Common use of Yhteenveto Clause in Contracts

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessään. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessä, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissa. Liitetietovaatimukset ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessa, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästä.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Vakuutussopimuksen vakioehtoja tulkitaan pääsääntöisesti kuten mitä tahansa vakioehtoja. Vakuutussopimuksen vakioehtoja tulee tulkita objektiivisesti ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys tiukasti sanamuotonsa mukaisesti riippumatta siitä johtaako sanamuodon mukainen tulkinta vakuutuksenantajan vai vakuutuksenottajan kannalta edulliseen lopputulokseen. Yksilöllisesti sovituissa vakuutusehdoissa tulkintaa voidaan viedä subjektiivisen tulkinnan puolelle. Mikäli vakioehto jää yksittäisessä tapauksessa epäselväksi, on sitä tulkittava laatijansa vahingoksi. Rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti, eikä tulkinnalla voida laajentaa ehdon soveltamisalaa vakuutusyhtiön eduksi. Jos vakuutusehto sisältyy viimeisimpiin malliehtoihin ja on yleisesti käytössä markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa, voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänse vain harvoin olla sillä tavalla yllättävä ja ankara, että ehtoa ei voisi lainkaan soveltaa. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäEhdon yllättävyys ja ankaruus voivat kuitenkin saada merkitystä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta arvioitaessa, kun tulkitaan sitä, mitkä ovat VSL:n mukaisia vakuutusturvan olennaisia rajoituksia. Vakuutuksen vakioehdon katsominen kohtuuttomaksi ei ole yleistä. Korkeimman oikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan vakuutusturvan laajuus on sopimuksenvarainen asia, eikä OikTL 36 §:n tai KSL 4:1:n avulla ole mahdollista laajentaa vakuutusturvaa yli sen, mitä on sovittu. Poikkeuksena ovat ne tilanteet, joissa kohtuuttomuuteen vetoava osapuoli voi näyttää sellaisen erityisen perusteen, jonka vuoksi ehto täytyy katsoa kohtuuttomaksi. Seuraavassa pääluvussa tarkastelen oikeusturvavakuutuksen vakiosopimusehtoa, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissamäärittää sen, mitä on pidettävä vakuutustapahtumana. Liitetietovaatimukset Vakuutusehdon tulkinnassa on noudatettava niitä tulkintasääntöjä, joita tässä luvussa olen lähemmin tarkastellut. Vakuutuslautakunta on laajassa ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessa, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tunajohdonmukaisessa ratkaisusuosituskäytännössään muotoillut vakuutustapahtumaa koskevan vakioehdon tulkintaa siten, että henkilöstön määrässä mitattunaehdon tulkinta on monilta osin vakiintunut. Kaikki järjestelmät Tarkasteluni keskiössä ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) vakioehdon sanamuodosta johtuvat tyypilliset tulkintaongelmat ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksillase, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästämiten tulkintatilanteiden ratkaisut ilmentävät tässä pääluvussa esille tuotuja vakioehtojen tulkintasääntöjä.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Olen tässä luvussa nostanut esille tilanteita, joissa vakuutustapahtuman määritelmän sisältävä vakioehto on johtanut tulkinnallisiin erimielisyyksiin vakuutuksenantajan ja vakuutetun välillä. Tarkastelu on tapahtunut vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksia hyödyntäen. Kokoan tässä yhteen pääluvun keskeisimmät huomiot. Ensinnäkin oikeusturvavakuutuksen vakuutustapahtuman määrittävä vakuutusehto näyttäisi vain harvoissa tilanteissa olevan sillä tavalla epäselvä, että epäselvyys olisi ratkaistava epäselvyyssääntöä soveltamalla. Vakuutusehto on siis toisin sanoen selkeä sanamuodoltaan. Poikkeuksen tähän tuovat lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänne tilanteet, jotka sijoittuvat riita- sekä hakemusasioiden ja rikosasioiden välimaastoon. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäTällaisille tilanteille on ominaista, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissaettä niitä ei ole noteerattu vakuutustapahtumaa koskavassa vakioehdossa tai vakuutuksen rajoitusehdoissa. Liitetietovaatimukset ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessaTällaisesta asiasta nostan esimerkiksi konfiskaatiovaatimuksen, jonka jälkeen samoja asioita vakuutuslautakunta katsoi kuuluvan riita- ja hakemusasioiden vakuutustapahtuman määritelmään. Toiseksi riita- ja hakemusasioissa luotuja vakuutuslautakunnan tulkintalinjoja ja argumentteja ei voida käyttää rikosasioiden yhteydessä nousevien tulkintatilanteiden ratkaisuksi ilman kriittistä tarkastelua. Tästä esimerkkinä toimii passiivisuutta koskeva tulkintakäytäntö. Riita- ja hakemusasioiden yhteydessä esille nostettua passiivisuutta koskevaa tulkintakäytäntöä ei voida soveltaa, kun kysymys on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osaltarikoksesta syytetyn passiivisuudesta yksityisoikeudellista vaatimusta kohtaan. Viimeisimpien malliehtojen mukainen vakuutustapahtuman syntyminen rikosasiassa johtaisi nähdäkseni kategorisesti tilanteeseen, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenjossa rikoksesta syytetyn passiivisuus häntä kohtaan esitettyyn yksityisoikeudelliseen vaatimukseen liittyen johtaisi kohtuuttomuuteen, mikäli passiivisuus estäisi vakuutustapahtuman syntymisen. Tässä Tämän ongelman on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tunaonneksi ratkaissut se, että henkilöstön määrässä mitattunavakuutusyhtiöt ovat tältä osin luopuneet malliehtojen muotoilusta. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina Toisena esimerkkinä asiasta voidaan nostaa esille vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus FINE-009613 (SaaS) 2018), 172 En ota tässä kantaa siihen, mikä mahdollisesti on ollut sopimusehtojen eriytymisen taustalla vaikuttava syy. jonka lopputulemana riita- ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet hakemusasioissa tehdyt vakuutuksen rajoitusehtojen tulkinnat eivät ole merkittäviäsuoraan sovellettavissa rikosasioissa. Suuria eroja Kolmanneksi ja viimeiseksi nostan esille riidan tai vaatimuksen perusteen paikallistamiseen liittyvän haastavuuden. Riidan tai vaatimuksen peruste liittyy vakuutustapahtuman määritelmän osalta siihen, milloin vakuutustapahtuman katsotaan syntyneen. Kysymys on kuitenkin järjestelmien käytössä siis sen selvittämisestä, onko vakuutus ollut voimassa kahden vuoden säännön puitteissa. Perusteen paikallistaminen voi olla vakuutetulle haastavaa ja järjestelmäprojektin implementoinnissahaastavuus tässä voi johtaa sekä vakuutuksenantajalle että vakuutetulle aiheutuviin tarpeettomiin kustannuksiin. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vainRiidan tai vaatimuksen peruste on tärkeässä osassa myös seuraavassa pääluvussa, mikäli sopimushallinta jossa tarkastelen useiden vakuutustapahtumien yhdistämistä koskevaa vakuutussopimuksen rajoitusehtoa. Tällöin kysymys on myös käytössäsiitä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäovatko riidat samanperusteisia.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten selvittää, mitä yrittäjän olisi hyvä ymmärtää osa- kassopimuksista, niihin sovellettavasta lainsäädännöstä ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänriita-asioiden ratkai- suväylistä. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäKysymystä lähdettiin perkaamaan apukysymysten avulla, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissajotka olivat seuraavat: Osakassopimuksen olemusta käsitellään pääasiassa luvussa 2. Liitetietovaatimukset Luvussa pyri- tään avaamaan mikä osakassopimus on tutkimalla erilaisia määritelmiä, osakas- sopimuksen käyttökohteita erilaisissa ympäristöissä ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessatilanteissa. Näin saadaan havainnollistettua osakassopimuksen olemusta ja käyttötarkoituksia, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenvastaten apukysymykseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin Luku 3 käsittelee yhä osaltaan osakassopimuksen olemusta määrittäen sen suhdetta osakeyhtiölakiin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmäänyhtiöjärjestykseen, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötäsijoittuu luontevasti seuraavan apukysymyksen rajapintaan. Luvussa 3 avataan osakeyhtiölain vaikutusta ja suhdetta osakassopimukseen. Koin, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaaettä osakeyhtiölakia on mielekästä käsitellä suhteessa yhtiöjärjestykseen sen sijaan, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti että se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittääkäsiteltäisiin täysin irrallisena luvun 4 alla, koska siihen vaikuttavat integroinnitniiden välillä on selkeä yhteys: merkittävässä määrää osakeyhtiölain pykäliä mainitaan ’’ellei yhtiöjärjestyksessä toisin sovita’’, sopimusmäärättai käytetään muuta vastaavaa sanamuotoa. Luvussa 4 käsitellään keskeisiä lakeja ja oikeuskäytäntöä, yrityshierarkiat jotka osakassopimuk- seen vaikuttavat. Lainsäädännön osalta keskeisimmiksi laeiksi osoittautuivat osakeyhtiölaki, sekä oikeustoimilaki. Sopimusoikeudelliset periaatteet osoittau- tuivat varsin keskeisiksi seikoiksi osakassopimusten osalta, ja niin edelleenniistä keskeisim- pinä käsiteltiin sopimuksen pitävyys ja pätemättömyys, kohtuuttomuusperiaate, vilpitön mieli sekä lojaliteettiperiaate. Fatmanin Luvussa 5 käsitellään sitä, millaisia väyliä voidaan käyttää käsiteltäessä osakas- sopimusriitoja. Luvussa esiteltiin myös oikeustapauksia, joissa käydään konk- reettisesti läpi, millaisista asioista näissä riidoissa voi esimerkiksi olla kyse ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästämil- laista pohdintaa niiden ratkaisuissa käydään.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Hyvin laadittu tarjouspyyntö antaa eväät selkeisiin tarjouksiin, eikä se jätä mitään harmaalle alueelle. Vielä tärkeämpää on onnistua laatimaan hyvä rakennusurakkasopimus. Onnistuminen sopimusvaiheessa on molempien osapuolien yhteinen etu. Tilaaja voi luottaa urakoitsijan tekevän sovitun työn sovitussa hinnassa ilman lisäkuluja. Urakoitsija taas on voinut jo tarjousta antaessaan varautua kaikkeen. Lisäksi työn edetessä tiedetään koko ajan oma vastuualue. Siksi mahdollisimman yksityiskohtaiset sopimusasiakirjat ovat onnistuneen urakan perusta. Häiriöiltä ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänepäselvyyksiltäkään ei voida välttyä. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäSopimukseen kirjataan noudatettavat sopimusehdot. Näistä saadaan pelisäännöt, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissajoita noudatetaan. Liitetietovaatimukset Lähtökohtana on aina nopea reagointi. Kirjallinen ilmoitus koskee häiriötilanteisiin reagoimista, mutta myös lisä- ja muut standardiin liitty- vät muutokset muutostöiden ilmoittamista. Ilmoittamisen ja dokumentoinnin tärkeys korostuu aina, kun asia alkavat mennä pieleen. Dokumentoinnilla voidaan todistaa tehdyt työt tai töihin liittyvät vaikeudet. Ilmoittamisella pyritään saamaan toinen osapuoli havahtumaan tilanteeseen ja korjaamaan se. Ilmoittamisella saadaan myös turvattua omat oikeudet epäselvyyksissä, joita ei neuvottelemalla saada selvitettyä. Kun ulkopuolisen neuvottelijan tai käräjäoikeuden ottaessaan asian ratkaistavakseen, on kattavasti esitetty teoriaosuudessaensi töikseen tutustuttava tilanteeseen. Tilanteeseen tutustuminen tapahtuukin lähetettyjen reklamaatioiden sekä sopimusasiakirjojen lukemisella. Siksi reklamaatioon kirjatut sanamuodot ja lähettämisen ajankohta ovat tärkeitä. Sopimuskäytäntöjen tuntemus helpottaa työnjohtajan töitä todella paljon. Tuntemisella työnjohtaja saa itsevarmuutta toimia työmaalla sekä avaimet ongelmatilanteen hoitamiseen. Tilanne, jossa työnjohtaja pääsee itse vaikuttamaan sopimukseen, olisi kaikkein paras. Tällaisia tilanteita ovat yleensä aliurakkasopimukset. Vaikkei itse sopimusta tehtäisikään yksityiskohtaiseksi, olisi urakkaneuvotteluissa hyvä käydä koko urakka läpi pienintä yksityiskohtaa myöden. Kaikki tulisi vielä kirjata neuvottelupöytäkirjaan, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenmolemmat osapuolet allekirjoittavat. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaaNäin vältyttäisiin monelta erimielisyydeltä. Tämän vuoksiopinnäytetyön tekeminen oli mielenkiintoista ja opettavaista. Asiaan liittyvään kirjallisuuteen tutustuminen oli ajatuksia herättävää. Rakennusalalla on monenlaista tekijää mukana, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osaltaja ainoa tapa saada kaikki toimimaan kunnollisesti, on luoda alalle käytännöt. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäSopimusehdot ovat yksi näistä.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää Opinnäytetyössäni selvitin sopimusten ja sopimusten hallinnan tärkeyttä yrityk- sen liiketoiminnan kannalta. Selvitin onko hyvin hallitusta ja tehokkaasta sopi- mustoiminnasta hyötyä niin taloudellisella tasolla kuin riskienhallinnassakin. Tarkastelin sopimusten sisällään pitämiä riskejä ja niiden minimoimista sopi- mushallinnan avulla. Työn tekeminen antoi vahvan käsityksen siitä kuinka suu- ressa roolissa yrityksen sopimukset ovat ja miten ne vaikuttavat yrityksen toi- mintaan. Yritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota sopimuksiin ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänniiden solmimiseen. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäKoko sopimusprosessi tulisi nähdä laajemmin ja ottaa osaksi yri- tyksen kokonaisstrategiaa, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissasillä strategialla on suuri vaikutus yrityksen tapoihin toimia ja tehokas strateginen johtaminen vahvistaa yhteistä ajattelutapaa. Liitetietovaatimukset Nykyään yritykset verkostoituvat nopeasti ja muut standardiin liitty- vät muutokset niiden liiketoiminta laajenee. Tällöin myös sopimustoiminta laajenee ja uusien sopimusten kokonaismäärä kasvaa huomattavasti. Tällöin eteen tulee uusia riskejä, joihin ei ennen ole tarvinnut varautua. Työssäni tarkastelin sopimusten mukanaan tuomia ja sisältämiä riske- jä sekä kerroin miten niitä voisi vähentää ja estää. Hyvin hoidetun sopimusten hallinnan avulla sopimustoiminta on kattavasti esitetty teoriaosuudessasujuvaa ja riskien esiintyminen on vähäistä. Henkilöt, jonka jälkeen samoja asioita jotka työskentelevät sopimusten parissa ja solmivat niitä päivittäin, ovat suuria riskitekijöitä sopimusprosessissa. Vaikka sopimukset ja sopimuseh- dot olisi tarkoin laaditut, ajautuvat yritykset joskus riitoihin ja konflikteihin sopi- muksiin liittyvissä asioissa. Esimerkiksi sopimusosapuolten välillä saattaa esiin- tyä sopimuksiin liittyviä tulkintaeroja, jotka saattavat johtua muun muassa epä- selvistä sanamuodoista. Tämän vuoksi on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tunatärkeää, että henkilöstön määrässä mitattunahenkilöt, jotka ovat yri- tyksessä sopimusten kanssa tekemisissä, ovat hyvin selvillä sopimuksiin ja so- pimusten solmimiseen liittyvistä asioista. Kaikki järjestelmät Kun työntekijät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) saaneet riittävät koulutuksen ja Espinan heillä on omat vastuunsa ja HSolutionsin järjestelmät velvollisuutensa tiedossa toiminta sujuu varmemmin eikä epäselviä tilanteita pitäisi syntyä. Vaikka useilla yrityksillä on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises)sopimusten hallinnointi rempallaan ja töitä toimivan sopimusten hallinnoinnin saavuttamiksi riittää, on yrityksillä vähintään jonkinlai- nen käsitys sopimusten tärkeydestä osana yrityksen toimintaa. Fatmanin Suurimman eron sopimusten hallintatavoissa määrää se, onko yrityksellä käytössään jokin sopi- mustenhallintajärjestelmä vai ei. Yrityksillä joilla tuote on käytössä, sopimuksia hallinnoidaan pääasiassa sähköisesti, muussa tapauksessa niitä hallitaan pape- risena, manuaalisena käsityönä. Yritysten ottaessa käyttöön sopimustenhallin- tajärjestelmiä tai –työkaluja, joutuvat ne käymään läpi omia prosessejaan ja HSolutionsin järjestelmissä ke- hittämään niitä. Sähköisen sopimustenhallintajärjestelmän tarkoituksena on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaate- hostaa yrityksen koko sopimusprosessia ja tehdä siitä riskittömämpää. Järjes- telmän automaattiset hälytykset varmistavat etteivät tärkeät päivämäärät mene ohi ja valmiit sopimuspohjat nopeuttavat sopimusten tekoa. Uskon, että tulevai- suudessa sopimustenhallintajärjestelmät yrityksissä yleistyvät sekä sopimusten kokonaisvaltainen hyödyntäminen lisääntyvät. Markkinoille tulee jatkuvasti lisää sopimustenhallintaratkaisujen palveluita tarjoavia yrityksiä ja kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksikilpailu tällä alalla kasvaa, myös implementointi kestää noin 2palveluiden hinnat laskevat. Sopimukset ovat tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa, kilpailukykyä sekä riskien- hallintaa. Jokaisessa näistä osa-4 kk Fatmanin osaltaalueista sopimuksilla on suuri rooli, sillä hyvin hoidettu sopimustenhallinta antaa yrityksestä ammattimaisen ja asiantuntevan kuvan. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä Sopimusten tärkeyttä liiketoiminnalle ja niiden roolia yritysten liiketoimin- nan mahdollistajina ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästätule väheksyä.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää miten tarkastella ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänkehittää Jatke Oy:n julkisivuyksikön sopimusasiakirjoja sekä niiden hallintaprosessia. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäTutkimus suoritettiin haastattelemalla kohdeyrityksen henkilöstöä, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissatutkimalla alan kirjallisuutta sekä analysoimalla kohdeyri- tyksen aiemmin laatimia sopimuksia. Liitetietovaatimukset Tutkimuksen pääpainona oli aliurakkasopimusten kehittäminen, jota varten tutkimuksen osana laadittiin aliurakkasopimuspohja. Sopimuspohja on laadittu kohdeyrityksen koe- käyttöön ja muut standardiin liitty- vät muutokset sitä tullaan kehittämään tarpeen mukaan sekä tarvittaessa yksilöimään kon- sernin eri yksiköitä varten. Laadittu sopimusasiakirja toimii myös malliasiakirjana, mikäli sopimus halutaan laatia käyttäen RT:n lomaketta Urakkasopimus, RT 80260. Tutkimuksen mukaan kohdeyrityksen työmaatoimihenkilöt kokivat hallitsevansa sopi- mustekniset asiat eikä lisäopetukselle tai -opastukselle koettu tarvetta. Haastatellun ylem- män toimihenkilön mukaan sopimustekniikassa oli paljon kehitettävää, kun tarkastellaan koko yrityksen sekä konsernin sopimusteknistä osaamista ja toimintaa. Tutkimuksen koh- teena olevan organisaation sopimusteknistä toimintaa pidetään esimerkillisenä ja tätä toi- mintatapaa olisi tarkoitus jakaa eteenpäin koko konsernin käyttöön. Laadittu aliurakkasopimuspohja koettiin tutkitussa julkisivuorganisaatiossa hyödyllisenä ja toimintaa tukevana, mutta ei merkittävästi sopimusteknistä toimintaa parantavana. Laa- ditun aliurakkasopimuspohjan etuna on kattavasti esitetty teoriaosuudessasen käytettävyys tarkastuslistana kyseisessä or- ganisaatiossa. Kuitenkin, jonka aliurakkasopimuspohjan koekäytön jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osaltakohdeorganisaa- tiossa, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenuskotaan sen hyötyjen tulevan esiin organisaatioissa, joissa sopimustekninen osaa- minen ei ole yhtä vahvaa kuin tutkitussa organisaatiossa. Tässä diplomityössä asetettuihin tutkimustavoitteisiin päästiin: tutkimuksessa saatiin sel- ville mahdollisia ongelmakohtia sekä laadittiin aliurakkasopimuspohja, jossa kyseiset on- gelmat on mielestäni onnistuttu varsin huomioitu. Aliurakkasopimuspohjan koekäyttökauden ollessa pitempi kuin tä- män diplomityöprosessin, tulee aliurakkasopimuspohjan palaute, kehittäminen ja sopi- muspohjan ottaminen osaksi kohdeyrityksen perehdytyspakettia tapahtumaan vasta tä- män diplomityön jälkeen. Tästä syystä sopimuspohjan jatkokehittäminen ja päivitysvas- tuussa olevan henkilön nimeäminen tuleekin olemaan hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästätärkeää diplomityössä laadi- tun aliurakkasopimuspohjan hyötyjen saavuttamiseksi.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena Tutkimuskohteena johtajasopimus on monitahoinen, ja kokonaisuutta hahmottaakseni jaoin tutkimuskysymykseni painpistealueisiin. Pro gradu –työn tutkimusaineisto on laajuudeltaan rajallinen. Kuitenkin aineistona käyttämäni kymmenen johtajasopimuksen perusteella voin todeta, että saturaatiopiste saavutettiin pääsääntöisesti. Omalta osaltaan tähän vaikuttaa varmasti se, että kunnanjohtajan johtajasopimukset noudattelevat pääpiirteittäin Kuntaliiton mallisopimusta. Käyttämäni aineisto antaa hyvän yleiskatsauksen uuden kuntalain jälkeen tehtyihin johtajasopimuksiin. Empiirisessä materiaalissa on mukana esimerkkejä koko manner- Suomesta ja siinä on mukana yhtälailla kuntien kuin kaupunkien johtajasopimuksia ja mies- ja naiskunnanjohtajien johtajasopimuksia. Tutkimuksen reliabiliteetti- ja valideetti-vaatimukset täyttyvät hyvin. Tästä syystä tekemäni havainnot ovat tietyin varauksin yleistettävissä koko maahan. Oma tutkimukseni luo osaltaan perustaa yksityiskohtaisemmalle ja tarkemmalle tutkimukselle. Päätutkimuskysymyksenäni oli selvittää miten lähteä etsimään vastausta siihen kysymykseen, mikä johtajasopimus on. Hakiessani vastausta kysymykseen olen käynyt läpi kunnanjohtajan viran historiaa, kunnanjohtajan liikkumavaraa, kunnanjohtajan tehtäviä ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessääntyöympäristöä, kunnanjohtajan oikeudellista asemaa viranhaltijana ja kunnanjohtajan johtajasopimuksista koostuvaa empiiristä materiaalia. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäLoppupäätelmäni on, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissaettä kunnanjohtajasopimus on pelisääntökirjan, velvoiteoikeudellisen sopimuksen ja ongelmien ratkaisuoppaan lisäksi moraalisesti sitova tahdonilmaus, jossa osapuolet sopivat yhdessä yhteistyön toimintamalleista, suuntaviivoista ja tavoitteista. Liitetietovaatimukset Lisäksi kunnanjohtajan johtajasopimus on yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä kunnassa kuntastrategian ja muut standardiin liitty- vät muutokset hallintosäännön rinnalla. Xxxxxxxx-Xxxxxxx tarkastelee dualistista kuntajohtamista johtajasopimuksen valossa. Johtajasopimuskäytäntö itsessään konkretisoi dualistista kuntajohtamista. Xxxxxxxx tutki puolestaan omassa väitöskirjassaan kuntajohtamisen liikkumavaraa, ja liikkumavaran määrittely näkyi osin myös tarkastelemissani johtajasopimuksissa. Xxxxx puolestaan tutki kunnanjohtajan erottamisperusteita. Omassa työssäni en pyrkinyt varsinaisesti etsimään syitä kunnanjohtajien erottamiselle, mutta tutkimuksessani sivuttu Xxxx Xxxxxxx erottaminen Kittilän kunnanjohtajan virasta kertoo omaa kieltään siitä, että henkilöön käyvät erottamisperusteet eivät ole Ojalan tutkimuksen valmistumisen ajoista muuttuneet mihinkään. Harisalo ja Xxxxxxxx tutkivat kunnalliseen päätöksen tekoon ja toimijoiden suhteisiin liittyvää luottamusta. Luottamus on kattavasti esitetty teoriaosuudessa, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaantärkeä, ellei sopimuksia ole vain muutama tärkein osa kunnanjohtajan johtamisedellytyksiä ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmiatämä tuli ilmi käsittelemissäni johtajasopimuksissa, joissa korostettiin kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen luottamusta ja yhteistyötä. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen Tekemäni tutkimus on eräänlainen synteesi aiemmasta tutkimuksesta. Se on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa sekä sisällöllisesti että tutkimustuloksiltaan ja audit trailiinsiinä on käytetty pitkälti samoja menetelmiä kuin aiemmassa tutkimuksessa. Erot aiempaan tutkimukseen ja uusi näkökulma tulevat esiin siinä, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helpostiettä siinä missä aiemmat tutkimukset käsittelevät aihetta joltain tietyltä kannalta, pyrkii oma tutkimukseni muodostamaan kokonaiskäsityksen kunnanjohtajan johtajasopimuksesta. Tutkimukseni on poikkitieteellinen ja yhdistää juridisen ja hallinnollisen näkökulman toisiinsa. Kunnanjohtajan johtajasopimusta on tutkittu tähän mennessä vielä vähän, ja siksi aihepiiriä käsittelevälle tutkimukselle on selvä tarve myös jatkossa. Hedelmällisiä näkökulmia jatkotutkimusta suunniteltaessa ovat esimerkiksi johtajasopimus johtamisen välineenä ja erokorvauksen tarkastelu. Myös oikeuslingvistinen lähestymistapa tai johtajasopimusten vertailu sukupuolinäkökulmasta voisivat olla mahdollisia tutkimusnäkökulmia. Kuntayhtymän johtajan johtajasopimus olisi myös mielenkiintoinen tutkimusaihe. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin erilaiset tutkimusmenetelmävaihtoehdot, kuten kysely- ja haastattelututkimuksen hyödyntäminen tiedonkeruumenetelmänä lisäävät mahdollisuuksia erityyppisten tutkimusten tekoon kunnanjohtajan johtajasopimus - aiheesta. Kuntien nopeasti muuttuva toimintaympäristö, päivittyvät ja muuttuvat käytännöt ja lainsäädäntö tulevat omalta osaltaan pitämään kunnanjohtajan johtajasopimuksen mielenkiintoisena ja ajankohtaisena tutkimuskohteena myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paajatkossa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina af Xxxxx Xxxxx & Xxxxx Xxxxx (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises1990). Fatmanin Kunnanjohtajan asema ja HSolutionsin järjestelmissä johtamisedellytykset. 1. painos. Tampere: Tampereen yliopisto, Kunnallistieteiden laitos. Annola & Saarnilehto (2018). Sopimusoikeuden perusteet. 8. uudistettu painos. Helsinki: Xxxx Xxxxxx. Arvopaperimarkkinayhdistys ry (2020) Hallinnointikoodi Corporate Governance 2020. Xxxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxxx & Xxxx Xxxxxxxx (2019). Kuntien talous ja rahoitus. 1. pai- nos. Keuruu: Kunnallisalan kehittämissäätiön erillisjulkaisu. Xxxxx, Xxxx (1985). Johtajasopimus Toimitusjohtajan oikeudellisen aseman turvaami- nen. 1. painos. Espoo: WSOY. Xxxxxx Xxxxxx, Xxxxxxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx & Xxxxx Xxxxxx (2001). Sovitaan näin –päätä omat pelisääntösi. 2. painos. Helsinki: Lexpert. Xxxxxx Xxxx (2009). Tampereen toimintamallin uudistus – vastaus tulevaisuuden haas- teisiin. Teoksessa Haastava Kuntajohtaminen, 84–92. Xxxxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxx- nen & Xxxxx Xxxxxx. 1. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Xxxxxxxx Xxxxx (2010). Organisaatioteoriat. 3. painos Tampere: Tampereen yliopistopai- no. Harisalo Risto & Xxxx Xxxxxxxx (2002). Luottamus ja epäluottamus kunnanhallituksen päätöksenteossa. 1. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Xxxxxxx Xxxxxx & Xxxx Xxxxxxxx (2019). Kuntalaki –Tausta ja tulkinnat. 10 uudistettu pai- nos. Helsinki: Xxxx Xxxxxx. Haveri Arto (2016). Kuntajohtaja on mahdollista käyttää SSOnäköalapaikalla suomalaisessa yhteiskunnassa, Kommundirektörer i fastlandskommunerna. Teoksessa Manner-rat- kaisua WindowsSuomen kunta- johtajat 2000-tunnuksilla2015, joka tarkoittaa10–16. Monter Venla. 1. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliit- to. Xxxxxx Xxxx, että kun kirjaudutaan WindowsiinXxxxx Xxxxxxxxxx & Xxxxx Xxxxxxxx (2015). Uuden sukupolven kuntajohta- jat. Kuntaliiton verkkojulkaisu ACTA 261. [online]. Saatavana World Wide Webis- tä: <URL: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/00000000-Xxxx-000-xxxx-xxxxxx-xxxxx-xxxxxxxxxx- henna-paananen-uuden-sukupolven-kuntajohtajat.html> Saatavissa 18.11.2019. Xxxxxx Xxxx, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessaXxxxx Xxxxxxxx & Xxxx Xxxxxx (2009). Haastava kuntajohtaminen: moniar- voisuus, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleenmonimutkaisuus ja hallinta. Fatmanin Teoksessa: Haastava kuntajohtaminen, 26–42. Xxxxxx Xxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxx & Xxxxx Xxxxxx. 1. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Xxxxxxx Xxxxx & Xxxxx Xxxx (2007) Osakassopimukset. 1. painos. Helsinki: WSOY. Heiskanen Heta & Xxxx Xxxx (2017). Kunnanjohtajan sananvapaudesta, Teoksessa Vies- tinnän muuttuva sääntely, Viestintäoikeuden vuosikirja 2016 toim. Xxxxx Xxxxx- xxxxx. 1. painos. Helsinki: Unigrafia Xxxxx Xxxx (2009). Sopimusoikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Talentum. Xxxxx Xxxxx, Xxxxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx & Xxxxxx Xxxxxxxxxx. (2013). Toi- Xxxxxxxxxxx Xxx (2004). Sopimuksellisuus, talous ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästäjohtaminen New Public Manage- ment sopimusohjauksessa ja julkisten organisaatioiden sopimustenhallinnassa [online]. Fatman Saatavana World Wide Webistä: <URL: xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxx/xxxx_000-000-000-0.xxx> Saatavissa 25.12.2019. Xxxxxxxxxx Xxxxx (1999). Minä kunnanjohtaja. 1. painos. Vammala: Kunnallisalan ke- hittämissäätiö. Xxxxxxxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx: Kunnan johtaminen – demokratia, työnjako ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4vastuu. (2009) Kuntajohtamisen kehittämishankkeen loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 20/2009. 1. painos. Helsinki: Xxxxx Xxxxx Oy. Xxxxx, Xxxxx (2006). Organisaatiokäyttäytyminen. 1. painos. Keuruu: Otava. Xxxxxx, Xxxx & Xxxxx Xxxxxxxx (2009). Kuntajohtaminen 2015 –suunta, sisältö ja välineet. 2. uudistettu painos. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Xxxxxx, Xxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxx & Xxxxx Xxxxxxxxxx-yhtiöiden asiantuntijapalveluitaXxxxxxx (2008). Kaikkia järjestelmiä Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kun- taliiton verkkojulkaisu. [online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL: xxxx://xxxx.xxxxxx.xxx/xxxxxxx/x000000000000X.xxx.> Saatavissa 27.10.2019 Xxxxx, Xxxx (2004). Muuttuvat olosuhteet ja sopimuksen sitovuus, Teoksessa Lakimies 7-8/2004. Keva ja Kuntajohtajat Ry:n tutkimus (2015). Viittaus artikkelissa: Kuntajohtajat tekevät pitkää päivää –työ antaa kuitenkin voimavaroja. [online] Saatavana World Wi de Webistä: <URL: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxx-xx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx- tekevat-pitkaa-paivaa---tyo-antaa-kuitenkin-voimavaroja/> Saatavissa 20.1.2020. Koskinen Xxxxx & Xxxxxx Xxxxx (2019). Virkamiesoikeuden perusteet. 1. painos. Helsinki: Xxxx Xxxxxx. Koskinen Seppo (2011). Näkökohtia kunnanjohtajasopimuksessa sovituista erokorvauk- sista. [online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL: xxxxx://xxx-xxxxxx- xx.xxxxxxx.xxx.xx:2443/artikkelit/7933.pdf> Saatavissa 10.12.2019. KT Kuntatyönantajat (2018). KVTES 2018–2019 Kunnallinen yleinen virka- ja työehto- sopimus. 1. painos. Helsinki: KT Kuntatyönantajat. Kunta-alan viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkatilasto (2018). [online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL: xxxxx://xxx.xx.xx/xxxxxxxx-xx- julkaisut/palkkatilastot/keskiansiot, katsottu 18.1.2019.> Saatavissa 20.1.2020. Kuntaliiton verkkojulkaisu (2016). Kuntajohtajan johtajasopimus - puitteet ja pelisään- nöt johtamistyölle. [online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxx/xxxx/xxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxx nnot2016ebook%20%281%29%20%281%29_0.pdf> Saatavissa 25.12.2019. Xxxxxxxx-Xxxxxxx Anu, (2006). Allekirjoitettu johtajuus Kuntajohtajien näkemyksiä kun- tajohtamisen ja johtajasopimuskäytännön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. [online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/00000000- Allekirjoitettu-johtajuus.html> Saatavissa 10.10.2019. Xxxxxxxx-Xxxxxxx Anu (2016). Kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli ja merkitys- kunnan johtamisessa. 1. painos. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 2201. Kärkkäinen Merja (2005). Yhteisöllinen johtaminen esimiehen työvälineenä. 1. painos. Helsinki: Edita. Lehikoinen Marita (2018). Tulevaisuuden kuntajohtaminen Erilaisten taitojen mosaiik- kimainen kokonaisuus. FCG [online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL:xxxx://xxx.xxx.xx/document/1/456/20de1458e7e5033619cbaaca4b628e41 /Tulevaisuuden_kuntajohtaminen.pdf > Leinonen Jaana (2010). Tehojohtajia, kuntalaisten palvelijoita ja innovatiivisia visionää- rejä kuntajohtajuuden rakentuminen kunta-alan julkaisussa. Kunnallistieteelli- nen Aikakausikirja 38:4, 322–340. Leinonen Jaana (2012). ”Xxxxxxx suunnalta on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielelläsuitsia suussa, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxxniiden kanssa on elettävä”: johtamisen liikkumavara kunnanjohtajan silmin. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä1. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviäpainos. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissaHelsinki 2012 Acta nro 232. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxxx Xxxxx & Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen Xxxxx (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina2017). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejäUusi julkisjohtaja virkarikosepäiltynä– New Public Management -johtajuuden ja virkamiesjohtajuuden identiteetit tuomioi- den ja syyttämättä jättämispäätösten perusteluissa. Lakimies 2017:3–4, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään 311– 333. Xxxxxxx Xxxx (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta2017) Yleinen hallinto-oikeus. 1. painos. Helsinki: Lakimiesliiton Kustan- nus. Mäkinen Xxxx & Xxxxxxx Xxxxxxxx (2006). Kunnallinen viranhaltija, Oikeudellisen ase- man sääntely. 1. painos. Helsinki: Edita. Määttä Xxxxx (2005). Yritysoikeus yritystoiminnan suunnittelussa. 1. painos. Helsinki: Edita. Xxxxxx Xxxxx (2016). Oikeustaloustieteen perusteet. 2. painos. Keuruu: Edita. Xxxxx Xxxxx (2005). Omistan, olen: Lain filosofian perusteet. 1. painos. Helsinki: Haka- paino. Ojala Ilpo (1995). Miksi kunnanjohtaja saa kenkää? 1. painos. Helsinki. Suomen Kunta- liitto. Oikarinen Xxxxxx & Xxxxxxxxx Xxxxx (2002). Sopimusjohtaminen: työyhteisön sopi- mukset työnjohtamisen välineeksi. 1. painos. Helsinki: Edita. Xxxxxxxxx Xxxx (2018). Kunnanjohtajan johtajasopimus. Johtajasopimuksen vaikutukset kunnanjohtajan asemaan ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoaoikeusturvaan virkasuhteen päättyessä. Audit trailin osalta Julkisoi- keuden pro gradu –tutkielma. Vaasa. Palviainen Simo (2004). Uusi sopimuksellisuus ympäristöpolitiikan välineenä. Prättälä Kari (2012). Kunnanjohtajien johtajasopimukset – näkökohtia de lege feranda, 282–291 teoksessa: Xxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxxxx Xxxxxxxxxx (toim./red.) Julkista – yksityistä; millaisissa rakenteissa? Offentligt – privat; i hurudana struk- turer? Juhlakirja professori Xxxx Xxxxxxx 60-vuotispäiväksi ACTA WASAENSIA 265. Xxxxxxxx Xxx (2015). Varjosta valokeilaan. 1. painos. Jyväskylä: University Printing House. Xxxxxxx Xxxx (2007) Sopimuksilla johtaminen kunnissa. (Pro gradu tutkielma). Xxxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx & Xxxxx Xxxxxxxxxx-Xxxxxxx (1996). Kunnallisen viranhalti- jan oikeusasema. 1. painos. Helsinki: Nebo. Syväjärvi Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxxxx & Xxxxx Xxxxxxxx (2017). Sosiaalinen media kuntajohtamisessa. 1. painos. Keuruu: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Xxxxx, Xxxxx & Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx (2007). Kiinteistöpalveluiden kumppanuussopimuk- set. Teknillinen korkeakoulu. Espoo: Teknillisen korkeakoulun rakentamistalou- den raportteja 235. Xxxxx, Xxxxx-Xxxxx (2008). Kunnan ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiäkaupunginjohtajan palkan määrittyminen. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasollaTampe- re. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös(Pro gradu - tutkielma) Xxxxxxx, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimestaXxxxxxxxxxx (2018). Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollistaKunnanjohtajaan kohdistuvan luottamuspulan tulkinta oi- keuskäytännössä. Lakimies 2018:1, mutta se ei ole oletuksena153–163. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoitteluaXxxxxxxx, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollistaXxxxx & Xxxx, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäXxxxxxxx (2010). Julkinen johtaminen. 2. painos. Helsinki: Tietosa- noma. Ylemmät Toimihenkilöt YTN (2005). Johtajasopimusopas.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Tekijänoikeuslain 29 §:ää on uudistettu lisäämällä sen 2 momenttiin koh- tuuttomuuden arvioinnin kriteerejä. Säännöksen lisäyksellä implementoidaan DSM-direktiivin 20 artiklan sopimusten kohtuullistamismekanismi. 29 §:n mukaan sopimusehtoa alkuperäisen tekijän tekemää sopimusehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton, tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Hyvä sopimustapa tarkoittaa alalla yleisesti käytettyjä ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänhyväksyttyjä sopimusehtoja ja käytänteitä. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäSopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissajos kohtuuton ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen muilta osin voi- maan ei ole kohtuullista. Liitetietovaatimukset Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuk- sen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslaissa. Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään oikeustoimilaissa. Käytännössä tekijän ensimmäiseen oikeuksien luovutukseen sovelletaan tekijänoikeuslain 29 §:ää ja muut standardiin liitty- vät muutokset ensimmäisen luovutuksen jälkeen tapahtuneisiin oikeuksien luovu- tuksiin sovelletaan oikeustoimilain 3G §:ää. Oikeudellisesti 29 § vaikuttaa tilanteeseen, jossa sopimus on kattavasti esitetty teoriaosuudessasolmittu. Sopi- muksen sovittelu jälkiperäisesti on merkittävä poikkeus sopimuksen sito- vuuteen. 29 § on yhteydessä muihin sopimussuhteiden sääntelyä koskeviin säännöksiin. Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu toimii poikkeuksena, jonka jälkeen samoja asioita nojalla te- kijällä on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osaltaoikeus saada selvitys teoksen hyödyntämisestä (30 a §), kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenvaikka tekijän luova panostus ei olisi merkittävä koko teos huomioon ottaen. Tässä 29 §:llä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin yhteys myös asianmukaiseen ja kattavastioikeasuhtaiseen korvaukseen (28 a §), sillä kohtuullistamisen avulla alun perin sovittua korvausta voidaan tarkas- tella jälkiperäisesti sopimuksen solmimisen jälkeen. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitäKohtuuttomuuden arviointi edellyttää aina sopimuksen kokonaisarvioin- tia. Liite- tieto 14:ssä Kyse on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksistatasapainosta: joissakin tilanteissa kohtuuttomalta tuntuva yksit- täinen ehto ei ole kohtuuton, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardinjos sopimuksen muut ehdot tasapainottavat sitä, ja joissakin tilanteissa yhdenkin sopimusehdon soveltaminen johtaa kohtuut- tomuuteen. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa Kohtuuttomuuden kokonaisarvioinnin kriteerien ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellätäyttyä samanaikaisesti, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxxuseampi kriteeri voi helpommin joh- taa kohtuuttomuuteen. Irtisanomisajan käsittelyä Sopimusten sovitteluvaatimukset ratkaistaan tuomioistuimissa, mutta teki- jänoikeussopimusten kohtuullistamisesta on hyvin vähäistä oikeuskäytän- töä. Toistaiseksi ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässäsellaista oikeustapausta, jossa olisi sovellettu tekijän- oikeuslain uudistunutta 29 §:ää. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäTekijänoikeussopimusten kohtuuttomuuden arviointiin jää siis väistämättä avoimia kysymyksiä.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Työoikeudellinen lainsäädäntö rakentuu varsin kaavamaiselle käsitykselle työntekijän ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessääntyönantajan välisestä suhteesta, vaikka sekä työnantajat ja työntekijät muodostavat varsin heterogeenisen ryhmän.299 Työnantajilla ja työntekijöillä oletetaan lähtökohtaisesti olevan samanlaiset intressit jokaisessa työsuhteessa. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäTämän vuoksi työoikeudellinen sääntely ei välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla huomioi normaalista poikkeavien työsuhteiden toimintaympäristöä. Valmentajan työn erityispiirteet eivät ole täysin saumattomasti sovitettavissa yhteen työoikeudellisen lainsäädännön kanssa. Työoikeudellisen lainsäädännön tarkoituksena on tasapainottaa sopimuspuolten asemaa. Työlainsäädännön perusajatuksena oleva työntekijän suojelun periaate luo olettaman siitä, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissa. Liitetietovaatimukset ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessaettä työntekijäasemassa oleva tarvitsee sellaista lainsäädännön antamaa tukea, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä jota ilman oikeussuhdetta ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmiavoitaisi pitää tasa-arvoisena. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen tapahtuu niiden pakottavien lainsäännösten kautta, joista osapuolet eivät voi sopia työntekijän etuja heikentäen. Tällainen suoja voi kuitenkin olla liian vahvaa valmentajan ja audit trailiinseuran välisen työsuhteen toimintaympäristössä. Työlainsäädännön soveltaminen valmentajan työhön sellaisenaan ei ole välttämättä edes tarkoituksenmukaista. Sopimussuhteen toimivuuden kannalta ei ole toivottavaa, jota että sitä sääntelevä lainsäädäntö ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helpostiota huomioon riittävällä tavalla sopimussuhteen erityispiirteitä. Epäselvyyksiä voi aiheutua silloin, jos lainsäädännön soveltamisesta seuraavat oikeusvaikutukset eivät ole sellaisia, joita oikeussuhteen osapuolet tavoittelevat tai ne ovat huonosti sovellettavissa oikeussuhteen erityispiirteisiin. Valmentajan ja seuran oikeussuhteessa eniten yhteensovittamisongelmia aiheutuu sopimusten kestoaikaa ja sopimusten päättämistilanteita koskevien työsopimuslain säännösten soveltamisesta. Lisäksi virhetilanteissa työaikojen ja vuosilomalain säännösten osalta vaaditaan poikkeamista niistä lähtökohdista, jotka työoikeudellisessa lainsäädännössä ajatellaan normaalisti työsuhteissa vallitsevan. Urheilun kurinpidon oikeudellinen perusta kaipaisi myös vahvistamista. Muilla työntekemisen aloilla kurinpitovallan käyttäminen perustuu lainsäädäntöön.300 Urheilun kurinpidon oikeudellinen perusta olisi tukevammalla pohjalla, jos kurinpidon perusteista säädettäisiin lain tasolla. 299 Engblom 2013, s. 223. 300 Esimerkiksi asianajajien, terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kiinteistönvälittäjien, merimiesten, virkamiesten ja kirkon toimihenkilöiden kurinpidosta säädetään lainsäädännössä. Ks. Halila 2006, s. 379-383. Vaikka edellä on käsitelty vain valmentajan ja seuran työsuhdetta, voidaan myös muissa joukkueurheilun työsuhteissa löytää samanlaisia yhteensovittamisongelmia työlainsäädännön kanssa.301 Urheilu ja sen toimintamallit ovat muihin elämänalueisiin verrattuna erityisiä.302 Työsopimuslaissa ja muussa työlainsäädännössä ei välttämättä nähdä kuka ole otettu huomioon kaikkia urheiluun liittyviä erityispiirteitä. Siksi esillä on tehnyt muutoksia lukuihin ollut ajatus joukkueurheilun oman työsopimuslain säätämisestä.303 Vaikka tällainen lainsäädäntöhanke on jäänyt toteutumatta, on se kuitenkin ajatuksena kiinnostava. Työsuhteiden erillissääntely ei ole myöskään aivan poikkeuksellista työlainsäädännössä. Tällaisesta erityislainsäädännöstä voidaan esimerkkinä mainita merityössä sovellettava merityösopimuslaki (756/2011). Erityislainsäädäntö on koettu merityössä tarpeelliseksi, sillä työsopimuslakiin liitettävien erityismääräysten lukumäärä muodostuisi varsin suureksi.304 Tällainen työnteko tapahtuu myös työsuhteessa ja erityislailla on ainoastaan otettu huomioon alan omat erityispiirteet.305 Koska valmisteluaineistoa ei ole saatavilla, epäselväksi on jäänyt, miten joukkueurheilun työsopimuslaki toteutettaisiin tai mitä tällainen lainsäädäntö sisältäisi. Joukkueurheilun työsopimuslaki olisi kansainvälisesti vertaillen varsin poikkeuksellinen, koska pelkästään joukkueurheilun työsuhteisiin sovellettavaa erityislainsäädäntöä ei ole tiettävästi olemassa missään valtiossa.306 Toisaalta ulkomaisia esimerkkejä voidaan käyttää hyödyksi siinä, miten urheilun työsuhteet voitaisiin yleisesti järjestää. Seuraavaksi tarkastellaan ulkomaisten esimerkkien avulla, millaisilla lainsäädäntöratkaisuilla joukkueurheilun erityispiirteet voitaisiin vaihtoehtoisesti ottaa työlainsäädännössä huomioon. Tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia tapoja järjestää joukkueurheilun työsuhteiden ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paayleisesti urheilun työsuhteiden sääntely. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna301 Ks. esim. Xxxxxxx 2004, että henkilöstön määrässä mitattuna290 ja Halila 2006, s. 188. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina 302 Weatherill 2017, s. 1-7. 303 Halila 2006, s. 58. 304 Ks. edeltävän merityösopimuslain (SaaS423/1978) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises)komiteanmietintö 1975:54, s. 2. Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla305 Kröger 1995, joka tarkoittaas. 160. 306 Halila 2006, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäs. 58.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Tässä pääluvussa olen tutkinut useiden vakuutustapahtumien yhdistämistä koskevan vakuutusehdon tulkintaa. Ensinnäkin on sanottava, että malliehtojen mukainen ehdon ensimmäinen osa on sanamuodoltaan selvä, eikä siitä juurikaan ole riidelty. Kuten oikeuskirjallisuudessakin on katsottu, ehdon toisen kohdan soveltaminen on osoittautunut haastavammaksi. Nostan tämän pääluvun osalta esille kaksi keskeistä huomiota. Ensinnäkin se, että ehdon toisen kohdan sanamuoto on hyvin laaja, on aiheuttanut paljon tulkintatilanteita. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksissaan arvioinut samanperusteisuuden täyttymistä erikseen niin oikeustoimen, oikeudenloukkauksen, tapahtuman kuin olosuhteenkin osalta. Näistä sanamuodoltaan epämääräisimmät näyttäisivät olevan olosuhde ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessääntapahtuma. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäHaastavissa tapauksissa merkitystä näyttää saavan vakuutuksenantajan argumentointi sen puolesta, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissaettä olosuhde tai tapahtuma on riittävän yksilöity ja loogisesti yhdistettävissä vakuutustapahtumiin. Liitetietovaatimukset Tällöin loogisen yhteyden arviointi on saman tyyppistä kuin esimerkiksi avioeroa koskevaa rajoitusehtoa sovellettaessa tehtävä arviointi siitä, liittyykö riita avioeroon tai onko se seurausta avioerosta. Vakuutuslautakunnassa käsitellyissä tapauksissa on pääasiassa ollut kyse sanamuodon mukaisen tulkinnan vahvistamisesta ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessarajoitusehdon suppeasta tulkinnasta. Ehtokohta ei juuri ole johtanut tilanteisiin, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osaltajoissa epäselvyyssääntöä olisi sovellettu. Toiseksi kanteiden samanperusteisuutta ei tule yhdistää vakuutustapahtumien samanperusteisuuden arviointiin. Kanteiden kumulaatiota koskeva päätös tehdään erilaisista lähtökohdista. Näiden kahden asian yhdistämistä hankaloittaa myös harkinnanvaraisen 204 Koska vakuutusehto ei ole yleisesti käytössä markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenvoitaneen sitä tästä näkökulmasta pitää helposti yllättävänä ja ankarana, mikäli siitä ei ole asianmukaisesti informoitu vakuutettua sopimuksentekovaiheessa. Lisäksi ehdon sanamuodon mukaan se koskee myös niitä tilanteita, joissa kanteet tulisi yhdistää oikeudenkäynnissä. Ainakin allekirjoittaneelle epäselväksi jää, tarkoitetaanko tällä tilanteita, joissa vakuutusyhtiön näkökulmasta käräjäoikeuden tulisi tietyssä konkreettisessa tilanteessa kumuloida asiat, vai sitä, että eri aikana käräjäoikeudessa käsiteltävät asiat tulisi yhdistää oikeudenkäynnissä, mikäli ne hypoteettisesti olisivat käsittelyssä samaan aikaan vai kolmanneksi sitä, että asiat eivät lainkaan ole edenneet käräjäoikeuteen, mutta jos ne olisivat edenneet, käräjäoikeuden tulisi kumuloida kanteet. kumulaation mahdollisuus. Mikäli kanteiden yhdistäminen vaikuttaisi vakuutustapahtumien yhdistämiseen, herää kysymys siitä, tulisiko tuomioistuimen ottaa huomioon asianosaiselle kumulaatiosta aiheutuva taloudellisesti negatiivinen vaikutus? Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusten näkökulmasta vakuutusyhtiöt eivät näyttäisi haluavan yhdistää kanteiden samanperusteisuuden ja vakuutustapahtumien samanperusteisuuden arviointia. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksillanostettava kuitenkin esille edellä mainittu LähiTapiolan oikeusturvavakuutukseen sisältyvä rajoitusehto, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleenottaa vakuutustapahtumien yhdistämisen perusteeksi kanteiden kumulaation. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä Nähdäkseni vakuutusehto on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin ongelmallinen varsinkin harkinnanvaraisen kumulaation osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästä.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää miten Sopimukset ovat oleellinen osa yrityksen liiketoimintaa. Sopimuksiin liittyvien kysymyksien tarkastelu voidaan toteuttaa useista eri näkökulmista. Tällaisia esimerkiksi voi olla taloudellisten vaikutusten huomioiminen, liiketoiminnan eettisyyden kehittäminen tai oikeudellisten vaikutuksien arvioiminen. Sopimuksien arviointi oikeudellisesta näkökulmasta on mielestäni välttämätöntä sopimusprosessin hallitsemiseksi. Se ei kuitenkaan ole yksiselitteistä erilaisten sopimuksien kohtaaman sääntelyn johdosta. Liike-elämän sopimuksien kohtaama sääntely on toisaalta lievempää, kuin kuluttajien ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänelinkeinonharjoittajien välisissä sopimussuhteissa. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäKuluttajasopimuksien tarkastelu on tässä tutkimuksessa jätetty vähemmälle ja pääpaino onkin elinkeinoharjoittajien välisissä sopimuksissa. Sopimuksien kohteet voivat vaihdella suurista, ulkopuolista rahoitusta tarvitsevista, hankkeista arkipäiväisiin ja yksinkertaisempiin raaka-ainehankintoihin. Kevyempiin sopimuksiin on mahdollista soveltaa vakiomuotoisia sopimuksia eikä kyseisiin sopimusneuvotteluihin tarvitse uhrata yhtä paljon resursseja kuin sisällöltään monimutkaisempiin sopimuskokonaisuuksiin. Sopimusoikeudellisesti asiantunteva sopimuksien tarkastelu voidaankin katsoa olevan yritykselle etu laaja-alaisesti liiketoiminnan eri osa-alueilla. Suomessa vallitseva sopimusvapaus luo perustan tehokkaan liiketoiminnan luomiselle sekä sen ylläpitämiselle ja sitä kautta yhteiskunnan taloudellisesti tehokkaalle toiminnalle. Sopimuksien elinkaaren mukaisesti ensiksi laaditaan sopimus sopimusvapauden puitteissa. Sopimuksen osapuolilla voidaan siis katsoa olevan vapaus päättää, halutaanko tietynlainen sopimus tehdä. Seuraavana ajankohtaiseksi tulee potentiaalisten sopimuskumppaneiden arviointi ja vapaus valita kenen kanssa kyseinen sopimus päädytään tekemään. Tämän jälkeen sopimuskumppanin kanssa käydään neuvotteluita ja sovitaan tavoitellun pääsopimuksen sisällöstä sekä muodosta. Sopimusneuvotteluiden valmiiksi saaminen saattaa toisinaan edellyttää useampia neuvottelukertoja, yhteydenpitoa ja muuta vuorovaikutusta sopimusneuvottelusuhteessa olevien osapuolien välillä. Neuvotteluiden pelisäännöistä sopiminen voidaan katsoa omien intressien suojelemiseksi, mutta sillä voidaan myös huolehtia toisen osapuolen intresseistä. Sopimusneuvotteluissa jo saavutettujen tuloksien kirjaaminen, tehdään myös tästä samaisesta syystä. Sopimusprosessin hallinnassa voidaan tässä suhteessa turvautua aiesopimukseen. Sopimuksen sitovuuden periaatteen mukaisesti solmittuja sopimuksia tulee noudattaa. Sopimuksen ollessa pätevä on se osapuolia oikeudellisesti sitova eli sen muuttaminen tai peruminen yksipuoleisesti voidaan katsoa rikkomukseksi toista sopimuskumppania kohtaan. Sopimusrikkomuksen kohteeksi joutuneella osapuolella onkin mahdollisuus viime kädessä turvautua asian riitauttamiseksi. Lähtökohtaisesti sopimusneuvotteluita tai aikomuksia ei pidetä osapuolia sitovana. Näin ei kuitenkaan aina ole. Sopimusneuvottelut voivat synnyttää osapuolien välille oikeuksia ja velvollisuuksia neuvotteluiden katkeamisen tai sopimuksen pätemättömyyden johdosta. Sopimuksentekotuottamukseen liittyvien riskien hallitsemiseksi yrityksen on mahdollista turvautua prekontraktuaalisiin instrumentteihin. Prekontraktuaalisesta sopimisesta puhuttaessa viitataan neuvotteluvaiheessa tapahtuvaan sopimiseen. Aiesopimus on prekontraktuaalisesti käytetty sopimusinstrumentti, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissaei lähtökohtaisesti synnytä osapuolien välille velvoitetta varsinaisen pääsopimuksen syntymisestä. Liitetietovaatimukset ja muut standardiin liitty- vät muutokset Siinä voidaan kuitenkin sopia sopimusneuvotteluiden aikaisista vastuukysymyksistä joko laajentavasti tai vastuuta supistaen. Lisäksi aiesopimuksella voidaan ottaa kantaa neuvottelumenetelmiin sekä kirjata osapuolien välinen yhteisymmärrys, jota pidetään sopimusneuvotteluiden jatkamisen pohjana. Aiesopimuksen termi on kattavasti esitetty teoriaosuudessaharhaanjohtava, koska kyseessä katsotaan olevan oikeudellisesti sitova asiakirja vain niiltä osin kuin osapuolet ovat sopineet. Mikäli osapuolet sopivat aiesopimukseksi otsikoidussa sopimuksessa varsinaisen sopimuksen syntymisestä tarpeeksi yksityiskohtaisesti, voidaan tätä asiakirjaa pitää sitovana esisopimuksena, jonka jälkeen samoja asioita oikeusvaikutukset ovat osapuolia enemmän velvoittavia. Puolestaan jos aiesopimukseksi otsikoidussa asiakirjassa ei ole otettu kantaa taloudellisiin seikkoihin ja sovittu vain ja ainoastaan sopimusneuvotteluita koskevista vastuu- ja menettelytapakysymyksistä voidaan katsoa kyseessä olevan neuvottelusopimus, joka ei sekään velvoita osapuolia varsinaisen sopimuksen syntymiseen. Erityinen huomio, aiesopimusta käytettäessä, on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osaltakiinnitettävä sen sisältöön. Varsinkin, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenjos varsinaisen pääsopimuksen syntymistä pidetään jommankumman osapuolen toimesta epätodennäköisenä. Tässä Tyypillisesti aiesopimukseen sisällytetään sekä osapuolia sitovia lausekkeita, jotka koskevat neuvotteluvastuun jakamista ja neuvottelumenettelyä, että saavutettua yhteisymmärrystä kuvaavia muistiinpanon kaltaisia lausumia. Myös sitovuuteen ja sopimusneuvotteluista mahdollisesti aiheutuvien riitojen ratkaisuun kannattaa ottaa kantaa. Sitovuudesta sopiminen ei automaattisesti syrjäytä sopimuksentekotuottamusta vaan mahdollisen riitatilanteen syntyessä arvioitavaksi sisällön lisäksi tulee sopimusosapuolien toiminta ja ilmaisut. Aiesopimuksen käyttöä mietittäessä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin syytä kiinnittää huomiota toisen osapuolen intresseihin kyseessä olevan hankkeen tiimoilta, ymmärrettävä aiesopimukseen käyttöön liittyvä problematiikka ja kattavastiennakoitava aiesopimuksen mahdollisesti synnyttämiä riskejä ja varauduttava niihin. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä Kun nämä seikat huomioidaan, voidaan aiesopimusta pitää sopimusprosessin hallinnan kannalta hyödyllisenä instrumenttina. Sopimusprosessien kokonaisvaltaisen ja laadukkaan hallinnan katsonkin olevan yritykselle etu liiketoiminnassa. Lisäksi näin voidaan varautua ei-toivottuihin yllätyksiin sopimusneuvotteluiden aikana. Aina aiesopimuksen käyttö ei ole ihanteellinen tilanne, vaan on huomioitava tapauskohtaisesti millaisia oikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia halutaan sopimuskumppanin kanssa jakaa. Olennainen vaikutus sillä on neuvotteluvaiheessa käytettävien instrumenttien valintaan, siihen kun ei ole tyhjentävää vastausta tarjolla. Toisinaan voidaan sopia pelkästä neuvottelusopimuksesta, jonka rinnalle laaditaan erillinen asiakirja. Asiakirjalla otetaan kantaa sopimusneuvotteluiden aikana seikkoihin, joihin ei kuitenkaan haluta täysin sitoutua mutta ne halutaan kuitenkin kirjata ylös. Joskus neuvotteluiden sisällä saavutettu yhteisymmärrys on niin yksityiskohtaista ja oman organisaation kannalta varsinaisen pääsopimuksen syntymisen katsotaan olevan toivottavaa, voidaan silloin esisopimuksen laatiminen kokea paremmin tarkoitusta palvelevaksi kuin aiesopimuksen laatiminen. Etuna tällöin on oikeudellinen sitovuus varsinaisen sopimuksen syntymisestä. Mikäli neuvotteluissa ei olla vielä yhteisymmärryksen osalta oman organisaation tavoitteita vastaavalla tasolla, mutta pyrkimys varsinaisen sopimuksen synnyttämiseksi on olemassa, katson aiesopimuksen sopivan neuvottelutilanteessa käytettäväksi instrumentiksi. Muistettava on myös niitä erottavia tekijöitäse seikka, että neuvottelu-, aie-, tai esisopimukset eivät ole toisiaan poissulkevia instrumentteja. Liite- tieto 14:ssä Näiden laaja-alainen hallitseminen ja tilanteen vaatiman tarpeen tunnistaminen luo edellytykset menestyksekkäälle sopimusneuvotteluiden aikaiselle sopimiselle ja sitä kautta pohjan onnistuneelle sopimussuhteelle77. Kaiken kaikkiaan neuvotteluvaiheessa käytettävien instrumenttien kenttä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksistamoniulotteinen toimintaympäristö, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardinjoka edellyttää sopimustilanteiden kokonaisvaltaista tarkastelua. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole Aiesopimus onkin vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiinpieni osa sitä osaamista, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helpostiyrityksen sopimuksien kanssa työskenteleviltä henkilöiltä voidaan edellyttää. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää Hyödyntämällä sitä osaamista voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä yritys tehostaa omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäsopimusprosessiensa hallinta.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää perehtyä sopimusoikeudelliseen riskienhallintaan ja arvi- oida sekä kehittää toimeksiantaja yrityksen osaamista sopimusoikeudellisen riskienhal- linnan näkökulmasta. Opinnäytetyön aluksi käsittelin sopimusta ja sen tärkeimpiä sopimusoikeudellisia kohtia. Ensin perehdyin toimeksiantajan kannalta merkittävimpiin sopimuksiin, joita ovat kauppa- ja kuljetussopimukset. Tarkastelin, mitkä ovat merkittävimmät sopimuksissa huomioitavat lait sekä vallitsevat oikeuskäytännöt. Tästä siirryin vahingonkorvaukseen ja toin esille, miten vahingonkorvausvastuu syntyy ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys miten siltä voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänsuojautua. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäKappa- leessa korostin sopimuksen lainvalinta- ja riitojenratkaisulausekkeen tärkeyttä mahdolli- sissa riitatilanteissa. Tämän jälkeen siirryin tarkastelemaan yrityksen sopimusprosessin ja –strategian tär- keyttä sopimusoikeudellisessa riskienhallinnassa. Vaikka yrityksellä olisi sopimuksen ra- kenteen ja sisällön kannalta osaaminen tehdä sopimusoikeudellisesti hyviä sopimuksia, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissa. Liitetietovaatimukset ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessa, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseen. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä se ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tunavoi menestyä ilman koko yrityksen laajuista sopimusprosessia, että henkilöstön määrässä mitattunasopimusstrate- giaa. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) Näiden pohjana toimii yrityksen toimintaperiaatteet sekä menettelyohjeet sopimus- prosessin eri vaiheisiin. Opinnäytetyön lopuksi esittelin toimeksiantaja yrityksen sopimuksia, sopimushierarkiaa sekä toimintatapoja. Arvioin heidän sopimusoikeudellista riskihallintaa teorian pohjalta ja Espinan annoin kehitysideoita ongelmakohtiin. Leipomoalalla toimiva yritys tarvitsee hyvin mo- nenlaisia sopimuksia liiketoimintaansa. Kuten esimerkiksi kuljetussopimuksia tuotteiden toimitusta varten sekä kauppa- ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises)markkinointisopimuksia asiakkaiden kanssa. Fatmanin Erilaisten sopimusten laajuuden vuoksi onnistunut sopimusoikeudellinen riskienhallinta edellyttää selkeää sopimushierarkiaa sekä yhtenäisiä toimintatapoja yrityksen sisällä. Tutkimuksessa merkittävimpänä huomiona voidaan pitää toiminta- sekä menettelyohjei- den tärkeyttä sopimusoikeudellisessa riskienhallinnassa. Yrityksellä voi olla käytössään kaikki työkalut hyödyntää menestyksekkäästi sopimuksia strategisten tavoitteiden saa- vuttamisessa, mutta ilman selkeitä toimintaohjeita jokaiseen sopimusprosessin vaihee- seen niiden vaikutus jää vajanaiseksi. Tutkimuksen avulla toimeksiantaja sai arvokasta tietoa sopimusoikeudellisen riskienhal- lintansa nykytilasta, sen vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Toimeksiantajan suu- rimmat vahvuudet löytävät selkeästä sopimushierarkiasta ja HSolutionsin järjestelmissä sen luomista valtuuksista solmia sopimuksia. Eniten kehitettävää toimeksiantajan sopimusoikeudellisessa riskien- hallinnassa löytyi sopimusprosessin toimintaohjeista sekä dokumenttien arkistoinnista. Tulevaisuudessa yrityksen on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin lähteä kehittämään sopimusoikeudellista ris- kienhallintaansa tutkimuksessa havaittujen ongelmakohtien ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäparannusehdotusten kautta.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten ymmärtää Suomessa kuntien harjoittamaa tontinluovutuspo- litiikkaa ja tämän vaikutuksia ilmastoon. Jotta voidaan ymmärtää kuntien toimintaa, tut- kimuksessa käytiin läpi valtion lainsäädäntöä, Suomessa harjoitettavaa maapolitiikkaa ja maanluovutuksiin liittyviä markkinakäytäntöjä. Samalla tutkimuksessa oli tarkoitus luoda MAXQDA ohjelmalla pohja tontinluovutussopimuksien ehtojen kvalitatiiviseen analyysiin. Tutkimuksen tarkoitus oli vastata alussa esitettyihin kolmeen tutkimuskysymykseen. Näistä ensimmäinen kysymys koski lainsäädännön vaikutusta kuntien tontinluovutuk- seen. Tutkimuksessa havaittiin, että kuntien tontinluovutuspolitiikka on lainsäädännölli- sesti ohjattua sekä rajoitettua. MRL ja kuntalaki vaikuttavat merkittävästi kuntien toimin- taan ja täten epäsuorasti maanvuokrasopimuksiin. Maakaaressa määritetään yleisellä ta- solla tontinluovutuksiin liittyvät lainsäädännölliset ehdot, kun taas maanvuokralaki tar- kentuu pelkästään vuokrasopimuksiin. Myös ympäristönsuojelulait saattavat vaikuttaa tiettyihin ympäristöehtoihin. Kunnille on annettu melko vapaat kädet tontinluovutuspolitiikassa, kunhan lakien mää- räämät perusvaatimukset täyttyvät, ja kunta seuraa valtakunnallisella tasolla määritettyjä maapoliittisia linjoja. Kunnat saavat siis itse määrittää miten, mitä ja kenelle tontteja luo- vutetaan, kunhan toimintatavat ovat kaikille samoja ja reiluja ketään syrjimättä. Lainsää- däntö antaa luovutussopimuksissa molemmille osapuolille omaisuuden turvan sekä yh- teiset pelisäännöt, joita kaikkien on noudatettava, lisäten vuokrauksien ja kauppojen luo- tettavuutta. Toisena tutkimuskysymyksenä oli, mitä ehtoja kuntien maanvuokrasopimuksissa on. Yh- teensä tutkimuksessa segmentoitiin ehtoja 20:een eri luokkaan, joista suurimpia olivat kunnallistekniikkaan, rakentamisvelvoitteeseen, kohteen edelleen luovuttamiseen, sopi- mussakkoihin ja kokonaisuudessaan luontoon liittyviin ehtoihin. Moni ehdoista on laki- sääteisiä ja usein näissä ehdoissa viitataankin suoraan tiettyyn lakiin ja sen pykäliin. Kui- tenkin, koska nämä ovat jo laissa määrättyjä, jätetään ne osassa sopimuksista kokonaan mainitsematta. Kaikkien tutkittujen kuntien vuokrasopimukset seuraavat samanlaisia viitekehyksiä ja niiden rakenne ja sisältö on hyvin samanlaisia. Kuntien välillä löydetyt erot olivat lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessäänaikamääreissä sekä hinnoittelussa. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäKuntien välillä vuokrasopimuksissa ei myöskään huo- mattu ristiriitaisuuksia vaikkakin osa kunnista antaa vuokralaisille enemmän valtuuksia, kuten esimerkiksi vuokra-alueen kasvillisuuden suhteen. Vuokrasopimuksien ehdoissa ei myöskään havaittu ristiriitaisuuksia lainsäädännön kanssa. Vuokrasopimuksien saman- laisuus voidaan olettaa johtuvan lainsäädännöstä, koska moni ehto on laissa määrättyjä. Viimeisenä tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli tehdä havaintoja tontinluovutussopi- musten ehtojen vaikutuksista ilmastoon. Suurin havainne tässä tutkimuksessa oli, että itse tontinluovutussopimuksilla vaikutetaan hyvin vähän suoraan ilmastoon. Ne asiat, jotka vaikuttavat eniten ilmastoon, kuten rakentaminen, rakennusmateriaalit ja energiatehok- kuus on lähes jokaisessa sopimuksessa jätetty sopimuksen ulkopuolelle. Suurin syy tähän lienee olevan asemakaavoituksessa, jolla pystytään määräämään näitä asioita suurem- milla alueilla, jolloin yksittäisiin sopimuksiin näitä ei ole kirjattu. Osa lainsäädännön velvoitteista, havaittiin olevan kohtuuttomia tai hyvin ankaria vuok- ralaisten kohdalla, mutta myös sopimusehdoissa löytyi tällaisia kohtia. Näiden lisäksi etenkin laissa on usein kohtia, joita voidaan tulkita monella tavalla, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissasaattaa johtaa epäselvyyksiin tai ristiriitoihin, kuten esimerkiksi julkinen etu. Liitetietovaatimukset Näiltä osin lakia tulisi sel- keyttää ja muut standardiin liitty- vät muutokset tarkentaa, kuten MRL 5 a §:n kohdalla tehtiin 2019. Moni sopimuksista kuntien sisällä oli täysin samanlaisia tai sopimuspohjia, joissa ei ollut hirveästi muutos vara, joten näitä voitaisiin myös tehdä enemmän yksilöllisemmiksi. Vuokrasopimuksissa on kattavasti esitetty teoriaosuudessamyös hyvin paljon ehtoja, jonka jälkeen samoja asioita jotka eivät ole välttämättömiä, näissä ehdoissa usein vain viitataan lakiin ja sen pykäliin tai on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osaltakopioitu suoraan laista tietyn pykälän teksti. Nämä ehdot ovat enemmänkin informatiivisia vuokralaiselle, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenmikä on kuitenkin hyvä asia, mutta vuokra- sopimuksien kannalta ne lisäävät huomattavasti ”turhaa” sisältöä sopimuksiin. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavastiKiihtyvän ilmastonmuutoksen takia näihin olisi kuitenkin tarpeellista alkaa keskittymään enemmän myös tontinluovutussopimuksissa. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä Jo tehtyihin luovutussopimuksiin ei pystytä vaikuttamaan, mutta voivat kunnat kuitenkin vaikuttavat tuleviin tonttien myynteihin sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tunajo oleviin, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittää, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat ja niin edelleen. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäuusiin vuokrasopimuksiin.

Yhteenveto. Opinnäytetyöni Tässä selvityksessä on kartoitettu, mitä sopimusoikeudellisia ongelmia kiertotalouden toimijat kohtaavat. Selvityksen tuloksena on laadittu toimintamalleja, joiden avulla toimi- jat voivat välttää havaittuja ongelmia ja miten mahdollisiin ongelmiin tulisi varautua. Sel- vityksen aluksi on käsitelty sopimusoikeuden keskeisimpiä lähtökohtia sekä mitä sopi- musoikeudellisia erityispiirteitä kiertotalouteen liittyy. Sopimusoikeudellisten lähtökohtien jälkeen kiertotalouden liiketoimintamalleja toteuttavien toimijoiden kohtaamia ongelmia kartoitettiin haastattelemalla toimijoita jokaisesta kiertotalouden liiketoimintamallista. Kartoitusta täydennettiin dokumentti- ja diskurssianalyysillä. Selvitykseen haastateltujen toimijoiden määrän takia kiertotalouden liiketoimintamalleja koskevaa sopimusympäris- tön kartoitusta ei tule pitää liiketoimintamalli kohtaisesti tyhjentävänä. Kiertotalouden liiketoimintamalleja koskevat sopimusoikeudelliset kysymykset eivät eroa merkittävästi muuta liiketoimintaa koskevista sopimuksista. Yleiset sopimusoikeudelliset säännöt ja periaatteet tulevat sovellettavaksi myös kiertotalouden piiriin katsottavassa liiketoiminnassa. Sopimusprosessi sen neuvotteluvaiheesta aina sopimuksen päättymi- seen saakka voidaan nähdä olevan yhtä merkittävässä roolissa kiertotaloudessa kuin se on liiketoiminnassa yleisestikin. Kiertotalouden sopimukset eroavat muista sopimuksista niiden kontekstin perusteella. Toisin sanoen sopimusta voidaan pitää kiertotaloudellisena sopimuksena vain, jos se liittyy jonkin kiertotalouden liiketoimintamallin harjoittamiseen. Yleisten sopimusoikeudel- listen lähtökohtien vaikuttaessa myös kiertotalouden sopimusprosesseihin sopimusten erottelu kiertotaloudellisiin ja ei-kiertotaloudellisiin sopimuksiin kulminoituu harjoitettavan toiminnan luonteeseen. Tällä voi tosin olla merkitystä kiertotaloutta harjoittavan toimijan näkökulmasta. Esimerkiksi uusioraaka-aineista tuotteita valmistavan toimijan kannalta asiaa voidaan tarkastella siten, että toiminnan kiertotaloudellinen ulottuvuus on kiinni tuotteiden valmistamisessa käytettävästä uusioraaka-aineesta. Jos raaka-aineen toimit- taja ei pysty toimittamaan uusioraaka-ainetta vaan pelkästään neitseellisiä raaka-aineita, ei tuotteita valmistavan toimijan voida katsoa harjoittavan kiertotaloutta, jos korvaavaa 78 (86) uusioraaka-ainetta ei ole saatavilla. Tällöin tuotteen valmistajan voidaan nähdä menet- tävän kiertotalouden toimijan status. Toisaalta toimijalla voi olla valmius valmistaa tuot- teita sekä neitseellisistä että uusioraaka-aineista ja tuotteita valmistetaan kulloinkin tuot- teiden kysynnän ja niiden valmistamiseen käytettävien raaka-aineiden saatavuuden mu- kaisesti. Tällöin toiminnanharjoittajan tavoitteena oli selvittää miten voidaan ymmärtää olevan enemmän- kin pyrkimys maksimoida harjoittamansa liiketoiminnan tuottavuus kuin se, että toimin- nanharjoittaja tavoittelisi toiminnan jatkuvaa kiertotaloudellista statusta. Sopimusproses- sissa korostuvat näin ollen toimijan omat tavoitteet ja lähinnä millä järjestelmillä esimerkkiyritys voi täyttää uuden IFRS 16 -standardin tuomat vaatimukset tilinpäätöksessään. Standardin vaatimukset korostuvat yrityksissä raportoinnin esittämisessäpyrkimykset kiertotalouden toteut- tamiseen, joka tapahtuu pääsääntöi- sesti yrityksien tilinpäätöksien liitetiedoissavoi heijastua erityisesti sopimuskumppaneiden valintaan. Liitetietovaatimukset Sopimuskump- panin valintaan voi vaikuttaa osapuolen sitoutuminen kiertotalouden toteuttamiseen. Selvityksen yhteydessä toteutettujen haastatteluiden yhteydessä esille nousi myös kier- totalouden liiketoimintamalleja toteuttavien toimijoiden luottamus sopimusosapuolten vä- liseen sopimussuhteeseen. Luottamus nousi esille niin palveluita kuin tuotteita ja muut standardiin liitty- vät muutokset on kattavasti esitetty teoriaosuudessa, jonka jälkeen samoja asioita on py- ritty analysoimaan järjestelmätoimittajien osalta, kuinka järjestelmät vastaavat kyseiseen standardin vaatimukseenraaka- aineita koskevissa sopimussuhteissa. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin ja kattavasti. Johto- päätöksiin saatiin riittävästi tietoa järjestelmistä sekä myös niitä erottavia tekijöitä. Liite- tieto 14:ssä on tehty yhteenveto kappaleen 4 ominaisuuksista, sekä miten hyvin järjestel- mät täyttävät IFRS 16 -standardin. Kaikkien järjestelmätoimittajien mielipide Excelin käyttöön oli melko yksipuolinen eli Ex- celiä Sopimussuhteeseen liittyvää luottamusta ei kannata käyttää vuokrasopimuksien arvon laskentaan, ellei sopimuksia ole vain muutama ja niissäkin tilanteissa muutostilanteet aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Tämä vaikuttaa oleellisesti tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja audit trailiin, jota ei Excelissä välttämättä tosin voida ylläpitää kovin helposti. Lisäksi virhetilanteissa ei välttämättä nähdä kuka on tehnyt muutoksia lukuihin ja myös tilintarkastajalle perustelu on hankalam- paa. Fatman on vertailtavista järjestelmätoimittajista selkeästi suurin sekä liikevaihdolla mitat- tuna, että henkilöstön määrässä mitattuna. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla pilvipalve- luina (SaaS) ja Espinan ja HSolutionsin järjestelmät on myös mahdollista ostaa omaksi (On-Premises). Fatmanin ja HSolutionsin järjestelmissä on mahdollista käyttää SSO-rat- kaisua Windows-tunnuksilla, joka tarkoittaa, että kun kirjaudutaan Windowsiin, niin järjes- telmä tunnistaa kirjautumisen samassa vaiheessa, eikä järjestelmään tarvitse kirjautua enää uudelleen. Fatmanin ja Espinan järjestelmillä voidaan tarvittaessa tehdä maksatuk- set suoraan järjestelmästä. Fatman ja HSolutions ovat käyttäneet järjestelmäkehityksessä Big4-yhtiöiden asiantuntijapalveluita. Kaikkia järjestelmiä on mahdollista tarvittaessa käyt- tää englannin kielellä, mutta suomen kieltä ei tue kuin Xxxxxx ja Xxxxxx. Irtisanomisajan käsittelyä ei ole mahdollista tehdä vielä Espinan järjestelmässä. Kaikki järjestelmät luon- nollisesti täyttävät IFRS 16 -standardin vaatimukset ja näiltä osin eroavaisuudet eivät ole merkittäviä. Suuria eroja on kuitenkin järjestelmien käytössä ja järjestelmäprojektin implementoinnissa. Fatmanin järjestelmää voi käyttää vain, mikäli sopimushallinta on myös käytössä, eikä jär- jestelmää tarjotakaan ilman sopimushallintaa. Tämän vuoksi, myös implementointi kestää noin 2-4 kk Fatmanin osalta. Järjestelmä voidaan toki implementoida toiseen sopimushal- lintajärjestelmään, mutta se todennäköisesti aiheuttaa tuplatyötä, kun sopimukset kirja- taan kahteen kertaan. Espinan järjestelmä ei sisällä sopimushallintaa, joten perusimple- mentointikin kestää vain noin kolme päivää, riippuen asiakkaan valmistautumisesta. HSo- lutionsin järjestelmä sisältää kevyen sopimushallinnan, mutta tyypillisesti se implementoi- daan toiseen / toisiin sopimushallintajärjestelmään. Järjestelmäprojektin kestoa ei voida suoraan määrittääpitää ainoastaan kiertotaloudelle ominaisena piirteenä, koska siihen vaikuttavat integroinnit, sopimusmäärät, yrityshierarkiat sopimussuhteeseen liittyvää luottamusta voidaan pitää tärkeänä elementtinä sopimusoikeudellisesti myös yleisesti. Kiertotalouden piirissä tehtävissä sopimussuhteissa luottamus tosin näyttää heijastavan toimintaan liittyvää erityistä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muodostumi- seen vaikuttaa osaltaan sopimusosapuolten arvot. Näin ollen sopimusosapuolten arvot voivat heijastua myös sopimuksiin ja niin edelleenniiden ehtoihin. Fatmanin ja Xxxxxxx mielestä suurimmat järjestelmäriskit liittyvät tiedon luotettavuuden varmistamiseen (esimerkiksi indeksikorotusten osalta), mutta näitä Toisin sanoen yhtenä kiertotaloutta edistävänä tekijänä voidaan pienentää ver- taamalla tietoja järjestelmästä saatavalla raportilla (Fatman) tai Excel-taulukossa (Espina). HSolutionsin järjestelmään ei sisälly riskejä, koska järjestelmä voidaan integroida ulkoi- seen järjestelmään (esimerkiksi indeksoinnin ylläpidon osalta) ja järjestelmä pitää yllä omaa tietoa. Audit trailin osalta Xxxxxx ja HSolutions vaikuttavat olevan todella edistyksellisiä. Fatma- nin järjestelmässä kaikki muutokset on mahdollista nähdä päivämäärä- ja käyttäjätasolla. HSolutionsin järjestelmässä audit trail on täydellinen ja kirjaa kaikki toiminnot ylös, eikä tätä voi muuttaa edes pääkäyttäjän toimesta. Espinan järjestelmässäkin käyttäjäkohtainen seuranta on mahdollista, mutta se ei ole oletuksena. Hinnoittelun osalta vain Xxxxxx pystyi antamaan keskimääräistä hinnoittelua, mutta Fat- manin ja HSolutionsin osalta tämä ei ollut mahdollista, koska hinta riippuu heillä niin mo- nesta tekijästäsitä tukevien arvojen omaksumista.