Vuosiloman kertyminen. 1.1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mu- kaisesta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työn- antajakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta. Esimerkit: Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2021–31.3.2022 lomat ansaitaan en- tisen 6/vk arkipäivälaskennan mukaan ja annetaan arkipäivinä 6 arki- päivää/vk lomakaudella 2022 ja sen jälkeisellä talvilomakaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 6/vk laskenta- säännön mukaan, ellei työnantajakohtaisesti ole päätetty aikaisem- masta voimaantulosta. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2022–31.3.2023 lomat ansaitaan 5/ vk lomapäivälaskennan mukaan ja annetaan lomapäivinä 5 lomapäi- vää/vk tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5/vk laskentasäännön mukaan. Jos työntekijällä on vielä 1.5.2023 pitämättä 6-päiväisen laskennan mukaan ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2022, muunnetaan ne 5-päiväisen lasken- nan mukaiseksi 1.5.2023 tämän pykälän 3. kohdan mukaisesti. Lomapäiviä ovat maanantain ja perjantain väliset päivät lukuun ottamatta TES:n 7 §:n mukaisia arkipyhiä. Ellei tässä TES:n 18 §:ssä toisin ole määrätty, sovelletaan muilta osin vuosilo- malakia kuitenkin siten, että vuosilomalain 21 §:ssä ja 27 §:ssä mainituilla loman jakamiseen ja säästämiseen liittyvillä 12, 18 ja 24 arkipäivillä tarkoite- taan lomapäiviksi muutettuina 10, 15 ja 20 lomapäivää.
Vuosiloman kertyminen. 1. 1.4.2022 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukai- sesta arkipäivälaskennasta (6/vk) lomapäivälaskentaan (5/vk), ellei työnanta- jakohtaisesti päätetä aikaisemmasta voimaantulosta. ESIMERkIT: ESIMERkkI
Vuosiloman kertyminen. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 1.4.2024 alkaen kultakin täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta:
Vuosiloman kertyminen. Työajan tasaamisen mukaiset vuorovapaat ovat työssäolopäivien veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöillä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien määrällä.
Vuosiloman kertyminen. Vuosiloma, vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus määräytyvät Vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon myös pyhätyöt.
Vuosiloman kertyminen. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta: – 2 pv, JOS o työsuhde on jatkunut maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden - 2,5 pv, JOS o työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla tai o työntekijä on maaliskuun loppuun mennessä työskennellyt henkilö- kohtaisena avustajan tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuoden ajan viimeisen viiden vuoden aikana (tämä silloin jos työnan- taja kuuluu HETA-liittoon) Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.4–31.3 välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuina. Työntekijälle kertyy lomapäiviä niiltä kuukausilta, jolloin hänelle kertyy vä- hintään 14 työssäolopäivää. Mikäli nämä päivät eivät täyty tai täyttyvät vain osaksi, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi ne kuukaudet, jol- loin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Xxxxx kertyy siis joko 14 päivän tai 35 tunnin mukaan. Sairasloman ajalta lomapäiviä kertyy enintään 75 päivän ajalta. Äitiys- ja isyysloman ajalta kertyy lomapäiviä keskimääräisen viikkotyöajan mukaan en- simmäisen 156 päivän osalta, eli noin kuuden kuukauden ajalta. Kertyneet lomapäivät näkyvät palkkalaskelman oikeassa ylänurkassa palkan- maksupäivän alapuolella. Valmiin lomavuoden osalta kertyneiden vuosiloma- päivien vieressä näkyy myös päiväkohtainen palkka.
Vuosiloman kertyminen. 1. 1.4.2021 alkaen ansaittavissa vuosilomissa siirrytään vuosilomalain mukai- sesta arkipäivälaskennasta (6 pv/vk) lomapäivälaskentaan (5 pv/vk). Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2020 – 31.3.2021 lomat ansaitaan entisen 6 lomapäivää/viikko arkipäivälaskennan mukaan ja muunnetaan viiden arki- päivän/viikko laskennan mukaiseksi lomakaudella 2021 ja sen jälkeisellä tal- vilomakaudella tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan. Lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2021 – 31.3.2022 alkaen lomat Vuosilo- maa ansaitaan 5 lomapäivää/viikko lomapäivälaskennan mukaan ja anne- taan 5 lomapäivää/viikko tai maksetaan työsuhteen päättyessä lomakor- vauksena 5 lomapäivää/viikko laskentasäännön mukaan. Jos työntekijällä on vielä 1.5.2021 pitämättä kuusipäiväisen lomalaskennan mukaisesti ansaittuja lomia ajalta ennen 1.4.2021, ne muunnetaan viisipäi- väisen laskennan mukaiseksi tämän pykälän 11. kohdassa olevan taulukon mukaisesti.
Vuosiloman kertyminen. Vuosilomaa kertyy jokaiselta kuukaudelta, jona olet tehnyt työtä 14 päivänä tai työstä poissaololle on ollut vuosilomalain mukaan lomaa kerryttävä pe- ruste. Lisäksi lomaoikeus riippuu työsuhteen kestosta. Jos työsuhde on ennen 1. huhtikuuta jatkunut alle vuoden, lomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa lomaa ansaitaan 2,5 arki- päivää. Vuosilomalta maksetaan lomapalkka, jonka lasken- taperusteena on keskituntiansio. Keskituntiansio saadaan siten, että lomanmääräytymisvuoden työs- säoloajalta kertynyt palkkasi jaetaan työtuntien määrällä. Lomapalkka maksetaan lomalle lähtiessä. Vuosiloman pitämisen yhteydessä maksetaan loma- raha, josta sovitaan työehtosopimuksella. Lomaraha on 50 % lomapalkasta. 1/3 siitä maksetaan lomalle lähtiessä ja 2/3 lomalta palattaessa. Työsuhteen päättyessä pitämättömät lomat makse- taan lomakorvauksena lopputilin yhteydessä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä 50 % korotettuna aina, ellei työsuhde pääty työnteki- jästä johtuvasta syystä tai lain tai sopimuksen vas- taisesti.
Vuosiloman kertyminen. Vuosiloman ajankohta Vuosiloman palkka
Vuosiloman kertyminen. Työntekijälle kertyy vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta eli täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosilomalain mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan jokainen kuukausi, jolta kertyy vähintään 14 työssäolopäivää tai lain 7 §:ssä määriteltyä työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä ei työsopimuksen perusteella ole töissä kuukauden aikana niin, että 14 päivän raja täyttyisi, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan myös sellainen kuukausi, jonka aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai lain 7 §:ssä määriteltyä työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroiseksi ja siten vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi katsotaan vuosilomalaissa mm.: ● äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, mutta ei hoitovapaa ● lomautusajalta 30 työpäivää yhdeltä lomautusjaksolta ● opintovapaalta 30 työpäivää yhdeltä lomanmääräytymisvuodelta Vuosilomapäivien määrää laskettaessa lopullinen luku pyöristetään ylöspäin. Lomanmääräytymisvuosi, jolta vuosilomaan oikeuttavat kuukaudet lasketaan, on vuosilomalain mukaisesti 1.4.–31.3. Täydet lomanmääräytymiskuukaudet lasketaan vuosilomalain määräysten mukaisesti. Vuosilomaa myönnettäessä lauantaita ei lasketa arkipäiväksi.