Yhteistoiminnan osapuolet. Työsuojelun yhteistoiminnan osapuolet työpaikalla ovat: • työsuojelupäällikkö, • työsuojeluvaltuutettu, 1. varavaltuutettu ja 2. varavaltuutettu • työsuojeluasiamiehet Lain mukaan työsuojeluvaltuutetut on valittava, jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää. Valtuutetut voidaan valita myös pienemmille työpaikoille Vähintään 20 työntekijän työpaikoille valitaan työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajista työsuojelutoimikunta, jonka tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen.
Yhteistoiminnan osapuolet. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osallisia ovat kunta ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Henkilöstön edustajia voivat olla pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu tämän sopimuksen allekirjoittajajär- jestöjen tai niiden paikallisten alayhdistysten nimeämä henkilö. Jos henkilöstön edustaja on valittu tavalla, joka on edellyttänyt va- lintaan osallistuvien kuulumista ammatilliseen yhdistykseen ja yh- distykseen kuulumattomat muodostavat henkilöstöryhmän enem- mistön, on yhdistykseen kuulumattomilla enemmistön heistä niin vaatiessa oikeus keskuudestaan valita edustaja tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintaa varten.
Yhteistoiminnan osapuolet. Yhteistoimintalaissa on määritelty yhteistoiminnan osapuolet. Yhteistoimintalain mukaisina yhteistoiminnan osapuolina ovat Rikosseuraamuslaitos, vastuualue tai rikosseuraamuskeskus ja näiden henkilöstö. Yhteistoiminnasta vastaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja puheenjohtajan ominaisuudessa, vastuualueella hallinto- ja tukipalveluiden vastuualuejohtaja ja rikosseuraamuskeskuksessa rikosseuraamuskeskuksen johtaja. Henkilöstön edustajien valinnasta on sovittu tämän sopimuksen liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Jollei mainittuja edustajia ole valittu, ilmoittavat henkilöstöjärjestöt ne henkilöt, jotka osallistuvat yhteistoimintamenettelyyn luottamusmiehinä. Pääjohtaja vahvistavaa hänelle tehtyjen ilmoitusten perusteella, mikä on Rikosseuraamuslaitoksen ja vastuualueen yhteistoimintaelimen kokoonpano. Rikosseuraamuskeskuksen johtaja vahvistaa rikosseuraamuskeskuksen yhteistoimintaelimen kokoonpanon. Jos yhteistoiminnan osapuolet tekevät muutoksia yhteistoimintaelimen kokoonpanoon, on siitä tehtävä myös yhteistoimintaelimelle asianmukaiset ilmoitukset.
Yhteistoiminnan osapuolet. Edustuksellisen yhteistoiminnan osapuolina ovat Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuol- lon kuntayhtymä työnantajana ja henkilöstöä edustavat sopijajärjestöt Akava / JUKO, JHL, Jyty, Super ja Tehy.
Yhteistoiminnan osapuolet. Edustuksellisen yhteistoiminnan osapuolina ovat Pyhäjärven kaupunki työnantajana ja Pyhäjärven kaupungin henkilöstöä edustavat sopijajärjestöt Akava / JUKO, JHL ja Jyty. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kaupunki työnantaja ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja. Liikkeen luovutuksen yhteydessä yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös luovutuksensaaja.
Yhteistoiminnan osapuolet. Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat Kela ja Kelan henkilöstö. Työnantajan edustajalla tarkoitetaan Kelan ylintä johtoa, yläjohtoa ja keskijohtoa sekä heidän va- rahenkilöitään. Toimipaikoilla työnantajan edustajia ovat tulosyksikön päälliköt ja muut esimie- het. Henkilöstön edustajilla tarkoitetaan henkilöstön vaaleilla valitsemia pääluottamusmiestä, työsuo- jelun päävaltuutettua, yt-valtuutettuja ja varavaltuutettuja.
Yhteistoiminnan osapuolet. Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat virasto ja sen henkilöstö. Asian luonteesta riippuen osapuolina ovat työntekijä, jota yhteistoiminnassa käsiteltävä asia xxx.xxxxxxx.xx xxxxxx, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstön tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä kulloinkin käsiteltävässä asiassa toimivaltainen työnantajan edustaja.
Yhteistoiminnan osapuolet. Yhteistoiminnan osapuolina ovat yliopisto, yliopiston henkilöstö sekä Lapin korkeakoulukonserniin kuuluva yliopiston henkilöstö. Yliopistotason yhteistoimintamenettelyssä yliopistoa edustavat rehtorin nimeämät työnantajan edustajat. Yksikkötasolla työnantajaa edustavat dekaani tai varadekaani, erillisen laitoksen, korkeakoulunkonsernin yhteisten yksiköiden johtaja tai varajohtaja tai näitä vastaava sekä hallintopalvelut -yksikön päälliköt.
Yhteistoiminnan osapuolet. Yhteistoimintalaissa on määritelty yhteistoiminnan osapuolet. Yhteistoimintalain mukaisina yhteistoiminnan osapuolina ovat keskushallintoyksikkö tai muu yksikkö ja toisaalta näiden henkilöstö. Yhteistoiminnasta vastaa em. yksikön johtaja tai tämän estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Henkilöstön edustajien valinnasta on sovittu tämän sopimuksen liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Jollei mainittuja edustajia ole valittu, ilmoittavat henkilöstöjärjestöt ne henkilöt, jotka osallistuvat yhteistoimintamenettelyyn luottamusmiehinä. Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu valitaan aina vaaleilla. Pääjohtaja, aluejohtaja ja yksikön johtaja vahvistavat heille tehtyjen ilmoitusten perusteella, mikä on yhteistoimintaelimen kokoonpano. Jos yhteistoiminnan osapuolet tekevät muutoksia yhteistoimintaelimen kokoonpanoon, on siitä tehtävä myös yhteistoimintaelimelle asianmukaiset ilmoitukset.
Yhteistoiminnan osapuolet. Yhteistoimintamenettelyn osapuolia ovat virasto/laitos ja niiden henkilöstö. Yhteistoiminta- menettelyn organisaatio vaihtelee viraston koon ja käsiteltävien asioiden laajuuden perus- teella. Yhteistoimintasopimuksia tekevissä virastoissa voidaan virastokohtaisin sopimuksin sopia henkilöstön edustajien valinnasta tai asettamisesta sekä mahdollisista yhteistoiminta- elimistä. Ellei virastokohtaisessa yhteistoimintasopimuksessa toisin sovita, henkilöstön edusta- jina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja valitut henkilöstön edustajat.(VYTL 5 §) Taulukko 1 esittää yhteistoiminnan osapuolia: * työnantajavirkamiehiksi nimetyt henkilöt * luottamusmies * työsuojelupäällikkö * työsuojeluvaltuutettu * muut työnantajan edustajat * YT-elimiin valitut edustajat * henkilöstön muut edustajat kokoonpanot voivat vaihdella käsiteltävän asian laajuuden mukaan Taulukko 1. Yhteistoiminnan osapuolet Yhteistoiminnan osapuolet määräytyvät tapauskohtaisesti sen mukaan koskeeko, asia yksit- täistä virkamiestä/työntekijää vai koko henkilöstöä yleensä. Yhteistoiminta toteutetaan joko välittömänä yhteistoimintana tai edustuksellisena yhteistoi- mintana. Välitön yhteistoiminta toteutuu työpaikan esimiesten ja henkilöstön välillä käsitel- täessä työhön ja työyhteisön toimintaan liittyviä asioita. Tätä varten työpaikalla järjestetään yhteisiä kokouksia ja palavereita. Välitön yhteistoiminta on myös osa päivittäistä työn teke- mistä, sen johtamista ja hyvää esimiestyötä. Edustuksellista yhteistoimintaa varten yrityksissä ja yhteisöissä voidaan valita yhteistoiminta- elin, johon henkilöstö valitsee omat edustajansa. Yhteistoimintaelimet koostuvat viraston ja henkilöstön edustajista tai yhteistoimintaelimestä ja henkilöstön edustajista. On myös mah- dollista asettaa yhteistoimintaelin, joka käsittelee vain määrättyä yhteistoiminnan piiriin kuuluvaa asiaa. Tällainen välittömään ja edustukselliseen yhteistoimintaan jaottelu on määri- telty myös vuonna 2006 voimaan astuneessa työpaikan työsuojeluyhteistoimintalaissa. (SPJL-koulutusmateriaali, Siiki, 2006, s. 4-5.) Jokaisella työpaikalla tulee olla edustaja myös työsuojelun yhteistoimintaa varten. Yksityisel- lä sektorilla työsuojeluedustajat kuuluvat automaattisesti yhteistoimintaelimeen, mutta jois- sakin valtion virastoissa ja laitoksissa, kuten esim. Helsingin hallinto-oikeudessa, työsuojelu- valtuutetut hoitavat asioita omassa ryhmässään, jolloin he eivät yleensä osallistu viraston yhteistoimintakokouksiin. Tosin, jos käsiteltä...