YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT Mallilausekkeet

YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. Osapuolten lähtökohtana on, että Yhtiön toiminta voidaan rahoittaa tulorahoituk- sella. Mikäli Yhtiö tarvitsee lisärahoitusta, pyritään se järjestämään rahoituslaitok- sista normaalein ehdoin tarvittaessa Yhtiön omin vakuuksin. Osapuolilla ei ole tä- män Sopimuksen perusteella tai muutoinkaan velvollisuutta osallistua mahdollisiin Yhtiön osakepääoman korotuksiin, optioiden merkintään, sijoittaa Yhtiön omaan pääomaan varoja tai antaa Yhtiölle lainaa tai Yhtiön vastuiden puolesta takauksia tai vakuuksia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä antaa Yhtiön käyttöön kon- sernilimiitin. Ottaen huomioon, että käyttöpääoman tarpeen lisäksi Yhtiön tulee maksaa sen käytössä olevan konekannan kauppahintavelka, Osakkaat sitoutuvat toimimaan niin, että niille maksettavaksi tulevat velat Yhtiölle maksetaan aina mah- dollisuuksien mukaan välittömästi, kunnes koko kauppahintavelka on maksettu. Käyttöpääoman tarvetta on myös tarkoitus pienentää lyhentämällä omistaja-asiak- kaiden pesulapalveluiden maksuaikaa.
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. Osapuolten lähtökohtana on, että Yhtiön toiminta voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Mikäli Yhtiö jossain vaiheessa toimintansa aikana tarvitsee lisärahoitusta, järjestetään rahoitus pääsääntöisesti rahoituslaitoksista normaalein ehdoin, tarvittaessa Yhtiön omin vakuuksin. Osakkailla ei ole tämän Sopimuksen perusteella tai muutoinkaan velvollisuutta osallistua mahdollisiin Yhtiön osakepääoman korotuksiin tai optioiden merkintään eikä antaa Yhtiölle lainaa eikä Yhtiön velvoitteiden puolesta takauksia tai vakuuksia.
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. Osapuolten lähtökohtana on, että Yhtiön toiminta voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Mikäli Yhtiö tarvitsee lisärahoitusta, pyritään se järjestämään rahoituslaitoksista normaalein ehdoin tarvittaessa Yhtiön omin vakuuksin. Osapuolilla ei ole tämän Sopimuksen perusteella tai muutoinkaan velvollisuutta osallistua mahdollisiin Yhtiön osakepääoman korotuksiin, optioiden merkintään, sijoittaa Yhtiön omaan pääomaan varoja tai antaa Yhtiölle lainaa tai Yhtiön vastuiden puolesta takauksia tai vakuuksia. VSSHP antaa toistaiseksi Yhtiön käyttöön konsernilimiitin.
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. 3.1 Osapuolten lähtökohtana on, että Yhtiön toiminta voidaan rahoittaa tulorahoituk- sella ja kustannukset katetaan palvelumaksuilla. Yksittäisen asiakkaan kehittä- mishankkeet ja/tai -hankinnat, joita ei Yhtiössä voida hyödyntää kaikkien asiak- kaiden palvelutuotannossa, tulee rahoittaa ko. asiakkaan/asiakkaiden omarahoi- tuksena. Xxxxx tai hankinta kirjataan tässä tapauksessa asiakkaan kirjanpitoon. 3.2 Mikäli Yhtiö tarvitsee lisärahoitusta, pyritään se järjestämään rahoitus- laitok- sista normaalein ehdoin tarvittaessa Yhtiön omin vakuuksin. Osapuolilla ei ole tämän Sopimuksen perusteella tai muutoinkaan velvollisuutta osallistua mah- dollisiin Yhtiön osakepääoman korotuksiin, optioiden merkintään, sijoittaa Yh- tiön omaan pääomaan varoja tai antaa Yhtiölle lainaa tai Yhtiön vastuiden puolesta takauksia tai vakuuksia. Yhtiöllä on käytössä Kouvolan kaupungin konsernitili ja –limiitti Kouvolan kaupungin omistusosuuden ollessa 50 % tai yli. 3.3 Osakkaat sitoutuvat (merkintäetuoikeuksin toteutettavan) osakeannin tai muun osakeyhtiölain (624/2006 muutoksineen, jäljempänä ”OYL”) 10 luvun mukaisten erityisten oikeuksien liikkeeseenlaskun toteuttamiseen, mikäli se on tarpeellinen osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n 1 momentin mukaisen tilanteen välttämiseksi. Osakkaalla on tällaisessa tilanteessa velvollisuus äänestää annin puolesta myös tilanteessa, jossa Osakas ei itse aio merkitä Osakkeita. Selvyyden vuoksi todetaan, että Osakkailla ei ole tällaisessakaan tilanteessa velvollisuutta merkitä Osakkeita tai osakeyhtiölain 10 luvun mukaisia erityisiä oikeuksia. Osakkeiden luovuttamisessa on huomioitava kohta 7.4.
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. Yhtiön omistukseen ja hallintaan tulevan tietoverkon suunnittelu- ja rakentamis- kustannukset, viranomaismaksut ja välttämättömät hallintokulut katetaan osake- pääomalla sekä investointiosuuksilla. Yhtiön hallitus tekee päätökset optimaalisesta rahoitusrakenteesta. Hallitus tekee budjetit ja päätökset tarvittavasta rahoituksesta ennen suunnittelu-, liittymis- tai urakkasopimusten tekemistä. Em. päätökset on tehtävä ennen kunkin rakennusvaiheen käynnistämistä.
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. 3.1 Osapuolten lähtökohtana on, että Yhtiön toiminta voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Mikäli Yhtiö tarvitsee lisärahoitusta, pyritään se järjestämään rahoituslaitoksista normaalein ehdoin tarvittaessa Yhtiön omin vakuuksin. Osapuolilla ei ole tämän Sopimuksen perusteella tai muutoinkaan velvollisuutta osallistua mahdollisiin Yhtiön osakepääoman korotuksiin, optioiden merkintään, sijoittaa Yhtiön omaan pääomaan varoja tai antaa Yhtiölle lainaa tai Yhtiön vastuiden puolesta takauksia tai vakuuksia. 3.2 Osakkaat sitoutuvat (merkintäetuoikeuksin toteutettavan) osakeannin tai muun osakeyhtiölain 10 luvun mukaisten erityisten oikeuksien liikkeeseenlaskun toteuttamiseen, mikäli se on tarpeellinen osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n 1 momentin mukaisen tilanteen välttämiseksi. Osakkaalla on tällaisessa tilanteessa velvollisuus äänestää annin puolesta myös tilanteessa, jossa Osakas ei itse aio merkitä Osakkeita. Selvyyden vuoksi todetaan, että Osakkailla ei ole tällaisessakaan tilanteessa velvollisuutta merkitä Osakkeita tai osakeyhtiölain 10 luvun mukaisia erityisiä oikeuksia.
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT. (kaksi ensimmäistä kappaletta siirretty kohdasta 4.10.)
YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT 

Related to YHTIÖN RAHOITUSJÄRJESTELYT

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu Näihin käyttöehtoihin ja näiden ehtojen tarkoittamaan Palveluun, Palvelukohtaisiin ehtoihin sekä Palvelusta mahdollisesti tehtyyn sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Seuraamusjärjestelmä Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty. Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä. Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Palkkausjärjestelmä 1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. 2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan. 3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet. Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin. Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset. 4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla: Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneet Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois- ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi teknillinen tutkinto.

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10