TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Sopimuskausi alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2023, ellei sitä irtisanota viimeistään 31. 12.2021 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 28.2.2022.

2 Palkankorotus

2. 1. Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

2. 2. Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

Lisäksi palkkojen korotukseen käytetään 1.4.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yrityskohtainen erä, jonka suuruus on 0,3 prosenttia. Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan palkkaliitteittäin yrityksen tämän sopimuk- sen piiriin kuuluvien työntekijöiden kokonaisansion keskiarvon perusteella vuonna 2020. Yrityskohtaisen erän jakoperusteista ja jakotavasta sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuo- dostuksen kannustavuutta, palkkarakenteen oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden kehittämistä.

Erän jakamisesta on sovittava 1.1.2021 mennessä, mikäli korotuksesta ei ole päästy sopimukseen ennen erän käyttöönottoa, jaetaan paikallinen erä 0,3 % suuruisena yleiskorotuksena 1.4.2021.

2.3 Vuosi 2022

Palkantarkistukset

Osapuolet tarkastelevat 2021 elo-syyskuun aikana toimialan tilannetta, yleistä ta- loudellista tilannetta, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vai- kuttaneita tekijöitä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.12.2021 men- nessä palkankorotusten rakenteesta, suuruudesta ja ajankohdasta.

Mikäli vuonna 2022 toteutettavan palkantarkistusten rakenteesta, suuruudesta ja ajankohdasta ei päästä yksimielisyyteen 31.12.2021 mennessä, voi kumpikin sopi- musosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 28.2.2022. Irtisanomista kos- keva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.12.2021 mennessä toiselle sopijaosa- puolelle.

2.4. Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2.5. Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 2.0 prosentilla.

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 1,3 prosentilla.

Tässä tarkoitettuja lisiä ovat:

palkkaliite 1 työhönsidonnaisuuslisä

työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa kielilisä

kielitaitolisä radio-ohjauslisät

palkkaliite 2 olosuhde/kammiolisä

hankalan työn lisä Xxxxxxxxxxxx siirtolisä

Yhteiset yötyölisä

yötyölisä yksivuorotyössä pylväs-mastolisä

Lm / tsv lisä

3 Rakenteelliset muutokset

Poistetaan kaikki 24.5.2016 sopimusratkaisun mukainen työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa. Tämä muutos astuu voimaan 1.1.2021.

Työehtosopimusmuutokset

Muutetaan 14 § momentti 1 kuulumaan ja poistetaan momentti 2 seuraavasti:

14 § Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia ja 20 minuuttia.

Säännöllinen työaika vuorokaudessa on neljänä päivänä viikossa 8 h ja yhtenä päivänä 6 h 20 min.

2. Viikoittainen ja vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopi- malla järjestää toisin ja myös keskimääräiseksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana 24 tunnin työajan pidennyksen toteuttamiseksi paikallisesti sovittavalla tavalla. Tällä keskimääräisellä työajalla voidaan tasoittaa vain vuonna 2016 sovittua 24 tunnin työajanpidennystä.

- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 17 § momentit 1 ja 2 kuulumaan seuraavasti:

17 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Tällaisesta järjestelystä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työ- päivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kertaa sovelletaan.

2. Säännöllinen työaika viikossa on 38 h 20 min. Viikoittainen säännöllinen työ- aika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia vii- kossa

− päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 2 viikon (sähkö- ja tietoliiken- neasentajat enintään 4 viikon) pituisena ajanjaksona

− keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona

− keskeytymättömässä kaksivuorotyössä enintään vuoden pituisena ajan- jaksona, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Ennen kuin keskimääräinen viikoittainen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoitettava työntekijöille ja työtuntijärjestelmä asetettava heidän nähtäväkseen vä- hintään 7 päivää aikaisemmin.

- Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 18 § momentin 1 kohdat a, e ja j ja poistetaan kohta m seuraavasti:

18 § Keskimääräinen työaika palkkaliitteessä 2

1. Palkkaliitteessä 2. työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi alla olevia määräyksiä noudattaen:

a) Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kes- kimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajan- jaksona. Tasoittumisjakso voidaan paikallisesti sopia enintään 52 viikon pituiseksi. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia viikossa. Paikalli- sesti voidaan sopia, että viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 60 tuntia viikossa. Alle kuuden tunnin vuorokautisen säännöllisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista.

e) Vahvistetun työtuntijärjestelmän voimaan saattamisesta on työntekijälle ilmoitettava ilman viivytystä luottamusmiehen lausunnon jälkeen, kuiten- kin vähintään seitsemän päivää ennen sen käyttöönottoa

j) Jos työsuhde päättyy työntekijän irtisanoutumiseen tai muuten työnteki- jästä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa, korvataan saa- matta jäänyt ansio laskemalla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti 38 tuntia 20 minuuttia pidempi. Ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti alle 38 tuntia 20 minuuttia, vähennetään tuntimäärä työntekijän palkasta.

m) Tämän työaikamuodon osalta voidaan paikallisesti sopia toisin vuonna 2016 sovitusta 24 tunnin vuotuisesta työajan pidennyksestä.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien lukuun ottamatta kohdan e-muutosta, joka tulee voimaan sopimuskauden alusta lukien.

Muutetaan 19 § momentit 3 ja 4 kuulumaan seuraavasti:

19 § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt

3. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia vii- kossa. Työkyvyttömyysajalta tasausvapaata kertyy vain alle viiden päivän jak- solta.

4. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle tasausvapaapäiviä yhteensä kym- menen kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 20 § momentti 1 kuulumaan seuraavasti:

20 § Työaikapankki

1. Jos paikallisesti etukäteen sovitaan, voidaan vuorokautinen säännöllinen työ- aika pidentää tilapäisesti 10 tuntiin ja viikoittainen säännöllinen työaika 50 tun- tiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään vuo- den pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa. Tällai- sesta työaikajärjestelystä on sovittava paikallisesti viimeistään 7 päivää ennen sitä työpäivää, jona keskimääräistä työaikaa ensi kertaa sovelletaan.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 23 § momentti 2 kuulumaan seuraavasti:

23 § Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden työaikajärjes- telyt

2. Säännöllinen työaika on keskimäärin 36 tuntia viikossa.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 33 § momentti 1 kuulumaan seuraavasti:

33 § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä

1. Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työnteki- jälle on annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Etu- käteen ilmoittamalla vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tun- niksi 2 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia vii- kossa.

Palkkaliitteeseen 3 liittyvissä töissä sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, työntekijälle on annettava 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika.

Muutetaan 34 § momentti 3 kulumaan seuraavasti:

34 § Työtuntijärjestelmän laatiminen

3. Vahvistetun työtuntijärjestelmän voimaan saattamisesta on työntekijälle ilmoi- tettava ilman viivytystä luottamusmiehen lausunnon jälkeen, kuitenkin vähin- tään seitsemän päivää ennen sen käyttöönottoa

Muutetaan 48 § momentit 1 ja 2 kuulumaan seuraavasti:

48 § Ylityön enimmäismäärät

1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

1. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä yhteensä enin- tään 207 tuntia kuuden kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään

250 tuntia kalenterivuodessa. Mainitut kuuden kuukauden ajanjaksot ovat 1.1. - 30.6. sekä 1.7. - 31.12. väliset ajat.

2. Työnantajan edustaja ja työntekijöitä edustava pääluottamusmies voivat sopia edellä 1 kohdassa mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemi- sestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä 1 kohdassa todettua 207 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Muutetaan 58 § momentit 2 ja 3 kuulumaan ja poistetaan 7 seuraavasti:

58 § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt

2. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia vii- kossa. Työkyvyttömyysajalta kertymää syntyy vain alle viiden päivän jaksolta.

3. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle yhteensä kymmenen tasausvapaa- päivää kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.

7. Tässä työaikamallissa pitkäperjantain, helatorstain ja juhannusaaton sisältävän työjakson työaikaa lyhennetään samojen periaatteiden mukaan kuin työaikalain 6 §:n mukaisissa töissä.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 59 § momentti 3 kuulumaan seuraavasti:

59 § Työvuorojen pituus ja jakaminen

3. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Kaukoliikenteessä ei tule työpaikalla käyttää alle viiden tunnin työvuoroja, ell- eivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Muutetaan 60 § kuulumaan seuraavasti:

60 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uu- denvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja ta- paninpäivä.

2. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ly- hentävät kukin asianomaisen työjakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tun- nilla.

3. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityö- korvausta siten kuin 86 §:ssä on sovittu.

4. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsi- äispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhen- tää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 81 §:ssä on sovittu.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 69 § momentit 3 ja 4 kuulumaan lisätään uusi momentti 6 seuraavasti:

69 § Työtuntijärjestelmän laatiminen

4. Rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä on niille työntekijöille, joita varten ei ole mahdollista tehdä vuorotaulua (ns. heittomiehet), ilmoitettava työvuoroista, nii- hin luettuna varallaolot, viimeistään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00. Vapaapäivistä tulee laatia ennakkosuunnitelma työjaksoa varten ja tätä suun- nitelmaa on pidettävä samassa arvossa kuin muitakin vuorotauluja. Silloin, kun heittomiehillä jaksottainen työaika on tullut ylitetyksi tai ylittyy ko. työvuorossa maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus.

6. Heittolisä

Heittovuorossa työskentelevälle maksetaan heittojakson ns. heittopäiviltä (ei ole suunniteltua työvuoroa eikä suunniteltua vapaata) heittolisää 3,50 euroa.

Allekirjoituspöytäkirjaan:

Muutoksen kustannusvaikutusta seurataan 31.1.2021 saakka, jonka jäl- keen kustannusvaikutus lasketaan yhteisesti sovitulla tavalla palkkaliit- teen 1 ja 4 osalta. Kustannusvaikutuksen määrä koko sopimuskauden osalta huomioidaan 2021 palkankorotuksen määrässä (palkkaliitteissä 1 ja 4). Päivitetään maksukäytännöt heiton pelisääntöihin

Muutetaan 83 § momentit 1, 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti:

83 § Ylityön enimmäismäärät

1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

1. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä yhteensä enin- tään 138 tuntia kunakin ajanjaksona, joista kaksi ajanjaksoa koostuu kuu- desta työjaksosta ja yksi viidestä työjaksosta (6/6/5), kuitenkin enintään 250 tuntia 17 työjakson aikana.

2. Työntekijää saadaan pitää ylityössä kuitenkin enintään 36 tuntia työjak- sossa.

3. Työnantajan edustaja ja työntekijöitä edustava pääluottamusmies voivat sopia edellä 1 kohdassa mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemi- sestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia 17 työjaksossa. Edellä 1 kohdassa todettua 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Muutetaan 86 § otsikko kuulumaan seuraavasti:

86 § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Lisätään uusi 105 a § kuulumaan seuraavasti:

105 a § Korvaava työ

koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaaran- taa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava on tarvittaessa keskeytet- tävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.

2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheutta- vat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää pe- rustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveys- lääkärin kanssa.

4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena, jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli kor- vaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viikkoa tai pidempi. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Korvaavan työn ajalta maksetaan henkilökohtaisen sairauslomalisän suuruinen päiväkohtainen kor- vaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta henkilöllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sairaus- lomaan.

5. Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työn- tekijälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.

Lisätään uusi 108 a § kuulumaan seuraavasti:

108 a § Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

1. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hä- nelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjes- tämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

2. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työnteki- jän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyt- tää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työ- hön paluuta.

3. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Muutetaan 115 § 1. kohdan b) kohta kuulumaan seuraavasti:

115 § Määritelmät

1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään,

b) lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso;

Muutetaan 120 § kuulumaan seuraavasti:

120 § Vuosiloman antaminen ja jakaminen

1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalain 20 ja 21 §:ssä säädetyn lisäksi, mitä tässä pykälässä on sovittu.

2. Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.

3. Xxxxxxx kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat voidaan varsinai- sen vuosiloman 18 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa. Työntekijän suostumuksella voidaan varsinainen vuosiloma siirtää myös annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1. päivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä voidaan varsinaisen vuosiloman 15 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa.

4. Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhtikuun

30. päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa, kuin mitä hän on loman loppumishetkeen mennessä ansainnut.

5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

6. Työntekijälle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta mää- rätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.

Muutetaan 124 § momentti 1 kuulumaan seuraavasti:

124 § Talvilomanpidennys

1. Milloin muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosilomasta osa pidetään muulloin kuin 1.6.-30.9. välisenä aikana, myönnetään loma tältä osin

pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.

Muutetaan 135 § momentti 1 kuulumaan seuraavasti:

135 § Koulutus

1. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi työn suorittami- sen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta kou- lutusta, joko luokka tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 16 tuntia kalente- rivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtoso- pimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava kor- vaus perustuu työnantajan ennalta määrittämään kestoon ja on määrältään työn- tekijän yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen. Koulutus järjestetään siten, että luokkaopetuksena voidaan pitää enintään 8 tuntia.

Koulutusta yhteensä 16 tuntia, josta luokkaopetusta voi olla 8 tuntia. Kaikki 16 tuntia voi olla verkkokoulutusta

Lisätään uusi 136 § seuraavasti:

136 § Neuvotteluajan laskenta

1. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjeste- lyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuulu- van työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.

2. Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannolli- sista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteis- toimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen an- tamista ja 51 §:n kuuden viikon neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoiminta- laissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan kuuden viikon määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.

PALKKALIITE 3

Lisätään palkkaliite 3:een uusi 1. kohta seuraavasti:

3. PAIKALLINEN SOPIMINEN VUOSILOMASTA

1. Vuosilomapäivien laskentasäännöstä (arkilauantai -laskenta) voidaan paikalli- sesti sopia toisin.

PALKKALIITE 4 Kaupunkiraideliikenne

Muutetaan 17 § momentit 2 ja 3 kuulumaan ja momentti 7 poistetaan seuraavasti:

17 § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt

2. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia vii- kossa.

Työkyvyttömyysajalta kertymää syntyy vain alle viiden päivän jaksolta.

3. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle yhteensä kymmenen tasausvapaa- päivää kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.

7. Tässä työaikamallissa pitkäperjantain, helatorstain ja juhannusaaton sisältä- vän työjakson työaikaa lyhennetään samojen periaatteiden mukaan kuin työ- aikalain 6 §:n mukaisissa töissä.

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Muutetaan 19 § kuulumaan samalla tavalla.

19 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Lisätään 28 § uusi momentti 6 seuraavasti:

28 § Työtuntijärjestelmän laatiminen

6. Heittolisä

Heittovuorossa työskentelevälle maksetaan heittojakson ns. heittopäiviltä (ei ole suunniteltua työvuoroa eikä suunniteltua vapaata) heittolisää 3,50 euroa.

Allekirjoituspöytäkirjaan:

Muutetaan 42 § momentit 1, 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti:

42 § Ylityön enimmäismäärät

1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

2. Työntekijää saadaan pitää ylityössä kuitenkin enintään 36 tuntia työjak- sossa.

Muutetaan kaupunkiraideliikenne 45 § otsikko kuulumaan seuraavasti:

45 § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa

− Tämän pykälän muutokset tulevat voimaan 1.1.2021 lukien.

Lisätään uusi 63 a § seuraavasti:

63 a § Korvaava työ

1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työ- kyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaaran- taa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava työ on tarvittaessa kes- keytettävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.

Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työn- tekijälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.

Lisätään uusi 66 a § seuraavasti:

66 a § Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle lä- heisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopi- vat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kes- ken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.

Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyt- tämisen perusteesta.

Muutetaan 73 § 1. kohdan b) kohta kuulumaan seuraavasti:

73 § Määritelmät

1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään,

b) lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso;

Muutetaan 78 § kuulumaan seuraavasti:

78 § Vuosiloman antaminen ja jakaminen

1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalain 20 ja 21 §:ssä säädetyn lisäksi, mitä tässä pykälässä on sovittu.

2. Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.

Pöytäkirjamerkintä:

Töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä voidaan varsinaisen vuosiloman 15 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa.

4. Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhtikuun

30. päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa, kuin mitä hän on loman loppumishetkeen mennessä ansainnut.

5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

Muutetaan 82 § momentti 1 kuulumaan seuraavasti:

82 § Talvilomanpidennys

1. Milloin muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosilomasta osa pidetään muulloin kuin 1.6.-30.9. välisenä aikana, myönnetään loma tältä osin piden- nettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta mää- rästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.

Muutetaan 92 § momentti 1 kuulumaan seuraavasti:

92 § Koulutus

1. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi työn suoritta- misen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta koulutusta, joko luokka tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suo- ritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittämään kestoon ja on määrältään työntekijän yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen. Koulutus järjes- tetään siten, että luokkaopetuksena voidaan pitää enintään 8 tuntia.

2. Koulutusta yhteensä 16 tuntia, josta luokkaopetusta voi olla 8 tuntia. Kaikki 16 tuntia voi olla verkkokoulutusta

Lisätään uusi 93 § seuraavasti:

93 § Neuvotteluajan laskenta

1. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työn- antajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat koh- dat.

2. Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoiminta- velvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n kuuden viikon neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan kuuden viikon määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvottelu- ajasta.

4. Keskimääräisen työajan kokeiluhanke

Osapuolet sopivat kaukoliikennettä koskevasta keskimääräisen työajan kokeilu- hankkeesta. Kokeiluhanke toteutetaan osapuolten sopimalla tavalla vuoden 2021 aikana.

5. Työvuoron pituutta koskeva kokeilu / tavaraliikenne

Osapuolet ovat sopineet työehtosopimuksen 59 § 1 momenttiin liittyvästä kokeilu- hankkeesta seuraavasti:

Sovitaan niistä tavaraliikenteen miehityspisteistä, joissa voidaan kokeiluluontoisesti pilotoida alla olevaa määräystä 59 § 1 momentin sijaan. Kokeilun kesto on 5 jaksoa 17.8.2020 alkaen 29.11.2020 saakka. Ennen kokeilujakson päättymistä osapuolet tarkastelevat määräyksen toimivuutta, vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita sekä sopivat mahdollisista jatkotoimista.

Määräys:

Työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro saa olla enintään 10 tuntia. Rau- tatieliikenteeseen liittyvissä töissä matkavuoron pituus saa olla enintään 12 tuntia. Työvuorossa, jossa on yli tunnin kestävä lepo, jota ei lueta työ- aikaan, voi työvuoron alkamisesta työvuoron päättymiseen laskettava aika lepoaikoineen olla enintään 14 tuntia. Matkavuorossa, jossa yli 2 tunnin kestävä lepo voi työvuoro olla enintään 15 tuntia.

6. Työryhmät

6.1. Vapaaehtoisuuteen perustuvan heittomiesjärjestelmän (PL 2) työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvan heittomiesjärjestelmän käyttöön- otto palkkaliitteen 2 mukaisissa tehtävissä.

6.2. Tehtäväkuvausten ja palkkaryhmien tekstien päivitys palkkaliitteissä 1 ja 3

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on päivittää palkkausjärjestel- mien työn vaativuuden kirjaukset sopimuskauden aikana kustannusneutraalisti.

Palkkaliitettä 3 koskevan työryhmän yhteydessä sovitaan yrityskohtaisesti ratatyö- vastaavan lisästä 31.12.2020 mennessä. Mikäli ratatyövastaavan lisästä päästään yhteisymmärrykseen, sen kustannusvaikutukset katetaan 2021 yrityskohtaisesta erästä.

6.3. Työjakson kehittämistyöryhmä

Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi perustetaan työryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää rautatielogistiikkaan vaihtoehtoisia ratkaisuja nykyisen 3 viikon työjak- son tilalle.

6.4 Vuosiloman ja ansaittujen tai ansaittavaksi tulevien vapaiden sijoittumi- nen

Neuvotteluosapuolet tekevät yhdessä soveltamisohjeen vapaapäiväkäytänteistä sopi- muskauden aikana.

7. Päiväys ja allekirjoitukset

Helsingissä, maaliskuun 19. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

1. LUKU | YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

§ Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan rautatiealaan liittyvissä töissä seuraavasti:

−	Rautatieliikenteeseen liittyvät työt	Palkkaliite 1
−	Rautatiekalustoon liittyvät työt	Palkkaliite 2
−	Radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvät työt	Palkkaliite 3
−	Kaupunkiraideliikenteeseen liittyvät työt	Palkkaliite 4

2. Palkkoja ja työehtoja koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen palkkaliit- teissä.

§ Yleiset sopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

−	Yleissopimus	Liite 1
−	Irtisanomissuojasopimus	Liite 2
−	Matkakustannuksia koskeva sopimus	Liite 3

2. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osalta noudatetaan keskusjärjestöjen te- kemää sopimusta. Voimassaolevat ryhmähenkivakuutusehdot ja korvaussum- mat ovat saatavilla Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin internetosoit- teessa xxxx://xxx.xxxx.xx.

§ Paikallinen sopiminen ‌

1. Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujär- jestyksen mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön tai työn- antajan edustajan ja pääluottamusmiehen tai heidän valtuuttamiensa välillä. Luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.

2. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

3. Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voi- massa olevan työehtosopimuksen osa.

§ Selviytymislauseke ‌

1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uu- delleen tehdyn työehtosopimus-ratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudel- liseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

2. LUKU | TYÖSUHDE ‌

§ Työsuhteen alkaminen ja työsopimus ‌

1. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

2. Työntekijälle on työhönottajan työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitet- tava työn laatu, työpaikka, työpaikkakunta ja mahdollinen työalue. Samoin työntekijälle on ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työsopimus kat- sottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu ole- maan voimassa määräajan tai muutoin katsotaan määräaikaiseksi, työnteki- jälle on samalla ilmoitettava sen pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työntekijän kanssa on aina tehtävä kirjalli- nen työsopimus.

3. Työsopimuksessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koe- ajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäi- vää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

4. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.

5. Työhön ottamisesta on välittömästi ilmoitettava ao. luottamusmiehelle, jolla on oikeus saada jäljennös kirjallisesta työsopimuksesta.

6. Työntekijälle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun opastus yhteistoimintajärjestel- mistä.

§ Ulkomaan työkomennus ‌

1. Ulkomaan työkomennuksen osalta solmitaan työnantajan ja työntekijän väli- nen kirjallinen komennussopimus, jossa selvitetään palkkaukseen, työaikaan, majoitukseen, vakuutuksiin, sairastumisiin, kotona käynteihin, vuosilomiin ja vastaaviin liittyvät asiat. Sopimuksesta tulee toimittaa tieto luottamusmiehelle.

§ Yleiset velvollisuudet ‌

1. Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tarkoin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työto- verinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.

2. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena oleminen.

3. Työstä poisjäämisestä on työnantajan kanssa etukäteen sovittava.

4. Työntekijän on oltava työsopimuksen mukaisessa kokoontumispaikassa työ- ajan alkaessa valmiina työskentelyyn. Kokoontumispaikkana (lähtöpaikkana) pidetään sitä paikkaa, josta työntekijä saa normaalisti työmääräyksensä tai jossa hän, työnantajan määräyksestä, pysyväisluontoisesti säilyttää työhönsä liittyviä välineitä ja varusteita.

5. Paikallisesti, olosuhteista riippuen, voidaan varsinaisen kokoontumispaikan ti- lalle sopia tilapäisesti muukin paikka, missä työntekijän on oltava työajan alka- essa. Tilapäinen kokoontumispaikan muutos ei saa huonontaa työntekijän ai- kaisempia etuuksia.

§ Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

1. Lomauttamisen sekä, työsuhteen jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta, toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä määräyksiä. (Liite 2)

§ Määräaikainen työsopimus ‌

1. Irtisanomisaikaa ei noudateta, jos työsopimus on tehty määräajaksi. Työsuhde päättyy tällöin määräajan päättyessä tai työn tultua suoritetuksi.

§ Työsopimuksen purkaminen tai purkautuneena pitäminen ‌

1. Työsopimus, jossa on sovittu koeajasta, voidaan purkaa molemmin puolin il- man irtisanomisaikaa.

2. Työsopimus voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta työsopimuslain 8 luvussa mainituista syistä.

3. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää eikä sinä ai- kana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopi- musta purkautuneena. Ennen työsopimuksen purkamista työnantajan on kuul- tava asiasta asianomaista luottamusmiestä.

4. Jos työntekijä voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamattomien esteiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määräajassa pä- tevää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti esteen päätyttyä, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu.

§ Työn vähyys ‌

1. Työsuhde voi päättyä myös työn vähyyden vuoksi. Ennen kuin työntekijä kui- tenkaan irtisanotaan tästä syystä, siirretään hänet, mikäli mahdollista työpai- kassaan ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle soveltuvaan työhön. Ellei edellä mainittuun siirtoon ole mahdollisuutta, voidaan työntekijä hänen suos- tumuksellaan siirtää jollekin muulle yrityksen työpaikalle, missä työvoiman

tarvetta esiintyy. Siirron jälkeen työntekijän palkka määräytyy uuden työn mu- kaan.

2. Jos työn vähyys jollakin 1 §:ssä mainitulla työalalla on yleinen, neuvotellaan sopimuspuolten kesken työajan lyhentämisestä.

3. Jos edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta irtisanomisia joudutaan suorit- tamaan, sanotaan irti yleensä ensin työntekijä, joka on ollut työssä vähimmän aikaa ja jolla on pienemmät huoltovelvollisuudet, ellei häntä ammattinsa vuoksi ole pidettävä työssä välttämättömänä. Ennen tällaisia irtisanomis- ja siirtotoi- menpiteitä tulee työnjohdon kuulla luottamusmiestä.

4. Kun töiden määrä kasvaa ja työntekijöiden lukumäärää on tämän johdosta li- sättävä, pyritään tällöin ottamaan työhön ensisijaisesti aikaisemmin yrityksen palveluksessa olleita, töiden vähyyden takia irtisanottuja työntekijöitä.

§ Menettelymääräyksiä ‌

1. Sairauden perusteella tapahtuneesta työsuhteen päättämisestä tai sairaus- poissaolo-oikeuden väärinkäytöstä aiheutuneet erimielisyydet, ratkaistaan tä- män työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisumenettelyä noudattaen. Tar- vittaessa asiantuntijalääkäri osallistuu asian käsittelyyn.

2. Työsuhteen päättäminen on suoritettava todistettavasti. Työntekijälle on sa- malla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Työsopimuksen irtisanomi- nen tai purkaminen on tehtävä kirjallisesti.

3. Työntekijällä on oikeus työsuhteen kestäessä saada väliaikainen työtodistus.

3. LUKU | TYÖAIKA – TYÖAIKALAIN 5 §:N ALAINEN TYÖ ‌

3.1 YLEISTÄ ‌

§ Soveltamisala ‌

1. Työaika palkkaliitteiden 2 ja 3 tehtävissä määräytyy tämän luvun ja työaikalain 5 §:n mukaisesti.

3.2 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌

§ Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia ja 50 minuuttia.

Säännöllinen työaika vuorokaudessa on neljänä päivänä viikossa 8 h ja yhtenä päivänä 6 h 50 min. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Säännöllinen työaika viikossa on 38 tuntia ja 20 minuuttia.

Säännöllinen työaika vuorokaudessa on neljänä päivänä viikossa 8 h ja yhtenä päivänä 6 h 20 min.

§ Säännöllisen työajan sijoittuminen ‌

1. Säännöllinen työaika sijoittuu, ellei paikallisesti toisin sovita:

a) päivätyössä klo 7.00 - 16.00,

b) kaksivuorotyössä päivävuorossa klo 7.00 - 15.00 tai vaihtoehtoisesti klo

6.00 - 14.30 ja iltavuorossa klo 15.00 - 23.00 tai vaihtoehtoisesti klo 14.30

- 23.00; ja

c) kolmivuorotyössä yövuorossa klo 23.00 - 7.00, päivävuorossa klo 7.00 -

15.00 ja iltavuorossa klo 15.00 - 23.00.

§ Työviikon ja –vuorokauden alkaminen ‌

1. Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita sen alkamisesta aikaisintaan sunnuntaina klo 21.00. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikal- lisesti toisin sovita.

3.3 TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

§ Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi ‌

1. Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tila- päisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 50 minuuttiin viikossa. Tällaisesta järjestelystä on sovittava viimeistään sitä päi- vää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kertaa sovelletaan. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tila- päisesti pidentää 10 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa. Tällaisesta järjestelystä on sovittava viimeistään sitä päi- vää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kertaa sovelletaan.

2. Säännöllinen työaika viikossa on 38 h 50 min. Viikoittainen säännöllinen työ- aika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 50 minuuttia vii- kossa

− päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 2 viikon (sähkö- ja tietoliiken- neasentajat enintään 4 viikon) pituisena ajanjaksona

− keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona

Ennen kuin keskimääräinen viikoittainen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoitettava työntekijöille ja työtuntijärjestelmä asetettava heidän nähtäväk- seen vähintään 7 päivää aikaisemmin. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Säännöllinen työaika viikossa on 38 h 20 min. Viikoittainen säännöllinen työ- aika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 20 minuuttia vii- kossa

− päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 2 viikon (sähkö- ja tietoliiken- neasentajat enintään 4 viikon) pituisena ajanjaksona

− keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona

3. Luottamusmies voi sopia paikallisesti toisin näistä keskimääräisen työajan määräyksistä.

§ Keskimääräinen työaika palkkaliitteessä 2 ‌

1. Palkkaliitteessä 2. työaika voidaan järjestää myös keskimääräiseksi alla olevia määräyksiä noudattaen:

a) Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kes- kimäärin 38 tuntia 50 minuuttia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajan- jaksona. Tasoittumisjakso voidaan paikallisesti sopia enintään 52 viikon pituiseksi. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia viikossa. Paikalli- sesti voidaan sopia, että viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 60 tuntia viikossa. Alle kuuden tunnin vuorokautisen säännöllisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista. (Tämä määräys on voi- massa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on kes- kimäärin 38 tuntia 20 minuuttia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajan- jaksona. Tasoittumisjakso voidaan paikallisesti sopia enintään 52 viikon pituiseksi. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia viikossa. Paikalli- sesti voidaan sopia, että viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 60 tuntia viikossa. Alle kuuden tunnin vuorokautisen säännöllisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista.

b) Työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vä- hintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.

c) Työehtosopimuksen 14-17 §:ien, 19-21 §:ien, 24 §:n, 27 §:n ja 36 § 1. kohdan määräyksiä ei sovelleta, jos käytössä on tässä kohdassa määri- telty keskimääräinen työaika.

d) Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00, ellei paikallisesti sovita sen alka- misesta aikaisintaan sunnuntaina klo 21.00. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti toisin sovita.

f) Milloin joudutaan poikkeamaan ennalta laaditusta työvuoroluettelosta päivätyötä lukuun ottamatta ja ilmoitus muutoksesta tapahtuu alle seitse- män vuorokautta ennen muutosta, maksetaan ensimmäiseltä

muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.

g) Tässä työaikajärjestelmässä voidaan teettää yötyötä.

h) Ilta- ja yötyöstä maksetaan lisää 39 § 2.kohdan mukaisesti.

i) Arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus huomioidaan sillä viikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, joka sisältää arkipyhän. Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan korvaukset 25 §:n mukaisesti.

j) Jos työsuhde päättyy työntekijän irtisanoutumiseen tai muuten työnteki- jästä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 38 tuntiin 50 minuuttiin viikossa, korvataan saa- matta jäänyt ansio laskemalla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti 38 tuntia 50 minuuttia pidempi. Ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti alle 38 tuntia 50 minuuttia, vähennetään tuntimäärä työntekijän palkasta. (Tämä määräys on voi- massa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Jos työsuhde päättyy työntekijän irtisanoutumiseen tai muuten työnteki- jästä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa, korvataan saa- matta jäänyt ansio laskemalla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työ- aika on viikkoa kohti 38 tuntia 20 minuuttia pidempi. Ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti alle 38 tuntia 20 minuuttia, vähennetään tuntimäärä työntekijän palkasta.

k) Jos työsuhde päättyy henkilöstä itsestään johtumattomasta syystä, ei ta- soittumisjärjestelmään mahdollisesti jäljelle jäävää tuntialijäämää peritä työntekijältä. Ylimääräiset tunnit korvataan työntekijälle. Vastaavaa so- velletaan siirrettäessä työntekijä toisen työaikamuotoon kesken tasoittu- misjakson.

l) Edellä mainittuja korvauksia ei makseta eikä peritä korotettuina.

m) Tämän työaikamuodon osalta voidaan paikallisesti sopia toisin vuonna 2016 sovitusta 24 tunnin vuotuisesta työajan pidennyksestä. (Tämä mää- räys on voimassa 31.12.2020 asti)

§ Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt ‌

1. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan tarvittaessa ja siitä paikallisesti erik- seen sovittaessa järjestää siten, että se on päivätyössä ja kaksivuorotyössä sekä keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 38 h 20 min viikossa enin- tään 26 viikon pituisena ajanjaksona.

2. Säännöllinen työaika em. järjestelmässä on 8 tuntia päivässä eli lyhennettyjä työpäiviä ei tunneta. Viikoittainen työaika on, ellei muuta sovita, 40 tuntia vii- kossa.

3. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 10 minuuttia vii- kossa. Työkyvyttömyysajalta tasausvapaata kertyy vain alle viiden päivän jak- solta. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia vii- kossa. Työkyvyttömyysajalta tasausvapaata kertyy vain alle viiden päivän jak- solta.

4. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle tasausvapaapäiviä yhteensä seit- semän kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle tasausvapaapäiviä yhteensä kym- menen kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.

5. Tasausvapaapäiväjärjestelyissä työtuntijärjestelmän käyttöönotosta on paikal- lisesti erikseen sovittava. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat sekä ennakkoon sovitut tasausvapaapäivät.

6. Työtuntijärjestelmään merkittynä tasausvapaapäivänä tehty työaika pyritään ensisijaisesti korvaamaan antamalla myöhemmin vastaavan pituinen vapaa. Jos työntekijälle ei voida antaa vapaata, saamatta jäänyt vapaa korvataan yk- sinkertaisella tuntipalkalla.

7. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus siirtää työtuntijärjestelmään merkityt ta- sausvapaapäivät, jos hän on niiden alkaessa työkyvytön. Tasausvapaapäiviä ei saa sijoittaa vuosiloman keskelle. Tasausvapaapäivät voidaan antaa siitä erikseen sovittaessa myös vuosiloman yhteyteen joko alkuun tai loppuun.

§ Työaikapankki ‌

1. Jos paikallisesti etukäteen sovitaan, voidaan vuorokautinen säännöllinen työ- aika pidentää tilapäisesti 10 tuntiin ja viikoittainen säännöllinen työaika 50 tun- tiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään vuo- den pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntiin 50 minuuttiin viikossa. Tällai- sesta työaikajärjestelystä on sovittava paikallisesti viimeistään 7 päivää ennen sitä työpäivää, jona keskimääräistä työaikaa ensi kertaa sovelletaan. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Jos paikallisesti etukäteen sovitaan, voidaan vuorokautinen säännöllinen työ- aika pidentää tilapäisesti 10 tuntiin ja viikoittainen säännöllinen työaika 50 tun- tiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu enintään vuo- den pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntiin 20 minuuttiin viikossa.

Tällaisesta työaikajärjestelystä on sovittava paikallisesti viimeistään 7 päivää ennen sitä työpäivää, jona keskimääräistä työaikaa ensi kertaa sovelletaan.

2. Jos joudutaan poikkeamaan ennakkoon laadituista työvuoroista, maksetaan työntekijälle ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalk- kaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä. Työaikapankin keräily- ja tasoi- tusjakson pituus on enintään 52 viikkoa (1.4. - 31.3.), jonka kuluessa myös työaikapankkiin kertynyt työaikavapaa on pidettävä.

3. Viikoittain pidennetyssä työaikamuodossa olevien osalta 49 §:n 2. kohtaa so- velletaan 50 viikkotyötunnin ylittävältä osaltaan. Työehtosopimuksen 33 §:n mukainen viikkolepo tulee järjestää todellisena vapaana.

4. Viikoittain pidennetyssä työaikamuodossa keräilyjakson aikana kertyneet 40 tuntia ylittävät viikoittaiset työtunnit viedään työaikapankkiin korotettuna 50

%:lla kahdeksan ensimmäisen tunnin osalta ja sen ylittävät tunnit korotettuna 100 %:lla.

5. Viikoittain pidennetyssä työaikamuodossa sunnuntaityökorvaus sekä muut li- säpalkkiot maksetaan rahakorvauksena tämän työehtosopimuksen mukai- sesti.

6. Päivittäin pidennetyssä työaikamuodossa keräilyjakson aikana päivittäinen säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin muuttamatta työvii- kon alkamis- ja päättymisaikoja, joten säännöllinen työaika kalenteriviikkoa kohti voi olla enintään 50 työtuntia.

7. Päivittäin pidennetyssä työaikamuodossa keräilyjakson aikana kertyneet 8 tuntia ylittävät työtunnit viedään päivittäin työaikapankkiin korotettuna 50 %:lla.

8. Päivittäin pidennetyssä työaikamuodossa työstä, joka päivittäin tai viikoittain tehdään työtuntijärjestelmässä ilmenevän säännöllisen työajan lisäksi, makse- taan päivittäinen ja viikoittainen ylityökorvaus 49 § 1. ja 2. kohdan mukaisesti.

9. Työaikaseuranta on järjestettävä niin, että työaikapankkiin tehtyjen tuntien enimmäismäärä ei missään vaiheessa tasoitusjakson aikana ylitä 120 tuntia. Palkkaliitteen 3 tehtävissä työaikapankin saldo voi työntekijän suostumuksella olla negatiivinen kuitenkin kerrallaan enintään 40 tuntia.

10. Työaikapankkiin kertyvä työaika on annettava palkallisena työssäolon veroi- sena aikana paikallisesti sovittuna ajankohtana 52 viikon tasoitusjakson ai- kana. Mikäli työsuhde päättyy ennen kertyneen työajan pitämistä, korvataan pitämättä jäänyt työaika rahakorvauksena.

11. Mikäli henkilö sairastuu ennen suunniteltua työaikavapaata tai sen aikana, siir- tyy pitämättä jäänyt osa myöhempään ajankohtaan. Jos henkilö ei sairauden johdosta ehdi pitää työaikavapaata 52 viikon tasoitusjakson aikana, korvataan pitämättä jäänyt osuus rahakorvauksena.

12. Tässä tarkoitetussa työaikamuodossa työskenteleville maksetaan säännölli- sen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittäviltä työvuoroilta työkohtaista

erikoislisää 4 prosenttia alkavalta työvuorolta riippumatta siitä, onko henkilöllä ns. takuuosuutta vai ei.

13. Työaikapankin saldokertymätiedot toimitetaan pyynnöstä neljännesvuosittain asianomaiselle luottamusmiehelle tämän edunvalvontapiiriin kuuluvista työn- tekijöistä tarkoituksenmukaisesti ryhmiteltynä.

§ Viikonlopputyövuorot ‌

1. Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön viikonlopputyövuorot niillä edelly- tyksillä kuin jäljempänä on todettu. Tällaisessa työaikamuodossa säännöllinen vuorokautinen työvuoro voi olla enintään 12 tuntia.

2. Viikonlopputyövuorossa tehdään kaksi 12 tunnin työvuoroa, jonka jälkeen työntekijällä on seuraavan kahden viikon kuluessa oikeus saada viisi työvuo- roa yhdenjaksoista palkallista vapaata.

3. Jos työntekijä kutsutaan palkallisen vapaan aikana työhön, eikä vapaan siir- rosta muuhun ajankohtaan sovita, maksetaan hänelle tehdystä työstä 8 en- simmäiseltä työtunnilta yksinkertainen tuntipalkka, 8 seuraavalta tunnilta 50

%:lla korotettu ja sen jälkeen 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Vapaa katsotaan tällöin pidetyksi.

Soveltamisohje:

Muut vapaat tai edellä mainitut työssäolopäivät sijoittuessaan edellä tar- koitettujen vapaiden väliin eivät katkaise yhdenjaksoista vapaata.

4. Viikonlopputyövuorot tulee sijoittaa perjantain klo 18.00 ja sunnuntain klo

24.00 väliselle ajalle, ellei paikallisesti sovita viikonlopputyövuoron päättymi- sestä viimeistään klo 07.00 maanantaina.

5. Samat työntekijät voivat olla viikonlopputyövuorossa kolmena peräkkäisenä viikonloppuna, ellei paikallisesti toisin sovita. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi työajan alkamis- ja päättymisajat. Ennen viikonlopputyövuorojen alkamista on työntekijälle annettava vähintään 8 tunnin yhtämittainen lepoaika.

6. Tässä sopimuksessa tarkoitetussa viikonlopputyössä lauantaina klo 0.00 -

18.00 välisenä aikana tehdyt tunnit muutetaan yksinkertaisiksi työtunneiksi puolitoistakertaisina sekä maksetaan lauantaityökorvaus klo 06.00 - 18.00 vä- liseltä ajalta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

7. Sunnuntaina tehdyt työtunnit muutetaan yksinkertaisiksi työtunneiksi kaksin- kertaisina myös lauantaina klo 18.00 jälkeen suoritetun työn osalta.

8. Ilta- ja yötyölisät sekä muut ns. olosuhdelisät maksetaan tämän työehtosopi- muksen mukaisesti. Koska kyseessä ei ole varsinainen vuorotyö, maksetaan em. ilta- ja yötyölisät 39 §:n 2 kohdan mukaan.

9. Lauantaista maksetut korotetut työtunnit eivät ole lain mukaisia ylityötunteja.

10. Sairausajan palkka maksetaan tämän työehtosopimuksen mukaan. Jos sai- rastuu vapaan viikon aikana, ei työpalkkaa ja sairausajan palkkaa makseta päällekkäin. Mikäli työntekijä sairastuu viikonlopputyövuoron aikana, hän on oikeutettu vapaaseen kuten työssä olleet.

11. Mikäli työntekijä ei voi sairausloman johdosta olla ko. työssä a) lauantaina tai

b) sunnuntaina, maksetaan a) -tapauksessa kahdelle päivälle ja b) -tapauk- sessa kolmelle päivälle sairauslomalisä.

12. Laskettaessa työajan tasausvapaapäivien määrää rinnastetaan viikonloppu- työvuorot 40 tunnin työviikkoon.

13. Laskettaessa työssäolopäivien määrää lomanmääräytymiskuukautta kohden viikonlopputyövuoro vastaa viittä työssäolopäivää.

14. Viikonlopputyövuoroissa annetaan tilaisuus ruokailuun työaikana kaksi kertaa sekä mahdollisuus työnlomassa nauttia kolme kertaa kahvia tai virvokkeita.

§ Vuorotyö ‌

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pitui- sin ajanjaksoin muuttua.

2. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään kaksi tuntia yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään kahden tunnin aika.

3. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin sovitaan, pitää työssä kauemminkin myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

4. Paikallisesti sopien työvuorot voidaan sijoittaa siten, että samalle työvuorokau- delle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain il- man, että jälkimmäisestä syntyisi ylitöitä.

§ Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden työaikajärjes- telyt ‌

1. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä on sellainen työaikalain 5 §:n mukainen työ, jota tehdään jatkuvasti aamu-, ilta- ja yövuorossa siten, että vuorot välittömästi liittyvät toisiinsa eikä miehitys eri vuorokauden aikoina muutu.

2. Säännöllinen työaika on keskimäärin 36 tuntia 30 minuuttia viikossa. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Säännöllinen työaika on keskimäärin 36 tuntia viikossa.

3. Työajan tasoittuminen em. tuntimäärään tulee tapahtua enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona.

4. Työajan tasoittuminen toteutetaan siten, että tasausvapaat merkitään suoraan työtuntijärjestelmään. Ajantasausvapaat tulisi sijoittaa muiden vapaapäivien yhteyteen.

5. Ajantasausvapaat on selvästi erotettava muista työehtosopimuksessa määrä- tyistä vapaapäivistä. Ajantasausvapaapäiville maksetaan 118 §:n mukainen vuosilomalisän suuruinen korvaus.

6. Myös arkipyhät lyhentävät työaikaa (tasaavat vuosityöaikaa) edellyttäen, että niinä päivinä ei työskennellä ja ne sattuvat muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Työaikaa tasaavia päiviä ovat siten ajantasausvapaapäivät ja ar- kipyhät.

7. Mikäli työntekijä työtuntijärjestelmän mukaisesti joutuu työskentelemään 25

§:n tarkoittamina arkipyhäviikkoina maksetaan näinä viikkoina lisätyökorvaus 46 §:n mukaisesti. Arkipyhänä työskenneltäessä maksetaan myös sunnuntai- työkorvaus 41 §:n mukaisesti (tässä tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto, muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sun- nuntaiksi sattuvat jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen).

8. Mikäli työntekijä työtuntijärjestelmän mukaisesti joutuu työskentelemään 25

§:n tarkoittamina arkipyhäviikkoina, maksetaan näinä viikkoina ylityökorvaus 51 §:n mukaisesti. (Tässä tarkoitettuja päiviä ovat helatorstai sekä muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, vapun- päivä ja itsenäisyyspäivä).

9. Henkilön siirtyessä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön on hän oikeutettu tästä aiheutuvaan ajantasausvapaaseen, kun työskentely on kestänyt kolme viikkoa. Mikäli työskentely kestää lyhyemmän ajan eikä kokonaista ajanta- sausvapaapäivää kerry, niin korvauksena kertyneille ajantasaustunneille mak- setaan yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksen laskentaperusteena käytetään 28 minuuttia (8 h:n) työvuoroa kohti.

10. Mikäli työntekijä joutuu työskentelemään ajantasausvapaapäivinään, hänelle annetaan vastaava vapaa-aika myöhemmin. Ellei vapaata voida antaa, mak- setaan tehdyiltä työtunneilta yksinkertainen tuntipalkka.

11. Tässä tarkoitetut ajantasausvapaapäivät ovat 49 §:n mukaisesti työssäolon veroista aikaa ylityökorvauksia laskettaessa.

12. Sairauslomaan sisältyvät työtuntijärjestelmään merkityt ajantasausvapaapäi- vät kuluvat sairausloman aikana.

§ Liukuva työaika ‌

1. Niissä työpaikoissa, joissa sovelletaan työaikalain 12 §:ssä tarkoitettua liuku- vaa työaikaa, säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan lyhentää tai piden- tää enintään 2 tuntia. Enimmäiskertymä saa tällöin olla enintään 20 tuntia ja tehdyn viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan pituiseksi enintään kalenterikuukauden aikana.

3.4 ARKIPYHÄT ‌

§ Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan ‌

2. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ly- hentävät kukin asianomaisen viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa kah- deksalla tunnilla.

3. Jos työaikaa ei sillä viikolla tai siinä työjaksossa, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäi- vän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittä- vältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 51 §:ssä on sovittu.

4. Jos työaikaa ei sillä viikolla tai siinä työjaksossa, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 46

§:ssä on sovittu.

3.5 YÖTYÖ ‌

§ Yötyö ‌

1. Yötyötä saa teettää:

a) työssä, joka on järjestetty kolmeen tai sitä useampaan vuoroon;

b) työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon, kuitenkin enintään kello

01.00 saakka;

c) sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, jotka ovat välttämättömiä yrityksissä, yhteisöissä tai säätiöissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitä- miseksi tai töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla teh- tävän säännöllisen työn kanssa tai jotka ovat välttämättömiä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi;

d) työsuojeluviranomaisen luvalla ja sen määräämin ehdoin työssä, jossa työn tekninen laatu tai muut erityiset syyt sitä vaativat.; sekä

e) 27 §:ssä määrätyssä tapauksessa (yksinvuorotyö yöllä).

§ Yksivuorotyö yöllä ‌

1. Työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä paikallisesti sopimalla voidaan yö- työtä teettää sellaisissa töissä, joita ei ole mahdollista tehdä päiväsaikaan lii- kennettä häiritsemättä tai työn teknisen laadun takia. Työntekijällä saa teettää yötyötä enintään 80 tuntia kolmen viikon aikana, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

2. Niissä töissä, jotka poikkeuksellisena yötyönä jatkuvat pitemmän aikaa, suori- tetaan työntekijäin vaihto yötyöstä päivätyöhön ja päinvastoin mahdollisuuk- sien mukaisesti vuoroviikoin. Työntekijät, joilla ei ole vaihtomiehistöä, saavat olla joka kolmannen viikon päivätöissä, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

3. Työvuorot on vahvistettava ennakkoon viikon pituiselle ajanjaksolle. Paikalli- sesti sopien työvuorot voidaan sijoittaa siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jälkimmäisestä syntyisi ylitöitä. Työvuorojen välissä tulee olla vähintään seitsemän tunnin vuorokausilepo.

4. Yksivuorotyössä yöllä maksetaan erillislisänä lukien 0,19 euroa tunnilta ilman korotuksia ja lisiä.

5. Ennen kello 6.00 alkanutta työtä pidetään yötyölisää laskettaessa yötyön ve- roisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen le- poaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

3.6 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

§ Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvolli- nen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

§ Matka-ajan lukeminen työajaksi ‌

1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä läh- töpaikkaan palaamiseen.

3. Työajaksi luetaan päivittäinen matka kokoontumispaikasta varsinaisen työn suorituspaikkaan ja sieltä takaisin kokoontumispaikkaan, jos kulkeminen ta- pahtuu julkisia liikennevälineitä käyttäen tai työnantajan kuljetuksena säännöl- lisen työajan ulkopuolella eikä matkasta makseta päivärahaa.

4. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajan määräyksestä työnantajan au- tolla ajamiseen, jos kyydissä on kuljetettavia työntekijöitä tai työkaluja.

§ Muu työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajaan kohdistuneessa rikosasiassa, jossa työntekijä on syyttäjän toimesta haastettu joko todistajaksi tai paikalle tulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittämiseksi tuomioistuimessa tai esi- tutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuulemiseen. Työajan ulkopuolella toi- selle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tunti- palkka enintään 8 tunnilta.

2. Aika, joka kuluu työnantajan toimesta järjestettäviin terveydenhoidollisiin tutki- muksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen (TEV/TEVs), myös silloin, kun tutki- mukset ja tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-aikana. Työajan ulkopuo- lella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tun- tipalkka enintään 8 tunnilta.

3. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu valtion asettamien komiteoiden, neuvotte- lu-, lauta- ja toimikuntien sekä työryhmien kokoukseen osallistumiseen, ei kui- tenkaan, jos kokous pidetään työntekijän vapaa-aikana ja siitä maksetaan eri korvaus.

4. Päivittäisen lepoajan työajaksi lukemisesta määrätään 31 §:ssä.

5. Varallaolon vaihtoehtoisesta korvaamisesta työajaksi lukemalla määrätään 52

§:ssä.

3.7 LEPOAJAT ‌

§ Päivittäinen lepoaika ‌

1. Työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos työvuoro ylittää 6 tuntia.

2. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa paikallisesti sopien lyhentää puo- leksi tunniksi siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työ- paikalta.

3. Yöaikana, kaksi- ja kolmivuorotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn lomassa.

4. Jos työntekijällä on oikeus tai tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

5. Työntekijälle annetaan mahdollisuus nauttia työn lomassa kahvia tai virvok- keita.

6. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

§ Vuorokausilepo ‌

1. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyk- sessä ole työaikalain 39 §:ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.

2. Vuorokausilepo voi vuorotyössä työvuoron muuttuessa olla vähintään 8 tuntia.

3. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja pääluottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

§ Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä ‌

Palkkaliitteeseen 3 liittyvissä töissä sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdol- lista, muuna viikon aikana, työntekijälle on annettava 35 tuntia kestävä kes- keytymätön vapaa-aika.

2. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 3 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Viikoittaisen vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:

a) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

b) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,

c) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä vapautta- mista työstä, sekä

d) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan, työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

4. Edellä 3. kohdan d) -alakohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korva- taan työntekijän suostumuksella henkilökohtaisen tuntipalkan suuruisena ra- hakorvauksena tai annetaan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan ka- lenterikuukauden aikana. Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mi- käli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

5. Pääsääntöisesti työntekijällä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäivää ja vapaapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos

viikkolepopäivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai.

6. Seuraavat päivät arkipyhäviikoilla ovat vapaapäiviä, jos se työtehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista: uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä-, helators- tai-, itsenäisyyspäivä-, joulupäivä- ja tapaninpäiväviikkojen lauantait sekä pää- siäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, juhannus- ja jouluaatto.

3.8 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ ‌

§ Työtuntijärjestelmän laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava jokaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä (vuo- rotaulu), josta ilmenee työn alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepo- ajat.

2. Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua sitä koskevaan ehdotukseen vähintään 5 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen.

§ Työtuntijärjestelmän muuttaminen ‌

1. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

2. Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän muut- tamiseen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työtuntijärjestelmän laadinta-aikaan tuntemattomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuo- tantotoiminnan jatkuminen.

3. Satunnaisista muutoksista varsinaiseen työaikaan ja sen kuluessa pidettäviin lepoaikoihin ilmoitetaan työntekijälle, mikäli mahdollista edellisenä päivänä.

§ Työvuoron muuttamisesta aiheutuva korvaus ‌

1. Mixxxxx xoudutaan poikkeamaan ennalta laaditusta työtuntijärjestelmästä tai työajasta tehdystä sopimuksesta päivätyötä klo 7.00 - 16.00 lukuun ottamatta ja siitä ilmoitetaan alle seitsemän vuorokautta ennen muutosta, maksetaan en- simmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.

2. Jos työaikapankkijärjestelmässä tai yksivuorotyössä yöllä joudutaan poikkea- maan ennakkoon laadituista työvuoroista, työntekijälle maksetaan ensimmäi- seltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.

3. Allejääntitapauksesta tai työntekijään kohdistuneesta työkyvyttömyyteen joh- taneesta fyysisestä väkivallasta aiheutuneesta työvuoron keskeyttämisestä tai peruuntumisesta aiheutunut ansionmenetys korvataan työtuntijärjestelmän mukaisesti.

3.9 TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

§ Työaikakorvausten laskeminen (Yksinkertainen tuntipalkka)‌

1. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.

§ Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi ‌

1. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausittain siten, että 1/2 tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä 1/2 tuntia tai sitä pitempi aika korotetaan lähemmäksi täydeksi tunniksi (29 min alaspäin ja 30 min ylöspäin).

§ Vuorolisä- sekä ilta- ja yötyölisä ‌

1. Kaksi- ja kolmivuorotyöstä maksetaan työntekijälle vuorotyölisää jokaiselta ilta- tai yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

2. Työssä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä (kyseessä ns. siirretty työaika tai erikseen sovittu viikonlopputyö) ja

a) jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisää

b) jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisää.

3. Vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät ovat prosentteina asianomaisen yksinkertai- sesta tuntipalkasta: iltatyö 15 % ja yötyö 30 %.

4. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työlisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

5. Jos vuoro-, ilta- tai yötyö tehdään sunnuntai-, aatto- tai ylityönä, niistä suoritet- tavat lisät maksetaan samojen perusteiden mukaan korotettuna kuin muukin palkka.

§ Lauantaityökorvaus ‌

1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina ja lauantaiksi sattuvana joulu- aattona kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työ- vuoron työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 25 % työntekijän yksinker- taisesta tuntipalkasta.

2. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi maksettava ylityökorvaus lauantaityökorvauksella, joka lasketaan työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta.

§ Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka. Jos työ on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksinker- taisesta tuntipalkasta.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

§ Aattopäivänlisä ‌

1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 väli- senä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinker- taista tuntipalkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on sa- malla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työnte- kijän yksikertaisesta tuntipalkasta.

2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi maksetaan aattopäivänlisää ja sunnuntai- työkorvausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä samanaikai- sesti.

§ Hätätyö ‌

1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:ään. Työntekijä älköön kieltäytykö tekemästä hätätyöstä.

2. Hätätyössä saa poiketa niistä tämän työehtosopimuksen määräyksistä, jotka vastaavat työaikalain 19 §:n 1 momentissa lueteltuja säännöksiä.

3. Jos hätätyö muodostuu ylityöksi, se korvataan kuten ylityö.

4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä työehtosopimuksessa sovittuihin ylityön enimmäismääriin.

5. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdol- lista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvistettava kirjallisesti.

6. Työsuojeluviranomaiselle hätätyöstä annettavaa ilmoitusta vastaava ilmoitus on annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamus- miehelle.

7. Työnantajan tulee huolehtia hätätyöhön osallistuvien työntekijäin ruokailusta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

§ Hälytysluonteinen työ ‌

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä ennalta arvaamat- tomasta syystä kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluonteiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta ar- vaamattomaan tilanteeseen. Jos työntekijä on määrätty olemaan varalla tai päivystyksessä tai jos hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ.

2. Työntekijälle maksetaan hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kulu- valta ajalta yhdeltä tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä. Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, ellei työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään.

3. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työntekijälle työajalta, kuitenkin vähin- tään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. Milloin työhön saapuminen tapahtuu vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan päättymisen jälkeen, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka, kuitenkin enintään seuraavan säännöllisen työvuoron alkuun saakka.

3.10 LISÄTYÖ ‌

§ Lisätyön määritelmä ‌

1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoit- taisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

§ Lisätyön korvaaminen ‌

1. Arkipyhäviikolla, johon sisältyy yksi edellä 25 §:n 4. momentissa mainittu arki- pyhä, maksetaan lisätyökorvauksena säännöllisen viikoittaisen työajan 30 h 20 minuuttia ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

2. Jos arkipyhäviikko sisältää useampia 25 §:n 4. momentissa mainittuja päiviä, lisätyökorvauksen perusteena olevaa viikoittaisen säännöllisen työajan tunti- määrää alennetaan 8 tuntia kutakin arkipyhää kohti.

3. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan lisätyökorvaus vaihtaa palkalliseksi vapaaksi. Vapaa-aika on annettava lisätyön tekemistä seuraavien kuuden kuukauden aikana.

4. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan lasket- taessa lisätyökorvausta.

5. Lisätyökorvausten laskemisen perusteena olevat tunnit voidaan tasoittaa vii- koittain.

3.11 YLITYÖ ‌‌

§ Ylityön määritelmä ‌

1. Ylityötä on sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ.

§ Ylityön enimmäismäärät ‌

1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

1. Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä yhteensä enin- tään 207 tuntia kuuden kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään

250 tuntia kalenterivuodessa. Mainitut kuuden kuukauden ajanjaksot ovat 1.1. - 30.6. sekä 1.7. - 31.12. väliset ajat.

§ Ylityön korvaaminen ‌

1. Säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksin- kertainen tuntipalkka.

2. Säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan kahdek- salta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka siitä riippumatta, onko työ vuorokautista vai viikoittaista ylityötä. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikkoylityökorvausta.

3. Ylityökorvauksen perusosa lasketaan työntekijän säännöllisenä työaikana saamasta ansiota, jos hän ylityönä tekee pääasiallisesti samaa työtä kuin säännöllisenä työaikanaan. Samoin on meneteltävä, jos työntekijä ylityönä te- kee muuta työtä kuin säännöllisenä työaikana, mikäli palkasta ei ole toisin sovittu.

4. Xxxxxxx työntekijän kanssa sovitaan, että hän saapuu ylityöhön saman työvuo- rokauden aikana, eikä työn aloittaminen ja lopettaminen liity säännölliseen työ- aikaan, maksetaan kahdelta tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava kor- vaus ilman korotuksia ja lisiä.

5. Milloin yöaikana (21.00 - 06.00) tehty vuorokautinen ylityö liittyy seuraavan työvuorokauden säännölliseen työaikaan, maksetaan yhdeltä tunnilta yksin- kertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus ilman korotuksia ja lisiä.

6. Ylityökorvausten laskemisen perusteena olevat tunnit voidaan tasoittaa viikoit- tain.

7. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sopimalla ylityöstä maksettava palkka voidaan vaihtaa vastaavaksi vapaa-ajaksi säännöllisenä työaikana. Va- paa-ajan pituus lasketaan kuten ylityökorvaus. Vapaa-aika on annettava yli- työn tekemistä seuraavien kuuden kuukauden aikana.

§ Poissaolon vaikutus ylityön korvaamiseen ‌

1. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vuosi-, sairaus tai lakisääteisen äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan taikka palkallisen kurssin, ajantasaus- vapaan tai työajan lyhentämispäivän takia, pidetään tätä aikaa työssäolon ve- roisena aikana viikoittaista tai työjakson työaikaa laskettaessa. Vastaavasti työssäolon veroisena aikana pidetään myös muut poissaolot kohdassa (7.3.) mainittuja palkallisia vapautuksia työstä. Työssäolon veroisena aikana pide- tään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.

§ Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyys- päivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ‌

1. Helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uu- denvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävällä viikolla mak- setaan viikoittaisen säännöllisen työajan 30 tuntia 20 minuuttia ylittäviltä 16 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraa- vilta työtunneilta riippumatta, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Vuorokautisen säännöllisen työ- ajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa tässä momentissa tar- koitettua viikkoylityökorvausta.

3.12 ASUNTOVARALLAOLO ‌

§ Asuntovarallaolo ja lähtöraha ‌

1. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna lueta työaikaan.

2. Vähintään puolet varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on kor- vattava joko rahana yksinkertaisella tuntipalkalla tai lukemalla se työajaksi.

3. Varallaolojakson vähimmäispituus työvuorokaudessa on lyhimmän säännölli- sen työvuoron mittainen.

4. Työehtosopimuksen 44 §:n mukaisen korvauksen sijasta maksetaan vapaa- ehtoisessa lähtövalmiudessa oleville sähkö-, tietoliikenne- ja yliasentajille, sekä paikallisesti sopien muille ammattiryhmille normaalin työajan ulkopuolella viankorjaukseen lähdöstä lähtörahaa seuraavasti:

a) Arkipäivisin klo 15.30 − seuraavaan aamuun klo 7.00, 60,00 euroa/lähtö.

b) Viikonloppuisin/arkipyhinä edellisestä työpäivästä klo 15.30 (14.20) −

seuraavaan työpäivään klo 7.00, 90,00 euroa/lähtö.

c) Juhlapyhinä (uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai/pääsiäinen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäivä, joulu) edellisestä työpäivästä klo 15.30 − seuraavaan työpäivään klo 7.00, 110,00 euroa/ lähtö.

5. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista seuraavien vaih- toehtojen mukaisesti:

a) Enintään puolesta asuntovarallaoloon kuuluneesta ajasta maksetaan yk- sinkertainen tuntipalkka, joka lasketaan siten kuin työehtosopimuksen 37

§:ssä on sovittu (rahakorvaus).

b) Enintään puolet varallaoloon käytetystä ajasta luetaan työajaksi, jolloin myös ylityö- ja muut työaikakorvaukset tulevat kysymykseen (aikakor- vaus).

c) Maksetaan lähtörahaa, jonka suuruus on 60,00 euroa arkipäivinä, 90,00 euroa ja 110,00 euroa juhlapyhinä (lähtöraha).

6. Korvausmuotoja voidaan käyttää myös ajallisesti jaksotettuna esimerkiksi si- ten, että arkipäiviltä maksetaan rahakorvaus ja viikonlopulta aikakorvaus tai lähtöraha.

7. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin tavoin, mutta tällainen paikallinen sopimus on alistettava työehtosopimusosapuolten hyväksyttäväksi.

3.13 OSA-AIKATYÖN MÄÄRÄYKSET ‌

§ Yleistä ‌

1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä luvussa tilanteita, joissa kokoaikatyössä oleva siirtyy osa-aikatyöhön, osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikalisälle. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan tällä tavalla osa-aikatyö- hön siirtynyttä työntekijää.

2. Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän palkka lasketaan kokoaikatyön palkasta osa-aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.

3. Osa-aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin joudu- taan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että annetaan vapaa jonain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.

§ Osa-aikatyö ja vuosiloma ‌

1. Lomaraha, vuosilomalisä ja palvelusvuosilisä maksetaan ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhteydessä kuten työsuhteen päättyessä. Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liittyy ainoastaan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen en- nen vuosiloman tai sen osan alkamista 118 §:n 8.momentin mukaisesti.

2. Osa-aikatyöntekijä ansaitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hä- nelle tulee työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden aikana osa-aikatyöstä johtuen alle 14 päivää.

3. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään kuten kokoaikaisen työntekijän vuosiloma. Loma annetaan pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina. Vajaitten kalenteri- viikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päi- vistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäi- väksi.

4. LUKU | TYÖAIKA - TYÖAIKALAIN 7 §:N ALAINEN TYÖ (JAKSOTYÖ)‌

4.1 YLEISTÄ ‌

§ Soveltamisala ‌

1. Työaika palkkaliitteen 1 tehtävissä määräytyy tämän luvun ja työaikalain 7 §:n mukaisesti.

2. Työaika palkkaliitteen 3 liikenteeseen välittömästi liittyvissä sähköratojen käyt- tökeskuksissa määräytyy tämän luvun ja työaikalain 7 §:n mukaisesti, ellei toi- sin sovita.

4.2 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌

§ Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Säännöllinen työaika on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa.

2. Säännöllinen työaika voidaan, milloin se työn järjestelyjen takia tai työntekijälle epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämiseksi on välttämätöntä, järjestää myös siten, että se on kahdessa kolmen viikon työjaksossa 230 tuntia. Sään- nöllinen työaika ei saa missään yksittäisessä vuorotaulun kohdassa ylittää 118 tuntia työjaksossa.

§ Työviikko ja työjakso ‌

1. Työviikolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 alkavaa ja seuraavana sun- nuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.

2. Työjaksolla tarkoitetaan maanantaina kello 0.00 alkavaa ja kolmantena seu- raavana sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.

4.3 TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

§ Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt ‌

1. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää 27 viikon aikana siten, että se on keskimäärin 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa ja että kol- men viikon työjakson säännöllinen työaika on keskimäärin 120 tuntia.

2. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 10 minuuttia vii- kossa. Työkyvyttömyysajalta kertymää syntyy vain alle viiden päivän jaksolta. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia vii- kossa. Työkyvyttömyysajalta kertymää syntyy vain alle viiden päivän jaksolta.

3. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle yhteensä seitsemän tasausvapaa- päivää kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle yhteensä kymmenen tasausvapaa- päivää kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.

4. Tasausvapaapäiväjärjestelyissä työtuntijärjestelmän käyttöönotosta on paikal- lisesti erikseen sovittava. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat sekä ennakkoon sovitut tasausvapaapäivät.

5. Työtuntijärjestelmään merkittynä tasausvapaapäivänä tehty työaika pyritään ensisijaisesti korvaamaan antamalla myöhemmin vastaavan pituinen vapaa- aika. Jos työntekijälle ei voida antaa vapaata, saamatta jäänyt vapaa korva- taan yksinkertaisella tuntipalkalla.

6. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus siirtää työtuntijärjestelmään merkityt ta- sausvapaapäivät, jos hän on niiden alkaessa työkyvytön. Tasausvapaapäiviä ei saa sijoittaa vuosiloman keskelle. Tasausvapaapäivät voidaan antaa siitä erikseen sovittaessa myös vuosiloman yhteyteen joko sen alkuun tai loppuun.

7. Tässä työaikamallissa pitkäperjantain, helatorstain ja juhannusaaton sisältä- vän työjakson työaikaa lyhennetään samojen periaatteiden mukaan kuin työ- aikalain 5 §:n mukaisissa töissä. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

§ Työvuorojen pituus ja jakaminen ‌

1. Työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro saa olla enintään 10 tuntia. Rautatie- liikenteeseen liittyvissä töissä matkavuoron pituus saa olla enintään 12 tuntia ja kaukoliikenteen junahenkilökunnalla enintään 15 tuntia.

2. Edellä mainitut työvuorojen pituudet saadaan ylittää vain, kun työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavia jär- jestelyvaikeuksia taikka, kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jat- kettava yli enimmäisajan tai siitä on työntekijöiden tai heidän luottamusmies- tensä kanssa etukäteen sovittu.

3. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tar- peet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Kaukoliikenteessä ei tule työpaikalla käyttää alle viiden tunnin työvuoroja, el- leivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

4. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.

5. Xxxxxxx työvuoron jakamista ei voida välttää, sen jakaminen on sallittua enin- tään kahteen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin pituinen. Poikkeustapaukset, esimerkiksi jakaminen kolmeen osaan, on sovittava pai- kallisesti.

6. Yövuoroa ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdolli- suutta.

4.4 ARKIPYHÄT ‌

§ Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan ‌

1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa: helatorstai, pitkäperjantai, juhannusaatto, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapun- päivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Tämä määräys on voi- massa (31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työaikaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uu- denvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja ta- paninpäivä.

2. Toinen pääsiäispäivä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä lyhentävät kukin asianomaisen työjakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ly- hentävät kukin asianomaisen työjakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tun- nilla.

3. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäi- syyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 86 §:ssä on sovittu. (Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän

tai itsenäisyyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityö- korvausta siten kuin 86 §:ssä on sovittu.

4. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää toisen pääsiäispäivän tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäi- vän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työ- ajalta lisätyökorvausta siten kuin 81 §:ssä on sovittu. (Tämä määräys on voi- massa 31.12.2020 asti)

(1.1.2021 lukien):

Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pääsi- äispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhen- tää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 81 §:ssä on sovittu.

4.5 YÖTYÖ ‌

§ Yötyö ‌

1. Jaksotyössä saa teettää yötyötä.

2. Yötyötunneiksi katsotaan klo 22.00 - 06.00 välinen aika sekä yötyön veroisina pidettävät jatkotunnit. Yövuoroksi katsotaan kello 22.00 - 06.00 väliseen ai- kaan sattunut, vähintään 3 tunnin pituinen työaika.

3. Yötyön tulee jakautua tasaisesti koko työjaksolle.

4. Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että samalla henkilöllä ei teetetä kol- mea yövuoroa enempää peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita, eikä 50 yö- vuorotuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Yövuorotun- tien enimmäismäärästä voidaan paikallisesti sopia aina 70 vuorotuntiin asti.

5. Kaukoliikenteen junahenkilökunnan yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että samalla henkilöllä ei teetetä 75 yövuorotuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa.

§ Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä ‌

1. Yötyötä tekevä työntekijä saa aikahyvitystä 20 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana. Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoaikana suoritettua työtä yötyön aikahyvitystä laskettaessa myös yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

2. Työvuoroja laadittaessa on yötyön aikahyvitys otettava huomioon ja sisällytet- tävä työjakson enimmäisaikaan. Yötyön aikahyvitys ei rajoita työvuoron pi- tuutta.

3. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää 1.4.2020 lu- kien on 0,49 euroa ja 1.4.2021 lukien 0,50 euroa.

4. Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpaikalla. Yötyön aikahyvityksestä ei makseta sunnuntaityökorvausta. Yö- työn aikahyvitystä ei huomioida laskettaessa ylityön enimmäisaikoja.

5. Yötyön aikahyvitystä laskettaessa työaika tasoitetaan työjaksoittain täysiin tun- teihin.

4.6 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

§ Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvolli- nen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

§ Matka-ajan lukeminen työajaksi ‌

1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä läh- töpaikkaan palaamiseen.

3. ”Pakettina” kulkeminen luetaan työajaksi. Pakettina kulkemisella tarkoitetaan junapalvelusta varten työpaikan ulkopuolelle tehtyä meno- tai paluumatkaa työhön osallistumatta.

4. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajan määräyksestä työnantajan au- tolla ajamiseen, jos kyydissä on kuljetettavia työntekijöitä tai työkaluja.

§ Muu työajaksi luettava aika ‌

1. Jos työntekijä on paikallisten olosuhteiden vuoksi määrätty tarkistamaan va- paa-aikanaan työmääräyksiä, jokaisesta suoritetusta tarkistuksesta luetaan työajaksi 20 minuuttia.

2. Jos työvuoro joudutaan painavasta syystä kokonaan peruuttamaan, alusta ly- hentämään tai myöhemmäksi siirtämään ja siitä ilmoitetaan työntekijälle hänen jo saavuttuaan työpaikalle, hänelle luetaan turhasta työpaikalla käynnistä työ- ajaksi kaksi tuntia.

3. Junahenkilökunnalle luetaan työaikaan kotipaikkakunnalla enintään tunnin ja vieraalla paikkakunnalla enintään kaksi tuntia kestävä junien lopetus- ja val- mistusaikojen välinen aika. Jos junahenkilökunnalla ei ole vieraalla paikkakun- nalla lepohuonetta käytettävänään, luetaan työajaksi meno- ja paluujunien vä- lisestä ajasta kahden tunnin lisäksi puolet kaksi tuntia ylittävästä ajasta, joka sattuu kello 21.00 - 06.00 välille.

4. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työstä johtuneessa tai työnantajaan kohdis- tuneessa rikosasiassa, jossa työntekijä on syyttäjän toimesta haastettu joko todistajaksi tai paikalle tulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittämiseksi tuomioistuimessa tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuulemiseen. Työajan ulkopuolella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka enintään 8 tunnilta.

5. Aika, joka kuluu työnantajan toimesta järjestettäviin terveydenhoidollisiin tutki- muksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen (TEV/TEVs), myös silloin, kun tutki- mukset ja tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-aikana. Työajan ulkopuo- lella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tun- tipalkka enintään 8 tunnilta.

6. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu valtion asettamien komiteoiden, neuvotte- lu-, lauta- ja toimikuntien sekä työryhmien kokoukseen osallistumiseen, ei kui- tenkaan, jos kokous pidetään työntekijän vapaa-aikana ja siitä maksetaan eri korvaus.

7. Yötyön aikahyvityksen lukeminen työajaksi määräytyy työehtosopimuksen 62

§:n mukaisesti.

8. Päivittäisen lepoajan työajaksi lukemisesta määrätään 66 §:ssä.

9. Varallaolon vaihtoehtoisesta korvaamisesta työajaksi lukemalla määrätään 87

§:ssä.

4.7 LEPOAJAT ‌

§ Päivittäinen lepoaika ‌

1. Työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos työvuoro ylittää 6 tuntia.

2. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa paikallisesti sopien lyhentää puo- leksi tunniksi siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työ- paikalta.

3. Jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn lomassa.

4. Matkatyötä tekevälle junahenkilökunnalle on kotipaikkakunnan ulkopuolella annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilaisuus ateri- oida työn lomassa. Jos työvuoro jatkuu yli 12 tunnin, työntekijälle on annettava työn kulun kannalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoaika tai tilaisuus aterioida työn lomassa.

5. Jos työntekijällä on oikeus tai tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

6. Työntekijälle annetaan mahdollisuus nauttia työn lomassa kahvia tai virvok- keita.

7. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

§ Vuorokausilepo ‌

1. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyk- sessä ole työaikalain 39 §:ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.

2. Jos matkatyötä tekevän työntekijän yhdenjaksoinen työaika menovuorossa ylit- tää 9 tuntia, ennen paluumatkan alkamista on järjestettävä vähintään 6 tunnin lepoaika. Tästä voidaan poiketa vain erittäin pakottavista syistä. Tällöin työnte- kijälle on välittömästi paluumatkan jälkeen annettava 9 tunnin lepoaika kotipaik- kakunnalla.

4. Yövuoron jälkeen tai milloin työvuoron yhdenjaksoinen työaika on ollut yli 12 tunnin pituinen, työntekijälle on annettava vähintään 10 tunnin vapautus työstä kotipaikkakunnalla. Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työai- kaa sisältävän työvuoron välinen vapautus työstä ole ollut kotipaikkakunnalla vähintään 12 tuntia, työntekijälle on annettava jälkimmäisen yli 10 tuntia yhden- jaksoista työaikaa sisältäneen työvuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydelli- nen vapautus työstä.

§ Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä ‌

1. Työntekijälle on annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. Ellei vapaa-aikaan sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, sen vähimmäispituus on 36 tuntia.

2. Viikoittaisen vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:

a) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

b) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,

c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä vapaut- tamista työstä, sekä

d) milloin työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi

3. Edellä 2. momentin d-alakohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korva- taan työntekijän suostumuksella henkilökohtaisen tuntipalkan suuruisena ra- hakorvauksena tai annetaan vastaava vapaa-aika viimeistään seuraavan ka- lenterikuukauden aikana. Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mi- käli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

4. Pääsääntöisesti työntekijällä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäivää ja vapaapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos viik- kolepopäivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdollista olla lauantai.

5. Jos rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan ei sisälly kahta kokonaista kalenterivuoro- kautta, vapaa-ajan tulee olla vähintään 54 tuntia.

6. Jos arkipyhäviikoilla, tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, uu- denvuodenpäivän, vapunpäivän, helatorstain, itsenäisyyspäivän, joulupäivän ja tapaninpäivän sisältävien viikkojen lauantait, pääsiäislauantai, toisen pääsi- äispäivän jälkeinen lauantai sekä juhannus- ja jouluaatto järjestetään vapaa- päiviksi. Jos niitä tehtävien luonteen vuoksi ei ole mahdollista antaa vapaapäi- vinä, työaika kyseisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaa- päivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa.

7. Arkipyhävapaiden ja arkipyhiin liittyvien työvuorojärjestelyiden ilmoittamisesta määrätään 70 §:n 7. momentissa.

4.8 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ ‌

§ Työtuntijärjestelmän laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava jokaista työpaikkaa varten työtuntijärjestelmä (vuo- rotaulu), josta ilmenee työn alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja lepo- ajat.

5. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jota ei ole pysyvästi sijoitettu vuorotauluun vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.

Heittolisä

6. Heittovuorossa työskentelevälle maksetaan heittojakson ns. heittopäiviltä (ei ole suunniteltua työvuoroa eikä suunniteltua vapaata) heittolisää 3,50 euroa.

§ Työtuntijärjestelmän muuttaminen ‌

1. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

2. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työ- tuntinormien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämisestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.

3. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työ- tuntinormien mukaan ylittyvät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henkilöstötilanteen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväk- syttävästä syystä aiheutuva tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen toteuttamista.

4. Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän muut- tamiseen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työtuntijärjestelmän laadinta-aikaan tuntemattomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuo- tantotoiminnan jatkuminen.

5. Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai vakinaisen junan peruuttamiselle voi syntyä juna- tai ratavauriosta, veturi- tai turvalaitevi- asta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä liikennetilanteesta tai -häiriöstä.

6. Satunnaisista muutoksista varsinaiseen työaikaan ja sen kuluessa pidettäviin lepoaikoihin ilmoitetaan työntekijälle, mikäli mahdollista edellisenä päivänä.

7. Arkipyhävapaat ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitet- tava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Ennakkoilmoitus annetaan myös luot- tamusmiehelle.

§ Työvuoron keskeyttämisestä, peruuntumisesta ja jakamisesta aiheutuva korvaus ‌

1. Allejääntitapauksesta tai työntekijään kohdistuneesta työkyvyttömyyteen joh- taneesta fyysisestä väkivallasta aiheutuneesta työvuoron keskeyttämisestä tai peruuntumisesta aiheutunut ansionmenetys korvataan työtuntijärjestelmän mukaisesti.

2. Palkkaliitteen 1 alaisissa töissä maksetaan työhönsidonnaisuuslisää palkkaliit- teessä 1 määritellyllä tavalla.

4.9 TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

§ Työaikakorvausten laskeminen ‌

1. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.

§ Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi ‌

§ Iltatyölisä ‌

1. Rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä maksetaan iltatyölisää kello 18.00 -

21.00 välisenä aikana 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

§ Lauantaityökorvaus ‌

1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä ai- kana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauantaityö- korvauksena 25 % asianomaisen työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta.

§ Sunnuntaityökorvaus ‌

2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

§ Aattopäivänlisä ‌

2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi maksetaan aattopäivänlisää ja sunnuntai- työkorvausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä samanaikai- sesti.

§ Hätätyö ‌

1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:ään. Työntekijä älköön kieltäytykö tekemästä hätätyöstä.

2. Hätätyössä saa poiketa niistä tämän työehtosopimuksen määräyksistä, jotka vastaavat työaikalain 19 §:n 1 momentissa lueteltuja säännöksiä.

3. Jos hätätyö muodostuu ylityöksi, se korvataan kuten ylityö.

4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä työehtosopimuksessa sovittuihin ylityön enimmäismääriin.

6. Työsuojeluviranomaiselle hätätyöstä annettavaa ilmoitusta vastaava ilmoitus on annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamus- miehelle.

7. Työnantajan tulee huolehtia hätätyöhön osallistuvien työntekijäin ruokailusta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

§ Korvaus vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle ja kor- vaus työvuoron muuttamisesta ‌

1. Korvaus vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle

Vapaaehtoisesti hälytyskorvausjärjestelmään liittyneelle, lähtövalmiudessa olevalle ja kutsun saatuaan lähtöön sitoutuneelle henkilöliikenteen konduktöö- rille maksetaan vapaalta ylimääräiseen työvuoroon tulosta hälytyskorvaus, jonka suuruus on yksinkertainen tuntipalkka kaksi ja puolikertaisena.

2. Korvaus työvuoron muuttamisesta

a) Yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen muutoskorvaus maksetaan:

− Työvuoron tai sen osan poiketessa ennalta vahvistetusta siten, että se alkaa suunniteltua aikaisemmin tai päättyy suunniteltua myöhem- min, ja muutoksesta ilmoitetaan ennen työvuoron alkua ja alle 7 vuo- rokautta ennen muutoksen voimaantuloa.

− varallaoloon sovittuna päivänä ennen varallaolon alkamista tai sen päättymisen jälkeen

b) Kaksinkertaisen tuntipalkan suuruinen muutoskorvaus maksetaan:

− Kun suunnitellusta poikkeava ylimääräinen työvuoro kohdistuu koko- naisuudessaan työvuoroluettelossa ilmoitettuun vapaa-aikaan ja muutoksesta ilmoitetaan alle 7 vuorokautta ennen muutoksen voi- maantuloa.

3. Rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä maksetaan työntekijälle yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus, kun ns. heittovuoroissa toimiva kutsutaan työ- hön, ja siitä ilmoitetaan työtä edeltävän päivän klo 17.00 jälkeen. Tämän koh- dan mukainen korvaus maksetaan myös lähiliikenteessä, jos ilmoitus tulee klo 17.00 jälkeen.

4. Jos rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä työvuoroa joudutaan kesken työvuo- ron jatkamaan vähintään puoli tuntia, työntekijälle maksetaan 30 euron suurui- nen korvaus. Työntekijä on velvollinen suorittamaan esimerkiksi junan myö- hästymisen tapauksissa työvuoroon merkityt työtehtävät, jos asiasta ei erik- seen esimiehen kanssa toisin sovita tai jos lepoaikaa koskevat määräykset eivät tätä estä.

Tämän määräyksen 1.-3. kohdan mukaisia korvauksia maksetaan enintään yksi kerrallaan muutoksen kohteena olevaa työvuoroa kohden. Mitään edellä mainittuja kohtien 1-4. korvauksia ei makseta, jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä tai kyseessä on hätätyö.

4.10 LISÄTYÖ ‌

§ Lisätyön määritelmä ‌

1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoit- taisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

§ Lisätyön korvaaminen ‌

1. Työjaksoissa, johon sisältyy yksi edellä 60 §:n 4. momentissa mainittu arki- pyhä, maksetaan lisätyökorvauksena jakson säännöllisen työajan 107 tuntia ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

2. Jos työjakso sisältää useampia 60 §:n 4. momentissa mainittuja arkipyhiä, li- sätyökorvauksen perusteena olevaa jakson säännöllisen työajan tuntimäärää alennetaan 8 tuntia kutakin arkipyhää kohti.

3. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan lisätyökorvaus vaihtaa palkalliseksi vapaaksi. Vapaa-aika on annettava lisätyön tekemistä seuraavien kuuden kuukauden aikana.

4. Poissaolon vaikutuksesta lisätyön korvaamiseen noudatetaan vastaavasti, mitä 85 §:ssä määrätään.

4.11 YLITYÖ ‌

§ Ylityön määritelmä ‌

1. Ylityötä on sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi työnantajan aloit- teesta tehty työ.

§ Ylityön enimmäismäärät ‌

1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

2. Työntekijää saadaan pitää ylityössä kuitenkin enintään 36 tuntia työjak- sossa.

§ Ylityön korvaaminen ‌

1. Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työ- tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

2. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan tehty ylityö vaihtaa vastaavaksi vapaa-ajaksi säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pituus laske- taan kuten ylityökorvaus. Vapaa-aika on annettava ylityön tekemistä seuraa- vien kuuden kuukauden aikana.

§ Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen ‌

1. Jos työntekijä ei ole ollut työssä koko työjaksoa, ylityökorvaus ja lisätyökorvaus lasketaan keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskentapäivien perus- teella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa (Liite 4)

2. Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi mm. työ- tai komennusmatkaan kulunut vuorokausi, mikäli työntekijä on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään, viikkolepopäivät, työtuntijärjestelmän mukaiset vapaapäivät, 111 §:n 1. mo- mentin mukaiset työstä vapautuspäivät sekä työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä, jos työntekijä on jo aloittanut työnsä.

3. Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja työvapauspäivät (syystä riippumatta), vuosilomaan jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja va- punpäivä, koulutuspäivät ja muu kuin edellisessä momentissa tarkoitettu työ- tai komennusmatkaan kulunut vuorokausi.

4. Enintään 18 vuorokautta kestävän koulutuksen ajalta lasketaan keskeytyspäi- vien luku jakamalla koulutukseen käytetty tuntimäärä normiluvulla 5 h 28 min. Jos jakojäännös on vähintään 2 h 45 min, katsotaan se myös keskeytyspäi- väksi. Yhden päivän aikana tapahtuvasta koulutuksesta merkitään työajaksi todelliset, koulutukseen käytetyt tunnit.

5. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen johdosta (tila- päinen hoitovapaa) työntekijälle myönnetyt työvapauspäivät ovat keskeytys- päiviä. Tällainen työvapaus voidaan myöntää työntekijälle myös vuorotaulussa merkityksi vapaapäiväksi.

§ Ylityökorvaukset muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sat- tuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältä- vässä työjaksossa (31.12.2020 asti)‌

§ (1.1.2021 lukien): Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa ‌

1. Työntekijälle maksetaan otsikossa tarkoitetun päivän sisältävässä työjaksossa säännöllisen työajan 107 tuntia ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityö- korvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka.

4.12 ASUNTOVARALLAOLO ‌

§ Asuntovarallaolo ‌

2. Vähintään puolet varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on kor- vattava joko rahana yksinkertaisella tuntipalkalla tai lukemalla se työajaksi.

3. Paikallisesti voidaan sopia varallaolon korvaamisesta joko rahakorvauksena tai työajaksi lukemalla. Korvausmuotoja voidaan käyttää ajallisesti jaksotet- tuna esimerkiksi korvaamalla varallaolo arkipäivinä rahakorvauksella ja viikon- loppuna työajaksi lukemalla. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin tavoin, Paikallinen sopimus on alistettava työehtosopi- muksen osapuolten hyväksyttäväksi.

4.13 OSA-AIKATYÖN MÄÄRÄYKSET ‌

§ Yleistä ‌

2. Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän palkka lasketaan kokoaikatyön palkasta osa-aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.

§ Osa-aikatyö ja vuosiloma ‌

5. LUKU | PALKAT ‌

§ Palkan määräytyminen ‌

1. Työntekijälle maksetaan palkkaliitteissä sovitun palkkausjärjestelmän mu- kaista työn vaativuuteen, kokemukseen ja henkilökohtaiseen osuuteen sekä tuotanto- tai olosuhdelisiin perustuvaa palkkaa.

2. Työn vaativuus ja sijoittuminen palkkaryhmiin määritellään palkkaliitteissä so- vitun järjestelmän perusteella. Vaativuuden määrittelyä varten sovitaan yritys- kohtaisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva vaativuuden määrittelyryhmä tai pariteettiryhmä. Tarkemmat määräykset ovat palkkaliit- teissä.

3. Töiden ohjausperiaatteena on, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle määritettyä töiden palkkaryhmittelyä. Töiden ohjausperiaat- teena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työnsuoritus- tensa paranemisen myötä työnvaativuudeltaan vaativampia töitä.

4. Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat määräytyvät palkkaliitteiden mukai- sesti.

5. Työkohtainen palkanosa on:

a) Oppisopimuskoulutukseen tullessa palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,85

b) Oppisopimuskoulutusajalta 12 kk - 18 kk palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,90

c) Oppisopimuskoulutusajalta 18 kk - 24 kk palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,95

6. Tämän jälkeen palkka määräytyy normaalisti palkkaliitteiden mukaan.

§ Työkohtainen erikoislisä ‌

1. Erityistä vaativuutta ja tarkkuutta vaativissa töissä tai vaikeissa olosuhteissa, ellei tekijää ole muutoin otettu palkkauksessa huomioon, maksetaan työkoh- taista erikoislisää tehdyltä tunnilta enintään 10 % palkkaryhmän työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta laskettuna.

2. Työkohtaisen erikoislisän maksuperusteet ratkaisee työnantajan edustaja. Ratkaisussa tulee ottaa huomioon pääluottamusmiehen tekemät esitykset.

3. Työnjohtajan sijaisena toimivalle työntekijälle voidaan palkkaliitteissä 2 ja 3 maksaa työkohtaista erikoislisää enintään 10 %.

§ Tilapäiset muutokset työssä ‌

1. Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos tilapäi- nen työ on alemmin palkattua, työntekijälle maksetaan sen työn mukainen palkka, josta hänet on siirretty, kuitenkin enintään työsopimuksen irtisanomis- ajan pituiselta ajalta. Jos tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja työnteki- jällä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vas- taava korkeampi palkka tehdyiltä työtunneilta.

2. Jos rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä korkeampipalkkaisen tehtävän hoi- taminen on välittömästi ennen työn keskeytystä (vuosiloma ja sairauspoissa- olo) kestänyt vähintään kolme kuukautta, palkka työn keskeytyksen ajalta maksetaan tämän korkeamman palkan mukaan.

3. Vuosittaisen työnvaativuuden uudelleenmäärittely ja henkilöiden sijoittuminen palkkaryhmiin toteutetaan yhteisesti sovitun seurantajärjestelmän perusteella. Työnvaativuuden määrittelyn ja henkilöiden sijoittamisen palkkaryhmiin ratkai- see työnantajan edustaja kuultuaan yhteisesti sovitun työnvaativuusryhmän esitykset.

4. Jos tilapäinen este suorittaa varsinaista henkilölle määritettyä työn palkkaryh- män mukaista työtä aiheutuu työntekijästä itsestään johtuvasta syystä ja hän siirtyy alemman palkkaryhmän työhön, määräytyy henkilölle maksettava palkka tämän uuden työn mukaisesti. Uuden työn mukainen palkka maksetaan näihin tehtäviin siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

§ Palkan erääntyminen ‌

1. Palkka maksetaan kerran tai kahdesti kuukaudessa työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen.

2. Palkka on maksettava kuukauden 15. tai viimeisenä päivänä. Jos palkanmak- supäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltä- vänä arkipäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina pal- kanmaksupäivinä.

3. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalen- terikuukauden loppuun mennessä.

§ Muutokset palkkausperusteessa ‌

1. Työntekijän palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seu- raavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.

2. Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan eläkelakien mukainen eläke.

3. Palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyvä uuden ja vanhan palkkarakenteen mukainen palkkojen erotus otetaan huomioon erillisenä lisänä (takuuosana). Takuuosa (vanha ja muutoksen yhteydessä syntyvät uudet) muutetaan kiinte- äksi (kelluva) palkan osaksi niin, ettei takuuosaan enää vaikuta tehtäväkohtai- sen tai henkilökohtaisen osuuden muutos. Tällöin siis tehtäväkohtaisen osuu- den tai henkilökohtaisen osuuden muutos vähentää tai korottaa ao. henkilön kuukausittaista kokonaispalkkaa. Takuuosaan mahdollisesti tulevat yleiskoro- tukset sovitaan kussakin tapauksessa erikseen työehtosopimusneuvotte- luissa.

§ Palkan laskeminen poissaolon ajalta ‌

1. Työntekijän päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauden kalenteripäivillä, jolloin palkka vähennetään jokaiselta poissaoloa vastaavalta kalenteripäivältä.

2. Palkkaliitteissä 2 ja 3 alle 8 tunnin palkaton poissaolo vähennetään kertomalla yksinkertainen tuntipalkka poissaolotunneilla.

§ Palkanmaksun korjaaminen ja palkan vähentäminen ‌

1. Yli sadan euron virhe palkanmaksussa korjataan välittömästi pankin välityk- sellä.

2. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on tehtävä työnantajalle, mikäli mah- dollista viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien.

3. Jos työntekijä satunnaisesti, ei kuitenkaan toistuvasti, saapuu työajan alkami- sen jälkeen työhönsä, ei palkkaa myöhästymisen vuoksi vähennetä, jos myö- hästyminen ei ole 5 minuuttia pitempi. Jos kysymyksessä on pitempi myöhäs- tyminen, voidaan palkka maksaa lähinnä seuraavan puolen tunnin alusta lu- kien.

4. Junan myöhästymisestä johtuneelta työstä myöhästymisajalta voidaan palkka maksaa harkinnan perusteella, kuitenkin vain sellaisissa tapauksissa, että toi- sella paikkakunnalla asuva työntekijä, joka käyttää työhön tullessaan junaa, voi luotettavasti näyttää työstä myöhästymisen tapahtuneen nimenomaan ju- nan myöhästymisen takia.

§ Palkkaerittely ja jäsenmaksun periminen ‌

1. Työntekijälle etukäteen annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityis- kohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.

2. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan työntekijäyhdistyksen jä- senmaksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä työntekijöiltä, jotka siihen ovat yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään työntekijäyhdistykselle.

6. LUKU | MATKUSTAMINEN JA MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN ‌

§ Matkustaminen työssä ‌

1. Milloin työmaa, jolle työntekijä määrätään, katsotaan pitkäaikaiseksi tai pysy- väksi, on kysymyksessä siirto. Jos uusi työmaa on tarkoitettukin vain lyhytai- kaiseksi tai sen pysyväisluontoisuutta ei voida ennakolta todeta, on kysymyk- sessä tilapäisluontoinen työmaan muuttaminen, mikä katsotaan komen- nukseksi.

2. Komennukselle määräämisestä työntekijälle tulee ilmoittaa 30 päivää ennen lähtöpäivää. Ilmoitusaikaa ei noudateta Rautatieliikenteeseen liittyvissä ko- mennuksissa. Samalla tulee ilmoittaa myös komennuksen arvioitu kestoaika. Myös komennuspaikkakunnalla käytössä olevat työaikajärjestelyt tulee ilmoit- taa komennukselle lähtevälle viikkoa ennen komennuksen alkamista.

3. Pysyvästä tai pitkäaikaisesta siirrosta toiselle paikkakunnalle työntekijälle tu- lee ilmoittaa etukäteen. Ennakkoilmoitusajan pituus on vähintään työntekijän irtisanomisajan pituinen aika ennen siirron toteuttamista.

§ Matkakustannusten korvaaminen ‌

1. Matkakustannusten korvauksista määrätään tässä pykälässä sanotun lisäksi liitteessä 3.

2. Ulkomaan työn ja rajanylitysrahan osalta noudatetaan, mitä siitä yrityskohtai- sesti erikseen sovitaan.

§ Matka-ajan korvaus ‌

1. Työajan ulkopuolella tapahtuvasta päivittäisestä työmatkasta, kokoontumis- paikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja takaisin maksetaan korvausta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan, kuitenkin enintään 8 tunnilta.

2. Työ- tai komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Tältä ajalta maksetaan kuitenkin korvausta yksinkertaisen tun- tipalkan mukaan enintään 8 tunnilta. Työ- tai komennusmatkan ei tule asettaa työntekijää parempaan eikä huonompaan asemaan kuin hänen työskennelles- sään varsinaisella sijoituspaikalla.

3. Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa, kuitenkin enintään niin pit- kältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan pal- kan. Sunnuntai- ja pyhäpäivinä sekä muuna työtuntijärjestelmän edellyttä- mänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan korvausta työntekijän säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 8 tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan ulkopuolella tehdystä työ- ja ko- mennusmatkasta maksettavan korvauksen vaihtamisesta vastaavaksi vapaa- ajaksi.

§ Muuttokustannusten korvaaminen ‌

1. Jos työntekijä yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu kotimaassa muuttamaan toiselle paikkakunnalle, työnantaja korvaa hänen muuttokustannuksensa.

2. Muuttokustannuksina korvataan:

a) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta sovittujen määräys- ten mukaisesti,

b) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

c) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

d) työntekijälle voidaan maksaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvänä korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3. Muuttoraha maksetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista. Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden luku- määrän mukaan seuraavasti: muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi maksetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.

4. Jos yrityksen tai sen osan siirtyminen kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, maksetaan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, maksetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

5. Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuk- sen, on sitä käytettävä, jos se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

6. Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää es- tettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muu- tosta tai matkan suorittamisesta. Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

7. Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan maksaa kor- vausta siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

7. LUKU | POISSAOLOT ‌

7.1 SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJAN PALKKA ‌

§ Oikeus sairausajan palkkaan ‌

1. Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttaman yhdenjaksoisen poissaolon ajalta keskipäiväansion mukaan las- kettua palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:

a) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden 21 päivän ajanjaksolta (sairausajan palkkaa ei makseta ensimmäiseltä sairauspäivältä, jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta);

kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjak- solta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enin- tään puolen vuoden ajalta;

c) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta; ja

d) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta.

2. Täysimääräinen keskipäiväansion mukainen sairausajan palkka suoritetaan edellä d) kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kuiten- kin vain kerran kalenterivuoden aikana.

3. Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1. momentin b) – d) alakohdassa mää- rätyn puolen vuoden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos työntekijä on 8 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta hakenut eläkelaitokselta työkyvyttö- myyseläkettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuukauden loppuun asti, jonka aikana eläke on myönnetty tai eläkeasia on eläkelaitoksessa lopul- lisesti ratkaistu.

4. Jos työntekijä sairastuu kesken työvuoron, hänelle maksetaan tältä päivältä palkka työpalkkana. Sairausajan palkkaa maksetaan ensimmäisestä täydestä sairauspäivästä alkaen.

5. Jos työntekijä työtapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työ- tään, hänelle maksetaan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairauspoissaolon ajalta jäljempänä määritellyllä tavalla keskipäiväansion mu- kaan laskettu palkka 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen 2/3 siitä yhteensä enintään vuoden ajalta.

6. Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei edellä tarkoite- tussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, maksetaan työntekijälle sai- rausajan palkka edellä olevan 1. momentin a) – d) alakohdan mukaisesti.

7. Sairauspoissaolo katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei työntekijä sairauspoissa- olojen välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäi- vinä tai jollei sairauspoissaolot ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri työtapaturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.

§ Työsuhteen keston määräytyminen ‌

1. Työsuhteen kestoajaksi luetaan kaikki tämän työehtosopimuksen sovelta- misaloilla tapahtunut palvelus sekä myös se aika, jonka työntekijä on 18 vuotta täytettyään ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan.

2. Aikaisemman palveluksen hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla edellä 102 §:n 1. momentin b) – d) alakohtien tarkoittamissa tapauksissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.

3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

§ Työkyvyttömyyden osoittaminen ‌

1. Työntekijän on todistettava sairautensa työnantajan vahvistaman kaavan mu- kaisella lääkärintodistuksella tai sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ha- kemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveys- keskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka työnantajan osoit- taman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella.

2. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, työntekijä voi todistaa sairau- tensa myös muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla tavalla.

3. Jos sairaus kestää yli viisi vuorokautta, se on todistettava edellä mainitun mu- kaisella lääkärintodistuksella.

§ Sairausajan palkan laskeminen ‌

1. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa sairauspoissaoloon sisältyviltä kalenteripäiviltä.

2. Sairausajan palkka lasketaan keskipäiväansion mukaan. Keskipäiväansio saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivillä ja li- säämällä siihen alla määritelty sairauslomalisä.

Työntekijän sairausajan palkan laskennassa otetaan huomioon edellisen lo- manmääräytymisvuoden aikana maksettujen alla todettujen lisäpalkkioiden 1/300 sairauslomapäivää kohti (ns. sairauslomalisä:

− Sunnuntaityökorvaus

− Iltatyölisä

− Yötyölisä

− Hankalan työn lisä

− Pylväs- ja mastolisä

− Nosturinkäyttäjän tehopalkkio

− Luottamusmieslisä

− Lauantaityökorvaus

− Aattopäivänlisä

− Varallaolokorvaus

− Yksivuorotyössä yöllä maksettava erillinen korvaus

− Tuotantopalkkiolisä

− Työkohtainen erikoislisä, jota ei ole liitetty varsinaiseen kuukausipalk- kaan

− Työsuojelulisä

− Hälytysraha

− Työhönsidonnaisuuslisä

− Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa

− Radio-ohjauslisät

105 a. § Korvaava työ ‌

1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työ- kyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaaran- taa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava on tarvittaessa keskeytet- tävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.

5. Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työn- tekijälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.

7.2 PERHEVAPAAT ‌

§ Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä ‌

1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) mukaiset äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä ja poissaolon per- heenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi noudatetaan, mitä työsopimus- lain neljä luvussa on säädetty.

2. Tilapäistä hoitovapaata voi saada myös vammaisen lapsen hoitamista varten.

§ Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta ‌

1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka äitiysvapaan alusta lu- kien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka isyysrahakauden kolmelta ensimmäiseltä työpäivältä. Palkka maksetaan siten kuin 105 §:ssä määrätään.

2. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ennen äitiys- tai isyys- vapaan alkua ollut työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kuusi kuu- kautta.

§ Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta ‌

1. Tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä maksetaan työntekijälle palkka sa- mojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkan osalta on sovittu. Näitä kolmea palkallista vapaapäivää laskettaessa ei oteta huomioon enintään kahta työntekijän muusta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairaustapauksen vuoksi myönnettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan sisältyvää vapaapäivää.

2. Palkan maksamisen edellytyksenä tilapäiseltä hoitovapaalta on, että vapaa on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuu- den edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat an- siotyössä tai työntekijä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

3. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairau- den, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

4. Palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta ei kuitenkaan makseta sille lapsen van- hemmalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

108 a. § Xxxxxxxxx perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ‌

3. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

7.3. MUUT POISSAOLOT ‌

§ Merkkipäivät ja perhesyyt ‌

1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammai- sen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, milloin se työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Työstä vapautuspäiville maksetaan kuukausipalkan lisäksi sairauslomalisä.

2. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairaustapauk- sen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sai- rastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.

3. Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hä- nen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

4. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

5. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.

6. Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollettavia lap- sia.

§ Maanpuolustus ja väestönsuojelu ‌

1. Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain nojalla väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan tä- män sopimuksen mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

2. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain no- jalla reserviläispalkkaa, hänelle ei makseta myöskään edellä tarkoitettua palk- kaa.

3. Edellä sanotun estämättä työntekijä on oikeutettu saamaan vuosilomapalk- kansa vähentämättömänä.

§ Keskusjärjestökokoukset ‌

1. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, työntekijän osallis- tuessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet, sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön kokouksiin jollaisia ovat edustajakokous, liittovaltuuston kokous ja hallituksen kokous silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita.

2. Työstä vapautuspäiville maksetaan kuukausipalkan lisäksi 137 §:n 4 momen- tin mukaista luottamusmieslisää, jonka laskentaperusteena käytetään vuosilo- malisää.

3. Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä vapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.

4. Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkkaa niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, mikäli hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi ilmoittaa poissaolon syy työnanta- jalle.

§ Kunnalliset luottamustoimet ‌

1. Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luottamus- toimen hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.

§ Menettelymääräykset ‌

1. Edellä tarkoitetut korvaukset suoritetaan työntekijöille heidän sovittua säännöl- lisen työajan palkkaansa vähentämättä. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työnte- kijällä on riittävä tieto pyynnön perusteista.

8. LUKU | VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

§ Soveltamisala ‌

1. Tämän työehtosopimuksen alaisiin työntekijöihin sovelletaan vuosilomalakia (162/2005), jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

§ Määritelmät ‌

1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään,

a) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;

b) lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso;

c) talvilomanpidennys on 124 §:n mukaan määräytyvä, lomakauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosa;

d) varsinainen vuosiloma on vuosilomalain 5 §:ssä tarkoitettu loman osa ilman talvilomapidennystä;

e) säästövapaa on lomavuoden varsinaisesta vuosilomasta myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.

§ Vuosiloman pituus ‌

1. Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 § 1 momentin mukaisesti kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnan- tajan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai jos hänellä on päättyvältä lo- manmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

2. Jos työsuhde on jatkunut edellä sanottua lyhyemmän ajan, työntekijällä on oi- keus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta.

§ Työssäolon veroinen aika ‌

1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kes- täessä on estynyt tekemästä työtä:

a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuk- sen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuo- silomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää loman- määräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;

b) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai vapautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;

c) työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osal- listumisen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on maksettu palkkaa;

d) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuk- sen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

e) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on lääkinnällisen kuntoutuk- sen perusteella maksettu Kelan kuntoutusrahaa:

f) lomarahan vapaaksi vaihdettu aika;

g) työaikalain 5 §:n mukaisessa työssä 111 §:n mukaiset kokouspäivät.

§ Vuosilomapalkka ja vuosilomalisä ‌

1. Työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen palkkansa myös vuosiloman ajalta. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä, eikä työnteki- jällä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan al- kamista.

2. Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukautta, lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

3. Vuosilomapalkan suuruus määräytyy loman alkamishetken palkan mukaisesti. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi vuosiloma- lisä kultakin vuosilomapäivältä ja talvilomanpidennyspäivältä. Vuosilomalisän suuruus on 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettujen jäljem- pänä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

4. Vuosilomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot ovat:

− Sunnuntaityökorvaus

− Iltatyölisä

− Yötyölisä

− Hankalan työn lisä

− Pylväs- ja mastolisä

− Nosturinkäyttäjän tehopalkkio

− Luottamusmieslisä

− Lauantaityökorvaus

− Aattopäivänlisä

− Varallaolokorvaus

− Yksivuorotyössä yöllä maksettava erillinen korvaus

− Tuotantopalkkiolisä

− Työkohtainen erikoislisä, jota ei ole liitetty varsinaiseen kuukausipalk- kaan

− Hälytysraha

− Työhönsidonnaisuuslisä

− Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa

− Työsuojelulisä

− radio-ohjauslisät

5. Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdol- listen talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päättyessä vuosilomalisä maksetaan viimeisen palkanmaksun yhteydessä.

6. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymis- vuoden aikana, vuosilomapalkka on yllä 1. - 3. momenteista poiketen 9 pro- senttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lo- manmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksetta- vaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuk- sen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopi- muksessa tarkoitettua vuosilomalisää ei tällöin makseta.

7. Jos työntekijällä on 5 momentin tilanteessa oikeus talviloman pidennyspäiviin, vuosilomapalkka määräytyy lomapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuu- tena seuraavasti:

lomapäivien lukumäärä	prosentti
31	11,8
32	12,1
33	12,4

8. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmää- räytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alka- mista, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

§ Lomakorvaus ‌

1. Lomakorvaus määräytyy vuosilomalain 17 §:n mukaisesti. Lomakorvauksena maksetaan lisäksi vuosilomalisä. Prosenttiperusteisena laskettavan lomakor- vauksen lisäksi ei makseta erillistä vuosilomalisää.

2. Talvilomanpidennyksestä ei ole oikeutta saada lomakorvausta.

§ Vuosiloman antaminen ja jakaminen ‌

1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalain 20 ja 21 §:ssä säädetyn lisäksi, mitä tässä pykälässä on sovittu.

2. Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.

Pöytäkirjamerkintä:

Töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä voidaan varsinaisen vuosiloman 15 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa.

4. Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhtikuun

30. päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa, kuin mitä hän on loman loppumishetkeen mennessä ansainnut.

5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

§ Työntekijän kuuleminen ja vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen ‌

1. Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on työntekijälle tai tämän edustajalle varattava ti- laisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai työnantajan päätöksellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.

2. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittamisen osalta noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.

§ Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyy- den tai perhevapaan vuoksi ‌

1. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

2. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1 momentin mukaisesti myös, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.

3. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai

että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai van- hempainvapaata varten.

4. Työntekijällä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomanpidennyspäiviä. Jos työntekijän työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilomanpidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilo- manpidennyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomanpidennyspäivien aikana, tal- vilomanpidennyspäivät on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

5. Työntekijällä on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomanpidennyspäivien siirtämi- seen, jos tiedetään, että hän on talvilomanpidennyspäivien aikana sairauden tai tapaturman vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomanpidennyspäivien tai sen yhdenjaksoi- sen lomajakson alkua, johon talvilomanpidennyspäivät kuuluvat.

6. Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydes- tään pyytäessään siirtoa.

§ Vuosiloman säästäminen ‌

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittai- sista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

2. Varsinaisesta vuosilomasta voidaan säästää joko osittain tai kokonaan 18 päi- vää ylittävä osa.

3. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilai- suuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

4. Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajan- kohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

5. Vuosilomapalkasta ja oikeudesta säästövapaan siirtämiseen on vastaavasti voimassa, mitä 118 §:ssä ja 122 §:ssä todetaan. Työsuhteen päättyessä pitä- mättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 119

§:ssä on sovittu.

6. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilo- makorvaus.

§ Talvilomanpidennys ‌

1. Milloin muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosilomasta osa pidetään muulloin kuin 1.6.-30.9. välisenä aikana, myönnetään loma tältä osin

pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.

2. Xxxxxxx työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jäl- keen, työntekijällä ei ole oikeutta loman pidennykseen.

3. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.

4. Saamatta jääneestä talvilomanpidennyksestä ei ole oikeutta saada lomakor- vausta.

§ Lomaraha ja sen määräytyminen ‌

1. Työntekijälle, lukuun ottamatta jäljempänä 9. momentissa tarkoitettuja tapauk- sia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

2. Lomapäiviksi ei lasketa talvilomanpidennyksestä johtuvia päiviä. Lomarahaa ei makseta talvilomanpidennyspäiviltä.

3. Xxxxxxxx määräytyy sen tehtäväkohtaisen palkan mukaan, jossa työntekijä on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos työntekijä on työstä vapaana kesä- kuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 7. ja 8. momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

4. Palkkaliitteessä 1. työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

5. Palkkaliitteessä 2. ja 3. työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % loma- päivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 25. Näin saatuun osamäärään lisätään 1/300 edellisenä lomanmääräyty- misvuonna maksettujen ja 118 §:ssä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä.

6. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 7. ja 8. momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan palkanmaksun tai ”lopputilin” maksamisen yhteydessä.

7. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikilta niiltä työsuhteen päätty- miseen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, joilta sitä ei ole maksettu.

8. Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalai- sen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palveluk- seen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellai- sessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyh- teistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä

lomapäiviä vastaavalta osalta, jonka hän on ansainnut siirtymähetkeen men- nessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

9. Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus prosentti- korvauksena paitsi 118 §:n 6. ja 7. momentin tilanteissa.

10. Työnantajan kanssa sovittaessa ja työtilanteen sen salliessa voidaan loma- raha vaihtaa vapaaksi seuraavasti:

Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä)	Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä
36,0	18,0
33,0	16,5
30,0	15,0
27,5	14,0
27,0	13,5
25,0	12,5
24,0	12,0
22,5	11,5
22,0	11,0
21,0	10,5
20,0	10,0
18,0	9,0
17,5	9,0
16,0	8,0
15,0	7,5
14,0	7,0
12,5	6,5
12,0	6,0
10,0	5,0
9,0	4,5
8,0	4,0
7,5	4,0
6,0	3,0
5,0	2,5
4,0	2,0
3,0	1,5
2,5	1,5
2,0	1,0

Lomarahavapaat eivät siirry työkyvyttömyyden vuoksi missään tilanteessa.

9. LUKU | SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

9.1 TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVÄLINEET ‌

§ Yleiset määräykset ‌

1. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvalli- suuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan.

2. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan työturvallisuuden ylläpitämiseksi an- tamia ohjeita sekä käyttää säännösten edellyttämiä, työnantajan hänen käyt- töönsä asettamia suojavälineitä.

§ Suojavälineet ‌

1. Työnantaja hankkii työntekijän käyttöön tehtävässä vaadittavan ja tarkoituk- senmukaisen työ- tai suojapuvun ja vastaa sen pesusta, kunnostuksesta ja vaihdosta tehtäväkohtaisesti määritellyin vaihtoajoin.

2. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön erityisen suojavaatetuksen, jos se työn laatu tai työolosuhteet huomioon ottaen on työturvallisuuden ylläpitämiseksi lain mukaan välttämätöntä. Erityinen suojavaatetus annetaan myös erittäin li- kaisissa, erittäin märissä ja liejuisissa töissä, jossa tavallinen työvaatetus ei ole riittävä. Työnantajan huolehtii suojavaatetuksen kunnossapidosta, jos suo- javaatetusta ei anneta työntekijän omaksi.

3. Työntekijän käyttöön annetaan erityiset suojajalkineet, jos jalkaterään kohdis- tuva tapaturmavaara on työssä ilmeinen, sekä työturvallisuuden edellyttämät tarkoituksenmukaiset työkäsineet.

4. Työntekijälle annetaan näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmälasit työssä, jossa on ilmeinen kipinöinnin, lastujen tai muiden tekijöiden iskujen taikka vaarallis- ten roiskeiden aiheuttama jatkuva tai toistuva silmätapaturman vaara, jos työn- tekijä tarvitsee silmälaseilla saatavan näön korjauksen eikä erillistä kasvojen tai silmien suojainta omien silmälasien lisäksi voida käyttää työn edellyttämän näkötarkkuuden takia.

5. Henkilöstötilojen sekä majoitusvaunujen mitoituksen ja varustamisen sekä sii- vouksen osalta noudatetaan työministeriön päätöstä rakennustyömaiden hen- kilöstötiloista.

9.2 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO ‌

§ Oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon ‌

1. Työntekijällä on sen mukaan kuin jäljempänä määrätään oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:

a) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksissa muulta lääkäriltä;

b) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa; ja

c) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättö- mistä matkakustannuksista.

2. Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä, mitä edellä on määrätty, ole oikeutta mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyyselä- kettä eikä lomautuksen tai palkattoman vapaan aikana, ellei siltä ajalta ole suo- ritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painrahaa.

3. Työnantaja korvaa lääkärin työntekijälle antamasta hoidosta aiheutuneet kus- tannukset. Näihin luetaan myös lääkärin suorittama mahdollisen sairauden to- teamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus sekä lääkärin määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä erikoislääkärin määräämä muu fysikaalinen hoito edellyttäen, että hoitoa vaativa sairaus on kuulunut hoidon määränneen lääkärin erikoisalaan. Fysi- kaalinen hoito korvataan kuitenkin vain, mikäli hoidon on antanut lääkintävoi- mistelija, tai hoito on annettu fysikaalista hoitoa antamaan hyväksytyssä lää- ketieteellisessä laboratoriossa.

4. Korvattaviin kustannuksiin luetaan myös äkillisen hammassairauden vaatima ensiavun luontoinen hoito. Hoidolla tarkoitetaan särkevän hampaan poistoa taikka sen hammasytimen kuolettamista, märkivän hampaan tai märkäpesäk- keen avausta ja äsken katkenneen hampaan vaatimaa ensiapua.

5. Työnantaja suorittaa julkisin varoin ylläpidetylle sairaanhoitolaitokselle lääkä- rin määräämästä työntekijän sairaalahoidosta aiheutuneet kustannukset työ- suhteen kestoajasta riippuen kussakin sairastumistapauksessa seuraavasti:

a) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 hoitopäivältä;

b) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 60 hoitopäivältä;

c) kun työsuhde on kestänyt vähintään neljä vuotta, 120 hoitopäivältä:

d) kun työsuhde on kestänyt vähintään seitsemän vuotta, 150 hoitopäivältä;

e) kun työsuhde on kestänyt vähintään kymmenen vuotta, 180 hoitopäi- vältä.

6. Työnantajan suorittamat sairaalahoidon kustannukset vähennetään työnteki- jälle sairauspoissaolon ajalta maksettavasta palkasta alimman sairaalamaksu- luokan mukaan. Huoltovelvolliselle työntekijälle on kuitenkin jäätävä vähintään 1/3 keskipäiväansiosta, jos huollettavia on yksi sekä lisäksi 10 % keskipäivä- ansiosta kutakin seuraavaa huollettavaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 2/3

keskipäiväansiosta. Muulle kuin huoltovelvolliselle työntekijälle on palkasta jäätävä vähintään 1/5 keskipäiväansiosta.

7. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle vapaan matkan tai mak- samaan hänelle korvauksen matkasta lääkärille tai sairaalaan ja takaisin tai korvaamaan lääkärin matkakustannukset potilaan luokse seuraavissa tapauk- sissa:

a) vaikean taudinkohtauksen sattuessa, milloin työntekijän tila matkaa vaa- tii;

b) työnantajan antaman työmääräyksen perusteella työssä vieraalla paikka- kunnalla varsinaisen työ- tai asuinpaikkakuntansa ulkopuolella oleville työntekijöille.

8. Xxxxxxx työntekijä kuolee ollessaan työssä tai työnantajan osoittamassa sairaa- lahoidossa, asuinpaikkansa ulkopuolella suoritetaan ruumiin kuljettaminen asuinpaikkakunnalle työnantajan kustannuksella.

§ Työsuhteen keston määräytyminen ‌

2. Aikaisemman palveluksen hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla edellä 128 §:n 5. momentin b) – e) alakohtien tarkoittamissa tapauksissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastumista.

3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

§ Terveystarkastukset ja kustannusten korvaaminen ‌

1. Työntekijä on velvollinen osallistumaan työtehtävänsä edellyttämiin terveyden- tilan seurantatarkastuksiin.

2. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen edellä mainittujen seuran- tatarkastusten sekä lakisääteisen työterveydenhuollon tarkoittamissa ja työter- veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suori- tettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menet- tämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin korvataan ansion- menetys nuorista työntekijöistä annetussa laissa ja säteilylaissa tarkoitetuista tutkimuksista.

3. Työntekijälle maksetaan korvaus edellä tarkoitetuista tutkimuksista ja jälkitar- kastuksista aiheutuneista matkakustannuksista, joita ovat matkustamiskustan- nukset, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus ja yö matkaraha.

Ansionmenetys korvataan myös muun lääkärintarkastuksen ajalta, ellei työn- tekijä ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

9.3. MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

§ Tapaturmavakuutus ‌

1. Työntekijäin tapaturmavakuutuksesta on voimassa, mitä siitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään.

§ Työpaikan tilaisuudet ‌

1. Työpaikalla voidaan järjestää vuosittain henkilöstö-, virkistys-, ym. muita vas- taavia tilaisuuksia paikallisesti yhteisesti todetulla tavalla siten, että mahdolli- simman moni voi niihin osallistua.

10. LUKU | ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ‌

§ Työntutkimukset ‌

1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja -jär- jestelmiä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja työntekijöiden ansiotason parantamisessa. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töi- den järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän ylirasittumista ei- vätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa työpaikan ansiotasoon.

2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on tiedotettava pääluottamus- miehelle ja asianomaisten osastojen luottamusmiehille hyvissä ajoin ennen ohjelman toimeenpanoa.

3. Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun työntekijät sitä perustellusti eh- dottavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.

4. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mutta työntekijää kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.

5. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, työntekijälle annetaan tutki- muksen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapahtu- mista.

6. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä mene- telmä- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin työntutkimuspöytäkir- jaan ja niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen jär- jestelyssä.

7. Menetelmä- ja aikatutkimuksilla määritettyjen tutkimustulosten työarvot (T) las- ketaan Rationalisointineuvottelukunta SAK-TT (STK) RANK:n ohjeiden mu- kaan.

8. Tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava myös niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat.

§ Ammatti- tai muu koulutus ‌

1. Ammatti- tai muu koulutus toteutetaan siten kuin yleissopimuksessa on sovittu. (Liite 1.)

2. Työnantaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään pysyvän työvoimansa ammattikoulutusta. Työntekijöitä työkohteisiin sijoitettaessa pyritään mahdolli- suuksien mukaan turvaamaan työntekijöiden eteenpäin pääsy ammattiural- laan.

3. Työntekijäin ammattiliittojen järjestämään ammattiyhdistyskoulutukseen anne- taan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se ai- heuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.

§ Koulutus ‌

Koulutusta yhteensä 16 tuntia, josta luokkaopetusta voi olla 8 tuntia. Kaikki 16 tuntia voi olla verkkokoulutusta

§ Neuvotteluajan laskenta ‌

11. LUKU | YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS ‌

§ Luottamusmiehet ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä sekä sen alaisella paikallisella yhdistyksellä on oikeus asettaa pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä valvomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista. Luot- tamusmiesjärjestelmä toteutetaan siten, kuin yleissopimuksessa, tässä pykä- lässä tai yrityskohtaisesti on sovittu.

2. Luottamusmiehen toimikauden määrää edellä mainittu työntekijäjärjestö. Luot- tamusmiehen asettamista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali, jonka toi- mittamisesta työntekijäjärjestö antaa tarvittavat ohjeet.

3. Työnantajan tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle etukäteen neljännesvuosit- tain suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä sekä antaa myös seuran- taraportti toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä neljännesvuosittain.

4. Pääluottamusmiehelle maksetaan varsinaisen kuukausipalkan lisäksi luotta- musmieslisää siten että laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää, jonka päiväarvosta saadaan tuntihinta jakamalla se luvulla 6,5.

5. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen työaikanaan suorittamiin luottamus- miestehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi. Jos pääluottamusmies tai luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, luetaan myös tämä aika hänelle työajaksi.

6. Mixxxxx xääluottamusmies tai luottamusmies, työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä tekee matkoja, maksetaan hänelle matkakustan- nusten korvausta ja päivärahaa työehtosopimuksen mukaisesti.

7. Pääluottamusmiehelle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä paikallisesti sovittuna ajankohtana ja maksetaan erillistä luottamusmiespalkkiota seuraa- vasti:

Työpaikan työn- tekijöiden lukumäärä	Säännöllisen vapautuksen määrä	Erillinen palkkio euroa/kk	Erillinen palkkio euroa/kk
		1.4.2020	1.4.2021
< 49	4 tuntia viikossa	81,97	83,04
50 – 99	8 tuntia viikossa	96,59	97,85
100 – 199	16 tuntia viikossa	120,98	122,55
200 - 299	24 tuntia viikossa	139,26	141,07
300 - 399	32 tuntia viikossa	181,93	184,30
400 -	kokonaan vapautettu	palkka sovi- taan erikseen	palkka sovi- taan erikseen

8. Työstä vapautuksen pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi pääluottamusmiesvaalien jälkeen sekä vastaavana ajankohtana vuosittain. Tämän mukaan määritettyä pituutta noudatetaan seu- raavaan tarkistukseen saakka.

9. Palkkion suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Erillistä palkkiota ei makseta päätoimiselle pääluottamusmiehelle.

10. Työpaikkaluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa luottamusmiestehtävien edellyttämä vapautus työstään sekä maksetaan erillistä luottamusmiespalk- kiota 1.4.2020 lukien 27,74 euroa kuukaudessa ja 1.4.2021 lukien 28,10 euroa kuukaudessa.

11. Luottamusmiespalkkioita ei makseta päällekkäin työsuojeluvaltuutetun palk- kion kanssa.

12. Luottamusmiespalkkiota maksetaan pääluottamusmiehelle ja luottamusmie- helle kymmeneltä kuukaudelta vuodessa ja hänen varamiehelleen kahdelta kuukaudelta vuodessa. Varamiehelle suoritetaan luottamusmiespalkkiota yh- deltä kuukaudelta vuoden kumpaiseltakin puoliskolta huhti- ja lokakuussa ku- nakin vuonna.

13. Työnantaja järjestää pääluottamusmiehille sekä luottamusmiehille neuvottelu- ja informaatiotilaisuuksia tarvittaessa.

14. Luottamusmiehille tulee antaa käyttöön voimassa oleva työehtosopimus siihen liittyvine pöytäkirjoineen sekä muut yleisiä työehtoja koskevat sopimukset ja määräykset soveltamisohjeineen ja työnantajakohtaisine erityismääräyksi- neen.

15. Paikallisen sopimisen osapuolet sitoutuvat toiminnallaan vahvistamaan yhteis- työtä, luottamusta sekä kunnioitusta tässä sopimuksessa sovituissa asioissa. Tässä tarkoituksessa paikalliset osapuolet sitoutuvat kehittämään yrityksissä käytäntöjä muun muassa luottamusmiehen tiedonsaannin ja luottamusmies- ten koulutusten sekä vapautustuntien kohdentamisen tehokkaaksi järjestä- miseksi.

16. Yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajan on annettava luottamusmiehelle kaikki tarvittava asiaan liittyvä materiaali hyvissä ajoin. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää asiantuntijoita.

17. Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

§ Asiamiehet ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön valitsemilla asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, ja sen soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa oikeus käydä työpaikoilla

sovittuaan käynnistä työnantajan kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitettava työnantajalle.

2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne tiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

§ Työsuojeluvaltuutetut ‌

1. Työsuojelutehtävissä toimiville tulee antaa riittävästi aikaa työsuojelutehtävien hoitamista varten. Vapautuksesta on sovittava etukäteen asianomaisen esi- miehen kanssa. Työsuojelutehtävien hoitamiseen tarvittavaa aikaa määriteltä- essä on otettava huomioon työ- ja työskentelypaikan työntekijäin lukumäärä, työn laatu sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tehtävistä tulee antaa palaute työsuojelupäällikölle.

2. Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä paikalli- sesti sovittuna ajankohtana ja maksetaan erillistä työsuojeluvaltuutetun palk- kiota seuraavasti:

Työpaikan työn- tekijöiden lukumäärä	Säännöllisen vapautuksen määrä	Erillinen palkkio euroa/kk	Erillinen palkkio euroa/kk
		1.4.2020	1.4.2021
< 49	4 tuntia viikossa	81,97	83,04
50 – 99	8 tuntia viikossa	96,59	97,85
100 – 199	16 tuntia viikossa	120,98	122,55
200 - 299	24 tuntia viikossa	139,26	141,07
300 - 399	32 tuntia viikossa	181,93	184,3
400 -	kokonaan vapautettu	palkka sovi- taan erikseen	palkka sovi- taan erikseen

3. Työstä vapautuksen pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi työsuojeluvaltuutettujen vaalien jälkeen sekä vastaa- vana ajankohtana vuosittain. Tämän mukaan määritettyä pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

4. Palkkion suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Erillistä palkkiota ei makseta päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle.

5. Työsuojeluasiamiehelle maksetaan erillistä työsuojeluasiamiespalkkiota 1.4.2020 alkaen on 26,43 euroa ja 1.4.2021 alkaen 26,77 euroa kuukaudessa.

6. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkio kymmeneltä (10) kuukaudelta ja hänen varamiehelleen palkkio kahdelta (2) kuukaudelta vuodessa.

7. Palkkiota ei makseta päällekkäin luottamusmiehen palkkion kanssa.

8. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan varsinaisen kuukausipalkan lisäksi työsuo- jelulisää siten, että laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää, jonka päi- väarvosta saadaan tuntihinta jakamalla se luvulla 6,5.

12. LUKU | ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA ‌

§ Työehtosopimukseen kohdistuvat erimielisyydet ‌

1. Työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kään- tyä esimiehensä puoleen.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvä erimielisyys pyritään viivy- tystä välttäen selvittämään ensi sijassa työpaikalla esimiehen ja luottamusmie- hen välillä käytävillä neuvotteluilla. Jos asia jää erimieliseksi, neuvottelusta kir- jataan siinä esille tulevat seikat.

3. Jos asiaa ei saada työpaikalla ratkaistua, se voidaan saattaa työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yrityskohtaisesti voidaan sopia tarkemmin erimielisyysasian käsittelystä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asi- asta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuol- ten kanta.

4. Jos yrityskohtaisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan siirtää työehtosopimuksen osapuolten välillä ratkaistavaksi. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kuukauden kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

5. Jos työehtosopimuksen osapuolet eivät saa asiaa ratkaistua, se voidaan saat- taa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.

§ Muut erimielisyydet ‌

1. Jos muista kysymyksistä, jotka oleellisesti koskevat työsuhdeasioita, syntyy riitaisuuksia, työehtosopimuksen allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat teke- mään parhaansa saadakseen riitaisuudet sovinnossa järjestetyiksi ja tässä tar- koituksessa noudattamaan seuraavaa menettelyä.

2. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava ensi ti- lassa ja viimeistään yhden viikon kuluttua esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei uhka- vaatimusta työnseisauksesta saa esittää.

3. Jos neuvottelut eivät johda sovintoon, on sen osapuolen, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, ilmoitettava siitä toiselle osapuolelle viimeistään kahta viik- koa ennen aiottua seisausta.

4. Työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelusuh- teiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen sopimusten nou- dattamista.

§ Työnseisauksen estäminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muihin niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muut- tamista.

13. LUKU | SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN ‌

§ Voimassaolo ja irtisanominen ‌

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2020 – 28.2.2023. Tämänkin jälkeen sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.

2. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan allekirjoittaneiden sopimus- puolten välillä tehtyä allekirjoituspöytäkirjaa

PALKKALIITE 1. | RAUTATIELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT ‌

1. YLEISTÄ ‌

§ Soveltamisala ‌

Tämän palkkaliitteen alaisiin töihin sisältyy asemapalvelu-, kuormauspalvelu-, asetinlaite-, junatoimisto-, juna- ja ratapihatyöt sekä näihin liittyvät esimies-, työnjohto- ja suunnittelutehtävät.

§ Työaika ‌

Työaika määräytyy työaikalain 7 §:n ja tämän työehtosopimuksen 4 luvun mu- kaan.

2. PALKKAUSPERUSTEET ‌

§ Palkkaus ‌

Rautatieliikenteeseen liittyvien töiden palkkaus koostuu työnvaativuuden mu- kaisesta työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta, henkilökohtaisesta osuudesta, kokemusosuudesta ja erillisistä lisäpalkkioista.

§ Työn vaativuuteen perustuva palkanosuus ‌

Työn vaativuuden määrittämisen periaatteet

Työn vaativuuden perusteella jaetaan työt palkkaryhmiin ja määritellään töiden keskinäiset vaativuudet.

Työn vaativuuden määrittely tehdään työnkuvausten perusteella erillisessä työnantajan ja työntekijäin edustajien muodostamassa arviointiryhmässä.

Työnkuvauksia tekevien henkilöiden tulee tuntea työn sisältö ja työkokonai- suuteen liittyvät työolosuhteet.

Työnkuvaukset on tehtävä siten, että jälkeenpäin voidaan todeta työssä tapah- tuneet muutokset.

Työnkuvaukset tulee pitää ajan tasalla tarkistaen ne vähintään kerran vuo- dessa.

Työntekijälle määritetyn palkkaryhmän tulee vastata hänen tekemänsä työn vaativuutta. Palkkaryhmiin sijoittaminen määräytyy sen työn mukaan, mitä työntekijä pääasiassa tekee.

Työn vaativuuden määrittämisen vaativuustekijät ovat:

Työn vaatima osaaminen ja monialaisuus, painoarvo 45 %. (Taulukko 1)

Tällä tarkoitetaan sitä koulutusta, perehdyttämistä ja työskentelyaikaa, joiden jälkeen työntekijän arvioidaan keskimäärin saavuttavan itsenäisen työskente- lyn edellyttämän suoritusvarmuuden, normaalin suoritustason sekä työn suo- rittamisen edellyttämän harkinnan.

Työn vaatima osaaminen ja monialaisuus jakautuu kuuteen kohtaan pääsään- töisesti työn edellyttämän peruskoulutuksen, perehtymisen sekä työn suoritta- misen vaatiman eri tehtävissä hankitun kokemuksen suhteen.

1. Tehtävät ja niissä esiintyvät ongelmat ovat samankaltaisia, toistuvia, ru- tiininomaisia ja selkeästi säänneltyjä. Työn vaatima tavanomainen oppi- misaika on alle 3 kuukautta. Koulutuksena lyhyt työnopetus.

2. Tehtäviin liittyvät ohjeet ovat yleisempiä ja sovellettavia vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi. Työn vaatima tavanomainen oppimisaika on 3 - 12 kuukautta. Koulutuksena lyhyt kurssi.

3. Muuttuvia tilanteita, joissa tulee olla valmiutta joustaa sekä löytää ongel- miin yksilöityjä ratkaisuja. Edellytyksenä on tehtäväalaan liittyvä 1 - 2 vuoden työkokemus.

4. Koulutuksena työn edellyttämä, tehtävään soveltuva koulutus ja rautatie- liikenteeseen liittyvä ammatillinen kurssi.

5. Vaativia tilanteita, joissa esiintyvät ongelmat ovat vaikeammin tulkittavia ja selvitettäviä ja työssä vaaditaan soveltamista. Edellytyksenä on tehtä- väalaan liittyvä 2 - 4 vuoden työkokemus. Koulutuksena työn edellyttämä, tehtävään soveltuva koulutus ja rautatieliikenteeseen liittyvä ammatilli- nen peruskurssi.

6. Työssä esiintyvät ongelmat vaativat analysointia, valmiita ratkaisuvaihto- ehtoja on vähän. Työhön liittyy myös kehittämistä ja suunnittelua kuten esimerkiksi henkilöstön käytön, asiakaspalvelun, opastus- ja koulutustoi- minnan sekä ratapihatoimintojen suunnittelu- ja johtamistehtäviä. Edelly- tyksenä on tehtäväalaan liittyvä monipuolinen ja laaja-alainen yli 4 vuo- den työkokemus. Monipuolinen alan koulutus ja lisäksi erityiskursseja.

7. Työssä esiintyvät ongelmat ovat erittäin laajoja ja monitahoisia. Ratkaisut edellyttävät kykyä analysoida asioita syvällisesti ja löytää uusia lähesty- mistapoja sekä toimintamalleja. Tehtävä edellyttää erittäin hyviä vuoro- vaikutuskykyjä. Työhön liittyy oleellisena osana toimintayksikön johtamis- tehtävät tai erittäin haastavat asiantuntijatehtävät. Edellytyksenä on mo- nipuolinen alan koulutus ja vähintään 6 vuoden monipuolinen tehtäväalu- eeseen liittyvä työkokemus.

Työhön liittyvä vastuu, painoarvo 40 %. (Taulukko 2)

Tällä tarkoitetaan sitä vastuuta, joka muodostuu toiminnallisesta laajuudesta, turvallisuudesta, asiakaspalvelusta sekä suunnittelu- ja esimiestehtävistä.

Vastuu jakautuu toiminnalliseen vastuuseen, turvallisuusvastuuseen, asiakas- palveluvastuuseen sekä suunnittelu- ja esimiesvastuuseen.

1. Toiminnallisen vastuun arvioinnissa huomioidaan toiminnan laajuus, teh- tävän sisällöllinen monipuolisuus sekä alaisten määrä esimiestehtävissä.

2. Turvallisuusvastuun arvioinnissa huomioidaan sekä junaturvallisuus että työturvallisuus. Rautatieliikennetehtävissä ja liikenteen alaisilla raiteilla tehtävissä töissä junatiheydellä ja ratapihatyön vilkkaudella on vaikutusta turvallisuusvastuun arviointiin. Myös turvalaitteiden määrällä ja siihen liit- tyvällä tekniikalla on vaikutusta vastuuseen. Turvallisuusvastuuta arvioi- taessa otetaan huomioon toimintojen suunnittelun edellyttämät turvalli- suuden vaatimukset sekä esimiestyöhön sisältyvä valvontavastuu. Työ- turvallisuudessa huomioidaan tehtävään sisältyvä vastuu omalle/muiden työntekijöiden/alaisten/asiakkaiden turvallisuudelle, terveydelle ja hyvin- voinnille.

3. Asiakaspalvelu-, suunnittelu- ja esimiesvastuussa huomioidaan ulkoisen asiakaspalvelun määrän lisäksi myös kassavastuun osuus. Esimiesteh- tävien osalta otetaan huomioon myös erilaiset opastus- ja opetustehtävät sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät.

Vastuun alueet 1 - 3 huomioidaan pisteytyksessä kaikki erikseen.

Työolosuhteet, painoarvo 15 % (Taulukko 3)

Tällä tarkoitetaan työssä esiintyviä olosuhteita, jotka aiheutuvat työn raskau- desta, yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta, sisä- tai ulkotyöstä sekä henki- sestä ja fyysisestä rasittavuudesta.

Työolosuhteissa huomioidaan toisaalta sisä- ja ulkotyö sekä toisaalta tehtävän henkinen ja/tai fyysinen rasittavuus.

1. Sisätyö

− työtä tehdään pääsääntöisesti sisätiloissa

2. Sisä- / ulkotyö

− työtä tehdään tasapuolisesti sisä-/ ulkotiloissa

3. Jatkuva ulkotyö

− työtä tehdään pääsääntöisesti ulkotiloissa

Henkinen ja/tai fyysinen rasittavuus arvioidaan seuraavasti:

a) Työolosuhteet ovat normaalit silloin, kun työ on kevyttä eikä sisällä fyy- sistä rasittavuutta ja se vaatii tavanomaista tarkkuutta.

b) Työolosuhteet ovat rasittavat silloin, kun työ on keskiraskasta ja siinä esiintyy ajoittain fyysistä rasitusta tai se vaatii tavanomaista suurempaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.

c) Työolosuhteet ovat erittäin rasittavat silloin, kun työ on fyysisesti raskasta tai se vaatii lähes jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä.

TAULUKKO 1 TYÖN VAATIMA OSAAMINEN JA MONIALAISUUS (painoarvo 45 %)

		Pisteet
1	Selkeät ohjeet ja toistuvat tilanteet	17
2	Ohjeet yleisempiä, sovellettavia vaihtoehtoja enemmän kuin yksi	42
3	Muuttuvia tilanteita, valmius joustaa, yksilöityjä ratkai- suja	67
4	Tilanteita, joissa ongelmat vaikeampi tulkita/ selvittää, vaaditaan soveltamista	92
5	Ongelmat vaativat analysointia	120
6	Edellyttää laaja-alaista johtamistehtävää tai erityisen vaativia asiantuntijatehtäviä	140

TAULUKKO 2

VASTUU (painoarvo 40 %)

		A Normaali	B Kohtalainen	C Suuri	D Erittäin suuri
1	Toiminnallinen	12	20	30	40
2	Turvallisuus	8	16	26	36
3	Asiakaspalvelu	4	12	22	30

VASTUUN ALUEET 1 - 3 HUOMIOIDAAN PISTEYTYKSESSÄ ERIKSEEN

TAULUKKO 3

TYÖOLOSUHTEET (painoarvo 15 %)

	A Normaalit	B Rasittavat	C Erittäin rasittavat
1.Sisätyö	15	23	30
2 Sisä/ulkotyö	20	28	35
3 Jatkuva ulkotyö	25	33	40

VALITAAN TAULUKOSTA PISTEET KOHDAN 1, 2 TAI 3 PERUSTEELLA

Työkohtaiset palkkaryhmät/vaativuustasot ja ohjekuukausipalkat

Työn vaativuuden arvioinnin tuloksena saatu yhteispistemäärä muunnetaan työn vaativuustasoa vastaavaksi palkkaryhmäksi seuraavan taulukon mukai- sesti:

Pisteet	Palkka- ryhmä
		1.4.2020	1.4.2021
alle 74	1	1 949,85	1 969,35
74-	2	2 012,62	2 032,75
86-	3	2 075,67	2 096,43
98-	4	2 114,64	2 135,79
110-	5	2 153,66	2 175,20
122-	6	2 192,69	2 214,62
134-	7	2 231,70	2 254,02
146-	8	2 270,74	2 293,45
158-	9	2 309,75	2 332,85
170-	10	2 348,77	2 372,26
182-	11	2 387,81	2 411,69
194-	12	2 465,82	2 490,48
206-	13	2 621,91	2 648,13
218-	14	2 738,99	2 766,38
230-	15	2 804,02	2 832,06
242-	16	2 908,08	2 937,16
254-	17	3 025,15	3 055,40

§ Henkilökohtainen osuus ‌

Henkilökohtaisen osuuden määrittämisessä arvioitavat ominaisuudet.

1. AMMATTITAITO

Osaaminen (painoarvo 2)

Henkilöllä on koulutuksen ja kokemuksen kautta saadut syvät tiedot ja taidot sekä selviytyy tehtävistään täysin itsenäisesti ilman ohjaustarvetta.

Monitaitoisuus (painoarvo 1)

Henkilö pystyy erityisen ammattitaidon tai muun yrityksessä harvemmin tarvit- tavan erityiskokemuksen avulla oman tehtäväkenttänsä ulkopuolisiin töihin.

Selviytyminen (painoarvo 1)

Henkilö selviytyy myös ennalta arvaamattomista tilapäisistä kuormitushui- puista ja muista poikkeavista tilanteista.

2. YHTEISTYÖKYKY

Viestintä (painoarvo 1)

Henkilö hankkii ja välittää työn ja työyhteisön kannalta tärkeää ja tarpeellista informaatiota.

Palvelualttius (painoarvo 2)

Henkilö on aktiivisesti halukas palvelualttiuteen tilanteiden vaatimalla tavalla myös oman tehtäväkenttänsä ulkopuolella.

3. TYÖSKENTELYTAPA

Vastuullisuus (painoarvo 1,5)

Henkilö suhtautuu työhönsä vakavasti ja huolellisesti ja on valmis työssä tar- vittavien taitojen ja kykyjen kehittämiseen.

Suhtautumistapa (painoarvo 1,5)

Henkilö noudattaa työhön kuuluvia säännöksiä ja määräyksiä sekä työyhtei- sössä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja järkevästi ja asianmukaisesti sekä huomioi toisten työt ja olosuhteet eri tilanteissa.

Oma-aloitteisuus (painoarvo 1,5)

Henkilö on oma-aloitteinen ja ryhtyy ilman eri kehotusta hänelle kuuluviin teh- täviin.

Jokainen edellä lueteltu ominaisuus arvioidaan seuraavan viisiportaisen as- teikon perusteella.

1 piste Tarvitsee kehittymistä 2 pistettä

3 pistettä Vastaa keskimääräistä tasoa 4 pistettä

5 pistettä Kiitettävä taso

Minimi pistemäärä on 11,5 pistettä ja maksimi pistemäärä 57,5 pistettä. Pisteen arvo on 0,0869 prosenttiyksikköä

Henkilökohtaisen prosentin laskukaava [Pistemäärä * 0,0869 - 1,00 = heko %] Henkilökohtainen prosentti ilmoitetaan kahden (2) desimaalin tarkkuudella.

Henkilökohtaisen osuuden määrittäminen suoritetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

− Määrittämisen suorittaa aina ao. työntekijän lähin esimies arviointilomak- keella ja saatu tulos ja määräytymisperusteet on vaadittaessa selvitet- tävä ja annettava ao. henkilölle. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada henkilökohtaisten palkanosuuksien jakautuma.

− Henkilökohtaisen osuuden määrä on 0 - 4 % arvioitavan tehtävän työ- kohtaisesta ohjekuukausipalkasta.

− Henkilökohtainen osuus määritellään viimeistään 3 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

− Henkilökohtainen osuus tarkistetaan kerran vuodessa ja aina silloin kun, työntekijän tehtäväkentässä tapahtuu oleellisia muutoksia.

§ Kokemusosuus ‌

Kokemusosuuteen lasketaan kaikki tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden alaisissa töissä hankittu kokemus, jonka lisäksi otetaan huomioon työsopi- musta solmittaessa mahdollisesti sovittu muu työkokemus.

Mikäli muu työkokemus on työsopimusta solmittaessa jäänyt huomiotta, työn- antaja voi harkita mainitun muun työkokemuksen vaikutusta tehtävän henkilö- kohtaisen osuuden määrittelyn yhteydessä, kun määrittely ensimmäisen ker- ran tehdään.

Kokemusosuus on 3 vuoden palveluksen jälkeen 3 % ja 7 vuoden palveluksen jälkeen 7 % työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta laskettuna.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata