Vapaan kertyminen Mallilausekkeet

Vapaan kertyminen. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti: 136 8 h eli 1 päivä 271 16 h eli 2 päivää 407 24 h eli 3 ” 543 32 h eli 4 ” 678 40 h eli 5 ” 814 48 h eli 6 ” 950 56 h eli 7 ” 1085 64 h eli 8 ” 1221 72 h eli 9 ” 1357 80 h eli 10 ” 1492 88 h eli 11 ” 1696 100 eli 12,5 ” Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajal- le sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnanta- xxx xxxxxxxxxxx kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansion- menetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Au- to- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen välisiin valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuosipäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheut- tama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pöytäkirjan mukaisesti annettu vapaa.
Vapaan kertyminen. Työntekijälle kertyy vapaata tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 17 työpäivää 1 vapaa ” 34 ” 2 vapaata ” 51 ” 3 ” ” 68 ” 4 ” ” 85 ” 5 ” ” 102 ” 6 ” ” 119 ” 7 ” ” 136 ” 8 ” ” 153 ” 9 ” ” 170 ” 10 ” ” 187 ” 11 ” ” 204 ” 12 ” ” 212 ” 12,5 ” TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhdenjaksoisesti, ellei paikalli- sesti sovita niiden antamisesta esim. asioimisvapaana. Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat myös: – Ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa – Työntekijän sairaslomaan mahdollisesti kuuluva ns. karenssipäivä katsotaan työssäolo- päivän veroiseksi päiväksi. (Myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa.) – Työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen – Kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysy- vien elinten kokouksiin käytetty aika – Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika – Edellisessä kohdassa tarkoitettujen toimielinten asettamien jaostojen kokouksiin käy- tetty aika, kuitenkin enintään kolme päivää vuodessa – Työntekijän oma hääpäivä ja omat 50- ja 60-vuotispäivät – Lähiomaisen hautajaiset – Äitiysloma 42 päivän ajanjaksolta – Sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa. Xxxxxxx lapsen hoito ei ole sidottu työnantajan palkanmaksuun ja näin ollen koko poissaoloaika on työssäoloon rinnastettavaa – Kutsunta- ja reservin harjoituspäivä – Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika – Työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa – Lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssäolopäivien ve- roisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi – Lakisääteisen isyysloman aika – Päivät, joiden aikana työntekijä on ollut osan päivästä poissa työstä työnantajan luvalla. Jos annettava vapaa sisältyy edellä mainittuun työssä oloon rinnastettavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
Vapaan kertyminen. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kerty- män mukaan seuraavasti:
Vapaan kertyminen. Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: vähintään 17 työvuoroa 1 vapaa " 34 " 2 vapaata " 51 " 3 " " 68 " 4 " " 85 " 5 " " 102 " 6 " " 119 " 7 " " 136 " 8 " " 153 " 9 " " 170 " 10 " " 187 " 11 " " 210 " 12,5 " Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sai- rausajan tai synnytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös 34 §:n (lyhyt tilapäinen loma) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnastetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat va- paapäivät. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työai- kaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain sään- nöllisesti toistuvat vapaapäivät.
Vapaan kertyminen. Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan lisäksi se aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai syn- nytysloman palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan. Työpäiviksi rinnastetaan myös 36 §:n (lyhyt tilapäinen vapaa) tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työpäiviksi rinnas- tetaan myös tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäi- vät.
Vapaan kertyminen. Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia. Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työs- kentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työ- päivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta. Tehdyiksi työpäiviksi luetaan päivät, • joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia, • xxxxxx työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksa- maan palkan ja • joilla työaika tasoittumisjärjestelmän aikana on tasoitettu keskimäärin 40 tunniksi viikossa. Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä.
Vapaan kertyminen. Vapaata ansaitaan kalenterivuonna tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Vapaan kertyminen. 1 Vapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä/vuoroista seuraavasti: Väh. 17 työvuoroa/työpäivää = 1 työpäivä " 34 " " = 2 työpäivää " 51 " " = 3 " " 68 " " = 4 " " 85 " " = 5 " " 102 " " = 6 " " 119 " " = 7 " " 136 " " = 8 " " 153 " " = 9 " " 170 " " = 10 " " 187 " " = 11 " " 204 " " = 12,5 "
Vapaan kertyminen. Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvalle toimihenkilölle kertyy 25 tuntia vapaata jo- kaista sellaista vuosineljännestä kohden, jonka aikana hän on työskennellyt 1 koh- dassa mainitussa työaikamuodossa. Vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut tekemättä työtä edellä tar- koitetussa työaikamuodossa enemmän kuin 11 työpäivää, ei vapaata kerry. Työs- säolon veroisina tätä sopimusta sovellettaessa pidetään kuitenkin myös niitä työ- tuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä: - joina toimihenkilö on estynyt tekemästä työtä oman vuosilomansa tai reservin kertausharjoitusten takia, - joilta työnantaja maksaa toimihenkilölle sairausajan tai synnytysloman palkan, - joiden ajalta työnantaja xxxxxx toimihenkilölle koulutussopimuksen mukaan ansion menetyksen korvauksen, - tämän sopimuksen 25 §:n tarkoittama vapaa-aika (lyhyt tilapäinen loma), jolta työnantaja maksaa palkan, - tämän sopimuksen 35 §:ssä tarkoitetut STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuuston ja hallitusten kokouksiin osallistumispäivät, - tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät. Mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat.
Vapaan kertyminen. Vapaata ansaitaan vuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä alakohtaisten kertymätaulukkojen mukaisesti. Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan: − aika, jolloin työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysloman palkkaa − työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika, jos työnantaja maksaa tältä osin palkan − lyhyen tilapäisen loman tarkoittama vapaa-aika, jolta työnantaja maksaa palkan − lomautus enintään 30 päivää vuodessa − tämän sopimuksen tarkoittamat vapaapäivät Yllä mainittuina aikoina siis vapaat sekä kuluvat että karttuvat. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1. kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät. Työpäivien lukumäärä vähintään Vapaan kertymä 17 1 vapaa 34 2 vapaata 51 3 vapaata 68 4 vapaata 85 5 vapaata 102 6 vapaata 119 7 vapaata 136 8 vapaata 153 9 vapaata 170 10 vapaata 187 11 vapaata 210 12,5 vapaata Työpäivien lukumäärä vähintään Vapaan kertymä 17 1 vapaa 34 2 vapaata 51 3 vapaata 68 4 vapaata 85 5 vapaata 102 6 vapaata 119 7 vapaata 136 8 vapaata 153 9 vapaata tai 8 vapaata ja 8 tuntia 170 10 vapaata tai 8 vapaata ja 16 tuntia 187 11 vapaata tai 8 vapaata ja 24 tuntia 210 12,5 vapaata tai 8 vapaata ja 36 tuntia Työpäivien lukumäärä vähintään Vapaan kertymä 17 1 vapaa 34 2 vapaata 51 3 vapaata 68 4 vapaata 85 5 vapaata 102 6 vapaata 119 7 vapaata 136 8 vapaata 153 9 vapaata 170 10 vapaata 187 11 vapaata tai 10 vapaata ja 8 tuntia 210 12,5 vapaata tai 10 vapaata ja 20 tuntia