimintajärjestelmistä.
6. § Ulkomaan työkomennus
1. Ulkomaan työkomennuksen osalta solmitaan työnantajan ja työntekijän välinen kir- jallinen komennussopimus, jossa selvitetään palkkaukseen, työaikaan, majoituk- seen, vakuutuksiin, sairastumisiin, kotona käynteihin, vuosilomiin ja vastaaviin liit- tyvät asiat. Sopimuksesta tulee toimittaa tieto luottamusmiehelle.
7. § Yleiset velvollisuudet
1. Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tarkoin työ- aikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.
2. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vaiku- tuksen alaisena oleminen.
3. Työstä poisjäämisestä on työnantajan kanssa etukäteen sovittava.
4. Työntekijän on oltava työsopimuksen mukaisessa kokoontumispaikassa työajan al- kaessa valmiina työskentelyyn. Kokoontumispaikkana (lähtöpaikkana) pidetään sitä paikkaa, josta työntekijä saa normaalisti työmääräyksensä tai jossa hän, työn- antajan määräyksestä, pysyväisluontoisesti säilyttää työhönsä liittyviä välineitä ja varusteita.
5. Paikallisesti, olosuhteista riippuen, voidaan varsinaisen kokoontumispaikan tilalle sopia tilapäisesti muukin paikka, missä työntekijän on oltava työajan alkaessa. Ti- lapäinen kokoontumispaikan muutos ei saa huonontaa työntekijän aikaisempia etuuksia.
8. § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
1. Lomauttamisen sekä, työsuhteen jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuu- kautta, toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta noudate- taan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä määräyksiä. (Liite 2)
9. § Määräaikainen työsopimus
1. Irtisanomisaikaa ei noudateta, jos työsopimus on tehty määräajaksi. Työsuhde päättyy tällöin määräajan päättyessä tai työn tultua suoritetuksi.
10. § Työsopimuksen purkaminen tai purkautuneena pitäminen
1. Työsopimus, jossa on sovittu koeajasta, voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa.
2. Työsopimus voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta työsopimuslain 8 lu- vussa mainituista syistä.
3. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta pur- kautuneena. Ennen työsopimuksen purkamista työnantajan on kuultava asiasta asianomaista luottamusmiestä.
4. Jos työntekijä voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamattomien es- teiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määräajassa pätevää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti esteen päätyttyä, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu.
11. § Työn vähyys
1. Työsuhde voi päättyä myös työn vähyyden vuoksi. Ennen kuin työntekijä kuiten- kaan irtisanotaan tästä syystä, siirretään hänet, mikäli mahdollista työpaikassaan ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle soveltuvaan työhön. Ellei edellä mai- nittuun siirtoon ole mahdollisuutta, voidaan työntekijä hänen suostumuksellaan siir- tää jollekin muulle yrityksen työpaikalle, missä työvoiman tarvetta esiintyy. Siirron jälkeen työntekijän palkka määräytyy uuden työn mukaan.
2. Jos työn vähyys jollakin 1 §:ssä mainitulla työalalla on yleinen, neuvotellaan sopi- muspuolten kesken työajan lyhentämisestä.
3. Jos edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta irtisanomisia joudutaan suoritta- maan, sanotaan irti yleensä ensin työntekijä, joka on ollut työssä vähimmän aikaa ja jolla on pienemmät huoltovelvollisuudet, ellei häntä ammattinsa vuoksi ole pidet- tävä työssä välttämättömänä. Ennen tällaisia irtisanomis- ja siirtotoimenpiteitä tulee työnjohdon kuulla luottamusmiestä.
4. Kun töiden määrä kasvaa ja työntekijöiden lukumäärää on tämän johdosta lisättävä, pyritään tällöin ottamaan työhön ensisijaisesti aikaisemmin yrityksen palveluksessa olleita, töiden vähyyden takia irtisanottuja työntekijöitä.
12. § Menettelymääräyksiä
1. Sairauden perusteella tapahtuneesta työsuhteen päättämisestä tai sairauspoissa- olo-oikeuden väärinkäytöstä aiheutuneet erimielisyydet, ratkaistaan tämän työeh- tosopimuksen erimielisyyksien ratkaisumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa asian- tuntijalääkäri osallistuu asian käsittelyyn.
2. Työsuhteen päättäminen on suoritettava todistettavasti. Työntekijälle on samalla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Työsopimuksen irtisanominen tai purka- minen on tehtävä kirjallisesti.
3. Työntekijällä on oikeus työsuhteen kestäessä saada väliaikainen työtodistus.
3. LUKU | TYÖAIKA – TYÖAIKALAIN 5 §:N ALAINEN TYÖ
3.1 YLEISTÄ
13. § Soveltamisala
1. Työaika palkkaliitteiden 2 ja 3 tehtävissä määräytyy tämän luvun ja työaikalain 5
§:n mukaisesti.
3.2 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
14. § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia ja 20 minuuttia.
Säännöllinen työaika vuorokaudessa on neljänä päivänä viikossa 8 h ja yhtenä päi- vänä 6 h 20 min.
15. § Säännöllisen työajan sijoittuminen
1. Säännöllinen työaika sijoittuu, ellei paikallisesti toisin sovita:
a) päivätyössä klo 7.00 - 16.00,
b) kaksivuorotyössä päivävuorossa klo 7.00 - 15.00 tai vaihtoehtoisesti klo 6.00
- 14.30 ja iltavuorossa klo 15.00 - 23.00 tai vaihtoehtoisesti klo 14.30 - 23.00; ja
c) kolmivuorotyössä yövuorossa klo 23.00 - 7.00, päivävuorossa klo 7.00 - 15.00 ja iltavuorossa klo 15.00 - 23.00.
16. § Työviikon ja –vuorokauden alkaminen
1. Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita sen alkamisesta ai- kaisintaan sunnuntaina klo 21.00. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
3.3 TYÖAIKAJÄRJESTELYT
17. § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi
1. Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi- sesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin vii- kossa. Tällaisesta järjestelystä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työ- päivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kertaa sovelletaan.
2. Säännöllinen työaika viikossa on 38 h 20 min. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa
− päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 2 viikon (sähkö- ja tietoliikenne- asentajat enintään 4 viikon) pituisena ajanjaksona
− keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona
− keskeytymättömässä kaksivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjak- sona, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Ennen kuin keskimääräinen viikoittainen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoitettava työntekijöille ja työtuntijärjestelmä asetettava heidän nähtäväkseen vä- hintään 7 päivää aikaisemmin.
3. Luottamusmies voi sopia paikallisesti toisin näistä keskimääräisen työajan mää- räyksistä.
18. § Keskimääräinen työaika palkkaliitteessä 2
1. Palkkaliitteessä 2. työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi alla olevia määräyksiä noudattaen:
a) Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on keski- määrin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajanjak- sona. Tasoittumisjakso voidaan paikallisesti sopia enintään 52 viikon pi- tuiseksi. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja vii- koittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia viikossa. Paikallisesti voi- daan sopia, että viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 60 tuntia vii- kossa. Alle kuuden tunnin vuorokautisen säännöllisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista.
b) Työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimää- rään.
c) Työehtosopimuksen 14-17 §:ien, 19-21 §:ien, 27 §:n ja 36 § 1. kohdan mää- räyksiä ei sovelleta, jos käytössä on tässä kohdassa määritelty keskimääräi- nen työaika.
d) Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita sen alkami- sesta aikaisintaan sunnuntaina klo 21.00. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
e) Vahvistetun työtuntijärjestelmän voimaan saattamisesta on työntekijälle ilmoi- tettava ilman viivytystä luottamusmiehen lausunnon jälkeen, kuitenkin vähin- tään seitsemän päivää ennen sen käyttöönottoa.
f) Milloin joudutaan poikkeamaan ennalta laaditusta työvuoroluettelosta päivä- työtä lukuun ottamatta ja ilmoitus muutoksesta tapahtuu alle seitsemän vuo- rokautta ennen muutosta, maksetaan ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.
g) Tässä työaikajärjestelmässä voidaan teettää yötyötä.
h) Ilta- ja yötyöstä maksetaan lisää 39 § 2.kohdan mukaisesti.
i) Arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus huomioidaan sillä viikolla tai siinä ta- soittumisjaksossa, joka sisältää arkipyhän. Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhen- tää, maksetaan korvaukset 25 §:n mukaisesti.
j) Jos työsuhde päättyy työntekijän irtisanoutumiseen tai muuten työntekijästä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa, korvataan saamatta jäänyt ansio laskemalla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 38 tuntia 20 minuuttia pidempi. Ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työ- ajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti alle 38 tuntia 20 minuuttia, vähennetään tuntimäärä työntekijän palkasta.
k) Jos työsuhde päättyy henkilöstä itsestään johtumattomasta syystä, ei tasoit- tumisjärjestelmään mahdollisesti jäljelle jäävää tuntialijäämää peritä työnteki- jältä. Ylimääräiset tunnit korvataan työntekijälle. Vastaavaa sovelletaan siir- rettäessä työntekijä toisen työaikamuotoon kesken tasoittumisjakson.
l) Edellä mainittuja korvauksia ei makseta eikä peritä korotettuina.
19. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt
1. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan tarvittaessa ja siitä paikallisesti erikseen sovittaessa järjestää siten, että se on päivätyössä ja kaksivuorotyössä sekä kes- keytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 38 h 20 min viikossa enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.
2. Säännöllinen työaika em. järjestelmässä on 8 tuntia päivässä eli lyhennettyjä työ- päiviä ei tunneta. Viikoittainen työaika on, ellei muuta sovita, 40 tuntia viikossa.
3. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia viikossa. Työkyvyttömyysajalta tasausvapaata kertyy vain alle viiden päivän jaksolta.
4. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle tasausvapaapäiviä yhteensä kymme- nen kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.
5. Tasausvapaapäiväjärjestelyissä työtuntijärjestelmän käyttöönotosta on paikallisesti erikseen sovittava. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi säännöllisen työajan al- kamis- ja päättymisajat sekä ennakkoon sovitut tasausvapaapäivät.
6. Työtuntijärjestelmään merkittynä tasausvapaapäivänä tehty työaika pyritään ensi- sijaisesti korvaamaan antamalla myöhemmin vastaavan pituinen vapaa. Jos työn- tekijälle ei voida antaa vapaata, saamatta jäänyt vapaa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.
7. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus siirtää työtuntijärjestelmään merkityt tasaus- vapaapäivät, jos hän on niiden alkaessa työkyvytön. Tasausvapaapäiviä ei saa si- joittaa vuosiloman keskelle. Tasausvapaapäivät voidaan antaa siitä erikseen sovit- taessa myös vuosiloman yhteyteen joko alkuun tai loppuun.
20. § Työaikapankki
1. Jos paikallisesti etukäteen sovitaan, voidaan vuorokautinen säännöllinen työaika pidentää tilapäisesti 10 tuntiin ja viikoittainen säännöllinen työaika 50 tuntiin edel- lyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa. Tällaisesta työaikajärjes- telystä on sovittava paikallisesti viimeistään 7 päivää ennen sitä työpäivää, jona keskimääräistä työaikaa ensi kertaa sovelletaan.
2. Jos joudutaan poikkeamaan ennakkoon laadituista työvuoroista, maksetaan työn- tekijälle ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vas- taava korvaus ilman korotuksia ja lisiä. Työaikapankin keräily- ja tasoitusjakson pi- tuus on enintään 52 viikkoa (1.4. - 31.3.), jonka kuluessa myös työaikapankkiin ker- tynyt työaikavapaa on pidettävä.
3. Viikoittain pidennetyssä työaikamuodossa olevien osalta 49 §:n 2. kohtaa sovelle- taan 50 viikkotyötunnin ylittävältä osaltaan. Työehtosopimuksen 33 §:n mukainen viikkolepo tulee järjestää todellisena vapaana.
4. Viikoittain pidennetyssä työaikamuodossa keräilyjakson aikana kertyneet 40 tuntia ylittävät viikoittaiset työtunnit viedään työaikapankkiin korotettuna 50 %:lla kahdek- san ensimmäisen tunnin osalta ja sen ylittävät tunnit korotettuna 100 %:lla.
5. Viikoittain pidennetyssä työaikamuodossa sunnuntaityökorvaus sekä muut lisä- palkkiot maksetaan rahakorvauksena tämän työehtosopimuksen mukaisesti.
6. Päivittäin pidennetyssä työaikamuodossa keräilyjakson aikana päivittäinen sään- nöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin muuttamatta työviikon alka- mis- ja päättymisaikoja, joten säännöllinen työaika kalenteriviikkoa kohti voi olla enintään 50 työtuntia.
7. Päivittäin pidennetyssä työaikamuodossa keräilyjakson aikana kertyneet 8 tuntia ylittävät työtunnit viedään päivittäin työaikapankkiin korotettuna 50 %:lla.
8. Päivittäin pidennetyssä työaikamuodossa työstä, joka päivittäin tai viikoittain teh- dään työtuntijärjestelmässä ilmenevän säännöllisen työajan lisäksi, maksetaan päi- vittäinen ja viikoittainen ylityökorvaus 49 § 1. ja 2. kohdan mukaisesti.
9. Työaikaseuranta on järjestettävä niin, että työaikapankkiin tehtyjen tuntien enim- mäismäärä ei missään vaiheessa tasoitusjakson aikana ylitä 120 tuntia. Palkkaliit- teen 3 tehtävissä työaikapankin saldo voi työntekijän suostumuksella olla negatiivi- nen kuitenkin kerrallaan enintään 40 tuntia.
10. Työaikapankkiin kertyvä työaika on annettava palkallisena työssäolon veroisena ai- kana paikallisesti sovittuna ajankohtana 52 viikon tasoitusjakson aikana. Mikäli työ- suhde päättyy ennen kertyneen työajan pitämistä, korvataan pitämättä jäänyt työ- aika rahakorvauksena.
11. Mikäli henkilö sairastuu ennen suunniteltua työaikavapaata tai sen aikana, siirtyy pitämättä jäänyt osa myöhempään ajankohtaan. Jos henkilö ei sairauden johdosta ehdi pitää työaikavapaata 52 viikon tasoitusjakson aikana, korvataan pitämättä jää- nyt osuus rahakorvauksena.
12. Tässä tarkoitetussa työaikamuodossa työskenteleville maksetaan säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittäviltä työvuoroilta työkohtaista erikoislisää 4 prosenttia alkavalta työvuorolta riippumatta siitä, onko henkilöllä ns. takuuosuutta vai ei.
13. Työaikapankin saldokertymätiedot toimitetaan pyynnöstä neljännesvuosittain asi- anomaiselle luottamusmiehelle tämän edunvalvontapiiriin kuuluvista työntekijöistä tarkoituksenmukaisesti ryhmiteltynä.
21. § Viikonlopputyövuorot
1. Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön viikonlopputyövuorot niillä edellytyksillä kuin jäljempänä on todettu. Tällaisessa työaikamuodossa säännöllinen vuorokauti- nen työvuoro voi olla enintään 12 tuntia.
2. Viikonlopputyövuorossa tehdään kaksi 12 tunnin työvuoroa, jonka jälkeen työnteki- jällä on seuraavan kahden viikon kuluessa oikeus saada viisi työvuoroa yhdenjak- soista palkallista vapaata.
3. Jos työntekijä kutsutaan palkallisen vapaan aikana työhön, eikä vapaan siirrosta muuhun ajankohtaan sovita, maksetaan hänelle tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä työtunnilta yksinkertainen tuntipalkka, 8 seuraavalta tunnilta 50 %:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Vapaa katsotaan tällöin pidetyksi.
Soveltamisohje:
Muut vapaat tai edellä mainitut työssäolopäivät sijoittuessaan edellä tarkoi- tettujen vapaiden väliin eivät katkaise yhdenjaksoista vapaata.
4. Viikonlopputyövuorot tulee sijoittaa perjantain klo 18.00 ja sunnuntain klo 24.00 vä- liselle ajalle, ellei paikallisesti sovita viikonlopputyövuoron päättymisestä viimeis- tään klo 07.00 maanantaina.
5. Samat työntekijät voivat olla viikonlopputyövuorossa kolmena peräkkäisenä viikon- loppuna, ellei paikallisesti toisin sovita. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi työ- ajan alkamis- ja päättymisajat. Ennen viikonlopputyövuorojen alkamista on työnte- kijälle annettava vähintään 8 tunnin yhtämittainen lepoaika.
6. Tässä sopimuksessa tarkoitetussa viikonlopputyössä lauantaina klo 0.00 - 18.00 välisenä aikana tehdyt tunnit muutetaan yksinkertaisiksi työtunneiksi puolitoistaker- taisina sekä maksetaan lauantaityökorvaus klo 06.00 - 18.00 väliseltä ajalta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
7. Sunnuntaina tehdyt työtunnit muutetaan yksinkertaisiksi työtunneiksi kaksinkertai- sina myös lauantaina klo 18.00 jälkeen suoritetun työn osalta.
8. Ilta- ja yötyölisät sekä muut ns. olosuhdelisät maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaisesti. Koska kyseessä ei ole varsinainen vuorotyö, maksetaan em. ilta- ja yö- työlisät 39 §:n 2 kohdan mukaan.
9. Lauantaista maksetut korotetut työtunnit eivät ole lain mukaisia ylityötunteja.
10. Sairausajan palkka maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaan. Jos sairastuu vapaan viikon aikana, ei työpalkkaa ja sairausajan palkkaa makseta päällekkäin. Mikäli työntekijä sairastuu viikonlopputyövuoron aikana, hän on oikeutettu vapaa- seen kuten työssä olleet.
11. Mikäli työntekijä ei voi sairausloman johdosta olla ko. työssä a) lauantaina tai b) sunnuntaina, maksetaan a) -tapauksessa kahdelle päivälle ja b) -tapauksessa kol- melle päivälle sairauslomalisä.
12. Laskettaessa työajan tasausvapaapäivien määrää rinnastetaan viikonlopputyövuo- rot 40 tunnin työviikkoon.
13. Laskettaessa työssäolopäivien määrää lomanmääräytymiskuukautta kohden vii- konlopputyövuoro vastaa viittä työssäolopäivää.
14. Viikonlopputyövuoroissa annetaan tilaisuus ruokailuun työaikana kaksi kertaa sekä mahdollisuus työnlomassa nauttia kolme kertaa kahvia tai virvokkeita.
22. § Vuorotyö
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
2. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään kaksi tuntia yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään kahden tunnin aika.
3. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin sovitaan, pitää työssä kauemminkin myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.
4. Paikallisesti sopien työvuorot voidaan sijoittaa siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jäl- kimmäisestä syntyisi ylitöitä.
23. § Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden työaikajärjestelyt
1. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä on sellainen työaikalain 5 §:n mukainen työ, jota tehdään jatkuvasti aamu-, ilta- ja yövuorossa siten, että vuorot välittömästi liittyvät toisiinsa eikä miehitys eri vuorokauden aikoina muutu.
2. Säännöllinen työaika on keskimäärin 36 tuntia viikossa.
3. Työajan tasoittuminen em. tuntimäärään tulee tapahtua enintään vuoden pituisena ajanjaksona.
4. Työajan tasoittuminen toteutetaan siten, että tasausvapaat merkitään suoraan työ- tuntijärjestelmään. Ajantasausvapaat tulisi sijoittaa muiden vapaapäivien yhtey- teen.
5. Ajantasausvapaat on selvästi erotettava muista työehtosopimuksessa määrätyistä vapaapäivistä. Ajantasausvapaapäiville maksetaan 118 §:n mukainen vuosilomali- sän suuruinen korvaus.
6. Myös arkipyhät lyhentävät työaikaa (tasaavat vuosityöaikaa) edellyttäen, että niinä päivinä ei työskennellä ja ne sattuvat muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi. Työaikaa tasaavia päiviä ovat siten ajantasausvapaapäivät ja arkipyhät.
7. Mikäli työntekijä työtuntijärjestelmän mukaisesti joutuu työskentelemään 25 §:n tar- koittamina arkipyhäviikkoina maksetaan näinä viikkoina lisätyökorvaus 46 §:n mu- kaisesti. Arkipyhänä työskenneltäessä maksetaan myös sunnuntaityökorvaus 41
§:n mukaisesti (tässä tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäis- päivä, juhannusaatto, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat jou- luaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen).
8. Mikäli työntekijä työtuntijärjestelmän mukaisesti joutuu työskentelemään 25 §:n tar- koittamina arkipyhäviikkoina, maksetaan näinä viikkoina ylityökorvaus 51 §:n mu- kaisesti. (Tässä tarkoitettuja päiviä ovat helatorstai sekä muuksi päiväksi kuin
lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyys- päivä).
9. Henkilön siirtyessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön on hän oikeutettu tästä aiheutuvaan ajantasausvapaaseen, kun työskentely on kestänyt kolme viikkoa. Mi- käli työskentely kestää lyhyemmän ajan eikä kokonaista ajantasausvapaapäivää kerry, niin korvauksena kertyneille ajantasaustunneille maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksen laskentaperusteena käytetään 28 minuuttia (8 h:n) työvuo- roa kohti.
10. Mikäli työntekijä joutuu työskentelemään ajantasausvapaapäivinään, hänelle xxxx- xxxx vastaava vapaa-aika myöhemmin. Ellei vapaata voida antaa, maksetaan teh- dyiltä työtunneilta yksinkertainen tuntipalkka.
11. Tässä tarkoitetut ajantasausvapaapäivät ovat 49 §:n mukaisesti työssäolon ve- roista aikaa ylityökorvauksia laskettaessa.
12. Sairauslomaan sisältyvät työtuntijärjestelmään merkityt ajantasausvapaapäivät ku- luvat sairausloman aikana.
24. § Liukuva työaika
1. Niissä työpaikoissa, joissa sovelletaan työaikalain 12 §:ssä tarkoitettua liukuvaa työaikaa, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai pidentää enin- tään 2 tuntia. Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään 20 tuntia ja tehdyn viikoit- taisen säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaisen säännölli- sen työajan pituiseksi enintään kalenterikuukauden aikana.
3.4 ARKIPYHÄT
25. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa: ju- hannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, va- punpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä lyhentävät kukin asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla.
3. Jos työaikaa ei sillä viikolla tai siinä työjaksossa, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, va- punpäivän tai itsenäisyyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 51 §:ssä on sovittu.
4. Jos työaikaa ei sillä viikolla tai siinä työjaksossa, joka sisältää pitkäperjantain, toi- sen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhen- tää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 46 §:ssä on sovittu.
3.5 YÖTYÖ
26. § Yötyö
1. Yötyötä saa teettää:
a) työssä, joka on järjestetty kolmeen tai sitä useampaan vuoroon;
b) työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon, kuitenkin enintään kello 01.00 saakka;
c) sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, jotka ovat välttämättömiä yrityksissä, yhtei- söissä tai säätiöissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännölli- sen työn kanssa tai jotka ovat välttämättömiä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi;
d) työsuojeluviranomaisen luvalla ja sen määräämin ehdoin työssä, jossa työn tekninen laatu tai muut erityiset syyt sitä vaativat.; sekä
e) 27 §:ssä määrätyssä tapauksessa (yksinvuorotyö yöllä).
27. § Yksivuorotyö yöllä
1. Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä paikallisesti sopimalla voidaan yötyötä teettää sellaisissa töissä, joita ei ole mahdollista tehdä päiväsaikaan liikennettä häi- ritsemättä tai työn teknisen laadun takia. Työntekijällä saa teettää yötyötä enintään 80 tuntia kolmen viikon aikana, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
2. Niissä töissä, jotka poikkeuksellisena yötyönä jatkuvat pitemmän aikaa, suoritetaan työntekijäin vaihto yötyöstä päivätyöhön ja päinvastoin mahdollisuuksien mukai- sesti vuoroviikoin. Työntekijät, joilla ei ole vaihtomiehistöä, saavat olla joka kolman- nen viikon päivätöissä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
3. Työvuorot on vahvistettava ennakkoon viikon pituiselle ajanjaksolle. Paikallisesti sopien työvuorot voidaan sijoittaa siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jälkimmäi- sestä syntyisi ylitöitä. Työvuorojen välissä tulee olla vähintään seitsemän tunnin vuorokausilepo.
4. Yksivuorotyössä yöllä maksetaan erillislisänä 1.6.2022 lukien 0,21 euroa tunnilta ilman korotuksia ja lisiä.
5. Ennen kello 6.00 alkanutta työtä pidetään yötyölisää laskettaessa yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
3.6 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
28. § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
29. § Matka-ajan lukeminen työajaksi
1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena.
2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan mää- räämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.
3. Työajaksi luetaan päivittäinen matka kokoontumispaikasta varsinaisen työn suori- tuspaikkaan ja sieltä takaisin kokoontumispaikkaan, jos kulkeminen tapahtuu julki- sia liikennevälineitä käyttäen tai työnantajan kuljetuksena säännöllisen työajan ul- kopuolella eikä matkasta makseta päivärahaa.
4. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajan määräyksestä työnantajan autolla ajamiseen, jos kyydissä on kuljetettavia työntekijöitä tai työkaluja.
30. § Muu työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajaan kohdistuneessa rikosasiassa, jossa työntekijä on syyttäjän toimesta haastettu joko todistajaksi tai paikalle tulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittämiseksi tuomioistuimessa tai esitutkinnassa poliisivi- ranomaisen luona kuulemiseen. Työajan ulkopuolella toiselle paikkakunnalle teh- dyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka enintään 8 tunnilta.
2. Aika, joka kuluu työnantajan toimesta järjestettäviin terveydenhoidollisiin tutkimuk- siin ja tarkastuksiin osallistumiseen (TEV/TEVs), myös silloin, kun tutkimukset ja tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-aikana. Työajan ulkopuolella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka enintään 8 tunnilta.
3. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu valtion asettamien komiteoiden, neuvotte-lu-, lauta- ja toimikuntien sekä työryhmien kokoukseen osallistumiseen, ei kuitenkaan, jos kokous pidetään työntekijän vapaa-aikana ja siitä maksetaan eri korvaus.
4. Päivittäisen lepoajan työajaksi lukemisesta määrätään 31 §:ssä.
5. Varallaolon vaihtoehtoisesta korvaamisesta työajaksi lukemalla määrätään 52
§:ssä.
3.7 LEPOAJAT
31. § Päivittäinen lepoaika
1. Työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos työ- vuoro ylittää 6 tuntia.
2. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa paikallisesti sopien lyhentää puoleksi tunniksi siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
3. Yöaikana, kaksi- ja kolmivuorotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn lo- massa.
4. Jos työntekijällä on oikeus tai tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työ- paikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
5. Työntekijälle annetaan mahdollisuus nauttia työn lomassa kahvia tai virvokkeita.
6. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin 4 tunnin välein, tilai- suus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.
32. § Vuorokausilepo
1. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin ai- kana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole työaikalain 39 §:ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.
2. Vuorokausilepo voi vuorotyössä työvuoron muuttuessa olla vähintään 8 tuntia.
3. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja pää- luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työnteki- jän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tun- tia.
33. § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Etukäteen ilmoittamalla vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 2 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.
Palkkaliitteeseen 3 liittyvissä töissä sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on annettava 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.
2. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 3 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tun- tia viikossa.
3. Viikoittaisen vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seu- raavissa tapauksissa:
a) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
b) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,
c) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä vapauttamista työstä, sekä
d) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan, työn sään- nöllisen kulun ylläpitämiseksi.
4. Edellä 3. kohdan d) -alakohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan työntekijän suostumuksella henkilökohtaisen tuntipalkan suuruisena rahakorvauk- sena tai annetaan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
5. Pääsääntöisesti työntekijällä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäivää ja va- paapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos viikkolepo- päivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai.
6. Seuraavat päivät arkipyhäviikoilla ovat vapaapäiviä, jos se työtehtävien luonne huo- mioon ottaen on mahdollista: uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itse- näisyyspäivä-, joulupäivä- ja tapaninpäiväviikkojen lauantait sekä pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, juhannus- ja jouluaatto.
3.8 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ
34. § Työtuntijärjestelmän laatiminen
1. Työnantajan on laadittava jokaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä (vuoro- taulu), josta ilmenee työn alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepoajat.
2. Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantuloa varat- tava tilaisuus tutustua sitä koskevaan ehdotukseen vähintään 5 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.
3. Vahvistetun työtuntijärjestelmän voimaan saattamisesta on työntekijälle ilmoitet- tava ilman viivytystä luottamusmiehen lausunnon jälkeen, kuitenkin vähintään seit- semän päivää ennen sen käyttöönottoa.
35. § Työtuntijärjestelmän muuttaminen
1. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
2. Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän muuttami- seen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työtuntijärjestelmän laadinta-aikaan tuntemat- tomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jatkuminen.
3. Satunnaisista muutoksista varsinaiseen työaikaan ja sen kuluessa pidettäviin lepo- aikoihin ilmoitetaan työntekijälle, mikäli mahdollista edellisenä päivänä.
36. § Työvuoron muuttamisesta aiheutuva korvaus
1. Xxxxxxx joudutaan poikkeamaan ennalta laaditusta työtuntijärjestelmästä tai työ- ajasta tehdystä sopimuksesta päivätyötä klo 7.00 - 16.00 lukuun ottamatta ja siitä ilmoitetaan alle seitsemän vuorokautta ennen muutosta, maksetaan ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korvaus ilman ko- rotuksia ja lisiä.
2. Jos työaikapankkijärjestelmässä tai yksivuorotyössä yöllä joudutaan poikkeamaan ennakkoon laadituista työvuoroista, työntekijälle maksetaan ensimmäiseltä muuttu- neelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.
3. Allejääntitapauksesta tai työntekijään kohdistuneesta työkyvyttömyyteen johta- neesta fyysisestä väkivallasta aiheutuneesta työvuoron keskeyttämisestä tai pe- ruuntumisesta aiheutunut ansionmenetys korvataan työtuntijärjestelmän mukai- sesti.
3.9 TYÖAIKAKORVAUKSET
37. § Työaikakorvausten laskeminen (Yksinkertainen tuntipalkka)
1. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.
38. § Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi
1. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausittain siten, että 1/2 tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä 1/2 tuntia tai sitä pitempi aika korotetaan lähemmäksi täydeksi tunniksi (29 min alaspäin ja 30 min ylöspäin).
39. § Vuorolisä- sekä ilta- ja yötyölisä
1. Kaksi- ja kolmivuorotyöstä maksetaan työntekijälle vuorotyölisää jokaiselta ilta- tai yövuorossa tehdyltä työtunnilta.
2. Työssä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä (kyseessä ns. siir- retty työaika tai erikseen sovittu viikonlopputyö) ja
a) jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisää
b) jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisää.
3. Vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät ovat prosentteina asianomaisen yksinkertaisesta tuntipalkasta: iltatyö 15 % ja yötyö 30 %.
4. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
5. Jos vuoro-, ilta- tai yötyö tehdään sunnuntai-, aatto- tai ylityönä, niistä suoritettavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.
40. § Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina ja lauantaiksi sattuvana jouluaattona kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 25 % työntekijän yksinkertaisesta tuntipal- kasta.
2. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi mak- settava ylityökorvaus lauantaityökorvauksella, joka lasketaan työntekijän yksinker- taisesta tuntipalkasta.
41. § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka. Jos työ on ylityötä, siitä on li- säksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksinkertaisesta tunti- palkasta.
Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
42. § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalk- kaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksikertaisesta tunti- palkasta.
2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi maksetaan aattopäivänlisää ja sunnuntaityökor- vausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä samanaikaisesti.
43. § Hätätyö
1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:ään. Työntekijä älköön kiel- täytykö tekemästä hätätyöstä.
2. Hätätyössä saa poiketa niistä tämän työehtosopimuksen määräyksistä, jotka vas- taavat työaikalain 19 §:n 1 momentissa lueteltuja säännöksiä.
3. Jos hätätyö muodostuu ylityöksi, se korvataan kuten ylityö.
4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä työehtosopimuksessa sovittuihin yli- työn enimmäismääriin.
5. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvistettava kirjallisesti.
6. Työsuojeluviranomaiselle hätätyöstä annettavaa ilmoitusta vastaava ilmoitus on annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.
7. Työnantajan tulee huolehtia hätätyöhön osallistuvien työntekijäin ruokailusta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.
44. § Hälytysluonteinen työ
1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamatto- masta syystä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan tilanteeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.
2. Työntekijälle maksetaan hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhdeltä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä pe- seytymiseen yms. kuluvalta ajalta, ellei työntekijä välittömästi jatka varsinaista työ- tään.
3. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Milloin työhön saapumi- nen tapahtuu vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan päättymisen jäl- keen, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka, kuitenkin enintään seuraavan säännöllisen työvuoron alkuun saakka.
3.10 LISÄTYÖ
45. § Lisätyön määritelmä
1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
46. § Lisätyön korvaaminen
1. Arkipyhäviikolla, johon sisältyy yksi edellä 25 §:n 4. momentissa mainittu arkipyhä, maksetaan lisätyökorvauksena säännöllisen viikoittaisen työajan 30 h 20 minuuttia ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Jos arkipyhäviikko sisältää useampia 25 §:n 4. momentissa mainittuja päiviä, lisä- työkorvauksen perusteena olevaa viikoittaisen säännöllisen työajan tuntimäärää alennetaan 8 tuntia kutakin arkipyhää kohti.
3. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan lisätyökorvaus vaihtaa palkalliseksi vapaaksi. Vapaa-aika on annettava lisätyön tekemistä seuraavien kuu- den kuukauden aikana.
4. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasketta- essa lisätyökorvausta.
5. Lisätyökorvausten laskemisen perusteena olevat tunnit voidaan tasoittaa viikoittain.
3.11 YLITYÖ
47. § Ylityön määritelmä
1. Ylityötä on sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lisäksi työn- antajan aloitteesta tehty työ.
48. § Ylityön enimmäismäärät
1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia vii- kossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.
49. § Ylityön korvaaminen
1. Säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä työ- tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.
2. Säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka siitä riippumatta, onko työ vuorokautista vai viikoittaista ylityötä. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan las- kettaessa viikkoylityökorvausta.
3. Ylityökorvauksen perusosa lasketaan työntekijän säännöllisenä työaikana saa- masta ansiota, jos hän ylityönä tekee pääasiallisesti samaa työtä kuin säännölli- senä työaikanaan. Samoin on meneteltävä, jos työntekijä ylityönä tekee muuta työtä kuin säännöllisenä työaikana, mikäli palkasta ei ole toisin sovittu.
4. Xxxxxxx työntekijän kanssa sovitaan, että hän saapuu ylityöhön saman työvuorokau- den aikana, eikä työn aloittaminen ja lopettaminen liity säännölliseen työaikaan, maksetaan kahdelta tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ilman ko- rotuksia ja lisiä.
5. Milloin yöaikana (21.00 - 06.00) tehty vuorokautinen ylityö liittyy seuraavan työvuo- rokauden säännölliseen työaikaan, maksetaan yhdeltä tunnilta yksinkertaista tunti- palkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.
6. Ylityökorvausten laskemisen perusteena olevat tunnit voidaan tasoittaa viikoittain.
7. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sopimalla ylityöstä maksettava palkka voi- daan vaihtaa vastaavaksi vapaa-ajaksi säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pituus lasketaan kuten ylityökorvaus. Vapaa-aika on annettava ylityön tekemistä seuraa- vien kuuden kuukauden aikana.
50. § Poissaolon vaikutus ylityön korvaamiseen
1. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosi-, sairaus tai lakisääteisen äitiys-, erityisäi- tiys-, isyys-, vanhempainvapaan taikka palkallisen kurssin, ajantasausvapaan tai työajan lyhentämispäivän takia, pidetään tätä aikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson työaikaa laskettaessa. Vastaavasti työssäolon veroisena aikana pidetään myös muut poissaolot kohdassa (7.3.) mainittuja palkallisia vapau- tuksia työstä. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työtuntijär- jestelmän mukaista työaikaa. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
1. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosi-, sairaus tai lakisääteisen raskaus-, eri- tyisraskaus- tai vanhempainvapaan taikka palkallisen kurssin, ajantasausvapaan tai työajan lyhentämispäivän takia, pidetään tätä aikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista tai työjakson työaikaa laskettaessa. Vastaavasti työssäolon veroisena aikana pidetään myös muut poissaolot kohdassa (7.3.) mainittuja palkallisia vapau- tuksia työstä. Työssä-olon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työtuntijär- jestelmän mukaista työaikaa.
51. § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisäl- tävällä viikolla tai työjaksossa
1. Helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uuden- vuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla maksetaan viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia 20 minuuttia ylittäviltä 16 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta riip- pumatta, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksin- kertainen tuntipalkka. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa tässä momentissa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.
3.12 ASUNTOVARALLAOLO
52. § Asuntovarallaolo ja lähtöraha
1. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna lueta työaikaan.
2. Vähintään puolet varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on korvat- tava joko rahana yksinkertaisella tuntipalkalla tai lukemalla se työajaksi.
3. Varallaolojakson vähimmäispituus työvuorokaudessa on lyhimmän säännöllisen työvuoron mittainen.
4. Työehtosopimuksen 44 §:n mukaisen korvauksen sijasta maksetaan vapaaehtoi- sessa lähtövalmiudessa oleville sähkö-, tietoliikenne- ja yliasentajille, sekä paikalli- sesti sopien muille ammattiryhmille normaalin työajan ulkopuolella viankorjaukseen lähdöstä lähtörahaa seuraavasti:
a) Arkipäivisin klo 15.30 - seuraavaan aamuun klo 7.00, 60,00 euroa/lähtö.
b) Viikonloppuisin/arkipyhinä edellisestä työpäivästä klo 15.30 (14.20) - seuraa- vaan työpäivään klo 7.00, 90,00 euroa/lähtö.
c) Juhlapyhinä (uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai/pääsiäinen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäivä, joulu) edellisestä työpäivästä klo 15.30 - seuraavaan työpäi- vään klo 7.00, 110,00 euroa/ lähtö.
5. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista seuraavien vaihtoeh- tojen mukaisesti:
a) Enintään puolesta asuntovarallaoloon kuuluneesta ajasta maksetaan yksin- kertainen tuntipalkka, joka lasketaan siten kuin työehtosopimuksen 37 §:ssä on sovittu (rahakorvaus).
b) Enintään puolet varallaoloon käytetystä ajasta luetaan työajaksi, jolloin myös ylityö- ja muut työaikakorvaukset tulevat kysymykseen (aikakorvaus).
c) Maksetaan lähtörahaa, jonka suuruus on 60,00 euroa arkipäivinä, 90,00 euroa ja 110,00 euroa juhlapyhinä (lähtöraha).
6. Korvausmuotoja voidaan käyttää myös ajallisesti jaksotettuna esimerkiksi siten, että arkipäiviltä maksetaan rahakorvaus ja viikonlopulta aikakorvaus tai lähtöraha.
7. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin tavoin, mutta tällainen paikallinen sopimus on alistettava työehtosopimusosapuolten hy- väksyttäväksi.
3.13 OSA-AIKATYÖN MÄÄRÄYKSET
53. § Yleistä
1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä luvussa tilanteita, joissa kokoaikatyössä oleva siirtyy osa-aikatyöhön, osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-ai- kalisälle. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan tällä tavalla osa-aikatyöhön siirtynyttä työntekijää.
2. Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän palkka lasketaan kokoaikatyön palkasta osa- aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.
3. Osa aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin joudutaan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että annetaan vapaa jo- nain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.
54. § Osa-aikatyö ja vuosiloma
1. Lomaraha, vuosilomalisä ja palvelusvuosilisä maksetaan ennen osa-aika- tai osa- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhteydessä kuten työsuhteen päättyessä. Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liittyy ainoastaan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus muuttu- vat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista 118 §:n 8.momentin mukaisesti.
2. Osa-aikatyöntekijä ansaitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hänelle tulee työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden aikana osa-aika- työstä johtuen alle 14 päivää.
3. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään kuten kokoaikaisen työntekijän vuosiloma. Loma annetaan pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina. Vajaitten kalenteriviik- kojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koos- tuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
4. LUKU | TYÖAIKA - TYÖAIKALAIN 7 §:N ALAINEN TYÖ (JAKSOTYÖ)
4.1 YLEISTÄ
55. § Soveltamisala
1. Työaika palkkaliitteen 1 tehtävissä määräytyy tämän luvun ja työaikalain 7 §:n mu- kaisesti.
2. Työaika palkkaliitteen 3 liikenteeseen välittömästi liittyvissä sähköratojen käyttö- keskuksissa määräytyy tämän luvun ja työaikalain 7 §:n mukaisesti, ellei toisin so- vita.
4.2 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
56. § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa.
2. Säännöllinen työaika voidaan, milloin se työn järjestelyjen takia tai työntekijälle epä- tarkoituksenmukaisten työvuorojen estämiseksi on välttämätöntä, järjestää myös siten, että se on kahdessa kolmen viikon työjaksossa 230 tuntia. Säännöllinen työ- aika ei saa missään yksittäisessä vuorotaulun kohdassa ylittää 118 tuntia työjak- sossa.
57. § Työviikko ja työjakso
1. Työviikolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 alkavaa ja seuraavana sunnun- taina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
2. Työjaksolla tarkoitetaan maanantaina kello 0.00 alkavaa ja kolmantena seuraavana sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
4.3 TYÖAIKAJÄRJESTELYT
58. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt
1. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää 27 viikon aikana si- ten, että se on keskimäärin 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa ja että kolmen viikon työjakson säännöllinen työaika on keskimäärin 120 tuntia.
2. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia viikossa. Työkyvyttömyysajalta kertymää syntyy vain alle viiden päivän jaksolta.
3. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle yhteensä kymmenen tasausvapaapäi- vää kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.
4. Tasausvapaapäiväjärjestelyissä työtuntijärjestelmän käyttöönotosta on paikallisesti erikseen sovittava. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi säännöllisen työajan al- kamis- ja päättymisajat sekä ennakkoon sovitut tasausvapaapäivät.
5. Työtuntijärjestelmään merkittynä tasausvapaapäivänä tehty työaika pyritään ensi- sijaisesti korvaamaan antamalla myöhemmin vastaavan pituinen vapaa-aika. Jos työntekijälle ei voida antaa vapaata, saamatta jäänyt vapaa korvataan yksinkertai- sella tuntipalkalla.
6. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus siirtää työtuntijärjestelmään merkityt tasaus- vapaapäivät, jos hän on niiden alkaessa työkyvytön. Tasausvapaapäiviä ei saa si- joittaa vuosiloman keskelle. Tasausvapaapäivät voidaan antaa siitä erikseen sovit- taessa myös vuosiloman yhteyteen joko sen alkuun tai loppuun.
59. § Työvuorojen pituus ja jakaminen
1. Työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro saa olla enintään 10 tuntia. Rautatieliiken- teeseen liittyvissä töissä matkavuoron pituus saa olla enintään 12 tuntia ja kauko- liikenteen junahenkilökunnalla enintään 15 tuntia.
2. Edellä mainitut työvuorojen pituudet saadaan ylittää vain, kun työvuorojen muunlai- nen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavia järjestelyvai- keuksia taikka, kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enim- mäisajan tai siitä on työntekijöiden tai heidän luottamusmiestensä kanssa etukä- teen sovittu.
3. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
Kaukoliikenteessä ei tule työpaikalla käyttää alle viiden tunnin työvuoroja, el-leivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
4. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaati- mukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdolli- simman yhdenjaksoiseksi.
5. Xxxxxxx työvuoron jakamista ei voida välttää, sen jakaminen on sallittua enintään kahteen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin pituinen. Poikkeus- tapaukset, esimerkiksi jakaminen kolmeen osaan, on sovittava paikallisesti.
6. Yövuoroa ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdollisuutta.
4.4 ARKIPYHÄT
60. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa: ju- hannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, va- punpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä lyhentävät kukin asianomaisen työjakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla.
3. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäi- syyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 86 §:ssä on sovittu.
4. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäi- vän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 81 §:ssä on sovittu.
4.5 YÖTYÖ
61. § Yötyö
1. Jaksotyössä saa teettää yötyötä.
2. Yötyötunneiksi katsotaan klo 22.00 - 06.00 välinen aika sekä yötyön veroisina pi- dettävät jatkotunnit. Yövuoroksi katsotaan kello 22.00 - 06.00 väliseen aikaan sat- tunut, vähintään 3 tunnin pituinen työaika.
3. Yötyön tulee jakautua tasaisesti koko työjaksolle.
4. Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että samalla henkilöllä ei teetetä kolmea yö- vuoroa enempää peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita, eikä 50 yövuorotuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Yövuorotuntien enimmäismää- rästä voidaan paikallisesti sopia aina 70 vuorotuntiin asti.
5. Kaukoliikenteen junahenkilökunnan yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että sa- malla henkilöllä ei teetetä 75 yövuorotuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa.
62. § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä
1. Yötyötä tekevä työntekijä saa aikahyvitystä 20 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana. Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön ai- kahyvitystä laskettaessa myös yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
2. Työvuoroja laadittaessa on yötyön aikahyvitys otettava huomioon ja sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Yötyön aikahyvitys ei rajoita työvuoron pituutta.
3. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää 1.6.2022 lukien 0,51 euroa.
4. Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpai- kalla. Yötyön aikahyvityksestä ei makseta sunnuntaityökorvausta. Yötyön aikahyvi- tystä ei huomioida laskettaessa ylityön enimmäisaikoja.
5. Yötyön aikahyvitystä laskettaessa työaika tasoitetaan työjaksoittain täysiin tuntei- hin.
4.6 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
63. § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
64. § Matka-ajan lukeminen työajaksi
1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työ- suorituksena.
2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan mää- räämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.
3. ”Pakettina” kulkeminen luetaan työajaksi. Pakettina kulkemisella tarkoitetaan ju- napalvelusta varten työpaikan ulkopuolelle tehtyä meno- tai paluumatkaa työhön osallistumatta.
4. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajan määräyksestä työnantajan autolla ajamiseen, jos kyydissä on kuljetettavia työntekijöitä tai työkaluja.
65. § Muu työajaksi luettava aika
1. Jos työntekijä on paikallisten olosuhteiden vuoksi määrätty tarkistamaan vapaa-ai- kanaan työmääräyksiä, jokaisesta suoritetusta tarkistuksesta luetaan työajaksi 20 minuuttia.
2. Jos työvuoro joudutaan painavasta syystä kokonaan peruuttamaan, alusta lyhen- tämään tai myöhemmäksi siirtämään ja siitä ilmoitetaan työntekijälle hänen jo saa- vuttuaan työpaikalle, hänelle luetaan turhasta työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia.
3. Junahenkilökunnalle luetaan työaikaan kotipaikkakunnalla enintään tunnin ja vie- raalla paikkakunnalla enintään kaksi tuntia kestävä junien lopetus- ja valmistusaiko- jen välinen aika. Jos junahenkilökunnalla ei ole vieraalla paikkakunnalla kello 21.00-06.00 välisenä aikana lepohuonetta ja muuna aikana lepohuonetta tai asian- mukaista taukotilaa käytettävänään, luetaan työajaksi meno- ja paluujunien väli- sestä ajasta kahden tunnin lisäksi puolet kaksi tuntia ylittävästä ajasta. Paikallisesti voidaan sopia tämän pykälän soveltamisesta poikkeuksellisissa tilanteissa.
4. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työstä johtuneessa tai työnantajaan kohdistu- neessa rikosasiassa, jossa työntekijä on syyttäjän toimesta haastettu joko todista- jaksi tai paikalle tulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittämiseksi tuomioistui- messa tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuulemiseen. Työajan ulkopuo- lella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tunti- palkka enintään 8 tunnilta.
5. Aika, joka kuluu työnantajan toimesta järjestettäviin terveydenhoidollisiin tutkimuk- siin ja tarkastuksiin osallistumiseen (TEV/TEVs), myös silloin, kun tutkimukset ja tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-aikana. Työajan ulkopuolella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka enintään 8 tunnilta.
6. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu valtion asettamien komiteoiden, neuvottelu-, lauta- ja toimikuntien sekä työryhmien kokoukseen osallistumiseen, ei kuitenkaan, jos kokous pidetään työntekijän vapaa-aikana ja siitä maksetaan eri korvaus.
7. Yötyön aikahyvityksen lukeminen työajaksi määräytyy työehtosopimuksen 62 §:n mukaisesti.
8. Päivittäisen lepoajan työajaksi lukemisesta määrätään 66 §:ssä.
9. Varallaolon vaihtoehtoisesta korvaamisesta työajaksi lukemalla määrätään 87
§:ssä.
10. Pidemmän poissaolon jälkeen on huolehdittava työntekijän perehdytyksestä. Pe- rehdytyksen käytännöistä on sovittava paikallisesti.
4.7 LEPOAJAT
66. § Päivittäinen lepoaika
1. Työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos työ- vuoro ylittää 6 tuntia.
2. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa paikallisesti sopien lyhentää puoleksi tunniksi siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
3. Jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn lomassa.
4. Matkatyötä tekevälle junahenkilökunnalle on kotipaikkakunnan ulkopuolella annet- tava vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilaisuus aterioida työn lo- massa. Jos työvuoro jatkuu yli 12 tunnin, työntekijälle on annettava työn kulun kan- nalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn lo- massa.
5. Jos työntekijällä on oikeus tai tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työ- paikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
6. Työntekijälle annetaan mahdollisuus nauttia työn lomassa kahvia tai virvokkeita.
7. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin 4 tunnin välein, tilai- suus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.
67. § Vuorokausilepo
1. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin ai- kana vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole työaikalain 39 §:ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.
2. Jos matkatyötä tekevän työntekijän yhdenjaksoinen työaika menovuorossa ylittää 9 tuntia, ennen paluumatkan alkamista on järjestettävä vähintään 6 tunnin lepoaika. Tästä voidaan poiketa vain erittäin pakottavista syistä. Tällöin työntekijälle on välit- tömästi paluumatkan jälkeen annettava 9 tunnin lepoaika kotipaikkakunnalla.
3. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja pää- luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työnteki- jän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tun- tia.
4. Yövuoron jälkeen tai milloin työvuoron yhdenjaksoinen työaika on ollut yli 12 tunnin pituinen, työntekijälle on annettava vähintään 10 tunnin vapautus työstä kotipaikka- kunnalla. Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältävän
työvuoron välinen vapautus työstä ole ollut kotipaikkakunnalla vähintään 12 tuntia, työntekijälle on annettava jälkimmäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisäl- täneen työvuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapautus työstä.
68. § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Työntekijälle on annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen va- paa-aika. Ellei vapaa-aikaan sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, sen vähim- mäispituus on 36 tuntia.
2. Viikoittaisen vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seu- raavissa tapauksissa:
a) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
b) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,
c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä vapautta- mista työstä, sekä
d) milloin työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi
3. Edellä 2. momentin d-alakohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan työntekijän suostumuksella henkilökohtaisen tuntipalkan suuruisena rahakorvauk- sena tai annetaan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
4. Pääsääntöisesti työntekijällä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäivää ja va- paapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos viikkolepo- päivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdollista olla lauantai.
5. Jos rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yh- denjaksoiseen vapaa-aikaan ei sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, va- paa-ajan tulee olla vähintään 54 tuntia.
6. Jos arkipyhäviikoilla, tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, uudenvuo- denpäivän, vapunpäivän, helatorstain, itsenäisyyspäivän, joulupäivän ja tapanin- päivän sisältävien viikkojen lauantait, pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkei- nen lauantai sekä juhannus- ja jouluaatto järjestetään vapaapäiviksi. Jos niitä teh- tävien luonteen vuoksi ei ole mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika kyseisillä työ- jaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä sa- man työjakson kuluessa.
7. Arkipyhävapaiden ja arkipyhiin liittyvien työvuorojärjestelyiden ilmoittamisesta mää- rätään 70 §:n 7. momentissa.
4.8 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ
69. § Työtuntijärjestelmän laatiminen
1. Työnantajan on laadittava jokaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä (vuoro- taulu), josta ilmenee työn alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepoajat.
2. Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantuloa varat- tava tilaisuus tutustua sitä koskevaan ehdotukseen vähintään 5 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.
3. Vahvistetun työtuntijärjestelmän voimaan saattamisesta on työntekijälle ilmoitet- tava ilman viivytystä luottamusmiehen lausunnon jälkeen, kuitenkin vähintään seit- semän päivää ennen sen käyttöönottoa.
4. Rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä on niille työntekijöille, joita varten ei ole mah- dollista tehdä vuorotaulua (ns. heittomiehet), ilmoitettava työvuoroista, niihin luet- tuna varallaolot, viimeistään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00. Vapaapäi- vistä tulee laatia ennakkosuunnitelma työjaksoa varten ja tätä suunnitelmaa on pi- dettävä samassa arvossa kuin muitakin vuorotauluja. Silloin, kun heittomiehillä jak- sottainen työaika on tullut ylitetyksi tai ylittyy ko. työvuorossa maksetaan yksinker- taisen tuntipalkan mukainen korvaus.
5. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jota ei ole pysyvästi sijoitettu vuorotauluun vä- hintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
Heittolisä
6. Heittovuorossa työskentelevälle maksetaan heittojakson ns. heittopäiviltä (ei ole suunniteltua työvuoroa eikä suunniteltua vapaata) heittolisää 3,50 euroa.
70. § Työtuntijärjestelmän muuttaminen
1. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
2. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämisestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.
3. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan ylittyvät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henkilöstö- tilanteen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväksyttävästä syystä
aiheutuva tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen to- teuttamista.
4. Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän muuttami- seen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työtuntijärjestelmän laadinta-aikaan tuntemat- tomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jatkuminen.
5. Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai vakinaisen junan peruuttamiselle voi syntyä juna- tai ratavauriosta, veturi- tai turvalaiteviasta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä lii- kennetilanteesta tai -häiriöstä.
6. Satunnaisista muutoksista varsinaiseen työaikaan ja sen kuluessa pidettäviin lepo- aikoihin ilmoitetaan työntekijälle, mikäli mahdollista edellisenä päivänä.
7. Arkipyhävapaat ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitse- män vuorokautta ennen muutosta. Ennakkoilmoitus annetaan myös luottamusmie- helle.
71. § Työvuoron keskeyttämisestä, peruuntumisesta ja jakamisesta aiheutuva kor- vaus
1. Allejääntitapauksesta tai työntekijään kohdistuneesta työkyvyttömyyteen johta- neesta fyysisestä väkivallasta aiheutuneesta työvuoron keskeyttämisestä tai pe- ruuntumisesta aiheutunut ansionmenetys korvataan työtuntijärjestelmän mukai- sesti.
2. Palkkaliitteen 1 alaisissa töissä maksetaan työhönsidonnaisuuslisää palkkaliit- teessä 1 määritellyllä tavalla.
4.9 TYÖAIKAKORVAUKSET
72. § Työaikakorvausten laskeminen
1. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.
73. § Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi
1. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausittain siten, että 1/2 tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä 1/2 tuntia tai sitä pitempi aika korotetaan lähemmäksi täydeksi tunniksi (29 min alaspäin ja 30 min ylöspäin).
74. § Iltatyölisä
1. Rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä maksetaan iltatyölisää kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
75. § Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 25 % asianomaisen työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta.
2. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi mak- settava ylityökorvaus lauantaityökorvauksella, joka lasketaan työntekijän yksinker- taisesta tuntipalkasta.
76. § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka. Jos työ on ylityötä, siitä on li- säksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksinkertaisesta tunti- palkasta.
2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello
18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
77. § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalk- kaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksikertaisesta tunti- palkasta.
2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi maksetaan aattopäivänlisää ja sunnuntaityökor- vausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä samanaikaisesti.
78. § Hätätyö
1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:ään. Työntekijä älköön kiel- täytykö tekemästä hätätyöstä.
2. Hätätyössä saa poiketa niistä tämän työehtosopimuksen määräyksistä, jotka vas- taavat työaikalain 19 §:n 1 momentissa lueteltuja säännöksiä.
3. Jos hätätyö muodostuu ylityöksi, se korvataan kuten ylityö.
4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä työehtosopimuksessa sovittuihin yli- työn enimmäismääriin.
5. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvistettava kirjallisesti.
6. Työsuojeluviranomaiselle hätätyöstä annettavaa ilmoitusta vastaava ilmoitus on annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.
7. Työnantajan tulee huolehtia hätätyöhön osallistuvien työntekijäin ruokailusta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.
79. § Korvaus vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle ja korvaus työvuoron muuttamisesta
1. Korvaus vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle
Vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle, lähtövalmiudessa olevalle ja kutsun saatuaan lähtöön sitoutuneelle henkilöliikenteen konduktöörille makse- taan vapaalta ylimääräiseen työvuoroon tulosta hälytyskorvaus, jonka suuruus on yksinkertainen tuntipalkka kaksi ja puolikertaisena.
2. Korvaus työvuoron muuttamisesta
a) Yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen muutoskorvaus maksetaan:
- Työvuoron tai sen osan poiketessa ennalta vahvistetusta siten, että se alkaa suunniteltua aikaisemmin tai päättyy suunniteltua myöhemmin, ja muutoksesta ilmoitetaan ennen työvuoron alkua ja alle 7 vuorokautta en- nen muutoksen voimaantuloa.
- varallaoloon sovittuna päivänä ennen varallaolon alkamista tai sen päät- tymisen jälkeen
b) Kaksinkertaisen tuntipalkan suuruinen muutoskorvaus maksetaan:
- Kun suunnitellusta poikkeava ylimääräinen työvuoro kohdistuu kokonai- suudessaan työvuoroluettelossa ilmoitettuun vapaa-aikaan ja muutok- sesta ilmoitetaan alle 7 vuorokautta ennen muutoksen voimaantuloa.
3. Rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä maksetaan työntekijälle yksinkertaisen tunti- palkan suuruinen korvaus, kun ns. heittovuoroissa toimiva kutsutaan työhön, ja siitä ilmoitetaan työtä edeltävän päivän klo 17.00 jälkeen. Tämän kohdan mukainen kor- vaus maksetaan myös lähiliikenteessä, jos ilmoitus tulee klo 17.00 jälkeen.
4. Jos rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä työvuoroa joudutaan kesken työvuoron jatkamaan vähintään puoli tuntia, työntekijälle maksetaan 30 euron suuruinen kor- vaus. Työntekijä on velvollinen suorittamaan esimerkiksi junan myöhästymisen
tapauksissa työvuoroon merkityt työtehtävät, jos asiasta ei erikseen esimiehen kanssa toisin sovita tai jos lepoaikaa koskevat määräykset eivät tätä estä.
Tämän määräyksen 1.-3. kohdan mukaisia korvauksia maksetaan enintään yksi kerrallaan muutoksen kohteena olevaa työvuoroa kohden. Mitään edellä mainittuja kohtien 1-4. korvauksia ei makseta, jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä tai kyseessä on hätätyö.
4.10 LISÄTYÖ
80. § Lisätyön määritelmä
1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
81. § Lisätyön korvaaminen
1. Työjaksoissa, johon sisältyy yksi edellä 60 §:n 4. momentissa mainittu arkipyhä, maksetaan lisätyökorvauksena jakson säännöllisen työajan 107 tuntia ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Jos työjakso sisältää useampia 60 §:n 4. momentissa mainittuja arkipyhiä, lisätyö- korvauksen perusteena olevaa jakson säännöllisen työajan tuntimäärää alenne- taan 8 tuntia kutakin arkipyhää kohti.
3. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan lisätyökorvaus vaihtaa palkalliseksi vapaaksi. Vapaa-aika on annettava lisätyön tekemistä seuraavien kuu- den kuukauden aikana.
4. Poissaolon vaikutuksesta lisätyön korvaamiseen noudatetaan vastaavasti, mitä 85
§:ssä määrätään.
4.11 YLITYÖ
82. § Ylityön määritelmä
1. Ylityötä on sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ.
83. § Ylityön enimmäismäärät
1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia vii- kossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.
84. § Ylityön korvaaminen
1. Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tunti- palkka.
2. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan tehty ylityö vaihtaa vas- taavaksi vapaa-ajaksi säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pituus lasketaan kuten ylityökorvaus. Vapaa-aika on annettava ylityön tekemistä seuraavien kuuden kuu- kauden aikana.
85. § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen
1. Jos työntekijä ei ole ollut työssä koko työjaksoa, ylityökorvaus ja lisätyökorvaus las- ketaan keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa (Liite 4)
2. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi mm. työ- tai komennusmatkaan kulunut vuo- rokausi, mikäli työntekijä on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään, viikkolepo- päivät, työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät, 111 §:n 1. momentin mukaiset työstä vapautuspäivät sekä työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä, jos työntekijä on jo aloittanut työnsä.
3. Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja työvapauspäivät (syystä riippumatta), vuosilomaan jäävät sun- nuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä, kou- lutuspäivät ja muu kuin edellisessä momentissa tarkoitettu työ- tai komennusmat- kaan kulunut vuorokausi.
4. Enintään 18 vuorokautta kestävän koulutuksen ajalta lasketaan keskeytyspäivien luku jakamalla koulutukseen käytetty tuntimäärä normiluvulla 5 h 28 min. Jos jako- jäännös on vähintään 2 h 45 min, katsotaan se myös keskeytyspäiväksi. Yhden päivän aikana tapahtuvasta koulutuksesta merkitään työajaksi todelliset, koulutuk- seen käytetyt tunnit.
5. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen johdosta (tilapäinen hoitovapaa) työntekijälle myönnetyt työvapauspäivät ovat keskeytyspäiviä. Tällai- nen työvapaus voidaan myöntää työntekijälle myös vuorotaulussa merkityksi va- paapäiväksi.
86. § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisäl- tävässä työjaksossa
1. Työntekijälle maksetaan otsikossa tarkoitetun päivän sisältävässä työjaksossa säännöllisen työajan 107 tuntia ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta
ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka.
4.12 ASUNTOVARALLAOLO
87. § Asuntovarallaolo
1. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna lueta työaikaan.
2. Vähintään puolet varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on korvat- tava joko rahana yksinkertaisella tuntipalkalla tai lukemalla se työajaksi.
3. Paikallisesti voidaan sopia varallaolon korvaamisesta joko rahakorvauksena tai työ- ajaksi lukemalla. Korvausmuotoja voidaan käyttää ajallisesti jaksotettuna esimer- kiksi korvaamalla varallaolo arkipäivinä rahakorvauksella ja viikonloppuna työajaksi lukemalla. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin tavoin, Paikallinen sopimus on alistettava työehtosopimuksen osapuolten hyväksyt- täväksi.
4.13 OSA-AIKATYÖN MÄÄRÄYKSET
88. § Yleistä
1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä luvussa tilanteita, joissa kokoaikatyössä oleva siirtyy osa-aikatyöhön, osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-ai- kalisälle. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan tällä tavalla osa-aikatyöhön siirtynyttä työntekijää.
2. Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän palkka lasketaan kokoaikatyön palkasta osa- aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.
3. Osa aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin joudutaan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että annetaan vapaa jo- nain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.
89. § Osa-aikatyö ja vuosiloma
1. Lomaraha, vuosilomalisä ja palvelusvuosilisä maksetaan ennen osa-aika- tai osa- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhteydessä kuten työsuhteen päättyessä. Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liittyy ainoastaan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus
muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista 118 §:n 8. momentin mukaisesti.
2. Osa-aikatyöntekijä ansaitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hänelle tulee työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden aikana osa-aika- työstä johtuen alle 14 päivää.
3. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään kuten kokoaikaisen työntekijän vuosiloma. Loma annetaan pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina. Vajaitten kalenteriviik- kojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koos- tuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
5. LUKU | PALKAT
90. § Palkan määräytyminen
1. Työntekijälle maksetaan palkkaliitteissä sovitun palkkausjärjestelmän mukaista työn vaativuuteen, kokemukseen ja henkilökohtaiseen osuuteen sekä tuotanto- tai olosuhdelisiin perustuvaa palkkaa.
2. Työn vaativuus ja sijoittuminen palkkaryhmiin määritellään palkkaliitteissä sovitun järjestelmän perusteella. Vaativuuden määrittelyä varten sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva vaativuuden määrittelyryhmä tai pariteettiryhmä. Tarkemmat määräykset ovat palkkaliitteissä.
3. Töiden ohjausperiaatteena on, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vas- taavat hänelle määritettyä töiden palkkaryhmittelyä. Töiden ohjausperiaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työnsuoritustensa paranemi- sen myötä työnvaativuudeltaan vaativampia töitä.
4. Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat määräytyvät palkkaliitteiden mukaisesti.
5. Työkohtainen palkanosa on:
a) Oppisopimuskoulutukseen tullessa palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,85
b) Oppisopimuskoulutusajalta 12 kk - 18 kk palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,90
c) Oppisopimuskoulutusajalta 18 kk - 24 kk palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,95
6. Tämän jälkeen palkka määräytyy normaalisti palkkaliitteiden mukaan.
91. § Työkohtainen erikoislisä
1. Erityistä vaativuutta ja tarkkuutta vaativissa töissä tai vaikeissa olosuhteissa, ellei tekijää ole muutoin otettu palkkauksessa huomioon, maksetaan työkohtaista eri- koislisää tehdyltä tunnilta enintään 10 % palkkaryhmän työkohtaisesta ohjekuukau- sipalkasta laskettuna.
2. Työkohtaisen erikoislisän maksuperusteet ratkaisee työnantajan edustaja. Ratkai- sussa tulee ottaa huomioon pääluottamusmiehen tekemät esitykset.
3. Työnjohtajan sijaisena toimivalle työntekijälle voidaan palkkaliitteissä 2 ja 3 maksaa työkohtaista erikoislisää enintään 10 %.
92. § Tilapäiset muutokset työssä
1. Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua, työntekijälle maksetaan sen työn mukainen palkka, josta hänet on siirretty, kuitenkin enintään työsopimuksen irtisanomisajan pituiselta ajalta. Jos tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja työntekijällä on siihen vaadittava ammat- titaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vastaava korkeampi palkka tehdyiltä työ- tunneilta.
2. Jos rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä korkeampipalkkaisen tehtävän hoitami- nen on välittömästi ennen työn keskeytystä (vuosiloma ja sairauspoissaolo) kestä- nyt vähintään kolme kuukautta, palkka työn keskeytyksen ajalta maksetaan tämän korkeamman palkan mukaan.
3. Vuosittaisen työnvaativuuden uudelleenmäärittely ja henkilöiden sijoittuminen palk- karyhmiin toteutetaan yhteisesti sovitun seurantajärjestelmän perusteella. Työn- vaativuuden määrittelyn ja henkilöiden sijoittamisen palkkaryhmiin ratkaisee työn- antajan edustaja kuultuaan yhteisesti sovitun työnvaativuusryhmän esitykset.
4. Jos tilapäinen este suorittaa varsinaista henkilölle määritettyä työn palkkaryhmän mukaista työtä aiheutuu työntekijästä itsestään johtuvasta syystä ja hän siirtyy alemman palkkaryhmän työhön, määräytyy henkilölle maksettava palkka tämän uu- den työn mukaisesti. Uuden työn mukainen palkka maksetaan näihin tehtäviin siir- tymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
93. § Palkan erääntyminen
1. Palkka maksetaan kerran tai kahdesti kuukaudessa työntekijän ilmoittamaan raha- laitokseen.
2. Palkka on maksettava kuukauden 15. tai viimeisenä päivänä. Jos palkanmaksu- päivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä ar- kipäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksu- päivinä.
3. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, makse- taan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
94. § Muutokset palkkausperusteessa
1. Työntekijän palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.
2. Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan eläkelakien mukainen eläke.
3. Palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyvä uuden ja vanhan palkkarakenteen mu- kainen palkkojen erotus otetaan huomioon erillisenä lisänä (takuuosana). Takuu- osa (vanha ja muutoksen yhteydessä syntyvät uudet) muutetaan kiinteäksi (kel- luva) palkan osaksi niin, ettei takuuosaan enää vaikuta tehtäväkohtaisen tai henki- lökohtaisen osuuden muutos. Tällöin siis tehtäväkohtaisen osuuden tai henkilökoh- taisen osuuden muutos vähentää tai korottaa ao. henkilön kuukausittaista koko- naispalkkaa. Takuuosaan mahdollisesti tulevat yleiskorotukset sovitaan kussakin tapauksessa erikseen työehtosopimusneuvotteluissa.
95. § Palkan laskeminen poissaolon ajalta
1. Työntekijän päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauden kalen- teripäivillä, jolloin palkka vähennetään jokaiselta poissaoloa vastaavalta kalenteri- päivältä.
2. Palkkaliitteissä 2 ja 3 alle 8 tunnin palkaton poissaolo vähennetään kertomalla yk- sinkertainen tuntipalkka poissaolotunneilla.
96. § Palkanmaksun korjaaminen ja palkan vähentäminen
1. Yli sadan euron virhe palkanmaksussa korjataan välittömästi pankin välityksellä.
2. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on tehtävä työnantajalle, mikäli mahdol- lista viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien.
3. Jos työntekijä satunnaisesti, ei kuitenkaan toistuvasti, saapuu työajan alkamisen jälkeen työhönsä, ei palkkaa myöhästymisen vuoksi vähennetä, jos myöhästymi- nen ei ole 5 minuuttia pitempi. Jos kysymyksessä on pitempi myöhästyminen, voi- daan palkka maksaa lähinnä seuraavan puolen tunnin alusta lukien.
4. Junan myöhästymisestä johtuneelta työstä myöhästymisajalta voidaan palkka mak- saa harkinnan perusteella, kuitenkin vain sellaisissa tapauksissa, että toisella paik- kakunnalla asuva työntekijä, joka käyttää työhön tullessaan junaa, voi luotettavasti näyttää työstä myöhästymisen tapahtuneen nimenomaan junan myöhästymisen ta- kia.
97. § Palkkaerittely ja jäsenmaksun periminen
1. Työntekijälle etukäteen annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityiskohtai- nen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.
2. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan työntekijäyhdistyksen jäsen- maksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä työntekijöiltä, jotka siihen ovat
yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään työnteki- jäyhdistykselle.
6. LUKU | MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
98. § Matkustaminen työssä
1. Milloin työmaa, jolle työntekijä määrätään, katsotaan pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, on kysymyksessä siirto. Jos uusi työmaa on tarkoitettukin vain lyhytaikaiseksi tai sen pysyväisluontoisuutta ei voida ennakolta todeta, on kysymyksessä tilapäisluon- toinen työmaan muuttaminen, mikä katsotaan komennukseksi.
2. Komennukselle määräämisestä työntekijälle tulee ilmoittaa 30 päivää ennen lähtö- päivää. Ilmoitusaikaa ei noudateta Rautatieliikenteeseen liittyvissä komennuksissa. Samalla tulee ilmoittaa myös komennuksen arvioitu kestoaika. Myös komennus- paikkakunnalla käytössä olevat työaikajärjestelyt tulee ilmoittaa komennukselle läh- tevälle viikkoa ennen komennuksen alkamista.
3. Pysyvästä tai pitkäaikaisesta siirrosta toiselle paikkakunnalle työntekijälle tulee il- moittaa etukäteen. Ennakkoilmoitusajan pituus on vähintään työntekijän irtisano- misajan pituinen aika ennen siirron toteuttamista.
99. § Matkakustannusten korvaaminen
1. Matkakustannusten korvauksista määrätään tässä pykälässä sanotun lisäksi liit- teessä 3.
2. Ulkomaan työn ja rajanylitysrahan osalta noudatetaan, mitä siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.
100. § Matka-ajan korvaus
1. Työajan ulkopuolella tapahtuvasta päivittäisestä työmatkasta, kokoontumispai- kasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja takaisin maksetaan korvausta yksin- kertaisen tuntipalkan mukaan, kuitenkin enintään 8 tunnilta.
2. Työ- tai komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, käytettyä aikaa ei lueta työ- ajaksi. Tältä ajalta maksetaan kuitenkin korvausta yksinkertaisen tuntipalkan mu- kaan enintään 8 tunnilta. Työ- tai komennusmatkan ei tule asettaa työntekijää pa- rempaan eikä huonompaan asemaan kuin hänen työskennellessään varsinaisella sijoituspaikalla.
3. Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa, kuitenkin enintään niin pitkältä
ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Sun- nuntai- ja pyhäpäivinä sekä muuna työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäi- vänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan korvausta työntekijän säännöl- listä työaikaa vastaavasti enintään 8 tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan ulkopuolella tehdystä työ- ja komen- nusmatkasta maksettavan korvauksen vaihtamisesta vastaavaksi vapaa-ajaksi.
101. § Muuttokustannusten korvaaminen
1. Jos työntekijä yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn joh- dosta joutuu kotimaassa muuttamaan toiselle paikkakunnalle, työnantaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.
2. Muuttokustannuksina korvataan:
a) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muutto- matkalta matkakustannusten korvaamisesta sovittujen määräysten mukai- sesti,
b) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, koh- tuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,
c) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustan- nuksista,
d) työntekijälle voidaan maksaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvänä kor- vausta työnantajan harkinnan mukaan.
3. Muuttoraha maksetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista. Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti: muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi maksetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.
4. Jos yrityksen tai sen osan siirtyminen kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon saman- aikaisesti, maksetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, maksetaan lisäksi toiselle aviopuoli- solle 50 % muuttorahasta.
5. Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, on sitä käytettävä, jos se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettä- vään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.
6. Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta. Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheu- tuneista kustannuksista.
7. Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan maksaa korvausta si- ten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.
7. LUKU | POISSAOLOT
7.1 SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJAN PALKKA
102. § Oikeus sairausajan palkkaan
1. Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden ai- heuttaman yhdenjaksoisen poissaolon ajalta keskipäiväansion mukaan laskettua palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:
a) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden 21 päivän ajanjaksolta (sairausajan palkkaa ei makseta ensimmäiseltä sairaus- päivältä, jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta);
b) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta;
c) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta; ja
d) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuo- den ajalta.
2. Täysimääräinen keskipäiväansion mukainen sairausajan palkka suoritetaan edellä
d) kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kuitenkin vain ker- ran kalenterivuoden aikana.
3. Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1. momentin b) – d) alakohdassa määrätyn puolen vuoden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos työntekijä on 8 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta hakenut eläkelaitokselta työkyvyttömyyseläkettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuukauden loppuun asti, jonka aikana eläke on myönnetty tai eläkeasia on eläkelaitoksessa lopullisesti ratkaistu.
4. Jos työntekijä sairastuu kesken työvuoron, hänelle maksetaan tältä päivältä palkka työpalkkana. Sairausajan palkkaa maksetaan ensimmäisestä täydestä sairauspäi- västä alkaen.
5. Jos työntekijä työtapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä koh- danneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään,
hänelle maksetaan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairaus- poissaolon ajalta jäljempänä määritellyllä tavalla keskipäiväansion mukaan laskettu palkka 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen 2/3 siitä yhteensä enintään vuoden ajalta.
6. Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei edellä tarkoitetussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, maksetaan työntekijälle sairausajan palkka edellä olevan 1. momentin a) – d) alakohdan mukaisesti.
7. Sairauspoissaolo katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei työntekijä sairauspoissaolojen välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauspoissaolot ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri työtapa- turma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.
103. § Työsuhteen keston määräytyminen
1. Työsuhteen kestoajaksi luetaan kaikki tämän työehtosopimuksen soveltamisaloilla tapahtunut palvelus sekä myös se aika, jonka työntekijä on 18 vuotta täytettyään ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan.
2. Aikaisemman palveluksen hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla edellä 102
§:n 1. momentin b) – d) alakohtien tarkoittamissa tapauksissa vähintään kuusi kuu- kautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työ- kyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painrahaa. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien)
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työ- kyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus- tai vanhem- painrahaa. Työsuhteen kestoaikaan luetaan omaishoitovapaalla oloaika.
104. § Työkyvyttömyyden osoittaminen
1. Työntekijän on todistettava sairautensa työnantajan vahvistaman kaavan mukai- sella lääkärintodistuksella tai sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen ter- veydenhoitajan antamalla todistuksella taikka työnantajan osoittaman terveyden- hoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella.
2. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, työntekijä voi todistaa sairautensa myös muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla tavalla.
3. Jos sairaus kestää yli viisi vuorokautta, se on todistettava edellä mainitun mukai- sella lääkärintodistuksella.
105. § Sairausajan palkan laskeminen
1. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa sairauspoissaoloon sisältyviltä kalen- teripäiviltä.
2. Sairausajan palkka lasketaan keskipäiväansion mukaan. Keskipäiväansio saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivillä ja lisäämällä siihen alla määritelty sairauslomalisä.
Työntekijän sairausajan palkan laskennassa otetaan huomioon edellisen loman- määräytymisvuoden aikana maksettujen alla todettujen lisäpalkkioiden 1/300 sai- rauslomapäivää kohti (ns. sairauslomalisä:
− Sunnuntaityökorvaus
− Iltatyölisä
− Yötyölisä
− Hankalan työn lisä
− Pylväs- ja mastolisä
− Nosturinkäyttäjän tehopalkkio
− Luottamusmieslisä
− Lauantaityökorvaus
− Aattopäivänlisä
− Varallaolokorvaus
− Yksivuorotyössä yöllä maksettava erillinen korvaus
− Tuotantopalkkiolisä
− Työkohtainen erikoislisä, jota ei ole liitetty varsinaiseen kuukausipalkkaan
− Työsuojelulisä
− Hälytysraha
− Työhönsidonnaisuuslisä
− Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
− Radio-ohjauslisät
105 a. § Korvaava työ
1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy- tön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaarantaa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava on tarvittaessa keskeytettävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.
2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työn- antajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketie- teellisesti perusteltuun kannanottoon.
3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen teh- tävän mukaisena, jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viikkoa tai pidempi. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Korvaavan työn ajalta maksetaan henkilökoh- taisen sairauslomalisän suuruinen päiväkohtainen korvaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta henkilöllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sairauslomaan.
5. Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työnteki- jälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairaus- lomalisää.
7.2 PERHEVAPAAT
106. § Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) mukaiset äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä ja poissaolon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi noudatetaan, mitä työsopimuslain neljä luvussa on säädetty. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) mukaiset raskaus-, erityisraskaus -, vanhempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä, poissaolon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi, sekä omaishoitovapaaseen noudatetaan, mitä työsopimus- lain neljä luvussa on säädetty.
2. Tilapäistä hoitovapaata voi saada myös vammaisen lapsen hoitamista varten.
107. § Palkanmaksu raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta
1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka isyysrahakauden kolmelta ensimmäiseltä työpäivältä. Palkka maksetaan si- ten kuin 105 §:ssä määrätään. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
1. Raskausvapaalla olevalle synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka raskausva- paan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 40 arkipäivää. Tämän lisäksi kyseiselle syn- nyttävälle työntekijälle maksetaan palkkaa vanhempainvapaan 32 arkipäivän ajalta.
(1.8.2022 lukien:)
2. Ei-synnyttävälle työntekijälle maksetaan palkka hänen pitämänsä vanhempainva- paan 3 ensimmäiseltä työpäivältä. Palkka maksetaan siten kuin 105 §:ssä määrä- tään
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ennen äitiys- tai isyysva- paan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuukautta. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että synnyttävä työntekijä on ennen ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan ja ei-synnyttävä työntekijä on ennen vanhem- painvapaan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuu- kautta.
108. § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta
1. Tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä maksetaan työntekijälle palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkan osalta on sovittu. Näitä kolmea pal- kallista vapaapäivää laskettaessa ei oteta huomioon enintään kahta työntekijän muusta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairaustapauksen vuoksi myönnettyyn yh- denjaksoiseen vapaa-aikaan sisältyvää vapaapäivää.
2. Palkan maksamisen edellytyksenä tilapäiseltä hoitovapaalta on, että vapaa on sai- rastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edel- lytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat ansiotyössä tai työntekijä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.
3. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avio- eropäätöstä pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
4. Palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta ei kuitenkaan makseta sille lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.
108 a. § Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
1. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä so- pivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
2. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää va- paan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.
3. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyt- tämisen perusteesta.
7.3. MUUT POISSAOLOT
109. § Merkkipäivät ja perhesyyt
1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, milloin se työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Työstä vapautuspäiville maksetaan kuu- kausipalkan lisäksi sairauslomalisä.
2. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairaustapauksen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.
3. Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
4. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.
5. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
6. Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asu- vaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollettavia lapsia.
110. § Maanpuolustus ja väestönsuojelu
1. Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
2. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
3. Edellä sanotun estämättä työntekijä on oikeutettu saamaan vuosilomapalkkansa vähentämättömänä.
111. § Keskusjärjestökokoukset
1. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, työntekijän osallistu- essa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vas- taavat elimet, sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön kokouksiin jol- laisia ovat edustajakokous, liittovaltuuston kokous ja hallituksen kokous silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita.
2. Työstä vapautuspäiville maksetaan kuukausipalkan lisäksi 137 §:n 4 momentin mu- kaista luottamusmieslisää, jonka laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää.
3. Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä va- pautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
4. Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä mutta on esty- nyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkkaa niiden perustei- den mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus pal- kan saamiseen, mikäli hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asi- anomaisen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.
112. § Kunnalliset luottamustoimet
1. Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luottamustoimen hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.
113. § Menettelymääräykset
1. Edellä tarkoitetut korvaukset suoritetaan työntekijöille heidän sovittua säännöllisen työajan palkkaansa vähentämättä. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esi- tettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteista.
8. LUKU | VUOSILOMA JA LOMARAHA
114. § Soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen alaisiin työntekijöihin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005), jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
115. § Määritelmät
1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään,
a) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;
b) lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso;
c) talvilomanpidennys on 124 §:n mukaan määräytyvä, lomakauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosa;
d) varsinainen vuosiloma on vuosilomalain 5 §:ssä tarkoitettu loman osa ilman talvilomapidennystä;
e) säästövapaa on lomavuoden varsinaisesta vuosilomasta myöhemmin pidettä- väksi siirretty loman osa.
116. § Vuosiloman pituus
1. Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 § 1 momentin mukaisesti kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuo- den maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnantajan palveluk- sessa vähintään yhden vuoden tai jos hänellä on päättyvältä lomanmääräytymis- vuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta.
2. Jos työsuhde on jatkunut edellä sanottua lyhyemmän ajan, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
117. § Työssäolon veroinen aika
1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pide- tään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain
7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää
lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lu- kien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
b) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tai määrättynä maan- puolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai va- pautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulu- tettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
c) työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumi- sen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on maksettu palkkaa;
d) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen ta- kia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
e) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on lääkinnällisen kuntoutuksen perusteella maksettu Kelan kuntoutusrahaa:
f) lomarahan vapaaksi vaihdettu aika;
g) työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä 111 §:n mukaiset kokouspäivät.
118. § Vuosilomapalkka ja vuosilomalisä
1. Työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen palkkansa myös vuosiloman ajalta. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä, eikä työntekijällä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan alkamista.
2. Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukautta, lomapäivän palkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
3. Vuosilomapalkan suuruus määräytyy loman alkamishetken palkan mukaisesti. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi vuosilomalisä kultakin vuosilomapäivältä ja talvilomanpidennyspäivältä. Vuosilomalisän suuruus on 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettujen jäljempänä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.
4. Vuosilomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot ovat:
− Sunnuntaityökorvaus
− Iltatyölisä
− Yötyölisä
− Hankalan työn lisä
− Pylväs- ja mastolisä
− Nosturinkäyttäjän tehopalkkio
− Luottamusmieslisä
− Lauantaityökorvaus
− Aattopäivänlisä
− Varallaolokorvaus
− Yksivuorotyössä yöllä maksettava erillinen korvaus
− Tuotantopalkkiolisä
− Työkohtainen erikoislisä, jota ei ole liitetty varsinaiseen kuukausipalkkaan
− Hälytysraha
− Työhönsidonnaisuuslisä
− Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
− Työsuojelulisä
− Radio-ohjauslisät
5. Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päättyessä vuosilomalisä maksetaan viimeisen palkanmaksun yhteydessä.
6. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuo- den aikana, vuosilomapalkka on yllä 1. - 3. momenteista poiketen 9 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräyty- misvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua vuosiloma- lisää ei tällöin makseta.
7. Jos työntekijällä on 5 momentin tilanteessa oikeus talviloman pidennyspäiviin, vuo- silomapalkka määräytyy lomapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuutena seu- raavasti:
lomapäivien lukumäärä | prosentti |
31 | 11,8 |
32 | 12,1 |
33 | 12,4 |
8. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmääräyty- misvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilo- mapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella mää- räytyvän kuukausipalkan mukaan.
119. § Lomakorvaus
1. Lomakorvaus määräytyy vuosilomalain 17 §:n mukaisesti. Lomakorvauksena mak- setaan lisäksi vuosilomalisä. Prosenttiperusteisena laskettavan lomakorvauksen li- säksi ei makseta erillistä vuosilomalisää.
2. Talvilomanpidennyksestä ei ole oikeutta saada lomakorvausta.
120. § Vuosiloman antaminen ja jakaminen
1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalain 20 ja 21 §:ssä säädetyn li- säksi, mitä tässä pykälässä on sovittu.
2. Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka on touko- kuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.
3. Xxxxxxx kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat voidaan varsinaisen vuosiloman 18 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. momentissa mainit- tuna aikana saman lomavuoden kuluessa. Työntekijän suostumuksella voidaan varsinainen vuosiloma siirtää myös annettavaksi seuraavana vuonna ennen touko- kuun 1. päivää.
Pöytäkirjamerkintä:
Töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä voidaan varsinaisen vuosi- loman 15 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. momentissa mainit- tuna aikana saman lomavuoden kuluessa.
4. Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhtikuun 30. päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa, kuin mitä hän on loman loppumishetkeen mennessä ansainnut.
5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuo- silomaan sisällytetä.
6. Työntekijälle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lau- antai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönne- tyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin täl- laisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lo- mapäiväksi.
121. § Työntekijän kuuleminen ja vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen
1. Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on työntekijälle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai työnantajan päätöksellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suun- nitelmasta poiketa.
2. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittamisen osalta noudatetaan vuosilomalain mää- räyksiä.
122. § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
1. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden, tapaturman johdosta työkyvytön, tai tartuntatautilääkärin määräämässä ka- ranteenissa, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankoh- taan.
2. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1 momentin mukaisesti myös, jos työn- tekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai van- hempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
2. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1 momentin mukaisesti myös, jos työn- tekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisraskaus-, raskaus-, tai vanhem- painvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
3. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata var- ten. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
3. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaata var- ten.
4. Työntekijällä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomanpidennyspäiviä. Jos työntekijän työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilo- manpidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomanpiden- nyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomanpidennyspäivien aikana, talvilomanpiden- nyspäivät on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
5. Työntekijällä on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomanpidennyspäivien siirtämiseen, jos tiedetään, että hän on talvilomanpidennyspäivien aikana sairauden tai tapatur- man vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän il- moittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomanpidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomanpidennyspäivät kuuluvat.
6. Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään tai todistuksen karanteeniin määräämisestä pyytäessään siirtoa.
123. § Vuosiloman säästäminen
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittaisista var- sinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
2. Varsinaisesta vuosilomasta voidaan säästää joko osittain tai kokonaan 18 päivää ylittävä osa.
3. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on teh- tävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
4. Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinai- sesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
5. Vuosilomapalkasta ja oikeudesta säästövapaan siirtämiseen on vastaavasti voi- massa, mitä 118 §:ssä ja 122 §:ssä todetaan. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 119 §:ssä on sovittu.
6. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitä- mättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakor- vaus.
124. § Talvilomanpidennys
1. Milloin muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosilomasta osa pidetään muul- loin kuin 1.6.-30.9. välisenä aikana, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puo- lella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.
2. Xxxxxxx työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, työntekijällä ei ole oikeutta loman pidennykseen.
3. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, anne- taan päivän osa täytenä lomapäivänä.
4. Saamatta jääneestä talvilomanpidennyksestä ei ole oikeutta saada lomakorvausta.
125. § Lomaraha ja sen määräytyminen
1. Työntekijälle, lukuun ottamatta jäljempänä 9. momentissa tarkoitettuja tapauksia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä loman- määräytymisvuonna.
2. Lomapäiviksi ei lasketa talvilomanpidennyksestä johtuvia päiviä. Lomarahaa ei makseta talvilomanpidennyspäiviltä.
3. Xxxxxxxx määräytyy sen tehtäväkohtaisen palkan mukaan, jossa työntekijä on ke- säkuun viimeisenä päivänä. Jos työntekijä on työstä vapaana kesäkuussa, mää- räytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 7. ja 8. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa loma- raha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
4. Palkkaliitteessä 1. työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän pal- kasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
5. Palkkaliitteessä 2. ja 3. työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Näin saatuun osamäärään lisätään 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna makset- tujen ja 118 §:ssä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.
6. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 7. ja 8. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan palkanmaksun tai ”lopputi- lin” maksamisen yhteydessä.
7. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikilta niiltä työsuhteen päättymi- seen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, joilta sitä ei ole maksettu.
8. Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalaisen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yh- distyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitus- ten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jonka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
9. Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus prosenttikor- vauksena paitsi 118 §:n 6. ja 7. momentin tilanteissa.
10. Työnantajan kanssa sovittaessa ja työtilanteen sen salliessa voidaan lomaraha vaihtaa vapaaksi seuraavasti:
Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä) | Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä |
36,0 | 18,0 |
33,0 | 16,5 |
30,0 | 15,0 |
27,5 | 14,0 |
27,0 | 13,5 |
25,0 | 12,5 |
24,0 | 12,0 |
22,5 | 11,5 |
22,0 | 11,0 |
21,0 | 10,5 |
20,0 | 10,0 |
18,0 | 9,0 |
17,5 | 9,0 |
16,0 | 8,0 |
15,0 | 7,5 |
14,0 | 7,0 |
12,5 | 6,5 |
12,0 | 6,0 |
10,0 | 5,0 |
9,0 | 4,5 |
8,0 | 4,0 |
7,5 | 4,0 |
6,0 | 3,0 |
5,0 | 2,5 |
4,0 | 2,0 |
3,0 | 1,5 |
2,5 | 1,5 |
2,0 | 1,0 |
Lomarahavapaat eivät siirry työkyvyttömyyden vuoksi missään tilanteessa.
9. LUKU | SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
9.1 TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVÄLINEET
126. § Yleiset määräykset
1. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuu- teen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätök- siä tarkoin noudatetaan.
2. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan työturvallisuuden ylläpitämiseksi antamia ohjeita sekä käyttää säännösten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä aset- tamia suojavälineitä.
127. § Suojavälineet
1. Työnantaja hankkii työntekijän käyttöön tehtävässä vaadittavan ja tarkoituksenmu- kaisen työ- tai suojapuvun ja vastaa sen pesusta, kunnostuksesta ja vaihdosta teh- täväkohtaisesti määritellyin vaihtoajoin.
2. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön erityisen suojavaatetuksen, jos se työn laatu tai työolosuhteet huomioon ottaen on työturvallisuuden ylläpitämiseksi lain mukaan välttämätöntä. Erityinen suojavaatetus annetaan myös erittäin likaisissa, erittäin märissä ja liejuisissa töissä, jossa tavallinen työvaatetus ei ole riittävä. Työnantajan huolehtii suojavaatetuksen kunnossapidosta, jos suojavaatetusta ei anneta työnte- kijän omaksi.
3. Työntekijän käyttöön annetaan erityiset suojajalkineet, jos jalkaterään kohdistuva tapaturmavaara on työssä ilmeinen, sekä työturvallisuuden edellyttämät tarkoituk- senmukaiset työkäsineet.
4. Työntekijälle annetaan näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmälasit työssä, jossa on ilmeinen kipinöinnin, lastujen tai muiden tekijöiden iskujen taikka vaarallisten rois- keiden aiheuttama jatkuva tai toistuva silmätapaturman vaara, jos työntekijä tarvit- see silmälaseilla saatavan näön korjauksen eikä erillistä kasvojen tai silmien suo- jainta omien silmälasien lisäksi voida käyttää työn edellyttämän näkötarkkuuden takia.
5. Henkilöstötilojen sekä majoitusvaunujen mitoituksen ja varustamisen sekä siivouk- sen osalta noudatetaan työministeriön päätöstä rakennustyömaiden henkilöstöti- loista.
9.2 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
128. § Oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon
1. Työntekijällä on sen mukaan kuin jäljempänä määrätään oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:
a) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksissa muulta lääkäriltä;
b) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa; ja
c) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättömistä matkakustannuksista.
2. Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä, mitä edellä on määrätty, ole oikeutta mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyseläkettä eikä lomautuksen tai palkattoman vapaan aikana, ellei siltä ajalta ole suoritettu sai- rausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. (Mää- räys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
2. Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä, mitä edellä on määrätty, ole oikeutta mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyseläkettä eikä lomautuksen tai palkattoman vapaan aikana, ellei siltä ajalta ole suoritettu sai- rausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaa.
3. Työnantaja korvaa lääkärin työntekijälle antamasta hoidosta aiheutuneet kustan- nukset. Näihin luetaan myös lääkärin suorittama mahdollisen sairauden totea- miseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus sekä lääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä erikoislääkä- rin määräämä muu fysikaalinen hoito edellyttäen, että hoitoa vaativa sairaus on kuulunut hoidon määränneen lääkärin erikoisalaan. Fysikaalinen hoito korvataan kuitenkin vain, mikäli hoidon on antanut lääkintävoimistelija, tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lääketieteellisessä laboratoriossa.
4. Korvattaviin kustannuksiin luetaan myös äkillisen hammassairauden vaatima en- siavun luontoinen hoito. Hoidolla tarkoitetaan särkevän hampaan poistoa taikka sen hammasytimen kuolettamista, märkivän hampaan tai märkäpesäkkeen avausta ja äsken katkenneen hampaan vaatimaa ensiapua.
5. Työnantaja suorittaa julkisin varoin ylläpidetylle sairaanhoitolaitokselle lääkärin määräämästä työntekijän sairaalahoidosta aiheutuneet kustannukset työsuhteen kestoajasta riippuen kussakin sairastumistapauksessa seuraavasti:
a) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 hoitopäivältä;
b) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 60 hoitopäivältä;
c) kun työsuhde on kestänyt vähintään neljä vuotta, 120 hoitopäivältä:
d) kun työsuhde on kestänyt vähintään seitsemän vuotta, 150 hoitopäivältä;
e) kun työsuhde on kestänyt vähintään kymmenen vuotta, 180 hoitopäivältä.
6. Työnantajan suorittamat sairaalahoidon kustannukset vähennetään työntekijälle sairauspoissaolon ajalta maksettavasta palkasta alimman sairaalamaksuluokan mukaan. Huoltovelvolliselle työntekijälle on kuitenkin jäätävä vähintään 1/3 keski- päiväansiosta, jos huollettavia on yksi sekä lisäksi 10 % keskipäiväansiosta kutakin seuraavaa huollettavaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 2/3 keskipäiväansiosta. Muulle kuin huoltovelvolliselle työntekijälle on palkasta jäätävä vähintään 1/5 kes- kipäiväansiosta.
7. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle vapaan matkan tai maksa- maan hänelle korvauksen matkasta lääkärille tai sairaalaan ja takaisin tai korvaa- maan lääkärin matkakustannukset potilaan luokse seuraavissa tapauksissa:
a) vaikean taudinkohtauksen sattuessa, milloin työntekijän tila matkaa vaatii;
b) työnantajan antaman työmääräyksen perusteella työssä vieraalla paikkakun- nalla varsinaisen työ- tai asuinpaikkakuntansa ulkopuolella oleville työnteki- jöille.
8. Xxxxxxx työntekijä kuolee ollessaan työssä tai työnantajan osoittamassa sairaalahoi- dossa, asuinpaikkansa ulkopuolella suoritetaan ruumiin kuljettaminen asuinpaikka- kunnalle työnantajan kustannuksella.
129. § Työsuhteen keston määräytyminen
1. Työsuhteen kestoajaksi luetaan kaikki tämän työehtosopimuksen soveltamisaloilla tapahtunut palvelus sekä myös se aika, jonka työntekijä on 18 vuotta täytettyään ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan.
2. Aikaisemman palveluksen hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla edellä 128
§:n 5. momentin b) – e) alakohtien tarkoittamissa tapauksissa vähintään kuusi kuu- kautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työ- kyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. (Määräys on voimassa 31.7.2022 asti)
(1.8.2022 lukien:)
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työ- kyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä
ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus- tai van- hempainrahaa. Työsuhteen kestoaikaan luetaan omaishoitovapaalla oloaika.
130. § Terveystarkastukset ja kustannusten korvaaminen
1. Työntekijä on velvollinen osallistumaan työtehtävänsä edellyttämiin terveydentilan seurantatarkastuksiin.
2. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen edellä mainittujen seurantatar- kastusten sekä lakisääteisen työterveydenhuollon tarkoittamissa ja työterveyshuol- lon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa ter- veystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin korvataan ansionmenetys nuorista työn- tekijöistä annetussa laissa ja säteilylaissa tarkoitetuista tutkimuksista.
3. Työntekijälle maksetaan korvaus edellä tarkoitetuista tutkimuksista ja jälkitarkas- tuksista aiheutuneista matkakustannuksista, joita ovat matkustamiskustannukset, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus ja yö matkaraha. Ansionmenetys kor- vataan myös muun lääkärintarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
9.3. MUUT MÄÄRÄYKSET
131. § Tapaturmavakuutus
1. Työntekijäin tapaturmavakuutuksesta on voimassa, mitä siitä työtapaturma- ja am- mattitautilaissa säädetään.
132. § Työpaikan tilaisuudet
1. Työpaikalla voidaan järjestää vuosittain henkilöstö-, virkistys-, ym. muita vastaavia tilaisuuksia paikallisesti yhteisesti todetulla tavalla siten, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua.
10. LUKU | ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
133. § Työntutkimukset
1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja -järjestel- miä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja työntekijöiden ansiotason parantamisessa. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän ylirasittumista eivätkä myöskään haital- lisesti vaikuttaa työpaikan ansiotasoon.
2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on tiedotettava pääluottamusmie- helle ja asianomaisten osastojen luottamusmiehille hyvissä ajoin ennen ohjelman toimeenpanoa.
3. Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun työntekijät sitä perustellusti ehdottavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.
4. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mutta työntekijää kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.
5. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, työntekijälle annetaan tutkimuksen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapahtumista.
6. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä menetelmä- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin työntutkimuspöytäkirjaan ja niiden pe- rusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.
7. Menetelmä- ja aikatutkimuksilla määritettyjen tutkimustulosten työarvot (T) laske- taan Rationalisointineuvottelukunta SAK-TT (STK) RANK:n ohjeiden mukaan.
8. Tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava myös niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat.
134. § Ammatti- tai muu koulutus
1. Ammatti- tai muu koulutus toteutetaan siten kuin yleissopimuksessa on sovittu. (Liite 1.)
2. Työnantaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään pysyvän työvoimansa am- mattikoulutusta. Työntekijöitä työkohteisiin sijoitettaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan työntekijöiden eteenpäin pääsy ammattiurallaan.
3. Työntekijäin ammattiliittojen järjestämään ammattiyhdistyskoulutukseen annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.
135. § Koulutus
1. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta koulutusta, joko luokka tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa so- vitun säännöllisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittämään kestoon ja on määrältään työntekijän yksinker- taisen tuntipalkan suuruinen. Koulutus järjestetään siten, että luokkaopetuksena voidaan pitää enintään 8 tuntia.
Koulutusta yhteensä 16 tuntia, josta luokkaopetusta voi olla 8 tuntia. Kaikki 16 tuntia voi olla verkkokoulutusta
136. § Neuvotteluajan laskenta
1. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä ta- loudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtu- vista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan mää- räykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
2. Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irti- sanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavel- voitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n kuuden viikon neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjal- lisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan kuuden viikon määräytyvän neu- votteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
11. LUKU | YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS
137. § Luottamusmiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä sekä sen alaisella paikallisella yhdistyksellä on oikeus asettaa pääluottamusmiehiä ja luottamusmie- hiä valvomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista. Luottamusmiesjärjes- telmä toteutetaan siten, kuin yleissopimuksessa, tässä pykälässä tai yrityskohtai- sesti on sovittu.
2. Luottamusmiehen toimikauden määrää edellä mainittu työntekijäjärjestö. Luotta- musmiehen asettamista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali, jonka toimittami- sesta työntekijäjärjestö antaa tarvittavat ohjeet.
3. Työnantajan tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle etukäteen neljännesvuosittain suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä sekä antaa myös seurantaraportti toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä neljännesvuosittain.
4. Pääluottamusmiehelle maksetaan varsinaisen kuukausipalkan lisäksi luottamus- mieslisää siten että laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää, jonka päiväar- vosta saadaan tuntihinta jakamalla se luvulla 6,5.
5. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen työaikanaan suorittamiin luottamusmies- tehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi. Jos pääluottamusmies tai luotta- musmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, luetaan myös tämä aika hänelle työajaksi.
6. Xxxxxxx pääluottamusmies tai luottamusmies, työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä tekee matkoja, maksetaan hänelle matkakustannusten korvausta ja päivärahaa työehtosopimuksen mukaisesti.
7. Pääluottamusmiehelle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä paikallisesti so- vittuna ajankohtana ja maksetaan erillistä luottamusmiespalkkiota seuraavasti:
Työpaikan työn- tekijöiden lukumäärä | Säännöllisen vapautuksen määrä | Erillinen palkkio euroa/kk |
1.6.2022 | ||
< 49 | 4 tuntia viikossa | 84,70 |
50 - 99 | 8 tuntia viikossa | 99,81 |
100 - 199 | 16 tuntia viikossa | 125,00 |
200 - 299 | 24 tuntia viikossa | 143,89 |
300 - 399 | 32 tuntia viikossa | 187,99 |
400 - | kokonaan vapautettu | palkka sovitaan erikseen |
8. Työstä vapautuksen pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin luku- määrä välittömästi pääluottamusmiesvaalien jälkeen sekä vastaavana ajankohtana vuosittain. Tämän mukaan määritettyä pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistuk- seen saakka.
9. Palkkion suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Erillistä palk- kiota ei makseta päätoimiselle pääluottamusmiehelle.
10. Työpaikkaluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa luottamusmiestehtävien edellyttämä vapautus työstään sekä maksetaan erillistä luottamusmiespalkkiota 1.6.2022 lukien 28,66 euroa kuukaudessa.
11. Luottamusmiespalkkioita ei makseta päällekkäin työsuojeluvaltuutetun palkkion kanssa.
12. Luottamusmiespalkkiota maksetaan pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle kymmeneltä kuukaudelta vuodessa ja hänen varamiehelleen kahdelta kuukaudelta vuodessa. Varamiehelle suoritetaan luottamusmiespalkkiota yhdeltä kuukaudelta vuoden kumpaiseltakin puoliskolta huhti- ja lokakuussa kunakin vuonna.
13. Työnantaja järjestää pääluottamusmiehille sekä luottamusmiehille neuvottelu- ja in- formaatiotilaisuuksia tarvittaessa.
14. Luottamusmiehille tulee antaa käyttöön voimassa oleva työehtosopimus siihen liit- tyvine pöytäkirjoineen sekä muut yleisiä työehtoja koskevat sopimukset ja määräyk- set soveltamisohjeineen ja työnantajakohtaisine erityismääräyksineen.
15. Paikallisen sopimisen osapuolet sitoutuvat toiminnallaan vahvistamaan yhteistyötä, luottamusta sekä kunnioitusta tässä sopimuksessa sovituissa asioissa. Tässä tar- koituksessa paikalliset osapuolet sitoutuvat kehittämään yrityksissä käytäntöjä muun muassa luottamusmiehen tiedonsaannin ja luottamusmiesten koulutusten sekä vapautustuntien kohdentamisen tehokkaaksi järjestämiseksi.
16. Yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajan on annettava luottamusmiehelle kaikki tarvittava asiaan liittyvä materiaali hyvissä ajoin. Tarvittaessa osapuolet voivat käyt- tää asiantuntijoita.
17. Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät- tämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.
138. § Asiamiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön valitsemilla asia- miehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, ja sen sovelta- mista ja tulkintaa koskevissa asioissa oikeus käydä työpaikoilla sovittuaan käyn- nistä työnantajan kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitettava työnantajalle.
2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne tiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
139. § Työsuojeluvaltuutetut
1. Työsuojelutehtävissä toimiville tulee antaa riittävästi aikaa työsuojelutehtävien hoi- tamista varten. Vapautuksesta on sovittava etukäteen asianomaisen esimiehen kanssa. Työsuojelutehtävien hoitamiseen tarvittavaa aikaa määriteltäessä on otet- tava huomioon työ- ja työskentelypaikan työntekijäin lukumäärä, työn laatu sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tehtävistä tulee antaa palaute työsuojelupäällikölle.
2. Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä paikallisesti so- vittuna ajankohtana ja maksetaan erillistä työsuojeluvaltuutetun palkkiota seuraa- vasti:
Työpaikan työn- tekijöiden lukumäärä | Säännöllisen vapautuksen määrä | Erillinen palkkio euroa/kk |
1.6.2022 | ||
< 49 | 4 tuntia viikossa | 84,70 |
50 – 99 | 8 tuntia viikossa | 99,81 |
100 – 199 | 16 tuntia viikossa | 125,00 |
200 - 299 | 24 tuntia viikossa | 143,89 |
300 - 399 | 32 tuntia viikossa | 187,99 |
400 - | kokonaan vapautettu | palkka sovitaan erikseen |
Työstä vapautuksen pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin luku- määrä välittömästi työsuojeluvaltuutettujen vaalien jälkeen sekä vastaavana ajan- kohtana vuosittain. Tämän mukaan määritettyä pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
3. Palkkion suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Erillistä palk- kiota ei makseta päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle.
4. Työsuojeluasiamiehelle maksetaan erillistä 1.6.2022 alkaen 27,31 euroa kuukau- dessa.
5. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkio kymmeneltä (10) kuukaudelta ja hänen varamiehelleen palkkio kahdelta (2) kuukaudelta vuodessa.
6. Palkkiota ei makseta päällekkäin luottamusmiehen palkkion kanssa.
7. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan varsinaisen kuukausipalkan lisäksi työsuojeluli- sää siten, että laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää, jonka päiväarvosta saadaan tuntihinta jakamalla se luvulla 6,5.
12. LUKU | ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA
140. § Työehtosopimukseen kohdistuvat erimielisyydet
1. Työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvä erimielisyys pyritään viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa työpaikalla esimiehen ja luottamusmiehen välillä
käytävillä neuvotteluilla. Jos asia jää erimieliseksi, neuvottelusta kirjataan siinä esille tulevat seikat.
3. Jos asiaa ei saada työpaikalla ratkaistua, se voidaan saattaa työnantajan ja pää- luottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yrityskohtaisesti voidaan sopia tarkemmin erimielisyysasian käsittelystä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyk- sien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.
4. Jos yrityskohtaisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan siirtää työehtosopimuksen osapuolten välillä ratkaistavaksi. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kuukauden kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.
5. Jos työehtosopimuksen osapuolet eivät saa asiaa ratkaistua, se voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehto- sopimuksen osapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaista- vaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.
141. § Muut erimielisyydet
1. Jos muista kysymyksistä, jotka oleellisesti koskevat työsuhdeasioita, syntyy riitai- suuksia, työehtosopimuksen allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat tekemään par- haansa saadakseen riitaisuudet sovinnossa järjestetyiksi ja tässä tarkoituksessa noudattamaan seuraavaa menettelyä.
2. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään yhden viikon kuluttua esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei uhkavaatimusta työnsei- sauksesta saa esittää.
3. Jos neuvottelut eivät johda sovintoon, on sen osapuolen, joka aikoo turvautua työn- seisaukseen, ilmoitettava siitä toiselle osapuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua seisausta.
4. Työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelusuhteiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen sopimusten noudattamista.
142. § Työnseisauksen estäminen
1. Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muihin niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän so- pimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
13. LUKU | SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
143. § Voimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2022 – 29.2.2024. Tämänkin jälkeen sopi- muksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kaksi kuu- kautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.
Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2023, ellei vuoden 2023 palkantarkis- tuksen suuruudesta sovita 31.12.2022 mennessä.
2. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan allekirjoittaneiden sopimuspuolten välillä tehtyä allekirjoituspöytäkirjaa
PALKKALIITE 1. | RAUTATIELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT
1. YLEISTÄ
1. § Soveltamisala
Tämän palkkaliitteen alaisiin töihin sisältyy asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetin- laite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.
2. § Työaika
Työaika määräytyy työaikalain 7 §:n ja tämän työehtosopimuksen 4 luvun mukaan.
2. PALKKAUSPERUSTEET
3. § Palkkaus
Rautatieliikenteeseen liittyvien töiden palkkaus koostuu työnvaativuuden mukaisesta työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta, henkilökohtaisesta osuudesta, kokemusosuu- desta ja erillisistä lisäpalkkioista.
4. § Työn vaativuuteen perustuva palkanosuus
Työn vaativuuden määrittämisen periaatteet
Työn vaativuuden perusteella jaetaan työt palkkaryhmiin ja määritellään töiden kes- kinäiset vaativuudet.
Työn vaativuuden määrittely tehdään työnkuvausten perusteella erillisessä työnanta- jan ja työntekijäin edustajien muodostamassa arviointiryhmässä.
Työnkuvauksia tekevien henkilöiden tulee tuntea työn sisältö ja työkokonaisuuteen liittyvät työolosuhteet.
Työnkuvaukset on tehtävä siten, että jälkeenpäin voidaan todeta työssä tapahtuneet muutokset.
Työnkuvaukset tulee pitää ajan tasalla tarkistaen ne vähintään kerran vuodessa.
Työntekijälle määritetyn palkkaryhmän tulee vastata hänen tekemänsä työn vaati- vuutta. Palkkaryhmiin sijoittaminen määräytyy sen työn mukaan, mitä työntekijä pää- asiassa tekee.
Työn vaativuuden määrittämisen vaativuustekijät ovat:
Työn vaatima osaaminen ja monialaisuus, painoarvo 45 %. (Taulukko 1)
Tällä tarkoitetaan sitä koulutusta, perehdyttämistä ja työskentelyaikaa, joiden jälkeen työntekijän arvioidaan keskimäärin saavuttavan itsenäisen työskentelyn edellyttämän suoritusvarmuuden, normaalin suoritustason sekä työn suorittamisen edellyttämän harkinnan.
Työn vaatima osaaminen ja monialaisuus jakautuu kuuteen kohtaan pääsääntöisesti työn edellyttämän peruskoulutuksen, perehtymisen sekä työn suorittamisen vaatiman eri tehtävissä hankitun kokemuksen suhteen.
1. Tehtävät ja niissä esiintyvät ongelmat ovat samankaltaisia, toistuvia, rutiinin- omaisia ja selkeästi säänneltyjä. Työn vaatima tavanomainen oppimisaika on alle 3 kuukautta. Koulutuksena lyhyt työnopetus.
2. Tehtäviin liittyvät ohjeet ovat yleisempiä ja sovellettavia vaihtoehtoja on enem- män kuin yksi. Työn vaatima tavanomainen oppimisaika on 3 - 12 kuukautta. Koulutuksena lyhyt kurssi.
3. Muuttuvia tilanteita, joissa tulee olla valmiutta joustaa sekä löytää ongelmiin yk- silöityjä ratkaisuja. Edellytyksenä on tehtäväalaan liittyvä 1 - 2 vuoden työkoke- mus.
4. Koulutuksena työn edellyttämä, tehtävään soveltuva koulutus ja rautatieliiken- teeseen liittyvä ammatillinen kurssi.
5. Vaativia tilanteita, joissa esiintyvät ongelmat ovat vaikeammin tulkittavia ja selvi- tettäviä ja työssä vaaditaan soveltamista. Edellytyksenä on tehtäväalaan liittyvä 2 - 4 vuoden työkokemus. Koulutuksena työn edellyttämä, tehtävään soveltuva koulutus ja rautatieliikenteeseen liittyvä ammatillinen peruskurssi.
6. Työssä esiintyvät ongelmat vaativat analysointia, valmiita ratkaisuvaihtoehtoja on vähän. Työhön liittyy myös kehittämistä ja suunnittelua kuten esimerkiksi hen- kilöstön käytön, asiakaspalvelun, opastus- ja koulutustoiminnan sekä ratapiha- toimintojen suunnittelu- ja johtamistehtäviä. Edellytyksenä on tehtäväalaan liit- tyvä monipuolinen ja laaja-alainen yli 4 vuoden työkokemus. Monipuolinen alan koulutus ja lisäksi erityiskursseja.
7. Työssä esiintyvät ongelmat ovat erittäin laajoja ja monitahoisia. Ratkaisut edel- lyttävät kykyä analysoida asioita syvällisesti ja löytää uusia lähestymistapoja sekä toimintamalleja. Tehtävä edellyttää erittäin hyviä vuorovaikutuskykyjä. Työ- hön liittyy oleellisena osana toimintayksikön johtamistehtävät tai erittäin haasta- vat asiantuntijatehtävät. Edellytyksenä on monipuolinen alan koulutus ja vähin- tään 6 vuoden monipuolinen tehtäväalueeseen liittyvä työkokemus.
Työhön liittyvä vastuu, painoarvo 40 %. (Taulukko 2)
Tällä tarkoitetaan sitä vastuuta, joka muodostuu toiminnallisesta laajuudesta, turval- lisuudesta, asiakaspalvelusta sekä suunnittelu- ja esimiestehtävistä.
Vastuu jakautuu toiminnalliseen vastuuseen, turvallisuusvastuuseen, asiakaspalve- luvastuuseen sekä suunnittelu- ja esimiesvastuuseen.
1. Toiminnallisen vastuun arvioinnissa huomioidaan toiminnan laajuus, tehtävän si- sällöllinen monipuolisuus sekä alaisten määrä esimiestehtävissä.
2. Turvallisuusvastuun arvioinnissa huomioidaan sekä junaturvallisuus että työtur- vallisuus. Rautatieliikennetehtävissä ja liikenteen alaisilla raiteilla tehtävissä töissä junatiheydellä ja ratapihatyön vilkkaudella on vaikutusta turvallisuusvas- tuun arviointiin. Myös turvalaitteiden määrällä ja siihen liittyvällä tekniikalla on vaikutusta vastuuseen. Turvallisuusvastuuta arvioitaessa otetaan huomioon toi- mintojen suunnittelun edellyttämät turvallisuuden vaatimukset sekä esimiestyö- hön sisältyvä valvontavastuu. Työturvallisuudessa huomioidaan tehtävään sisäl- tyvä vastuu omalle/muiden työntekijöiden/alaisten/asiakkaiden turvallisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille.
3. Asiakaspalvelu-, suunnittelu- ja esimiesvastuussa huomioidaan ulkoisen asia- kaspalvelun määrän lisäksi myös kassavastuun osuus. Esimiestehtävien osalta otetaan huomioon myös erilaiset opastus- ja opetustehtävät sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät.
Vastuun alueet 1 - 3 huomioidaan pisteytyksessä kaikki erikseen.
Työolosuhteet, painoarvo 15 % (Taulukko 3)
Tällä tarkoitetaan työssä esiintyviä olosuhteita, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, yk- sitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta, sisä- tai ulkotyöstä sekä henkisestä ja fyysi- sestä rasittavuudesta.
Työolosuhteissa huomioidaan toisaalta sisä- ja ulkotyö sekä toisaalta tehtävän hen- kinen ja/tai fyysinen rasittavuus.
1. Sisätyö
− työtä tehdään pääsääntöisesti sisätiloissa
2. Sisä- / ulkotyö
− työtä tehdään tasapuolisesti sisä-/ ulkotiloissa
3. Jatkuva ulkotyö
− työtä tehdään pääsääntöisesti ulkotiloissa
Henkinen ja/tai fyysinen rasittavuus arvioidaan seuraavasti:
a) Työolosuhteet ovat normaalit silloin, kun työ on kevyttä eikä sisällä fyysistä rasit- tavuutta ja se vaatii tavanomaista tarkkuutta.
b) Työolosuhteet ovat rasittavat silloin, kun työ on keskiraskasta ja siinä esiintyy ajoittain fyysistä rasitusta tai se vaatii tavanomaista suurempaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.
c) Työolosuhteet ovat erittäin rasittavat silloin, kun työ on fyysisesti raskasta tai se vaatii lähes jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.
TAULUKKO 1 TYÖN VAATIMA OSAAMINEN JA MONIALAISUUS (painoarvo 45 %)
Pisteet | ||
1 | Selkeät ohjeet ja toistuvat tilanteet | 17 |
2 | Ohjeet yleisempiä, sovellettavia vaihtoehtoja enemmän kuin yksi | 42 |
3 | Muuttuvia tilanteita, valmius joustaa, yksilöityjä ratkai- suja | 67 |
4 | Tilanteita, joissa ongelmat vaikeampi tulkita/ selvittää, vaaditaan soveltamista | 92 |
5 | Ongelmat vaativat analysointia | 120 |
6 | Edellyttää laaja-alaista johtamistehtävää tai erityisen vaativia asiantuntijatehtäviä | 140 |
TAULUKKO 2
VASTUU (painoarvo 40 %)
A Normaali | B Kohtalainen | C Suuri | D Erittäin suuri | ||
1 | Toiminnallinen | 12 | 20 | 30 | 40 |
2 | Turvallisuus | 8 | 16 | 26 | 36 |
3 | Asiakaspalvelu | 4 | 12 | 22 | 30 |
VASTUUN ALUEET 1 - 3 HUOMIOIDAAN PISTEYTYKSESSÄ ERIKSEEN
TAULUKKO 3
TYÖOLOSUHTEET (painoarvo 15 %)
A Normaalit | B Rasittavat | C Erittäin rasittavat | |
1.Sisätyö | 15 | 23 | 30 |
2 Sisä/ulkotyö | 20 | 28 | 35 |
3 Jatkuva ulkotyö | 25 | 33 | 40 |
VALITAAN TAULUKOSTA PISTEET KOHDAN 1, 2 TAI 3 PERUSTEELLA
Työkohtaiset palkkaryhmät/vaativuustasot ja ohjekuukausipalkat
Työn vaativuuden arvioinnin tuloksena saatu yhteispistemäärä muunnetaan työn vaa- tivuustasoa vastaavaksi palkkaryhmäksi seuraavan taulukon mukaisesti:
Pisteet | palkkaryhmä | 1.6.2022 |
alle 74 | 1 | 2 012,72 |
74- | 2 | 2 077,51 |
86- | 3 | 2 142,59 |
98- | 4 | 2 182,82 |
110- | 5 | 2 223,09 |
122- | 6 | 2 263,38 |
134- | 7 | 2 303,65 |
146- | 8 | 2 343,95 |
158- | 9 | 2 384,22 |
170- | 10 | 2 424,50 |
182- | 11 | 2 464,79 |
194- | 12 | 2 545,32 |
206- | 13 | 2 706,44 |
218- | 14 | 2 827,30 |
230- | 15 | 2 894,42 |
242- | 16 | 3 001,84 |
254- | 17 | 3 122,68 |
266- | 18 | 3 243,28 |
278- | 19 | 3 363,89 |
Palkkataulukon palkkaryhmä 19 on voimassa 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien.
5. § Henkilökohtainen osuus
Henkilökohtaisen osuuden määrittämisessä arvioitavat ominaisuudet.
1. AMMATTITAITO
Osaaminen (painoarvo 2)
Henkilöllä on koulutuksen ja kokemuksen kautta saadut syvät tiedot ja taidot sekä selviytyy tehtävistään täysin itsenäisesti ilman ohjaustarvetta.
Monitaitoisuus (painoarvo 1)
Henkilö pystyy erityisen ammattitaidon tai muun yrityksessä harvemmin tarvittavan erityiskokemuksen avulla oman tehtäväkenttänsä ulkopuolisiin töihin.
Selviytyminen (painoarvo 1)
Henkilö selviytyy myös ennalta arvaamattomista tilapäisistä kuormitushuipuista ja muista poikkeavista tilanteista.
2. YHTEISTYÖKYKY
Viestintä (painoarvo 1)
Henkilö hankkii ja välittää työn ja työyhteisön kannalta tärkeää ja tarpeellista infor- maatiota.
Palvelualttius (painoarvo 2)
Henkilö on aktiivisesti halukas palvelualttiuteen tilanteiden vaatimalla tavalla myös oman tehtäväkenttänsä ulkopuolella.
3. TYÖSKENTELYTAPA
Vastuullisuus (painoarvo 1,5)
Henkilö suhtautuu työhönsä vakavasti ja huolellisesti ja on valmis työssä tarvittavien taitojen ja kykyjen kehittämiseen.
Suhtautumistapa (painoarvo 1,5)
Henkilö noudattaa työhön kuuluvia säännöksiä ja määräyksiä sekä työyhteisössä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja järkevästi ja asianmukaisesti sekä huomioi toisten työt ja olosuhteet eri tilanteissa.
Oma-aloitteisuus (painoarvo 1,5)
Henkilö on oma-aloitteinen ja ryhtyy ilman eri kehotusta hänelle kuuluviin tehtäviin.
Jokainen edellä lueteltu ominaisuus arvioidaan seuraavan viisiportaisen asteikon pe- rusteella.
1 piste Tarvitsee kehittymistä 2 pistettä
3 pistettä Vastaa keskimääräistä tasoa 4 pistettä
5 pistettä Kiitettävä taso
Minimi pistemäärä on 11,5 pistettä ja maksimi pistemäärä 57,5 pistettä. Pisteen arvo on 0,0869 prosenttiyksikköä
Henkilökohtaisen prosentin laskukaava [Pistemäärä * 0,0869 - 1,00 = heko %] Henkilökohtainen prosentti ilmoitetaan kahden (2) desimaalin tarkkuudella.
Henkilökohtaisen osuuden määrittäminen suoritetaan seuraavia periaatteita noudat- taen:
− Määrittämisen suorittaa aina ao. työntekijän lähin esimies arviointilomakkeella ja saatu tulos ja määräytymisperusteet on vaadittaessa selvitettävä ja annettava ao. henkilölle. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada henkilökohtaisten pal- kanosuuksien jakautuma.
− Henkilökohtaisen osuuden määrä on 0 - 4 % arvioitavan tehtävän työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta.
− Henkilökohtainen osuus määritellään viimeistään 3 kuukauden kuluttua työsuh- teen alkamisesta.
− Henkilökohtainen osuus tarkistetaan kerran vuodessa ja aina silloin kun, työnte- kijän tehtäväkentässä tapahtuu oleellisia muutoksia.
6. § Kokemusosuus
Kokemusosuuteen lasketaan kaikki tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden alai- sissa töissä hankittu kokemus, jonka lisäksi otetaan huomioon työsopimusta solmit- taessa mahdollisesti sovittu muu työkokemus.
Mikäli muu työkokemus on työsopimusta solmittaessa jäänyt huomiotta, työnantaja voi harkita mainitun muun työkokemuksen vaikutusta tehtävän henkilökohtaisen osuuden määrittelyn yhteydessä, kun määrittely ensimmäisen kerran tehdään.
Kokemusosuus on 3 vuoden palveluksen jälkeen 3 % ja 7 vuoden palveluksen jäl- keen 7 % työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta laskettuna.
7. § Lisäpalkkiot
Kaluston kunnossapitoon liittyvät tehtävät
a) Käyttäjäkunnossapitotehtävät
Kun JHLn Rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 1 työntekijän työvuo- roon kuuluu käyttäjäkunnossapitotehtäviä, mikä/mitkä toteutetaan, maksetaan työvuorosta yksinkertaisen tuntipalkan mukainen lisäkorvaus. Työvuorosta mak- setaan enintään yksi yksinkertaisen tuntipalkan mukainen lisäkorvaus, riippu- matta käyttäjäkunnossapitotehtävien määrästä.
Käyttäjäkunnossapitotehtäviä ovat:
• Veturin tankkaus (tässä tarkoitetulla veturin tankkauksella tarkoitetaan ta- pahtumaa, jossa palkkaliitteen 1 työntekijä suorittaa veturin tankkauksen ko- konaisuudessaan itse).
• Veturin vesitys, kun veturin vesitys suoritetaan veturin jäähdytysjärjestel- mään siihen tarkoitettujen liittimien kautta erillisellä laitteistolla.
Korvausta ei makseta operatiivisen käyttövalmiushuollon tehtävistä.
b) Dv12- Veturin T5-huoltotehtävät
Kun JHL:n Rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 1 työntekijän työvuo- roon kuuluu Dv12-veturin T5-huoltotoimenpide (huolto-ohjelman mukainen huol- totyö, huoltokohteiden tarkistusta ja nesteiden tai muiden aineiden täydennystä tai pienimuotoiset viankorjaustehtävät), mikä/mitkä toteutetaan, maksetaan hä- nelle työvuorosta yksinkertaisen tuntipalkan mukainen lisäkorvaus. Työvuorosta maksetaan enintään yksi yksinkertaisen tuntipalkan mukainen lisäkorvaus, riip- pumatta toimenpiteiden määrästä.
c) Tavaravaunujen viankorjaustehtävät/huoltotehtävät
Kun JHL:n Rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 1 työntekijä suorittaa tavaravaunun viankorjaustehtävän tai -tehtäviä - kuten kuormansidontaliinan vaihtaminen, aluspuiden tai sivutolppien vaihtaminen, letkukytkimen vaihtami- nen, siirtokatteen asennus ja vipulukon vaihtaminen – hänelle maksetaan yh- deltä tunnilta RO-lisä määrältään 4,27 €. Työvuorosta maksetaan enintään yksi RO-lisä (4,27 €), riippumatta viankorjaustehtävien määrästä. Mikäli työntekijä määrätään tekemään tavaravaunujen viankorjaus-, tai huoltotehtäviä koko työ- vuoron ajaksi, maksetaan hänelle työvuoron työajaksi laskettavilta tunneilta 4,27€.
a)-b) kohdan mukaisia korvauksia ei makseta päällekkäin, joten henkilö voi ai- noastaan olla oikeutettu enintään yhteen korvaukseen per työvuoro.
Henkilöille, jotka ovat aiemmin olleet oikeutettuja ns. PL1-malliin, on muodostettu henkilökohtainen takuuosa. Xxxxxxxxx vastaan ko. henkilöt tekevät myös kaik- kia em. a)-c) kohdan mukaisia tehtäviä, eikä heille makseta mitään muuta erillistä korvausta.
Radio-ohjauksesta ja hallintalaitteiden käytöstä maksettava lisä
Radio-ohjauslähetintä tai veturin hallintalaitteita käyttävälle ratapihatyöntekijälle mak- setaan lisää työvuorokohtaisesti työvuoron työajaksi laskettavilta tunneilta sellaiselta työvuorolta, jossa ratapihatyöntekijä:
i) ohjaa veturia radio-ohjauslähettimen avulla vaihtotöissä, tai;
ii) ohjaa veturia sen hallintalaitteista vaihtotöissä. Vaihtotyötä voidaan suorittaa pa- rityöskentelynä tai yksintyöskentelynä joko ratapihalla, tai linjasiirtymissä. Lisän suuruus on 1.6.2022 lukien 3,26 euroa. Jos tehtävä koskee yhtä useampaa ve- turia (kahdella veturilla päivystys), lisän suuruus on 1.6.2022 lukien 3,48 euroa.
Edellä mainittuja lisiä käytetään kaikkien parityöskentelytehtävien korvaamiseen. Pa- rityöskentelytehtävät sisältävät myös muiden ammattiryhmien kanssa suoritettavat vaihtotyöt
Yksintyöskentelyssä veturimäärästä riippumatta, ja kuljetustavasta (radio-ohjaus tai hallintalaitteet) riippumatta, lisän suuruus on 1.6.2022 lukien 4,58 euroa. Radio-oh- jauslähettimen ja hallintalaitteiden käyttö ja yksintyöskentely korvataan tämän kohdan mukaisella lisällä, joten niiden vaikutusta työn sisältöön ja vaativuuteen ei oteta huo- mioon palkkausjärjestelmän mukaista työn vaativuutta määrättäessä.
Päivittäisten taukojen säännölliseen toteutumiseen on erityisesti kiinnitettävä huo- miota niissä työvuoroissa, joissa toteutetaan linjasiirtymiä radio-ohjauksella tai joissa toteutetaan yksintyöskentelyä ratapihoilla.
Määräysesimiespalkkio
Määräysesimiehen tehtävässä toimivalle työntekijälle suoritetaan määräysesimies- palkkiona 168,19 euroa kuukaudessa.
Sellaiselle työntekijälle, joka hoitaa em. tehtäviä vuosiloma- tai sairauslomasijaisena, osa-aikaisena tai tilapäisesti, maksetaan palkkiota tehtävässä toimittujen päivien mu- kaan.
Kielitaitolisä
Työntekijälle, jolle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen taidosta ja joka säännöllisesti joutuu vierasta kieltä työssään käyttä- mään, maksetaan kielitaitolisää kielitaitoa edellyttävien tehtävien hoidon ajalta. Kieli- taitolisää ei kuitenkaan makseta, jos tehtävän kelpoisuusehdot edellyttävät tai tehtävä luonteensa puolesta edellyttää vieraan kielen taitoa.