SÄHKÖALAN TES — ENERGIA — ICT —VERKOSTO

SÄHKÖALAN TES — ENERGIA — ICT —VERKOSTO

TYÖEHTOSOPIMUS

2017 – 2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 6

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 6

1 Sopimuksen soveltamisala 6

2 Järjestäytymisvapaus 6

3 Työrauhavelvoite 6

4 Paikallinen sopiminen 7

II TYÖSUHDE 8

5 Yleiset määräykset 8

6 Varsinainen työpaikka 8

7 Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen 9

8 Irtisanomisajat 10

III TYÖAIKA 10

9 Yritysten ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen työajoista sovittaessa 10

10 Työviikko ja työvuorokausi 11

11 Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä 11

12 Työajan sijoitus 11

13 Yötyö ja liukuva työaika 12

14 Päivittäiset lepoajat 12

15 Vuorokausilepo 12

16 Viikoittainen vapaa-aika 12

17 Vapaapäivät 12

18 Keskeytymätön kolmivuorotyö 13

19 Yli- ja lisätyö 13

20 Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö 13

21 Vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla 14

22 Sunnuntaina ja juhlapäivänä tehty työ 15

23 Arkipyhäviikkojen lauantaina tehty työ 16

24 Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka 16

25 Hälytystyö 17

26 Varallaolo 17

27 Työajan lyhennys 18

28 Yleiset vuosilomamääräykset 19

29 Vuosilomapalkka 19

30 Lomaraha 20

IV TYÖKYVYTTÖMYYS 21

31 Sairaus tai tapaturma 21

32 Lakisääteiset terveystarkastukset 22

33 Muut lääkärintarkastukset 22

34 Perhevapaat 23

V PALKKAUS 24

35 Ansion määräytyminen 24

36 Tehtävän vaativuuden mukainen palkka 24

37 Henkilökohtainen palkanosa 29

38 Palkkakäsitteet 30

39 Palkkaustavat 30

40 Aikatyö 30

41 Suorituspalkkatyö 30

42 Erilliset lisät 32

43 Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio 36

44 Kuukausipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvaus 36

45 Kuukausipalkan jakaja ja peruspalkka 36

46 Kuukausipalkkaisten osa-ajan palkan laskenta 36

47 Tulos- ja voittopalkkiot 37

48 Paikallinen sopiminen 37

VI ERÄÄT KORVAUKSET 37

49 Kunnalliset tehtävät 37

50 Merkkipäivät 37

51 Kutsunnat 38

52 Reservin harjoitukset 38

53 Lähiomaisen sairaus tai kuolema 38

54 Tuntipalkkaisen työntekijän korvausperuste 38

55 Työehtosopimusneuvottelut sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kokoukset 38

VII TYÖOLOSUHTEET 39

56 Työsuojelu ja työvälineet 39

VIII YHTEISTOIMINTA 39

57 Kehittämistoiminta 39

58 Luottamusmies 40

59 Työsuojelu 41

60 Ilmoitukset 42

61 Vapautus työstä 42

62 Ansionmenetyksen korvaaminen 43

63 Muut korvaukset 43

64 Asema 44

65 Työsuhdeturva 45

66 Tiedottaminen 46

67 Henkilöstön keskinäinen toiminta 47

IX KOULUTUS 48

68 Määräysten tarkoittama koulutus 48

69 Ammatillinen koulutus 48

70 Täydennyskoulutus 48

71 Perehdyttäminen 48

72 Ammattiyhdistyskoulutus ja osallistumisoikeus 49

73 Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset 49

74 Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt 50

75 Sosiaaliset edut 50

X ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 50

76 Ulkopuolisen työvoiman käyttö 50

77 Alihankinta 51

78 Vuokratyövoima 51

XI MATKUSTAMINEN 52

79 Yleistä 52

80 Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus 52

81 Kilometrikorvaukset 53

82 Yöpymiskustannusten korvaaminen 53

83 Päivittäiset työmatkat 53

84 Komennustyöt 54

85 Työskentely ulkomailla 55

86 Muita määräyksiä 55

87 Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen 55

88 Toisin sopiminen 56

XII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 56

89 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 56

90 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen 57

91 Sopimuksen voimassaolo 57

92 Sopimuskappaleet 58

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ 59

PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT 62

PÖYTÄKIRJA VÄLIMIESOIKEUDEN PERUSTAMISESTA 63

YHTIÖITETTYJEN LIIKELAITOSTEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT 65

TYÖSOPIMUSLAKI 67

PALKKAUSJÄRJESTELMÄOPAS 113

ENERGIATEOLLISUUS RY

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA‌

Aika 13.10.2016

Paikka Energiateollisuus ry, Helsinki

Läsnä	ET	SÄHKÖLIITTO
	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxxx
	Xxxx Xxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxx
		Xxxx Xxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxx
		Xxxx Xxxxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxxxx
	PALTA	JHL
	Xxxxxx Xxxxx	Xxxxx Xxxxx-Xxxxx
	Xxx Xxxxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxxx
	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx

1. Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

2. Vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien tekemällä työehtosopimukseen tarvittavat muutokset 2.1-2.2 kohtien mukaisesti.

2.1 Työajan pidentäminen paikallisesti sopimalla

Työajan pidentämisen toteutuksesta sovitaan paikallisesti. Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työn ja työaikamuotojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Luot- tamusmies sopii työnantajan kanssa marraskuun loppuun mennessä siitä, millä tavoin työn- tekijöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopijaosapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päät- tymään kuluvan vuoden loppuessa. Samalla sovitaan ilmoitusajoista.

Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyödyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisävapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työ- aikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tun- nilla vuorokaudessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työajaksi, siir- tämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomioimalla työajan lisääminen liuku- van työajan järjestelmässä tai työaikapankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

2.2 Työajan pidentäminen muutoin kuin sopimalla

2.2.1 Ellei edellä 2.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ole sovittu työajan pidentämisestä, toteu- tetaan työajan pidennys 2.2.2-2.2.4 kohdissa määritetyillä tavoilla.

2.2.2 Säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, vuosittaista työaikaa pidennetään tekemällä 8 tuntia työtä yhtenä arkilauantaina. Loppuosa 16 tuntia to- teutetaan lisäämällä vuorokautista työaikaa kerrallaan vähintään 30 minuutilla. Vuorokauti- nen työaika voi olla tällöin enintään 10 tuntia. Työaikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuukauden jaksossa. Työnantajan on ilmoitettava pidennetyn työajan ajankoh- dasta ja sijoittamisesta seitsemän päivää aikaisemmin.

2.2.3 Muissa kuin edellä 2.2.1 kohdassa tarkoitetuissa keskeytyvissä tai jatkuvissa työaika- muodoissa työajan pidentäminen toteutetaan lisäämällä vuorokautista työaikaa kerrallaan vähintään 30 minuutilla. Vuorokautinen työaika voi olla tällöin enintään 10 tuntia. Työaikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuukauden jaksossa. Pidennetyn työajan ajankohdasta on ilmoitettava seitsemän päivää aikaisemmin.

2.2.4 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan pidentäminen toteutetaan lisäämällä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Työajan pidentäminen koskee myös työehtosopimuksesta poik- keavia työpaikoilla sovellettavia keskeytymättömän kolmivuorotyön vuosityöaikoja. Mahdolli- set olosuhdelisät maksetaan.

2.3 Ansiotaso

Työajan pidentäminen toteutetaan vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Tämä toteutetaan tuntipalkkatyössä vähentämällä lomarahasta 24 lomaKTA:n määrä. Jos tämä ei ole mahdol- lista, vastaava määrä peritään henkilön lopputilistä tai vuoden viimeisestä palkasta.

Kuukausipalkkaisille ei työajan pidennystuntien osalta makseta erillisiä lisiä eikä paikallisesti sovittuja lisiä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että edellä mainitut työajan pidentämistunnit ovat työvuoro- luettelon mukaisia säännöllisiä työtunteja eikä niiltä makseta työehtosopimuksessa tarkoitet- tua korotettua palkkaa.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työajan pidentäminen toteutuu edellä sovituin tavoin ansiotason muuttumatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta tälle estettä.

Työajan pidentämisen toteuttaminen ei edellytä työehtosopimuksen 11.3 kohdan mukaista tasoittumisjärjestelmää.

2.4. Osa-aikaiset ja osan vuodesta työsuhteessa olevat

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän osalta vuosittainen työajan pidentäminen suhteutetaan samassa suhteessa kuin osa-aikaisuus on kokoaikaisuuteen.

Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän osalta työaikaa pidennetään suhteessa tehtyyn työaikaan.

3. Siirtymäsäännöt

Uudistetaan siirtymäsäännöt noudattaen aikaisemmissa pöytäkirjoissa sovittuja menettelyta- poja koskemaan niitä Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksiä, jotka 1.2.2017 siirtyvät kunnalli- sesta työehtosopimuksesta tämän sopimuksen piiriin.

Vuosina 2007-2016 sovittuja siirtymäpöytäkirjoja noudatetaan jatkossa työehtosopimusvai- kutuksin.

4. Työelämän laatuasiat, työryhmät, selvitykset, jatkuvan neuvottelun periaate

Jatketaan työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 allekirjoituspöytäkirjan kohdan 3 mukai- sia työryhmiä siltä osin kuin ne ovat edelleen kesken.

5. Keskeytymätön kolmivuorotyö

Työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 allekirjoituspöytäkirjan 4. kohdan mukainen kes- keytymättömän kolmivuorotyön määräyksiä uudistava työryhmä jatkaa toimintaansa kunnes osapuolet yhdessä toteavat työryhmän työn päättyneen.

Allekirjoituspöytäkirjan (20.12.2011) 6.2 ja 6.3 kohdat ovat edelleen voimassa.

6. Paketoidut asiat

Sopijaosapuolten välisen työehtosopimuksen 20.12.2011 allekirjoituspöytäkirjan kohtia 10 (Erittäin likaisen työn lisä), 11 (Tunnelilisä), 12 (Ylitöiden pyöristyssääntö) ja 13 (Varallaolo) sovelletaan yrityksissä 20.12.2011 vallinneen tilanteen mukaisesti kunnes sopijaosapuolet toisin sopivat.

Työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 allekirjoituspöytäkirjan 5. kohdan mukainen pa- ketoituja asioita käsittelevä työryhmä jatkaa toimintaansa kunnes osapuolet yhdessä toteavat työryhmän työn päättyneen.

7. Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

8. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma

Todettiin, että osapuolten välillä on sovittu ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluoh- jelman jatkamisesta keskusjärjestöjen kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti.

9. Palkkausjärjestelmä

9.1 Sopijaosapuolet korostavat, että palkkausjärjestelmän toimivuuden takia henkilökohtaisia palkanosia tarkistettaessa käytetään hyväksi pätevyydenarviointien tuloksia.

9.2 Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehtävän vaativuustason nousu johtaa palkan- korotukseen, jonka suuruus määräytyy uuden tehtävän vaativuuden sekä työntekijän päte- vyyden ja työsuorituksen arvioinnin perusteella.

10. Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

11. Selviytymislauseke

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että alan työehtosopimus sisältää työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi riittävät ehdot työehtojen sopeuttamiseksi paikallisesti sopimalla siten kuin kilpailukykysopimuksessa on selviytymislausekkeesta mainittu.

12. Paikallisen sopimisen lisääminen

Paikallisen sopimisen lisäämis- ja kehittämistarpeet selvitetään työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 allekirjoituspöytäkirjan toimeksiantoja täydentäen. Samassa yhtey- dessä selvitetään tarpeet ja keinot luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehittämiseksi.

13. Joustavat työaikaratkaisut

Osapuolet jatkavat työehtosopimuksen 1.10.2014 – 31.1.2017 toimeksiantoa koskien tuotta- vuuden edistämistä tarkoituksenmukaisilla työaikajärjestelyillä ja muilla keinoilla. Tässä yh- teydessä osapuolet valmistelevat yhteisen koulutusaineiston työaikapankkien käyttöönoton tueksi työpaikoille.

14. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen

Paikallisen sopimisen ja tuottavuuden edistäminen edellyttää luottamusmiesten ja varaluot- tamusmiesten liiketaloudellisen ja tuottavuusosaamisen laaja-alaista kehittämistä.

Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään mahdollisuuksia luottamusmiesten osaamisen kehittämiseksi erityisesti yritysten talouteen liittyvistä seikoista.

Neuvoteltaessa paikallisia sopimuksia, luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle taataan riittävät toimintamahdollisuudet ja ajankäyttö.

Tarkastettu ENERGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET‌

1 Sopimuksen soveltamisala‌

1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Energiateollisuus ry:n jäsen- yritysten työntekijöiden työsuhteisiin.

1.2 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät tietoliikenne-, informaatio-, verkostoteknologia- tai näihin olennaisesti liittyvillä sekä rinnastettavilla toimialoilla.

1.3 Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, ettei tämän työehtosopimuksen soveltamispii- riin tehdä rinnakkaissopimuksia.

2 Järjestäytymisvapaus‌

2.1 Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään yhdistyk- seen ja toimia siinä. Yhdistymisvapaus määräytyy perustuslain ja työsopimuslain mukaan.

2.2. Sopijapuolet toteavat, että järjestäytymisen tarkoituksena on edistää työsuhde- asioiden hoitamista sekä työrauhan säilyttämistä, ja suhtautuvat sen vuoksi myönteisesti toisen sopijapuolen järjestäytymiseen.

3 Työrauhavelvoite‌

3.1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet näiden yhdistysten jäseniä.

3.2 Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä työehtosopimuslain tarkoittamiin työtaistelutoimenpiteisiin.

3.3 Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisen kappaleen vastaisesti toimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3.4 Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä työnantaja- ja työntekijäliitolle mahdollisuuksien mu- kaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

4 Paikallinen sopiminen‌

4.1 Sopimisen edellytykset

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhe- lua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omak- sua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaik- kansa menestyksestä.

4.2 Yrityskohtaiset tavoitteet

4.2.1 Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2.2 Kullakin työpaikalla määritellään yhteisesti tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava tarpeen mukaan uudelleen. Paikallisen sopimisen menettelytavoista ja keinoista sovitaan sen jälkeen, kun yrityskohtaiset tavoitteet ja päämäärät on yhteisesti selvitetty. Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä.

4.3 Paikallisen sopimisen menettelytavat

4.3.1 Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan lain sallimissa ra- joissa sopia paikallisesti toisin. Työntekijöitä yleisesti koskevissa asioissa paikal- linen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa. Yksittäistä työntekijää koskevasta asiasta sovitaan työnantajan ja asian- omaisen työntekijän kesken.

4.3.2 Paikallisen sopimisen kehittäminen edellyttää myös sopimisen laadun ja onnistu- misen arviointia. Osapuolten tulisikin menettelytavoista sopiessaan kiinnittää huomiota siihen, että sopimisen tuottamaa lisäarvoa tarkastellaan erilaisten pro- jektien tai kokonaisuuksien osalta jälkikäteen tai niiden aikana.

4.3.3 Paikallinen sopimus voidaan solmia joko määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kahden kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei toisin sovita. Paikallinen sopimus on sol- mittava kirjallisena, jos toinen sopijaosapuoli sitä pyytää.

4.4 Paikallisen sopimisen jälkivaikutus

4.4.1 Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulosta voidaan myös määräajaksi solmittu paikallinen sopimus irtisanoa.

4.5 Sopijaosapuolten (liittojen) sitoutuminen

Liitot sitoutuvat myötävaikuttamaan paikallisen sopimisen kehittymiseen ja tuke- vat yrityksiä / toimipaikkoja paikallisista tarpeista lähtevien ratkaisujen löytä- miseksi.

II TYÖSUHDE‌

5 Yleiset määräykset‌

5.1 Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tar- koitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään kir- jallisesti työsuhteen alkaessa. Sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti.

Työnantaja antaa pyydettäessä selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4 §), elleivät ne käy ilmi työehtosopimuksesta.

5.2 Työsuhteen alkaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle luottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun nimet ja yhteystiedot sekä tiedottaa muista tarpeellisista työ- suhteeseen liittyvistä asioista.

6 Varsinainen työpaikka‌

6.1 Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, johon työntekijä on työhön otettu tai jossa työntekijä säännöllisesti tosiasiallisesti työskentelee. Yksinomaan määrättyä työtä varten työmaalle otetun työntekijän varsinainen työpaikka on ko. työmaa. Varsinainen työpaikka sovitaan työsopimuksessa.

6.2 Varsinaisen työpaikan muuttamisesta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantajan on käynnistettävä neuvottelut varsinaisen työpaikan siirrosta mahdollisimman ajoissa. Siirrosta tehdään työnantajan edustajan ja työntekijän allekirjoittama kirjallinen sopimus, jossa on mainittu:

• uusi varsinainen työpaikka

• siirron syy

• siirron päivämäärä

• muut mahdolliset asiaan liittyvät seikat.

6.3 Mikäli siirrosta ei päästä yksimielisyyteen, se voidaan toteuttaa vain, jos siihen on lain mukaiset perusteet ja edellä mainittujen neuvottelujen päättymisestä on kulunut vähintään tämän sopimuksen edellyttämä irtisanomisaika.

6.4 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

7 Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen‌

7.1 Muutokset työn tarjoamisen edellytyksissä

Paikallisesti voidaan sopia menettelytavoista, joilla voidaan joustavasti reagoida työn tarjoamisen edellytyksissä tapahtuviin muutoksiin. Sopimisen tavoitteena on edesauttaa työntekijöiden työllistymistä ja turvata yrityksen toimintamahdolli- suuksia. Sovittavat menettelytavat voivat liittyä esimerkiksi yhteistoimintamenet- telyyn ja -aikoihin sekä tilapäisen työn tarjoamiseen lomautustilanteissa.

Kilpailutilanteesta johtuen yrityksen työt saattavat siirtyä toiselle yritykselle. Pai- kallisesti voidaan sopia myös menettelystä, jolla selvitetään irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden mahdollisuudet työllistymiseen sen yrityksen palveluk- sessa, johon työt ovat siirtyneet, jos tämä yritys tarvitsee lisää työvoimaa.

7.2 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työnteki- jästä johtuvalla tai hänen henkilöönsä liittyvällä perusteella vain työsopimuslain tarkoittamalla asiallisella ja painavalla syyllä.

7.3 Työnantaja saa purkaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työso- pimuslain tarkoittamalla erittäin painavalla syyllä.

7.4 Irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijä taloudellisella tai tuotannollisella syyllä noudatetaan työsopimuslain (5 ja 9 luvut) mukaisia menettelytapoja. Lo- mautusilmoitusaika on vähintään 14 päivää. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

7.5 Lomauttamisesta, työsuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta ilmoitetaan työn- tekijälle kirjallisesti.

7.6 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruuttaa lomautuk- sen ennen sen alkamista.

7.7 Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siir- tää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran ja enintään työn keston verran.

7.8 Mikäli tilapäistä työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, lomautuksen keskeyttä- misestä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä siten, että lomautus jat- kuu työn tekemisen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusta. Samassa yhteydessä tulee selvittää työn arvioitu kestoaika.

7.9 Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomaut- tamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä am- mattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

7.10 Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella.

7.11 Kohdan 7 työehtosopimusmääräysten soveltamisalan ulkopuolella ovat työsopi- mus-lain 1 luvun 4 §:n 4 momentissa, 7 luvun 5, 7 ja 8 §:ssä sekä 8 luvun 3 §:ssä mainitut tapaukset (koeaikapurku, liikkeen luovutus, yrityssaneeraus, työnanta- jan konkurssi ja kuolema sekä työsopimuksen purkautuminen). Näitä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

7.12 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin lukuun ottamatta kohtia 7.2, 7.3, 7,4 ja 7.5

8 Irtisanomisajat‌

8.1 Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, jollei työsuhteen päättämistilanteessa muusta sovita:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: Irtisanomisaika:

enintään yhden vuoden 14 päivää

yli vuoden, enintään 4 vuotta 1 kuukausi

yli 4 vuotta, enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta, enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

8.2 Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, jollei työsuhteen päättämistilanteessa muusta sovita:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä: Irtisanomisaika:

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

III TYÖAIKA‌

9 Yritysten ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittaminen työajoista sovitta- essa‌

Yritysten tuottavuus ja menestys sekä mahdollisuus tarjota työtä edellyttävät sitä, että työaikajärjestelyt ovat tarkoituksenmukaisia. Sovittaessa paikallisesti työai- kajärjestelyistä tulee kiinnittää huomiota mm. työn kausiluoteisuuteen, työajan si- joittamiseen työvuorokauden ja -viikon aikana, työvuorojen pituuteen sekä keski- määräisen työajan tasoittumisjaksoihin.

10 Työviikko ja työvuorokausi‌

Työviikko alkaa maanantaina sekä työvuorokausi päivätyössä säännöllisen työ- ajan alkaessa ja kaksi- sekä kolmivuorotyössä aamuvuoron alkaessa, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

11 Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä‌

11.1 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työvii- kossa, ellei työaikaa ole järjestetty keskimääräiseksi lain tai työehtosopimuksen mukaisesti.

11.2 Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enin- tään kahteentoista tuntiin. Työajan tulee enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittua samaan tuntimäärään kuin päivätyössä vastaavana ajanjaksona.

11.3 Keskimääräisessä työajassa on työtä varten laadittava ennakolta työajan tasoit- tumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään, ellei paikallisesti toisin sovita.

12 Työajan sijoitus‌

12.1 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, säännöllinen työaika sijoitetaan päivätyössä klo 6 – 18 välille.

12.2 Työnantaja laatii työvuoroluettelon, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkami- sen ja päättymisen ajankohdat sekä päivittäiset lepoajat.

12.3 Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään seitsemän päivää aiemmin. Tilapäisestä muutok- sesta ilmoitetaan viimeistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoituspäivä että muu- toksen voimaantulopäivä luetaan em. määräaikaan.

12.4 Sairaustapauksissa, hätätyötilanteessa ja muissa näihin verrattavissa tilanteissa muutos voidaan kuitenkin toimeenpanna niin nopeasti, kuin se käytännössä on mahdollista.

12.5 Kiireellisissä korjaus- ja kunnossapitotöissä sekä muissa merkitykseltään vastaa- vissa töissä voidaan työaikajärjestelyt toteuttaa 24 tunnin ennakkoilmoitusaikaa noudattaen.

12.6 Paikallisesti voidaan sopia myös em. lyhyemmistä ennakkoilmoitusajoista.

13 Yötyö ja liukuva työaika‌

Paikallisesti voidaan sopia toisin työaikalain yötyötä koskevista määräyksistä sekä liukuvan työajan liukuma-ajasta ja enimmäiskertymästä.

14 Päivittäiset lepoajat‌

14.1 Päivittäisen lepoajan (ruokatauko) pituus on yksi tunti, ellei paikallisesti ole sovittu lyhyemmästä vähintään puolen tunnin lepoajasta.

14.2 Vuorotyössä on työntekijöille annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

14.3 Työntekijällä on oikeus työvuoronsa aikana pitää työaikaan luettavat kaksi virkis- tystaukoa.

14.4 Vähintään tunnin kestävässä ylityössä työntekijällä on oikeus pitää vastaava vir- kistystauko säännöllisen työajan päätyttyä ja sitä seuraavat tauot kahden tunnin välein.

15 Vuorokausilepo‌

Työntekijälle on annettava työaikalain 29 §:n mukainen vuorokausilepo, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

16 Viikoittainen vapaa-aika‌

Mikäli työntekijälle ei työviikon aikana ole ollut mahdollisuutta antaa työaikalain mukaista viikoittaista vapaa-aikaa, korvataan sinä aikana tehty työ maksamalla tuntipalkkaiselle työntekijälle varsinaisen palkan lisäksi ao. tunneilta keskituntian- sion mukainen korvaus ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle kuukausipalkan li- säksi ao. tunneilta tuntipalkka 100 prosentilla korotettuna tai antamalla vastaava määrä palkallista vapaata viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemi- sestä. Tästä kohdasta voidaan sopia paikallisesti toisin.

17 Vapaapäivät‌

17.1 Päivätyössä joulu- ja juhannusaatot sekä lauantait ja sunnuntait ovat vapaapäi- viä. Mikäli työtä tehdään lauantaisin, on sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä maanantai.

17.2 Jos yrityksen toiminta työntekijän työn osalta jatkuu vähintään kuutena päivänä viikossa, voi sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä olla vaihtuva. Tällöinkin on pyrittävä siihen, että sunnuntain lisäksi annettava vapaapäivä on lauantai tai maanantai.

17.3 Jos yrityksen toiminta jatkuu työaikalain 33 §:n mukaisin perustein myös sunnun- taina, annetaan kaksi perättäistä vapaapäivää viikkoa kohden. Mahdolliset työ- päiviksi osuvat arkipyhät eivät sisälly tarkoitettuihin vapaapäiviin.

17.4 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

18 Keskeytymätön kolmivuorotyö‌

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskeva pöytäkirja on työehtosopimuksen liit- teenä.

19 Yli- ja lisätyö‌

19.1 Ylityönä korvataan työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi.

19.2 Osa-aikatyössä lisätyöstä maksetaan korottamaton palkka.

19.3 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä perusosana tuntipalkka (tp) mahdollisine erillisine lisineen. Korotusosa lasketaan keskituntiansiosta.

19.4 Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan ylityöstä perusosana tuntipalkka. Korotusosa lasketaan tuntipalkasta. Erilliset lisät maksetaan ylityössä korotet- tuina.

20 Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö‌

20.1 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä makse- taan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

20.2 Paikallisesti voidaan sopia ylityöstä maksettavan palkan ja korotusosan vaihta- misesta joko kokonaan tai osittain työaikaan rinnastettavaan palkalliseen vapaa- aikaan.

20.3 Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta.

20.4 Ylityössä maksetaan yhden tunnin palkka ja ylityökorotus myös alkavalta tunnilta, jos työaika ylittää täyden työtunnin vähintään 10 minuutilla. Tämä pyöristys- sääntö ei saa johtaa perusteettomaan työajan pidentämiseen. (Soveltamisen osalta ks. allekirjoituspöytäkirjan kohta 6 ja 20.12.2011 allekirjoituspöytäkirjan kohta 12)

20.5 Ylityötä korvattaessa rinnastetaan tehtyyn työaikaan työajan lyhennysvapaat riip- pumatta siitä, annetaanko ne kokonaisina päivinä tai lyhennettynä päivittäisenä työaikana, sekä muut poissaolot, joista työnantaja maksaa palkan tai ansionme- netyksenkorvauksen.

20.6 Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

21 Vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla‌

21.1 Paikallisesti sovitaan työajan pidentämisen toteutustavasta ansiotasoa muutta- matta. Paikallisella sopimuksella työaikaa pidennetään työpaikan työn ja työaika- muotojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

21.1.1 Työajan pidennystä koskevan sopimuksen tekevät luottamusmies ja työnantaja kirjallisesti marraskuun loppuun mennessä. Samalla sovitaan ilmoitusajoista. So- pimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu toistaiseksi, ellei sopija- osapuoli viimeistään syyskuun loppuun mennessä kirjallisesti irtisano sopimusta päättymään kuluvan vuoden lopussa.

Esimerkki: Työaikaa voidaan sopimalla pidentää esimerkiksi hyö- dyntämällä työajan lyhentämisvapaita, arkipyhiä, arkilauantaipäiviä, vuosiloman ylittäviä lisävapaita ja muita vastaavia. Lisäksi työaikaa voidaan pidentää jatkamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään neljällä tunnilla vuorokaudessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työajaksi, siirtämällä työaikana tapah- tuvaa koulutusta vapaa-ajalle, huomioimalla työajan lisääminen liu- kuvan työajan järjestelmässä tai työaikapankissa taikka muilla konk- reettisilla tavoilla.

21.2 Ellei työajan pidentämisestä sovita luottamusmiehen ja työnantajan kesken edellä kohdassa 21.1.1 tarkoitetulla tavalla, toteutetaan työajan pidennys 21.2.1

– 21.2.3 kohtien mukaisesti.

21.2.1 Säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, vuosit- taista työaikaa pidennetään tekemällä 8 tuntia työtä yhtenä arkilauantaina. Lop- puosa 16 tuntia toteutetaan lisäämällä vuorokautista työaikaa kerrallaan vähin- tään 30 minuutilla. Vuorokautinen työaika voi olla tällöin enintään 10 tuntia. Työ- aikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuukauden jaksossa. Työnantajan on ilmoitettava pidennetyn työajan ajankohdasta ja sijoittamisesta seitsemän päivää aikaisemmin.

21.2.2 Muissa kuin edellä 21.2.1 kohdassa tarkoitetuissa keskeytyvissä tai jatkuvissa työaikamuodoissa työajan pidentäminen toteutetaan lisäämällä vuorokautista työaikaa kerrallaan vähintään 30 minuutilla. Vuorokautinen työaika voi olla tällöin enintään 10 tuntia. Työaikaa voidaan lisätä enintään kahdeksan tuntia neljän kuu- kauden jaksossa. Pidennetyn työajan ajankohdasta on ilmoitettava seitsemän päivää aikaisemmin.

21.2.3 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työajan pidentäminen toteutetaan lisää- mällä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Työajan pidentäminen koskee myös työehtoso- pimuksesta poikkeavia työpaikoilla sovellettavia keskeytymättömän kolmivuoro- työn vuosityöaikoja. Pidennyksen ajalta kolmivuorotyöntekijälle maksetaan mah- dolliset olosuhdelisät.

21.3 Työajan pidentäminen toteutetaan edellä mainituin tavoin vuosittaista ansiotasoa muuttamatta eivätkä työehtosopimuksen määräykset muodosta sille estettä.

21.3.1 Kuukausipalkkaa ei vähennetä eikä lisätä työajan pidennyksen vuoksi. Kuukau- sipalkkaiselle ei makseta työajan pidennyksen ajalta työehtosopimuksen mukai- sia erillisiä lisiä eikä paikallisesti sovittuja lisiä.

21.3.2 Tuntipalkkaiselle maksetaan työajan pidennyksen ajalta tuntipalkka mahdollisine erillisine ja paikallisesti sovittuine lisineen. Työntekijän lomarahasta vähennetään tällöin työehtosopimuksen 29.2 kohdan mukaisesti laskettu 24:n keskituntiansion määrä. Jos lomarahasta vähentäminen ei ole mahdollista, peritään vastaava määrä työntekijän lopputilistä tai vuoden viimeisestä palkasta.

Soveltamisohje: Lomarahaa ei kuitenkaan vähennetä siltä osin, kun työajan pidennys toteutetaan esimerkiksi tekemällä työtä palkallisina vapaapäivinä.

21.4 Työajan pidentämistunnit ovat työvuoroluettelon mukaisia säännöllisiä työtunteja eikä niiltä makseta työehtosopimuksessa tarkoitettua korotettua palkkaa.

21.5 Osa-aikatyössä työntekijän vuosittainen työajan pidentäminen suhteutetaan sa- massa suhteessa kuin osa-aikaisuus on kokoaikaisuuteen. Vain osan vuotta työskentelevän työntekijän työaikaa pidennetään suhteessa tehtävään työai- kaan.

21.6 Työajan pidentämisen toteuttaminen ei edellytä työehtosopimuksen 11.3 kohdan mukaista tasoittumisjärjestelmää.

21.7 Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

22 Sunnuntaina ja juhlapäivänä tehty työ‌

22.1 Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

22.2 Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäi- vänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona ja ensimmäisenä sekä toisena joulupäi- vänä tehdystä työstä maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää mah- dollisen yli- ja sunnuntaityökorotuksen sekä hälytystyöstä maksettavan korotuk- sen.

22.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

23 Arkipyhäviikkojen lauantaina tehty työ‌

23.1 Työntekijälle maksetaan pääsiäislauantaina tai pääsiäisen tai helatorstain jälkei- senä lauantaina sekä uudenvuodenpäivää, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää ja toista joulupäivää samalla kalenteriviikolla seuraavana lauantaina tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Palkka sisältää myös mahdollisen ylityökorvauksen.

23.2 Loppiaista samalla kalenteriviikolla seuraavana lauantaina tehty työ korvataan kuten viikkoylityö, mikäli sitä ei muutoin korvata ylityönä.

23.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

24 Arkipyhäkorvaus ja itsenäisyyspäivän palkka‌

24.1 Kuukausipalkalla olevalla työntekijällä on oikeus saada arkipyhiltä ja itsenäisyys- päivältä kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

24.2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pit- käperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannus- aatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäi- vältä arkipyhäkorvauksena jäljempänä mainituin edellytyksin hänen henkilökoh- tainen aikatyö-palkkansa keskituntiansion mukaan laskettuna.

24.3 Korvaus maksetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaisilta säännöllisiltä työ- tunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviään tai työajan tasoittamispäiviään.

24.4 Keskimääräistä työaikaa tekeville työntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus työ- sopimuksessa sovitun säännöllisen vuorokautisen työajan tuntimäärän perus- teella keskituntiansion mukaisesti.

24.5 Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut työssä työ- vuoroluettelon mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on joh- tunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältä- miin palkallisiin poissaoloihin.

24.6 Itsenäisyyspäivän osalta noudatetaan lakia itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä.

24.7 Arkipyhäkorvaus maksetaan muuten arkipyhäkorvaukseen oikeutetulle työnteki- jälle myös vuosiloman ja enintään kolme kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalta sekä työ- ajan lyhennyspäivien väliin sattuvilta arkipyhiltä.

24.8 Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta.

24.9 Mikäli työntekijä on arkipyhänä työssä, arkipyhäkorvausta ei makseta.

24.10 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

25 Hälytystyö‌

25.1 Hälytystyötä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja jossa työntekijä joutuu työpaikalta jo poistuttuaan tulemaan takaisin työhön säännöllisen työai- kansa ulkopuolella ja ennen seuraavan säännöllisen työvuoron alkamista - kui- tenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa kutsun saatuaan.

25.2 Hälytystyössä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus määräytyy kutsun antamis- ajankohdan mukaan seuraavasti:

Kutsu annettu Hälytysrahan suuruus

säännöllisellä työajalla tai ennen klo 21 Kahden tunnin tuntipalkka

klo 21 - 06 Neljän tunnin palkka

25.3 Saman tunnin aikana tulleista hälytyksistä maksetaan hälytysraha vain kerran.

25.4 Mikäli kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen, maksetaan työntekijälle työ- ajalta normaalin palkan lisäksi 100 prosentin korotus, joka sisältää mahdollisen ylityökorvauksen. Korotusta maksetaan enintään seuraavan työvuoron tai yrityk- sessä käytössä olevan säännöllisen työajan alkamiseen saakka.

25.5 Lyhyemmältä kuin tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

25.6 Matkustusaika luetaan työaikaan.

25.7 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

26 Varallaolo‌

26.1 Milloin työntekijä eri sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvitta- essa kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, minkä hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntipalkasta tai vastaavasta kuukausipalkan peruspalkasta varallaoloaikaa säännölliseen työaikaan lukematta.

26.2 Paikallisesti voidaan sopia erilaisista varallaolojärjestelmistä, korvausperusteista ja varallaolokorvauksen vaihtamisesta palkalliseen työaikaan rinnastettavaan va- paaseen.

26.3 Varallaolijaan ei sovelleta hälytystyötä koskevia määräyksiä.

27 Työajan lyhennys‌

27.1 Työaikaa lyhennetään työaikamuodossa 8 tuntia vuorokaudessa / 40 tuntia vii- kossa tai keskimäärin edellinen edellyttäen, että työntekijällä on enintään 30 päi- vän vuosiloma ja että työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapy- hät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapun- päivä. Työajan lyhennyksen määrä on 100 tuntia kalenterivuodessa.

27.1.1 Jos työajan lyhennys on toteutettu lyhentämällä vuorokautista tai viikoittaista työ- aikaa, tulee näin lyhennetyn vuosityöajan vastata kohdassa 1 tarkoitettua työai- kaa.

Esimerkki: viikossa 38,25 tuntia tekevän työntekijän, jolla on vuosi- lomalain mukainen vuosiloma ilman ylimäärästä vapaata, työaikaa lyhennetään lisäksi 23 tuntia vuodessa.

27.1.2 Kohdan 27.1.1 määräystä sovelletaan niihin työntekijöihin, joiden vuosiloman pi- tuus määräytyy vuosilomalain mukaan ilman ylimääräistä vapaata.

27.2 Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään vuosilomalakiin perustumattomat vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

27.2.1 Kohdan 27.2 määräys ei koske Energiayhteisöjen työehtosopimuksen tai kunnal- lisen työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamispiirissä olleiden työntekijöiden siirty- mäsäännösten perusteella saamaa lisävapaata.

27.3 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenteri- kuukaudelta, jona työskennelleelle työntekijälle on kertynyt vähintään 17 työssä- olopäivää. Työssäolon veroiseksi luetaan päivät, joilta työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvauksen. Lisäksi työssäolon veroisiksi luetaan koh- dassa 49 tarkoitettujen kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen. Edellä kuva- tulta kalenterikuukaudelta kertyy sitä vastaava osuus vuosittaisesta työajan ly- hennyksestä.

27.4 Kertynyt vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana viimeistään seuraavan kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan ensisi- jaisesti kokonaisina työvuoroina. Paikallisesti voidaan sopia kertyneen vapaan antamisesta ja korvaamisesta toisin.

27.5 Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, vapaan antamisesta ilmoitetaan viimeistään seitsemän päivää aiemmin. Jo ilmoitetun vapaan siirtämisestä ilmoitetaan vii- meistään neljä päivää aiemmin. Sekä ilmoituspäivä että vapaan antamispäivä luetaan em. määräaikaan.

27.6 Mikäli jo ilmoitetun vapaan pitäminen estyy sellaisesta työntekijästä johtuvasta syystä, jonka ajalta työnantaja on lain tai työehtosopimuksen mukaan velvollinen korvaamaan ansionmenetyksen, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi, mikäli este ilmenee ennen vapaan alkua.

27.7 Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetyksen kor- vaus keskituntiansion mukaan, ellei kyseinen korvaus ole aiemman työehtosopi- muskäytännön mukaisesti tehdyn työajan palkassa. Kuukausipalkkainen työnte- kijä saa vapaan ajalta kuukausipalkkansa vähentämättömänä.

27.8 Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

28 Yleiset vuosilomamääräykset‌

28.1 Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti.

28.2. Paikallisesti voidaan sopia toisin vuosilomalain mukaisesta lomakaudesta.

28.3 Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalaissa tarkoitettujen lisäksi myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on ollut työsuhteen kestäessä poissa työstä:

• työajan lyhennysvapaan takia

• työnantajan järjestämään tai ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin enintään yhden kuukauden rajaan asti

• työehtosopimusneuvotteluihin tai työehtosopimuksessa sovitun työryhmän työskentelyyn osallistumisen vuoksi

• alle 10-vuotiaan lapsen sairastumisesta johtuvan poissaolon vuoksi

• työpäiviksi sattuvan työntekijän 50- tai 60-vuotispäivän vuoksi

• työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman johdosta annettavan lyhyen tilapäisen vapaan vuoksi

• palkalliseksi vapaaksi muutetun lomarahan vuoksi

• oman ammattiliiton liittokokouksen ja liittovaltuuston tai liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumisen vuoksi

• SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumisen vuoksi.

29 Vuosilomapalkka‌

29.1 Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkassa otetaan vuosilomalain mu- kaisesti huomioon jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvat lisät ja korotukset sekä kiinteät korvaukset.

29.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperus- teena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä-olon ajalta henkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksetta- vaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen keski- tuntiansionsa vuosilomalaissa tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	kerroin	Lomapäivien lukumäärä	kerroin
2	16,0	16	116,0
3	23,5	17	123,6
4	31,0	18	131,2
5	37,8	19	138,8
6	44,5	20	146,4
7	51,1	21	154,4
8	57,6	22	162,4
9	64,8	23	170,0
10	72,0	24	177,6
11	79,2	25	185,2
12	86,4	26	192,8
13	94,0	27	200,0
14	101,6	28	207,2
15	108,8	29	214,8
		30	222,4

29.3 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

29.4 Mikäli lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

29.5 Vuosilomapalkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti toisin sovita.

29.6 Lomakorvausta kuukausipalkkaiselle laskettaessa käytetään kuukausipalkan ja- kajana lukua 25.

30 Lomaraha‌

30.1 Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia vuosiloma- palkasta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomarahan määrä on 50 prosenttia summasta, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka (rahapalkka) luvulla 25 ja kertomalla lo- mapäivien lukumäärällä.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä ja puolet heti loman jälkeisenä yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti toisin sovita tai yrityksen aiemmasta käytännöstä muuta johdu.

30.2 Työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai aloittaessa va- rusmiespalveluksen maksetaan lomaraha myös lomakorvauksesta.

30.3 Paikallisesti voidaan sopia lomarahan tai sen osan antamisesta työssäolon ve- roisena palkallisena vapaana.

IV TYÖKYVYTTÖMYYS‌

31 Sairaus tai tapaturma‌

31.1 Työntekijälle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajanjakson sisältämiltä työpäiviltä tai vuorovapaapäiviltä seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka

alle kuukauden 1 viikolta

vähintään kuukauden, mutta vähemmän kuin vuoden 4 viikolta

vuoden, mutta vähemmän kuin viisi vuotta 5 viikolta

viisi vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta

31.2 Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Kuu- kausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei sairauden vuoksi vähennetä.

31.3 Työntekijän sairastuessa kesken työpäivän maksetaan sairausajan palkka myös työpäivän jäljellä olevilta tunneilta.

31.4 Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä valtuuttaa työnantajan nosta- maan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen työkyvyttömyysjakson aikana, ja että työky- vyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella.

31.5 Mikäli työntekijä on toisen työsuhteen perusteella tehdyssä työssä sattuneen ta- paturman vuoksi estynyt tekemästä tämän työehtosopimuksen piirissä olevaa työtään, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa.

31.6 Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä sekä työkyvyttömyyden arvioidusta kestosta työnantajalle.

31.7 Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä yrityksen työterveyslääkärin an- tama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän toisen lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvat kustannukset.

31.8 Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palk- kaa tai sairauspäivärahaa, hän ei ole oikeutettu uuteen edellä tarkoitettuun sai- rausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enin- tään edellä mainitulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

31.9 Jos työntekijä sairastuu komennuksen aikana, työnantaja maksaa hänelle työeh- tosopimuksen päivärahan sairausvakuutuslain karenssiajalta tai hoitaa hänen kuljetuksensa takaisin varsinaiseen työpaikkaan.

31.10 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

32 Lakisääteiset terveystarkastukset‌

32.1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä laki- sääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liitty- vissä matkoissa.

32.2 Lakisääteisten terveystarkastusten osalta maksetaan matkakorvaukset työehto- sopimuksen matkakorvauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.

32.3 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

33 Muut lääkärintarkastukset‌

33.1 Työnantaja korvaa ansionmenetyksen, jos kyseessä on sairastumis- tai tapatur- matapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

33.2 Muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa ansionmenetys korvataan, jos ai- kaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

33.3 Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja rönt- gentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairau- den hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

33.4 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka- ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

33.5 Ansionmenetyksen korvauksena maksettava palkka määräytyy sairausajan pal- kan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan.

33.6 Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

34 Perhevapaat‌

34.1 Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta, jos työsuhde on yh- täjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan ai- kana.

34.1.2 Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan säännöllisen työ- ajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

34.2 Naispuolisen työntekijän adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiyslomaan rinnastettava palkallinen loma.

34.3 Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen van- hempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.

34.4 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti kor- vaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta (1-4 päivää). Sama oikeus on myös lapsen xxxxxx- xxxxx, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Maksamisen edellytys on, että molemmat vanhemmat käyvät työssä tai toinen on estynyt hoitamasta lasta sairauden, matkan tai toisella paikkakunnalla opiskelun vuoksi taikka kyseessä on yksinhuoltaja.

34.5 Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvussa tarkoitettua erityishoitorahaan oikeuttavaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sovit- tuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

V PALKKAUS‌

35 Ansion määräytyminen‌

35.1 Työntekijän palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta, päte- vyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista erillisistä lisistä.

35.2 Vaativuusluokitusta ja sen perusteella määräytyvää palkkaa sovelletaan myös oppisopimusoppilaisiin, mutta ei harjoittelijoihin ja kesätyöntekijöihin, elleivät he jo ole valmistuneet ammattiin ja työskentele koulutuksensa mukaisissa tehtä- vissä.

36 Tehtävän vaativuuden mukainen palkka‌

36.1 Tehtävän vaativuus arvioidaan työntekijöiden vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen. Vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti:

Vaativuustaso	Pisteet
1	135 - 155
2	160 - 185
3	190 - 215
4	220 - 245
5	250 - 275
6	280 - 305
7	310 - 335
8	340 - 360

36.2 Vaativuus arvioidaan kirjallisten tehtäväkuvausten perusteella. Tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja työntekijän välisenä yhteistyönä vii- meistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjär- jestelmän mukaisesti.

36.3 Työntekijän ollessa eri mieltä tehtävän vaativuudesta voi hän saattaa asian työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet. Arvioinnin tulosta ei voida saattaa välimiesoikeuden eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

36.4 Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden tehtäväkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutok- sesta. Mahdollinen korotus työntekijän palkassa toteutetaan kuitenkin tehtävä- muutoksesta lukien.

36.5 Vaativuudenarviointijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan työnantajan ja työnte- kijöiden edustajien kesken tarvittaessa vuosittain.

36.6. Tehtävän vaativuuden mukaiset palkat ovat 1.8.2016 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:

Vaativuustaso	€/t	€/kk
1	10,12	1760
2	11,03	1919
3	11,97	2081
4	12,88	2238
5	13,76	2394
6	14,70	2556
7	15,60	2714
8	16,52	2873

36.7 Yrityksen palvelukseen tulevalle uudelle työntekijälle voidaan maksaa enintään neljän kuukauden pituiselta ajalta palkkaa, joka on 85 prosenttia ao. vaativuusta- son mukaisesta palkasta. Edellytyksenä on, että työtehtävä on arvioitu aiemmin vaativuudenarviointijärjestelmää käyttäen.

36.8 Yleiskorotusten yhteydessä tehtävän vaativuuden mukaisia palkkoja korotetaan yleiskorotusprosentin määrällä.

36.9 Jos korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely liittyy olennaisena osana teh- tävään, otetaan se huomioon tehtävän vaativuuden arvioinnissa eikä makseta erillistä mastolisää.

36.10 Paikallisesti sovitaan, maksetaanko luokkahitsaajan pätevyydestä työehtosopi- muksen mukainen erillinen lisä vai otetaanko tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon tehtävän edellyttämä hitsaustaito.

36.11 Kärkimiehenä toimiminen otetaan huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa tai maksamalla siitä erillinen lisä.

36.12 Jos työntekijän tehtäviin kuuluu antaa työnopastusta etukäteen laaditun ohjelman mukaisesti oppisopimusoppilaille tai työssäoppimisjaksolla oleville toisen asteen ammatillisten oppilaitosten oppilaille, otetaan tämä huomioon tehtävän vaati- vuutta arvioitaessa.

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Yritys:                                                 Työtehtävä:                      Arviointipäivä:          

A	TYÖTEHTÄVIEN EDELLYTTÄMÄ OSAAMINEN	A1, TEHTÄVIEN MERKITYS TULOKSEEN / TOIMINTAAN
	Tasot	Rajallinen		Merkittävä		Laaja
	TASO 1 Tehtävä muodostuu muutamasta samankaltaisesta työstä	75	85	100	110
	TASO 2 Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaamisalueen töistä	100	110	125	135
	TASO 3 Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on vaativa erityistehtävä			150	160	175	185
	TASO 4 Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä			175	185	200	210
B	VAADITTAVA AMMATTIKOKEMUS	Tehtävien edellyttämä ammattikokemus
		Enintään vuoden		1 – 5 vuotta		yli 5 vuotta
		20		35		50
C	RASITTAVUUS Näillä tarkoitetaan niitä työhön toistuvasti liittyviä erityistekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskau- desta, yksitoikkoisuudesta ja sidonnaisuudesta	Työn rasittavuus on tavanomainen		Työ on tavanomais- ta rasittavampaa		Työ on erittäin rasittavaa
		20		35		50
D	VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS Tällä mitataan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin vaikuttamisen vaati- vuutta	Rajallinen		Merkittävä		Laaja
		20		35		50

Luokitustulos:   pistettä

Ko. työtehtävässä oleva henkilö:   

Luokituksessa otettu huomioon:

Korkeissa mastoissa tai pylväissä työskentely Luokkahitsaajan pätevyys

Kärkimiehenä toimiminen

Työnopastus

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

A TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUS, TARVITTAVA OSAAMINEN
Taso 1 • Tehtävä muodostuu muutamasta saman- kaltaisesta työstä • Selkeät ohjeet ohjaavat työtä • Tehtävä ei edellytä ammattikoulutustasoi- sia tietoja • Tehtävän sisältö ja yksittäiset työt ovat opittavissa lyhyen ammatillisen opastuk- sen avulla	Taso 3 • Tehtävä muodostuu vähintään kahden osaamisalueen töistä tai on vaativa eri- tyistehtävä • Tehtävälle on tyypillistä ohjauksen yleis- luonteisuus • Esimiehen kanssa sovitut tavoitteet ja yh- tiön toimintaperiaatteet ohjaavat toimintaa • Tehtävä edellyttää aina alan ammattikou- lun tietojen hallintaa • Tehtävä edellyttää perusteellista tunte- musta ko. verkosta, laitteistosta tai pro- sessista
Taso 2 • Tehtävä muodostuu yleensä yhden osaa- misalueen töistä • Työnantajan yleiset ohjeet sekä vakiintu- neet toimintatavat ohjaavat työtä • Tehtävä edellyttää yleensä ammattikoulun tietojen hallintaa • Tehtävä edellyttää tuntemusta ko. tehtä- väalueen verkosta, laitteistoista tai pro- sesseista	Taso 4 • Tehtävä muodostuu vähintään kahdesta tason 3 tehtävästä tai on erittäin vaativa erityistehtävä • Asetetut tavoitteet ja toimintatavat ohjaa- vat toimintaa enemmän kuin ohjeet • Työntekijä päättää yleensä itse työjärjes- telyistä. Työ sisältää usein suunnittelua, vuorovaikutusta ja luovaa harkintaa • Tehtävä edellyttää alan ammattikoulua laajempien tietojen hallintaa • Tehtävä edellyttää laajaa tuntemusta yri- tyksen verkosta, laitteistoista tai proses- seista

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTIMALLI

Vaativuustekijöiden selitykset

A1 TYÖTEHTÄVIEN VAIKUTUS TOIMINTAAN	D VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS
1 Rajallinen • Ratkaisutuloksella tai –ajalla on vain vä- hän merkitystä muiden työhön • Tehtävien vaikutus kohdistuu pääasiassa oman tai suppean työryhmän työn tulok- seen	1 Rajallinen • Yhteydet ovat tavanomaisia ja edellyttä- vät vuorovaikutusta lähipiirissä
2 Merkittävä • Tehtävä vaatii jonkin verran uusien ideoi- den kehittämistä • Tehtävän vaikutus kohdistuu pääasiassa toiminnon osa-alueen tuloksiin	2 Merkittävä • Tehtävä edellyttää lähinnä sisäistä yhtey- denpitoa asiantuntijatasolla pääasiassa omassa toiminnossa
3 Laaja • Ratkaisut joudutaan tekemään usein yh- distelemällä teoreettista tietoa, koke- musta ja vakiintuneita toimintatapoja • Tehtävän vaikutus kohdistuu selkeästi koko toiminnon tuloksiin	3 Laaja • Tehtävä edellyttää merkittävästi oma- aloitteista yhteydenpitoa asiakkaisiin, asi- antuntijoihin ja vaativiin sidosryhmiin
C RASITTAVUUS
1 Työn rasittavuus on tavanomainen • Työn fyysinen rasitus on normaali eikä siinä esiinny erityistä henkistä kuormi- tusta
2 Työ on tavanomaista rasittavampi • Työssä esiintyy keskiraskasta ponnis- tusta vaativia osia tai työ on kevyttä, mutta siinä esiintyy jonkin verran hen- kistä kuormitusta
3 Työ on erittäin rasittavaa • Työ vaatii jatkuvaa keskiraskasta ponnis- tusta tai lyhytaikaisia, toistuvia raskaita ponnistuksia tai työn henkinen kuormitus on huomattava

37 Henkilökohtainen palkanosa‌

37.1 Työntekijän pätevyyttä ja työsuoritusta arvioitaessa otetaan huomioon ne henki- lökohtaiset ominaisuudet, joilla on merkitystä kyseisen tehtävän hoitamiselle. Ar- viointi tapahtuu yrityksen toimintaa ja tavoitteita sekä henkilöstön kehittymistä tu- kevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioitavia tekijöitä ovat ainakin työn määrä, työn laatu ja yhteistyökyky. Näiden lisäksi järjestelmä voi sisältää yrityksen har- kinnan mukaan muita edellä olevia tavoitteita tukevia tekijöitä. Arvioinnin tulosta käsitellään työntekijän ja hänen esimiehensä kesken tarvittaessa, kuitenkin vä- hintään vuosittain.

37.2 Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 5 vuotta, on henkilökohtaisen palkan- osan oltava vähintään 3 % tehtävän vaativuuden mukaisesta palkasta.

37.3 Mikäli työntekijä on oikeutettu kohdan 42.1.1 mukaiseen ammattitutkintolisään, muodostaa se henkilökohtaisen palkan osuuden, joka ei sisälly kohdan 37.2 mu- kaiseen vähimmäisosuuteen.

37.4 Esimerkki yksinkertaisesta pätevyydenarviointijärjestelmästä:

Oppimistaso Perustaso Tavoitetaso

Tekijät
Työn määrä		x
Työn laatu	x	o
Yhteistyökyky		x	o
Yrityskohtainen tekijä 1			x
Yrityskohtainen tekijä 2		x
Yrityskohtainen tekijä 3	x	o
x = henkilön arvioinnin tulos o = tavoite seuraavalle kaudelle

Oppimistaso = Tehtävän edellyttämää tasoa ei ole vielä saavutettu Perustaso = Tehtävän edellyttämä taso

Tavoitetaso = Tehtävän edellyttämä hyvä taso

38 Palkkakäsitteet‌

Käsite Selitys

Vaativuuden mukainen palkka (VMP) Tehtävän vaativuustason mukainen palkka

Henkilökohtainen palkanosa (HPO)

Henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella

maksettava palkanosa (sisältää ammattitutkintolisän)

Tuntipalkka (TP)	Vaativuuden	mukainen palkka	+	henkilökohtainen
Kuukausipalkka (KP)	palkanosa

Tuntiansio (TA) Kuukausiansio (KA)

Tuntipalkka + erilliset lisät Kuukausipalkka + erilliset lisät

Keskituntiansio (KTA) Tietyltä ajalta laskettu keskimääräinen tuntiansio

Peruspalkka

Kuukausipalkkaiselle tuntia kohden maksettava palkka, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen kuukausipalkan jakajalla

39 Palkkaustavat‌

Palkkaustavat ovat aikapalkka ja suorituspalkka. Työstä käytetään vastaavasti nimityksiä aikatyö ja suorituspalkkatyö.

40 Aikatyö‌

Aikatyössä maksetaan työntekijälle palkkamääräysten mukainen tuntipalkka mahdollisine erillisine lisineen.

41 Suorituspalkkatyö‌

41.1 Paikallisesti voidaan sopia työn tekemisestä urakkapalkka- tai muuna suoritus- palkkatyönä.

41.2 Töissä, joissa suoran urakan soveltaminen on vaikeaa, työnantaja ja työntekijä voivat sopia muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä. Niiden suhteen noudate- taan soveltuvin osin urakkatyötä koskevia määräyksiä.

41.3 Suorituspalkkaan ei saa sisällyttää kohdassa 42 mainittuja erikoislisiä, vaan ne maksetaan erillisinä.

41.4 Urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että urakkapalkka nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vaativuuden mukaista palkkaa 30 % korkeammaksi ja kasvaa työsaavutuksen lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

41.5 Vaativuuden mukaisen palkan ylittävää urakkapalkan osaa kutsutaan urakkavoi- toksi.

41.6 Urakkatyössä on tuntipalkka +15 % taattu. Em. takuu ei kuitenkaan koske ta- pauksia, joissa työntekijä/työryhmä ei toistuvasti ole saavuttanut urakkatakuun mukaista urakkavoittoa, vaikka työolosuhteet ovat olleet normaalit eikä muita- kaan työn järjestelyistä tai urakan hinnoittelusta johtuvia haittoja ole esiintynyt.

41.7 Urakkatyössä on yleensä pyrittävä siihen, että urakkahinta pidetään ennallaan siihen vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

41.8 Jos työnantaja tai työntekijä ei ole työn harvinaisuuden, uutuuden tai ajan puut- teen takia pystynyt arvioimaan urakkahintaa oikein eikä työntekijä tästä johtuen ole normaalilla urakkatyövauhdilla saavuttanut 30 %:n urakkavoittoa, tai jos sa- moista syistä on syntynyt ylihintaa, voidaan urakkahinta tarkistaa.

41.9 Ellei urakkahinnasta päästä yksimielisyyteen paikallisissa neuvotteluissa, kysy- mys alistetaan liittojen ratkaistavaksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Liittojen ratkaisu sitoo molempia osapuolia. Urakkatyövauhtia ei tule tämän perusteella hidastaa.

41.10 Urakkatyöstä, josta ei ole laadittu kiinteää urakkahinnastoa, sovitaan ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste ja välttämättömiä tieto- ja laskentaperusteista. Urakat on pyrittävä jakamaan mahdollisimman lyhyi- hin jaksoihin.

41.11 Urakkahintaan sisältyvät työt on määriteltävä etukäteen. Kaikki muutoksista ai- heutuneet lisätyöt sekä tarveaineiden varastosta otto, palautus ja kuljetus on kor- vattava erikseen.

41.12 Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa tuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Yllä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa vain, jos kaikki urakkaan osallistuneet työntekijät siitä keskenään sopivat.

41.13 Suoritettaessa yhteisurakan jakamista urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kesken ei ammattitutkintolisiä lasketa tuntipalkkoihin sisältyviksi, vaan ne makse- taan erillisinä urakan ulkopuolella.

41.14 Mikäli yrityksen työntekijät työskentelevät sellaisissa tehtävissä, joihin tämän työ- ehtosopimuksen suorituspalkkausta koskevat säännökset eivät sovellu, sovitaan muunlaisten suorituspalkkaustapojen käytöstä paikallisesti.

41.15 Paikallisesti voidaan myös sopia, että uudisrakennuksissa tehtävissä sisäasen- nustöissä noudatetaan sähköasennusalan urakkahinnoittelua.

42 Erilliset lisät‌

42.1 Ammattitutkintolisät

42.1.1 Ammattitutkintolisä maksetaan työntekijälle, joka on hyväksyttävästi suorittanut opetushallituksen vahvistaman tai valvoman ammattitutkinnon tai erikoisammat- titutkinnon ja toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Hyväksyttävästi suorite- tusta työteknikon tutkinnosta maksetaan erikoisammattitutkintolisä sillä edellytyk- sellä, että henkilö toimii tutkinnon mukaisessa tehtävässä. Lisää maksetaan yh- destä tutkinnosta.

42.1.2 Lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärää ensiksi seu- raavan palkanmaksukauden alusta lukien.

42.1.3 Työnantaja varaa työntekijälle mahdollisuuden osallistua kohdassa ”ammattitut- kintolisä” mainittuihin tutkintoihin.

42.1.4 Työntekijälle korvataan ammattitutkintojen suorittamistilaisuuteen osallistumi- sesta aiheutunut ansionmenetys ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on etukäteen sopinut osallistumisesta työnantajan kanssa ja tuo selvi- tyksen tutkinnossa saavuttamastaan tuloksesta. Edellä mainitut korvaukset suo- ritetaan yhden kerran tutkinnon tietopuolista koetta ja yhden kerran työkoetta kohti. Tutkinnon uusimiseen varataan työntekijälle mahdollisuus osallistua, kui- tenkin ilman edellä mainittuja korvauksia.

42.2 Erittäin likaisen työn lisä

42.2.1 Erittäin likaisen työn lisää maksetaan työstä, joka selvästi erottuu kulloinkin kysy- myksessä olevan alan likaisista töistä ja jossa työnantajan antama suojavaatetus ei anna riittävää suojaa. (Kohdat 42.2.2 – 42.2.4.)

42.2.2 Erittäin likaiseksi katsotaan työ, joka voidaan likaisuudeltaan rinnastaa seuraaviin töihin (rajattu soveltaminen koskien luettelon kolmea alimmaista kohtaa, ks. alle- kirjoituspöytäkirja 20.12.2011 kohta 10):

• Kreosoottivaihe pylväiden kyllästyksessä

• Työskentely märissä kreosoottipylväissä

• Pylväiden raappaus ja maalaus

• Höyrykattiloiden sisäpuolinen korjaus

• Hiili- ja koksivarastoissa tehtävät työt

• Muuntajien ja öljykatkaisijoiden öljyn vaihto

• Sähkökoneiden harjalaitteiden huolto ja korjaus

• Tulipalopaikalla palon jälkeen tehtävät työt

• Vanhojen massa- tai mineraalivillaeristeisten putkien ja venttiilien korjaus

• Eläinsuojissa tehtävät asennus- ja huoltotyöt

• Kaapelikaivoissa, lämpö- tai kaapelikanavissa, vetisissä kaapeliojissa sekä valimoissa suoritettava työ

• Maakuopissa suoritettava kaapelinjatkaminen ja korjaaminen

• Varavoimalaitteiden varavoimakoneiden öljynvaihto.

42.2.3 Erittäin likaisen työn lisänä maksetaan korotettuna, kun työskennellään:

• höyryvoimalaitosten kattiloissa savukaasulämmönvaihtimien ja sähkösuodat- timien sekä rikinpoistolaitteiden sisällä (ei koske rakenteilla olevia eikä erik- seen puhdistettuja)

• vesivoimalaitosten vesiteissä ja pohjavesikaivoissa

• lämpövoimalaitosten jäähdytysvesitunneleiden ollessa tyhjänä niiden täys- puhdistustöissä

• turvevoimalaitoksissa turpeen vastaanottoon liittyvässä näytteenottotyössä ja turvekuljettimien tukkeumien poistotyössä

• Lifac -rikinpoistojärjestelmän lopputuotteen käsittelylaitteiston huolto- ja kor- jaustyössä, kun laitteistoa joudutaan avaamaan

• rasvakaapelin jatkamistyössä.

42.2.4 Erittäin likaisen työn lisä maksetaan aina vähintään neljältä tunnilta.

42.2.5 Työtuntikohtainen lisä voidaan korvata kiinteällä keskimääräisellä lisällä.

42.2.6 Paikallisesti sopien voidaan erittäin likaisiksi katsottavista töistä laatia yritys- tai toimipaikkakohtaisia luetteloita.

42.3 Lämpölisä

42.3.1 Jos ilman lämpötila sisätiloissa työskenneltäessä ylittää työpaikalla +37o C mak- setaan lämpölisää.

42.3.2 Jos ilman lämpötila höyryvoimalaitosten sisätiloissa työskenneltäessä on työpai- kalla vähintään +70oC, maksetaan edellisen kohdan lämpölisä kolminkertaisena.

42.4 Mastolisä

42.4.1 Työskenneltäessä mastoissa tai pylväissä maanpinnan tasosta laskien yli 25 m:n korkeudessa eikä tätä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa, maksetaan tältä ajalta mastolisää jäljempänä olevan taulukon mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

42.4.2 Työskenneltäessä katoilla sijaitsevissa mastoissa sovitaan korkeuslisän maksa- misesta kussakin tapauksessa erikseen.

42.4.3 Työskenneltäessä em. pylväissä tai mastoissa ei näiden lisien lisäksi makseta muita erillisiä olosuhdelisiä.

42.5 Vuorotyölisä sekä ilta- ja yötyölisä

42.5.1 Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan työntekijälle erillistä lisää.

42.5.2 Vuorotyössä maksettava lisä katsotaan myös täytetyksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroille muullakin tavoin jaettuna yhteensä nousee tässä sovittuihin euromääriin.

42.5.3 Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hälytysluontoista ja jota tehdään yrityksessä käytännössä olevasta yksivuoroisen päivätyön työajasta poikkeavana työaikana (ilta- ja yötyö), maksetaan niiltä tunneilta, jolloin työ suoritetaan, erillistä lisää seu- raavasti:

Iltatyölisä

Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello 18.00 ja kello 22.00 välisenä aikana, maksetaan iltavuorolisää.

Yötyölisä

Niiltä työtunneilta, jotka suoritetaan kello 22.00–6.00 välisenä aikana, maksetaan yövuorolisää.

42.6 Luokkahitsaajan lisä

42.6.1 Jos paikallisesti on sovittu luokkahitsaajan lisän maksamisesta erillisenä lisänä, maksetaan lisää hitsaajalle, jolta työnantaja edellyttää 4, 5 tai B vaativuusluokan hitsaustaitoa työnantajan määrittelemällä hitsausmenetelmällä ja jolla on päte- vyys ko. menetelmän käyttöön. Pätevyys tulee osoittaa voimassa olevalla, työhön vaadittavalla, standardin mukaisella tutkinnolla.

42.6.2 Luokkahitsaajan lisää maksetaan edellyttäen, että tutkinnon tarpeellisuudesta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa. Lisän maksaminen alkaa tutkinnon hyväk- symispäivää seuraavan palkanmaksukauden alusta ja lisän maksaminen päättyy tutkinnon voimassaolon päättyessä.

42.6.3 Työntekijälle korvataan tutkinnon suorittamistilaisuuteen osallistumisesta aiheu- tunut ansion menetys ja suoranaiset kustannukset. Korvaukset maksetaan vain hyväksytystä suorituksesta.

42.7 Kärkimieslisä

42.7.1 Mikäli kärkimiehenä toimimista ei ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvi- oitaessa, maksetaan työryhmään määrätylle kärkimiehelle, joka järjestää ja ohjaa ryhmän työt sekä vastaa niistä, kärkimieslisää. Kärkimies valvoo työntekijäin edustajana myös työryhmänsä työterveys- ja työturvallisuusolosuhteita.

42.7.2 Lisän maksaminen alkaa kärkimiestehtävän alkaessa ja päättyy työnantajan il- moittaessa kärkimiestehtävän päättyneen. Lisän suuruus riippuu työryhmässä olevien työntekijöiden ja työkoneen käyttäjien lukumäärästä.

42.8 Tunnelilisä

(Rajattu soveltaminen, ks. allekirjoituspöytäkirja 20.12.2011 kohta 11)

Työntekijälle, joka jatkuvasti työskentelee maanalaisissa kalliotunneleissa tai muissa niihin verrattavissa maanalaisissa laitesuojissa vähintään 6 tuntia päi- vässä ja vähintään 12 päivänä kalenterikuukaudessa, maksetaan kuukausikoh- taista tunnelilisää.

Jos asianomaisen tehtävät muuttuvat niin, että hän ei enää työskentele edellä mainituissa olosuhteissa, lisä poistetaan.

42.9 Yhdistelmälisä

42.9.1 Paikallisesti sopien voidaan työehtosopimuksen kohtien 42.1 – 42.8 erillisiä lisiä korvata keskimääräisellä lisällä, jonka määrittelyssä otetaan huomioon korvatta- vat lisät ja se, missä määrin työntekijä työskentelee ko. olosuhteissa. Keskimää- räinen lisä maksetaan tehtyä työtuntia kohti.

42.9.2 Kun mainitun keskimääräisen lisän maksamisen perusteet muuttuvat, määritel- lään lisän suuruus uudelleen tai sen maksaminen lopetetaan.

42.10 Erilliset lisät

1.8.2016

	€/h	€/kk
Ammattitutkintolisät
Ammattitutkinto	0,73	126
Erikoisammattitutkinto tai ylempi ammattitutkinto	1,37	236,01
Erittäin likaisen työn lisä	0,46
Korotettu	1,02
Kärkimieslisä, työryhmän koko
2	0,39
3-6	0,69
7 -	1,13
Lämpölisä Mastolisä	0,47
Yli 25m ja enintään 30m	1,85
Yli 30m ja enintään 70m	5,05
Yli 70m ja enintään 130m	6,04
Yli 130m	6,82
Luokkahitsaajan lisä Vuorotyölisä	0,47
Iltavuoro	1,94
Yövuoro	3,71
Tunnelilisä		104,99

43 Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio‌

43.1 Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kolmen edellisen kuukau- den aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta yli- ja sunnuntaityölisiä jaetaan hänen samana ajanjaksona tekemiensä työtuntien kokonaismäärällä.

43.2 Laskenta ajanjakso alkaa ja päättyy palkanmaksukausien mukaan.

43.3 Milloin keskituntiansio on tuntipalkkaa pienempi, maksetaan keskituntiansioon perustuva palkka kuitenkin tuntipalkan mukaan.

43.4 Pitkäaikaisesta, useammalle kuin yhdelle tilikaudelle jakaantuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa ko. tilikausien kesken tehtyjen työtuntien suhteessa.

43.5 Tuntipalkkaisen työntekijän kohtien 20.1, 22.1, 22.2, 23.1, 23.2 ja 25.4 mukaisten ylityön, sunnuntaina ja juhlapäivänä tehdyn työn, arkipyhäviikkojen lauantaina tehdyn työn ja hälytystyönä tehdyn työn korotusosat lasketaan keskituntiansion mukaan.

44 Kuukausipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvaus‌

Korvattaessa kuukausipalkkaiselle ansionmenetystä maksetaan palkka sen suu- ruisena, kuin hän työssä ollessaan säännöllisenä työaikana olisi ansainnut. (= Sairausajan palkka, poissaolo lapsen sairauden takia, palkka äitiysvapaan ja isyysvapaan ajalta, koulutus.)

45 Kuukausipalkan jakaja ja peruspalkka‌

Laskettaessa kuukausipalkkaiselle työntekijälle kohtien 20.1, 22.1, 22.2, 23.1,

23.2 ja 25.4 mukaisen ylityön, sunnuntaina ja juhlapäivänä tehdyn työn, arkipy- häviikkojen lauantaina tehdyn työn ja hälytystyönä tehdyn työn palkkaa lasketaan peruspalkka jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tai 38,25 tuntia viikossa ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasialli- sesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

46 Kuukausipalkkaisten osa-ajan palkan laskenta‌

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan tunnilta makset- tava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä.

47 Tulos- ja voittopalkkiot‌

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tu- lospalkkioilla, jonka perusteet ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuotta- vuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen, ja voittopalkkiolla, jotka olennaisilta osiltaan perustuvat taloudelliseen tulokseen kuten liikevaihtoon, käyttökattee- seen ja liiketulokseen.

Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettaminen kä- sitellään yhteistoimintamenettelyssä. Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerän osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia Eläketurvakeskuksen ohjeita.

Tulos- ja voittopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työntekijöiden vuosilo- mapalkkaa ja vuosilomakorvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopi- muksen mukaan määrättyjä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voitto- palkkioihin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

48 Paikallinen sopiminen‌

Paikallisesti voidaan tämän luvun (V palkkaus) määräyksistä sopia toisin.

VI ERÄÄT KORVAUKSET‌

49 Kunnalliset tehtävät‌

49.1 Työnantaja korvaa kunnanvaltuuston tai hallituksen sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmenetyksen siten, että työnte- kijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täy- det palkkaedut.

49.2 Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvi- tyksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

50 Merkkipäivät‌

Työntekijällä, jonka työsuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään kolme kuu- kautta, on oikeus 50- tai 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vas- taava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

51 Kutsunnat‌

51.1 Työnantaja maksaa työntekijälle varusmiespalveluksen edellyttämältä kutsunta- päivältä 8 tunnin palkan. Jos työntekijä ehtii kutsuntapäivänään myös olla työssä, maksetaan hänelle työskentelyajaltaan lisäksi tavanmukainen palkka.

51.2 Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan an- sionmenetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tar- kastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

52 Reservin harjoitukset‌

Työnantaja korvaa reservin harjoituksiin osallistuvalle ja reserviläisenä väes- tösuojelukoulutukseen kutsutulle työntekijälle säännöllisen työajan ansionmene- tyksen siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täy- det palkkaedut.

53 Lähiomaisen sairaus tai kuolema‌

Työntekijän vanhempien, puolison tai lasten kuolema sekä vanhempien tai puo- lison äkillinen vakava sairaus oikeuttaa hänet palkalliseen vapaapäivään.

54 Tuntipalkkaisen työntekijän korvausperuste‌

Tuntipalkkaiselle työntekijälle lasketaan kohdissa 49 – 53 tarkoitetut korvaukset keskituntiansion mukaan.

55 Työehtosopimusneuvottelut sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen ko- koukset‌

Työntekijällä on oikeus osallistua liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja työehtosopimuksessa sovittujen työryhmien kokouksiin. Lisäksi työntekijällä on oikeus osallistua oman ammattiliittonsa sekä keskusjärjestönsä hallituksen, val- tuuston / edustajiston sekä vastaavien hallintoelinten kokouksiin, joissa käsitel- lään työehtosopimusasioita. Näitä päiviä ei lasketa poissaolopäiviksi työajan ly- hennystä määriteltäessä ja ne rinnastetaan säännöllisen työajan osalta työaikaan ylityökorvauksia laskettaessa.

Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei vähennetä hänen osallistuessaan oman am-mattiliittonsa tai keskusjärjestönsä hallituksen, valtuuston / edustajiston kokoukseen. Tässä kappaleessa tarkoitettujen kokousten osalta tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus säännöllisen työajan mukaisilta työtunneilta.

VII TYÖOLOSUHTEET‌

56 Työsuojelu ja työvälineet‌

56.1 Työsuojelun varmistamiseksi otetaan työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla huomioon tarvittavat työsuojelutoimenpiteet työn suunnittelussa, sen valmiste- lussa ja työn johdossa sekä työn suorittamisessa. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin varmuustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty, ei ole pidettävä työstä kieltäytymisenä.

56.2 Mikäli yksin tehtävässä työssä esiintyy haitallisen yksintyöskentelyn tunnuspiir- teitä, on työsuojelutoimenpiteisiin ja työn turvallisen suorittamisen edellytyksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksin työskentelevä työntekijä on varustettava tarpeellisilla viestivälineillä silloin, kun muita viestiyhteyksiä ei ole käytettävissä esim., koska seutu on asumaton. Työntekijää ei saa lähettää yksinään asumat- tomalle seudulle lukuun ottamatta valoisana aikana tapahtuvaa maasta käsin suoritettavaa työtä, jota voidaan työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen suo- rittaa turvallisesti yksin.

56.3 Työntekijän on tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai sopi- musten nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tar- peellista varovaisuutta.

56.4 Työsuhteessa oleville työntekijöille annetaan tarvittaessa omaksi tai käyttöön asi- anmukaiset työkäsineet sekä työskentelyolosuhteista riippuen asianmukainen suojavaatetus (esim. suojapuku, kumisaappaat, lämpöväliasu, lämpösuojapuku, sadevaatetus, valokaarivaarallisiin sähkötöihin hyväksytty suojavaate ja turvajal- kineet).

VIII YHTEISTOIMINTA‌

57 Kehittämistoiminta‌

57.1 Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mu- kaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työ- tehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

57.2 Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisäl- lön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

57.3 Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotan- toa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tun- nusluvuista sovitaan paikallisesti.

58 Luottamusmies‌

Yleistä

Luottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimuksen allekirjoittaneiden ammatti- liittojen ammattiosastoihin järjestäytyneiden työntekijöiden valitsemaa pääluotta- musmiestä, konsernin neuvottelevaa luottamusmiestä, alueellista pääluottamus- miestä ja yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittua luottamusmiestä sekä heidän varamiehiään silloin, kun he toimivat pääluottamus- miehen tai luottamusmiehen sijaisina.

Valitseminen

58.1 Pääluottamusmies

Työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan pääluottamusmies ja hänelle vara- mies.

58.2 Alueellinen pääluottamusmies

Yrityksen toimiessa valtakunnallisesti laajalla alueella voidaan paikallisesti sopia, että edellä mainitun pääluottamusmiehen sijaan valitaan alueellisesti tarkoituk- senmukaisissa kokonaisuuksissa toimivia pääluottamusmiehiä ja heille varamie- hiä.

58.3 Työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmies

Työntekijöiden esityksestä sovitaan paikallisesti yrityksen/toimipaikan osastolle tai sitä vastaavaan yksikköön valittavasta luottamusmiehestä ja hänen varamie- hestään.

58.4 Konsernin neuvotteleva luottamusmies

Paikallisesti voidaan sopia konsernin neuvottelevan luottamusmiehen ja hänen varamiehensä valinnasta.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia, että konsernin neuvotteleva luottamusmies toi- mii joidenkin tai kaikkien kyseisen konsernin yhtiöiden pääluottamusmiehenä.

58.5 Toimialueet

Luottamusmiehistä sovittaessa on heidän toimialueensa oltava tarkoituksenmu- kainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaista asioiden käsittelyä.

Soveltamisohje: Mikäli yrityksen palveluksessa on molempien alle- kirjoittajaliittojen jäseniä, tulee osaston luottamusmiehen tarpeelli- suutta harkittaessa ottaa huomioon myös pääluottamusmiestä vaille jääneen liiton jäsenten asioiden hoitaminen. Tätä tarkoitusta varten voidaan tällöin valita osaston luottamusmies, mikäli todetaan sen ole-van tehtävien tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tehtävä- kentän mielekkyys huomioon ottaen perusteltua.

58.6 Ellei paikallisesti toisin sovita, tulee luottamusmiehen olla ao. yrityksen palveluk- sessa oleva työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työn- tekijänä. Alueellisen pääluottamusmiehen tulee lisäksi työskennellä ao. alueelli- sessa kokonaisuudessa ja osaston luottamusmiehen ao. työosastossa tai sitä vastaavassa yksikössä.

58.7 Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pää- luottamusmies tai alueellinen pääluottamusmies tai päinvastoin sekä siitä, että osaston luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

58.8 Työntekijöillä on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta en- nen vaalin toimittamista.

58.9 Luottamusmiehen tehtävänä on toimia työntekijöiden ja heidän järjestöjensä edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä yleensäkin työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hänen tulee osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön väli- sen neuvottelu- ja yhteistoiminnan sekä paikallisen sopimisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

58.10 Suostumuksella luottamusmies voi edustaa vuokratyöntekijöitä käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välisissä asioissa.

59 Työsuojelu‌

59.1 Työsuojeluvaltuutetun toimialue on sama kuin ao. pääluottamusmiehen, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

59.2 Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsit- telyyn ja toteutukseen.

59.3 Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta so- vitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin, mitä edellä on osaston luottamusmiehen osalta sovittu. Työsuojeluasiamiehen valitsevat ao. työntekijät keskuudestaan.

60 Ilmoitukset‌

60.1 Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen si- jaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamus- miestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ilmoi- tettava kirjallisesti työnantajalle.

60.2 Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuute- tun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

60.3 Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neu- votteluja heidän kanssaan.

61 Vapautus työstä‌

61.1 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapau- tus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojelu- asiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

61.2 Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toimin- nan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

61.3 Ellei yrityksen käytännöstä muuta johdu tai paikallisesti muuta sovita, annetaan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, jonka toimipiiriin kuuluvien työn- tekijöiden lukumäärä on vähintään 10, sopimuksessa tarkoitettua vapaata vuosit- tain seuraavasti:

Työntekijöitä vuoden alussa	Tunteja vuodessa
10 - 25	120
26 - 75	240
76 - 100	360
101 - 150	480
151 - 200	600
201 - 250	720
251 - 300	840
301	960

61.4 Voimalaitoksilla työsuojeluvaltuutettujen vapautus on kuitenkin 70 prosenttia em. taulukosta, ellei paikallisesti muusta sovita.

61.5 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö tulee järjestää siten, että se jakaantuu riittävän tasaisesti eri viikoille vuoden aikana. Pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun tulee esittää ajankäyttösuunnitelmansa työnan- tajan hyväksyttäväksi. Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on va- pautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa teh- täväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista var- ten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muu-nakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

61.6 Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

62 Ansionmenetyksen korvaaminen‌

62.1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edus- tajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Tuntipalkkaisen työntekijän ansionmenetyksen korvausperusteena on ko. työn- tekijän työehtosopimuksen mukainen keskituntiansio. Kuukausipalkkaisen työn- tekijän kuukausipalkkaa ei vähennetä.

62.2 Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimi- kunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työn-antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kans- saan muunlaisesta lisäkorvauksesta. Muilta osin noudatetaan sitä, mitä työehto- sopimuksen matkustusmääräyksissä on sovittu.

63 Muut korvaukset‌

63.1 Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan korvausta seuraa- vasti:

Työntekijöitä edellisessä vuoden vaihteessa	1.8.2016 €/kk
5 - 9	65,88
10 - 24	102,93
25 – 50	135,86
51 - 100	192,23
101 - 200	226,75
201 - 400	267,60
401 - 600	301,92
601 -	354,12

64 Asema‌

64.1 Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituk- senmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Lisäksi työnantaja osoittaa säännönmukaista vapautusta saavalle pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtä- vien hoitamista varten välttämättömät ja luottamukselliset keskustelut.

64.2 Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä, joiksi katsotaan mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

64.3 Edellä tarkoitetut edellytykset järjestetään myös kohdan 58.5 soveltamisohjeessa tarkoitetulle luottamusmiehelle.

64.4 Pääluottamusmiehellä on oikeus asiasta työnantajan kanssa sovittuaan kutsua toimialueensa luottamusmiehet tarpeen mukaan yhteiseen neuvotteluun, kuiten- kin vähintään kerran sopimuskaudella.

64.5 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä am- matissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaes- saan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin, missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä.

64.6 Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olo-suhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällai- nen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksessä ta- pahtuvaa ansiokehitystä.

64.7 Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuk- sen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikau- den kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

65 Työsuhdeturva‌

65.1 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluot- tamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

65.2 Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työ- sopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

65.3 Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa ir- tisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työnteki- jöiden suostumusta, joita hän edustaa.

65.4 Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvel- voitteensa täyttämättä.

65.4.1 Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaltuute- tun 1. varavaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei muu- toinkaan ole luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisa- nomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työn- antaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

65.5 Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös asian- mukaisesti asetettuun pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

65.6 Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä ja työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

65.7 Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otet- tava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotan- toyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu kor- vaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

65.8 Korvaus tämän sopimuksen mukaisesta perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

65.9 Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle hänelle muiden mahdollisten korvausten lisäksi yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mi- käli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkami- sesta.

65.10 Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyy- tensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamus- miehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7:10 §:ssä säädetty irtisa- nomissuoja kuusi kuukautta liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

65.11 Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojelu- valtuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

66 Tiedottaminen‌

66.1 Ellei paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoi- toa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston val- mistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotiedot, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, kootaan yrityskohtaisesti yhteen. Jos työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palk- katiedoista sovittava erikseen.

66.2 Lisäksi annetaan pääluottamusmiehelle pyydettäessä kirjallinen tieto työntekijän palkasta ja sen rakenteesta asianomaisen työntekijän suostumuksella.

66.3 Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alka- misajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

66.4 Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettä- vien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

66.5 Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialu- eellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

66.6 Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten.

66.7 Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mu- kaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saa- daan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksi- löidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapi- toaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammatti- salaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

67 Henkilöstön keskinäinen toiminta‌

67.1 Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen allekirjoittajaliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oi- keus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina- asioissa tai työpaikan työ-suhteita koskevista kysymyksistä siten, kuin keskusjär- jestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukai- sesti on sovittu.

67.2 Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työ- ajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päätty- misen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pu- kusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa ti- lassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

IX KOULUTUS‌

68 Määräysten tarkoittama koulutus‌

68.1 Tämä sopimus koskee työnantajan henkilöstölleen osoittamaa ammatillista kou- lutusta sekä ammattijärjestöjen jäsenilleen järjestämää ammattiyhdistyskoulu- tusta.

68.2 Koulutuksen luonne ja korvattavuus todetaan ennen ilmoittautumista.

69 Ammatillinen koulutus‌

69.1 Ammatillisen koulutuksen muotoja ovat oppisopimuskoulutus, täydennyskoulutus ja perehdyttäminen. Ammatillinen koulutus on henkilöstön kehittämisen keino, jolla henkilöstön ammatillisia valmiuksia työssä ja työyhteisössä ylläpidetään ja lisätään yritysten päämäärien ja palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

69.2 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen pyritään pitäen lähtökohtana yritysten toiminnan kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia sekä ottaen huomioon henki- löstön näkemykset osaamisensa kehittämisen tarpeista.

70 Täydennyskoulutus‌

70.1 Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä työntekijän ammattitai- toa. Täydennyskoulutus liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täy- dennyskoulutustarvetta arvioitaessa ovat määräävänä yrityksen tavoitteet.

70.2 Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, voi työnantaja määrätä työntekijän osallistumaan koulutuk- seen. Tällöin työnantaja korvaa aiheutuneen ansionmenetyksen sekä matka- ja koulutuskustannukset. Matka-ajalta ei makseta palkkaa.

70.3 Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi työn- antaja siitä huolimatta oikeuttaa työntekijän osallistumaan koulutukseen ja osal- listua harkintansa mukaan ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvauksiin sekä muihin koulutuskustannuksiin.

71 Perehdyttäminen‌

Työntekijä tutustutetaan työyhteisönsä tavoitteisiin perehdyttämällä hänet työym- päristöönsä ja työolosuhteisiin sekä valmennetaan hänet työtehtäviinsä. Pereh- dyttäminen tapahtuu työntekijän työtehtävien ohessa ja työajalla.

72 Ammattiyhdistyskoulutus ja osallistumisoikeus‌

72.1 Ammattiyhdistyskoulutusta on SAK:n tai työehtosopimuksen allekirjoittajajärjes- töjen jäsenilleen järjestämä luottamusmies- tai työsuojelukoulutus sekä ko. taho- jen järjestämä muu koulutus.

72.2 Luottamusmies- tai työsuojelukoulutukseen osallistumista varten myönnetään työntekijälle työlomaa, mikäli EK – SAK -koulutustyöryhmä on hyväksynyt kurssin ja koulutukseen osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle tai töiden hoidolle.

72.3 Kohdassa 72.1 tarkoitettuun muuhun koulutukseen osallistumiseen työlomaa myönnetään, mikäli kurssille osallistuminen ei aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle tai töiden hoidolle. Tältä ajalta ei makseta ansionmenetyksen kor- vausta.

72.4 Mikäli työntekijälle ei voida myöntää työlomaa ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, on asianomainen oikeutettu saamaan selvityksen kielteisen päätöksen perusteesta vähintään 10 päivään ennen koulutustilaisuuden alka- mista, mikäli se on osallistumispyynnön esittämisajankohta huomioon ottaen mahdollista. Tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuudet osallistua koulutuk- seen myöhempänä ajankohtana.

72.5 Työnantajan edustajalle varataan tilaisuus käyttää ammattiyhdistyskurssilla pu- heenvuoro.

73 Ammattiyhdistyskoulutuksen palkallisuus ja korvaukset‌

73.1 Mikäli työntekijälle on myönnetty työlomaa EK-SAK -koulutustyöryhmän hyväk- symään ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista varten, korvataan tuntipalk- kaiselle työntekijälle koulutukseen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei koulutukseen osallistumisen vuoksi vähennetä.

73.2 Edellä tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

73.3 Koulutuksen järjestäjälle maksetaan kulloinkin voimassa oleva ateriakorvaus kul- takin sellaiselta kurssipäivältä, jolta työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus.

73.4 Työntekijälle voidaan myöntää luottamusmieskoulutusta enintään 4 viikkoa ja työsuojelukoulutusta enintään 2 viikkoa kalenterivuodessa.

73.5 Vapautusta kurssille osallistumista varten on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin, mikäli mahdollista vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua.

74 Ammattiyhdistyskoulutukseen oikeutetut henkilöt‌

74.1 Luottamusmieskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan pääluottamusmies, alueellinen pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja osaston luottamusmies sekä allekirjoittajajärjestön ao. yrityksessä toimivan ammattiosaston puheenjoh- taja.

74.2 Työsuojelukoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies sekä työsuojelutoimikunnan tai, jos sellaista ei ole, vastaavan paikallisen yhteistoimintaelimen jäsen.

75 Sosiaaliset edut‌

Osallistuminen tässä sopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen ei aiheuta yhden kuukauden rajaan asti vuosiloma- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähe- nemistä.

X ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ‌

76 Ulkopuolisen työvoiman käyttö‌

76.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään teke- mistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

76.2 Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies) tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

76.3 Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä ali- hankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä vuokratyövoimaksi.

76.4 Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

76.5 Työnantaja ilmoittaa tuotanto-, kunnossapito- ja rakentamistöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen joko pääluottamusmiehelle tai ao. luotta- musmiehelle. Ilmoituksesta tulee ilmetä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Pyydettäessä pääluottamusmie- hen kanssa käydään läpi ulkopuolisen työvoiman tehtävät ja mahdollisuudet teet- tää työ yrityksen omilla työntekijöillä.

76.6 Mikäli ulkopuolista työvoimaa käytettäessä syntyy perusteltua epäselvyyttä siitä, täyttääkö ulkopuolista työvoimaa toimittava yritys lakisääteiset tai työehtosopi- mukseen perustuvat velvoitteensa, tarkastellaan tilannetta yhdessä luottamus- miehen kanssa ja tarvittaessa ryhdytään yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin asian tarkemmaksi selvittämiseksi. Mahdollisten jatkotoimien tarve todetaan paikalli- sesti.

77 Alihankinta‌

77.1 Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähen- tämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtä- viin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoi- maa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä enti- sin palkkaeduin.

77.2 Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asi- assa on työsopimus.

77.3 Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialu- eellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

78 Vuokratyövoima‌

78.1 Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

78.2 Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vaki- naisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

78.3 Vuokratyövoiman käytöstä voidaan sopia paikallisesti tästä pykälästä poiketen.

78.4 Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamus- miehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

XI MATKUSTAMINEN‌

79 Yleistä‌

79.1 Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävän edellyttämät työmatkat. Mat- kaan liittyvät yksityiskohdat selvitetään työntekijälle etukäteen.

79.2 Työnantaja maksaa kaikki todelliset matkustamisesta aiheutuneet kulut, joiksi katsotaan esimerkiksi rautatieliput mahdollisine makuuvaunupaikkoineen II luo- kassa ja lento-, laiva- ja linja-auto- tms. liput vastaavassa luokassa, kilometrikor- vaukset sekä muut kuljetus-kustannukset ja matkatavaramaksut.

79.3 Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka al- kaa työntekijän lähtiessä työmatkalle joko varsinaisesta työpaikasta tai asunnol- taan. Matkavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta varsinaiseen työpaikkaansa tai asunnolleen.

79.4 Käytettäessä työmatkoihin työntekijän hallinnassa olevaa kulkuneuvoa, on tästä sovittava kirjallisesti erikseen yksittäisiä ajokertoja lukuun ottamatta.

80 Kotimaan päiväraha ja ateriakorvaus‌

80.1 Päivärahan ja osapäivärahan maksamisedellytyksenä on, että erityinen työnte- kemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten vähintään 40 km etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai työntekijän asunnosta riippuen siitä, kummasta matka tehdään.

80.2 Jos erityinen työntekemispaikka sijaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumat- kan päässä varsinaisesta työpaikasta, eikä työntekijä työn vuoksi voi ruokailu- tauon aikana ruokailla tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ruokailukustannusten korvauksena ateriakorvaus. Ateriakorvaus maksetaan kak- sinkertaisena, mikäli työmatkalle lähdön ja siltä paluun välinen aika on yli 10 tun- tia.

80.3 Tavanomaisella ruokailupaikalla tarkoitetaan varsinaisen työpaikan tai erityisen työntekemispaikan yhteydessä olevaa henkilöstöruokalaa tai sopimusruokalaa tai tällaisen puuttuessa työntekijän varsinaista työpaikkaa. Tavanomainen ruokai- lupaikka varsinaisella työpaikalla ei ole käytettävissä, jos erityinen työntekemis- paikka sijaitsee vähintään 2 km:n todellisen kulkumatkan päässä. Tällä määräyk- sellä ei muuteta paikallisesti sovittuja käytäntöjä.

Nimike	Edellytys	€
Päiväraha	Matka vähintään 40 km ja yli 10 t	41,00
Päiväraha	Matka vähintään 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy yli 6 t	41,00
Osapäiväraha	Matka vähintään 40 km ja yli 6 t	19,00
Osapäiväraha	Matka vähintään 40 km ja viimeinen täysi matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 t	19,00
Ateriakorvaus	Matka vähintään 2 km ja alle 10 t	10,25
Kaksinkertainen ateriakorvaus	Matka vähintään 2 km ja yli 10 t	20,50
Päivärahan puolikas	Kaksi ilmaista ateriaa	20,50
Osapäivärahan puolikas	Yksi ilmainen ateria	9,50

80.4 Mikäli työpäivä yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan mukaan on päättynyt ja työntekijä joutuu tulemaan uudelleen työhön, edellä oleva taulukko on voimassa jälkimmäisellä työjaksolla siten, että matkaa käsitellään uutena työ- matkana. Mikäli työ kestää vähintään neljä tuntia, ateriakorvaus maksetaan tuol- loin taulukon mukaisesti enintään verovapaiden matkakustannusten korvausten vuorokautisten enimmäismääriin saakka.

81 Kilometrikorvaukset‌

Korvaus

Kilometrikorvaus oman auton käytöstä

€

0,41

Korotus lisähenkilöstä tai vastaavasta tavaramäärästä 0,03

Korotus perävaunusta 0,07

82 Yöpymiskustannusten korvaaminen‌

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäis- määrä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

Ei majoituslaskua: yöpymisraha 12 euroa.

83 Päivittäiset työmatkat‌

83.1 Matkustaminen säännöllisenä työaikana lasketaan kuuluvaksi työaikaan ja kor- vataan tuntipalkan mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa ei vähen- netä.

83.2 Mikäli työaika alkaa suoraan erityisellä työntekemispaikalla, maksetaan kulkemi- sesta matka-ajan palkkaa laskettuna sen mukaan, että työmatkan oletettuna lähtö- ja paluupaikkana pidetään joko työntekijän varsinaista työpaikkaa tai asun- toa riippuen siitä, kummasta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle. Mikäli asunnolta on lyhyempi matka erityiselle työntekemispaikalle kuin varsinai- seen työpaikkaan, ei matka-ajan palkkaa makseta.

83.3. Mikäli työmatkalle lähdetään varsinaiselta työpaikalta, maksetaan matka-ajan palkkaa säännöllisen työajan ulkopuoliselta ajalta matkaan käytetyn ajan perus- teella.

84 Komennustyöt‌

84.1 Matkat komennuspaikkakunnalle

Yrityksessä käytössä olevan säännöllisen työajan ulkopuoliselta matkan osalta maksetaan matka-ajankorvausta arkipäivänä enintään 8 tunnilta. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä sekä vapaapäivinä korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta. Mil- loin työntekijälle on kustannettu makuupaikka, ei korvausta makseta klo 22.00 -

07.00 väliseltä ajalta. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.

84.2 Matkat komennuspaikkakunnalla

Työntekijän ollessa komennuksella luetaan majoituspaikan ja työkohteen välillä tapahtuvasta matkustamisesta päivittäin yhden tunnin ylittävä osa työajaksi.

84.3 Kotona käynnit komennuksen kestäessä

84.3.1 Työntekijälle järjestetään ja kustannetaan työnantajan toimesta kotimaassa edestakainen matka kerran kuukaudessa komennuspaikkakunnalta työntekijän asuinpaikkakunnalle, ensimmäisen kerran kuitenkin aikaisintaan kuukauden ku- luttua komennusmatkan alkamisesta.

84.3.2 Työnantaja voi velvoittaa työntekijän toimittamaan matkan yhteydessä työhön liit- tyviä asioita. Edellä oleva pätee lisäksi sillä varauksella, että jos työntekijä joutuu työnsä puolesta käymään paikkakunnalla, jossa varsinainen työpaikka sijaitsee ja tällöin voi myös käydä kotonaan, katsotaan tällaisen käynnin vastaavan edelli- sessä kappaleessa tarkoitettua käyntiä. Edellä mainitut käynnit on tarkoitettu jär- jestettäväksi viikonloppuisin. Tällöin työntekijälle maksetaan matkakulut sekä päi- väraha tämän työehtosopimuksen mukaisesti, mutta ei matka-ajan korvausta.

84.3.3 Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on ollut työkomen- nuksella yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa, on hän, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa, jolloin työnantaja maksaa hänelle tämän työehtosopi- muksen mukaan matkaliput varsinaiseen työpaikkaan ja takaisin erityiselle työn- tekemispaikalle. Lisäksi työntekijälle maksetaan päiväraha ja matkaan käytetyiltä tunneilta matka-ajan korvaus.

85 Työskentely ulkomailla‌

85.1 Ulkomailla tehtävässä lyhytaikaisessa komennustyössä, joita ovat huolto- ja kor- jaustyöt tai muut kestoajaltaan niihin verrattavat lyhytaikaiset asennustyöt, sovel- letaan työehtosopimusta, mikäli asemamaan lainsäädäntö tai olosuhteet eivät muuta edellytä. Matka-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta työajan ulkopuolisilta matkatunneilta.

85.2 Pitempiaikaisesta ulkomaankomennuksesta solmitaan työnantajan ja työntekijän välinen kirjallinen komennussopimus. Siinä selvitetään palkkaukseen, työaikaan, majoitukseen, vakuutuksiin, sairastumisiin, verotukseen, kotona käynteihin, vuo- silomiin ja vastaaviin liittyvät asiat.

85.3 Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.

86 Muita määräyksiä‌

86.1 Työajan ulkopuolinen matka-aika lasketaan puolen tunnin tarkkuudella.

86.2 Työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetty aika voidaan sopia työntekijän kanssa joko kokonaan tai osittain korvattavaksi myös antamalla vastaava määrä palkallista vapaata.

86.3 Työntekijän joutuessa pidemmälle kuin kahden viikon työmatkalle, tulee työnan- tajan ilmoittaa matkasta vähintään viikkoa aiemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia.

86.4 Mikäli työntekijä kuljettaa työnantajan ajoneuvolla muita työntekijöitä tai auto on varustettu työssä tarvittavilla työvälineillä, luetaan säännöllisen työajan ulkopuo- linen matka-aika autoa kuljettavalle työntekijälle työajaksi työneuvoston lausun- non (TN 1396-04) mukaisesti.

86.5 Siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan kul- loinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä verottomaksi katsottavien mat- kakustannusten korvausten perusteista ja määristä.

87 Henkilöstötilat työmailla ja majoittuminen‌

87.1 Henkilöstötilat

87.1.1 Olosuhteiden tai työmaan keston sitä edellyttäessä työntekijöiden käyttöön vara- taan asianmukaisesti varusteltu siirrettävä henkilöstötila.

87.1.2 Liikkuvassa työssä voidaan ruokailuun käyttää työryhmän autoa, mikäli siinä on ruokailuun soveltuva tila. Mikäli auton tilat ja varustelu eivät täytä ruokailupaikalle asetettavia vaatimuksia, sovitaan tapauskohtaisesti, kuinka ruokailu järjestetään.

87.2 Majoitustilat

87.2.1 Työkomennuksilla majoitustiloihin sijoitetaan samaan huoneeseen enintään kaksi henkilöä.

87.2.2 Yli viikon kestävissä työkomennuksissa majoitus järjestetään yhden hengen huo- neessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioiden on mahdollista.

87.2.3 Majoitustilojen taso ei saa merkittävästi poiketa yleisten majoitustilojen tasosta. Käytännön järjestelyt sovitaan tarvittaessa paikallisesti ennen työn alkua.

88 Toisin sopiminen‌

Matkustamiseen liittyvistä määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

XII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌

89 Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen‌

89.1 Jos työsuhteeseen tai työehtosopimukseen liittyvästä asiasta samoin kuin sen liitteenä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hä- nen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

89.2 Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pää- luottamusmies tai luottamusmies, jotka tarvittaessa voivat kutsua asiantuntija- apua. Luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen tarvitta- vat tiedot.

89.3 Jos yksimielisyyteen ei päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Erimielisyyden aiheuttaneesta asiasta on kummankin osapuolen laadittava muistiot, joissa osapuolen tulee esit- tää kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syistä. Edellä mainitut muis- tiot on viivytyksettä lähetettävä allekirjoittaneille liitoille ja paikallisille osapuolille on annettava muistiosta omat kappaleensa.

89.4 Jos liitot eivät pääse sovintoon neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alis- taa työtuomioistuimen tai välimiesoikeuden ratkaistavaksi, niin kuin erillispöytä- kirjassa on sovittu.

90 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen‌

90.1 Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekirjoit- taneiden työntekijäjärjestöjen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestöjen ilmoittamille pankkitileille.

90.2 Pidättäminen suoritetaan siten, kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suo- men Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 13.1.1969 allekirjoitetussa pöytäkir- jassa on erikseen sovittu.

90.3 Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

90.4 Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun peruutusilmoitusta, on työnantajan huomautettava hänelle tästä.

91 Sopimuksen voimassaolo‌

91.1 Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka. Tä- mänkin jälkeen sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.

91.2 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvot- telut muuten päättyneet.

92 Sopimuskappaleet‌

Tätä työehtosopimusta on laadittu neljä samanlaista kappaletta, joista yksi on annettu kullekin sopijapuolelle.

Helsingissä lokakuun 13. päivänä 2016.

ENERGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

KESKEYTYMÄTÖN KOLMIVUOROTYÖ LIITE

Johdanto:

Paikallisesti sovitaan työehtosopimuksen 21 kohdassa tarkoitetun 24 tunnin työajan piden- tämisen toteuttamisesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Ellei työajan pidentämisestä sovita, toteutetaan pidentäminen kohdan 21.2.3 kohdan mukaisesti lisäämällä vuosityöaikaa 24 tunnilla. Tällöin niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuo-sityöaika on 1600 tuntia ja niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, vuosityöaika on 1624 tuntia.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 5 kohdassa mainittu, keskeytymättömän kolmi- vuorotyön määräyksiä uudistava työryhmä jatkaa toimintaansa.

1. Työehtosopimuksen keskeytymätöntä 3-vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan sel- laisenaan vuorotyöhön palkattuun tuntipalkkaiseen työntekijään (myös nimettyihin vuorot- tajiin) sekä tuntipalkkaiseen työntekijään, joka on ollut vuorotyössä yhtäjaksoisesti vähin- tään yhden kuukauden. Työntekijän tehdessä tilapäisesti vuorotyötä, mikä kestää vähem- män kuin kuukauden, sovelletaan häneen ko. aikana päivätyötä koskevia työaika- ym. määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 33,4 (4 viikon vuosilomalla 33,9) tuntia viikossa. Niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 30 vuosilomapäivään, vuosityöaika on 1576 tuntia ja niiden työntekijöiden, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, vuosityöaika on 1600 tuntia.

3. Keskeytymättömän kolmivuorotyön nykykäytännön mukaisia vuosityöaikoja lyhennetään asteittain kohdassa 2 määriteltyihin vuosityöaikoihin lyhentämällä työaikaa kahdeksalla tunnilla vuodessa.

4. Vuosityöajan lyhennys toteutetaan antamalla tuntipalkkaiselle työntekijälle vuosina 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2016 yksi ylimääräinen kahdeksan tunnin pituinen palkallinen vuoro- vapaa, joka korvataan keskituntiansion mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään kuukausipalkkaa alentamatta.

5. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuosi, jonka kuluessa työajan tulee tasoittua keski- määrin 2 tai 3 kohdan mukaiseen vuosityöaikaan. Mikäli työaika ei tasoittumisjakson päät- tyessä tasoitu tähän, työntekijä voi halutessaan pitää vapaana keskimääräisen vuosi- työajan ylittävän osuuden puolen vuoden kuluessa tasoittumisjakson päättymisestä. Täl- löin vapaata annetaan yksi tunti kustakin sellaisesta keskimääräisen vuosityöajan ylittä- västä työtunnista, jonka työntekijä haluaa vaihtaa vapaaseen. Tämän kohdan mukainen vapaa kerryttää vuorovapaita.

6. Tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee yhden palkallisen vuorovapaan jokaista keskeyty- mättömässä 3-vuorotyössä työskentelemäänsä täyttä 40 työtuntia kohden. Vuorotyötun- teihin rinnastetaan kohdan 4 mukaiset ylimääräiset vuorovapaat. Mikäli työntekijän vuoro- työ-tunnit ylittävät kalenterivuoden lopussa vuorovapaisiin oikeuttavat vähimmäismäärät, otetaan ne huomioon seuraavan kalenterivuoden vuorovapaita laskettaessa. Vuorova- paalla tarkoitetaan yhtä päivää, jolta maksetaan palkka 8 tunnilta keskituntiansion mu- kaan.

7. Vuorovapaiden pitämisen ja päivätyön (esim. klo 7.00 - 16.00) tekemisen aikana ei ansaita vuorovapaita lukuun ottamatta kohdassa 4 mainittua ylimääräistä vuorovapaata.

8. Mikäli työntekijä työskentelee vuorojärjestelmässä, johon sisältyy päiväjaksoja, rinnaste- taan ne vuorovapaisiin oikeuttaviksi säännöllisiksi työvuoroiksi.

9. Mikäli työntekijälle vuorovapaiden määräytymiskauden aikana työnantajasta johtuvista syistä ei ole voitu antaa kohdan 6 mukaisia vuorovapaita, korvataan ne maksamalla niistä keskituntiansion mukaan laskettu korvaus 50 %:lla korotettuna tai sovittaessa työntekijän kanssa, annetaan ne vapaana seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Pidettä- essä vuorovapaat seuraavan vuoden puolella oikeuttavat ne vuorovapaiden ansaintaan kuten säännölliset työvuorot.

10. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan niiltä maksettu korvaus periä ta- kaisin tai teettää ylimääräiset vuorovapaat jo saman vuorovapaiden määräytymiskauden aikana. Ne on kuitenkin teetettävä viimeistään seuraavan vuoden puolella huhtikuun lop- puun mennessä, elleivät paikalliset erityistarpeet huomioon ottaen ole sovittu myöhäisem- mästä ajankohdasta. Ylimääräisten vuorovapaiden teettämisestä tai antamisesta ilmoite- taan työntekijälle viimeistään kolmea työpäivää tai kolmea työvuoroa ennen lukuun otta- matta kiireellisiä esim. sairaus- tai korjaustapauksia.

11. Työntekijän siirtyessä pois keskeytymättömästä vuorotyöstä korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat maksamalla niistä keskituntiansion mukainen korvaus. Työntekijän kanssa voidaan sopia vuorovapaiden pitämisestä työaikaan rinnastettavana palkallisena va- paana.

12. Mikäli työntekijän kanssa on sovittu työhön tulosta kesken vuorovapaiden, vastaava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin, mikäli työntekijä ei ole pitänyt liikaa vuorovapaita.

13. Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta keskitunti- ansion mukainen korvaus. Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, vähennetään ylimääräisiltä vuorovapailta maksettu korvaus lopputilistä.

14. Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oleva työntekijä on sairaana vuorovapaa- jaksona, vuorovapaat kuluvat ja karttuvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Vastaavaa menettelyä sovelletaan myös siltä ajalta, jolta ansionmenetys korva- taan lapsen sairautta koskevan määräyksen mukaisesti.

15. Työvuoroluettelon mukaisia vuorovapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosi- lomaa määrättäessä.

16. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan. Työntekijän tehdessä keskeytymätöntä kolmivuo- rotyötä vain osan vuodesta, määräytyy vuosityöaika keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä ja päivätyössä tehdyn työajan suhteessa.

17. Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työvuoroluettelon mukaisen työajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa ylityöstä on sovittu. Milloin tarpeellisesta aloittamis- ja lo- pettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava ylityökorvaus tai kiinteä kuukausikorvaus. Paikallisesti voidaan sopia myös muusta korvaustavasta.

18. Työntekijälle annetaan 5.5. – 21.9. välisenä aikana 30 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa, joka on vuosilomaa kaikkien niiden päivien osalta, jotka vuosilomalain mukaan katsotaan lomapäiviksi. Loppuosa vuosilomasta annetaan kalenterivuoden loppuun mennessä siten, että jaksoon sisältyy 14 vuorokauden yhtäjaksoinen vapaa. Paikallisesti voidaan sopia vuosilomien sijoittelusta toisin.

19. Jos ammatillista koulutusta järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva työntekijä joutuu tulemaan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava tuntipalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava palkallinen va- paa-aika. Mikäli koulutusta järjestetään työntekijän vuorovapaapäivänä, hänelle makse- taan tuntipalkan mukainen korvaus ja vuorovapaa siirtyy myöhemmin pidettäväksi.

Jos työntekijä joutuu ennen tai jälkeen työvuoronsa tulemaan työnantajan määräämään laitoksen tekniseen käyttöön tai kunnossapitoon liittyvään koulutukseen, maksetaan kou- lutusajalta ylityökorvaus, ellei paikallisesti toisin sovita.

20. Työvuoroluetteloita laadittaessa on otettava huomioon työntekijöiden tarve yhdenjak- soisiin vapaisiin.

21. Vähintään 12 tunnin, mutta enintään 72 tunnin ennakkoilmoitusajalla tehdystä vuoro- työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (sisältää mahdollisen ylityökorvauksen) vuoro-työn käynnistymisestä lukien 3 ensimmäisen työvuorokauden ajalta. Mikäli em. työ- vuorot puretaan 6 kuukauden kuluessa vuorojen kokoamisesta, maksetaan työntekijöille päivä-työssä tehdyiltä työtunneilta 20 %:lla korotettua palkkaa enintään 2 kuukautta päi- vätyöhön siirtymisestä. Paikallisesti voidaan tämän pykälän määräyksistä sopia toisin.

22. Näillä määräyksillä ei huononneta aiemmin sovittuja työpaikkakohtaisia järjestelyjä.

Energiateollisuus ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT‌

Liittojen työryhmät päätyivät 22.2.2011 seuraavaan tulokseen:

1. Työehtosopimuksen 66.2 –kohdan tarkoittama suostumus palkkatietojen luovuttamiseen

Pääluottamusmiehelle annetaan pyydettäessä enintään kerran vuodessa kirjallinen tieto työntekijän palkasta ja sen rakenteesta asianomaisen työntekijän suostumuksella. Työn- tekijän suostumus annetaan määrämuotoisella valtakirjalla tai määrämuotoisella sähkö- postiviestillä, joka toimitetaan pääluottamusmiehelle. Näin annettu suostumus on voi- massa toistaiseksi.

2. Suostumuksen sisältö

Suostumuksen tulee sisältää tieto siitä, mitä tarkoitusta varten tiedot annetaan ja kuka suostumuksen antaja on. Suostumuksen toimittamista varten työnantaja järjestää mahdol- lisuuden käyttää yhtiön sähköpostijärjestelmää tai antaa mahdollisuuden lähettää valta- kirja postitse yhtiön laskuun. Tarkemmat menettelytavat todetaan tarvittaessa paikallisesti.

3. Palkkatietojen sisältö

Palkkatietojen tarkemmalla sisällöllä tarkoitetaan tietoa työntekijän vaativuuden mukai- sesta palkasta (VMP) vaativuuspisteineen sekä henkilökohtaisesta palkanosasta (HPO). Työntekijä voi halutessaan sisällyttää suostumukseen pätevyyden arviointitulosta koske- van tiedon antamisen.

ENERGIATEOLLISUUS RY

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI RY SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

PÖYTÄKIRJA VÄLIMIESOIKEUDEN PERUSTAMISESTA‌

Todettiin, että sopijaosapuolina olevien liittojen tapauskohtaisesti erikseen sopiessa työehto- sopimukseen liittyvä erimielisyysasia voidaan saattaa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi, jos liitot eivät pääse sovintoon neuvottelujärjestystä käyttäen.

1. Allekirjoittaneet liitot sopivat siitä, että työehtosopimuksen 3.2 kohdan vastaiset työrauha- rikkomukset voidaan saattaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi yllä todetuin edellytyksin.

Välimiesoikeuden toimivaltaan kuuluvat yllä todetuin edellytyksin myös työehtosopimuk- sen määräysten tietensä rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä koskevat ta- paukset niissä asioissa, jotka tämän pöytäkirjan mukaan kuuluvat välimiesoikeuden rat- kaistavaksi.

Työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat erimielisyydet kuuluvat yllä tode- tuin edellytyksin välimiesoikeuden ratkaistavaksi seuraavin rajauksin:

Välimiesmenettelyn ulkopuolelle jäävät seuraavat työehtosopimuksen kohdat:

7 työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen (lukuun ottamatta kohtia 7.2 ja 7.3) 49 – 52 eräät korvaukset

89 erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 90 ay-jäsenmaksut

91 sopimuksen voimassaoloaika

Mikäli välimiesoikeuden mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia lukuun ottamatta edellä 1. kappaleessa mainittuja asioita, on tulkinnalliselta luonteeltaan niin laajavaikuttei- nen, että se olisi työtuomioistuimen ratkaistava, ilmoittakoot tästä asianomaisille, joilla sen jälkeen on oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa.

2. Asianomaiset järjestöt valitsevat välimiehet, Sähköliitto ja JHL kumpikin yhden ja ET kaksi, sekä jokaiselle yhden varamiehen. Välimiehenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesme- nettelystä annetun lain (23.10.1992/967) 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi. Välimiehet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Välimiehet valitsevat toimikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan ja hänelle varamiehen, joi- den tulee olla työmarkkinasuhteisiin perehtyneitä lainoppineita ja puolueettomia henkilöitä.

Jolleivät välimiehet voi sopia puheenjohtajasta tai hänen varamiehestään, määrää nämä sopijapuolen pyynnöstä valtakunnansovittelija.

Välimiehet kokoontuvat Helsingin kaupungissa, jolleivät he päätä kokoontua muualla.

3. Liiton halutessa saattaa asian välimiesten ratkaistavaksi, ilmoittakoon siitä kirjallisesti vas- tapuolelle sekä toimittakoon ilmoituksesta kappaleen välimiesten puheenjohtajalle taikka hänen varamiehelleen.

Työrauharikkomustapauksissa, joissa työtaistelutoimenpide ilmoituksen saapuessa on edelleen käynnissä tai ilmeisesti uhkaa uusiintua, on välimiesten puheenjohtajan kutsut- tava välimiehet sekä osapuolet koolle mahdollisimman pian ja viimeistään neljäntenä päi- vänä ilmoituksen saapumisen jälkeen ratkaisemaan välimiehille annettu työrauharikko- mus.

Kiireellisissä tulkintaerimielisyystapauksissa paikalliset ja liittotason neuvottelut on käy- tävä viivytyksettä ja välimiesoikeuden on kokoonnuttava viimeistään 10 päivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Jo päättyneet työrauharikkomukset on myös käsiteltävä 10 päi- vän kuluessa. Välimiesoikeudella on mahdollisuus käsitellä tässä kappaleessa mainittuja asioita yhdistettynä.

Muissa tulkintaerimielisyystapauksissa välimiesten tulee kokoontua viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus välimiesoikeuden käyttämisestä on tehty.

4. Välimiesten kansliakustannukset on jaettava tasan työnantaja- ja palkansaajapuolen kes- ken. Muut kustannukset, joita johtuu välimiesmenettelystä, on korvattava sen mukaan kuin välitystuomiossa määrätään.

5. Hyvityssakon tuomitsemisen osalta noudatetaan työehtosopimuslain periaatteita kuitenkin siten, että työrauharikkomuksissa hyvityssakko voidaan tuomita vain senkin perusteella, että työrauharikkomus on tapahtunut. Hyvityssakon suuruus on sidottu kulloinkin voi- massa olevaan työehtosopimuslakiin. Hyvityssakko voidaan toistaa, mikäli rikkomus jat- kuu annetusta tuomiosta huolimatta.

6. Välitystuomio on lopullinen, eikä siihen saa hakea muutosta.

7. Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan välimiehelle jätetyn riidan käsittelyssä ja ratkaisemisessa välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

8. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan edellä olevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenen- säkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.

ENERGIATEOLLISUUS RY Pöytäkirja

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY 13.10.2016

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

YHTIÖITETTYJEN LIIKELAITOSTEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖT‌

1. Pöytäkirjan soveltamisala

Pöytäkirja koskee yrityksiä, jotka 1.2.2017 siirtyvät kunnallisesta työehtosopimuksesta tämän sopimuksen piiriin.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos siirtyminen tai yritysjärjestely tapahtuu 31.1.2017 mennessä, menetellään 25.11.2013 allekirjoitetun työehtosopimuksen siirtymäsääntöjen mukaan ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Työaikajärjestelyt

2.1 Uudet määräykset mahdollistavat myös nykyisten työaikajärjestelmien käytön, ellei pai- kallisesti toisin sovita.

3. Kuntasopimuksesta paikallisesti sovitut poikkeamat

Viimeistään sopimuksen tultua voimaan käydään yrityskohtaisesti läpi paikalliset sopi- mukset ja menettelyt sekä sovitaan tarvittavista järjestelyistä, joilla kokonaisuutena taa- taan yksittäisten työntekijöiden ansiotason säilyminen sopimusmuutostilanteessa.

4. Vuosilomat

4.1 Kunnalliseen työehtosopimukseen sidotun Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksen palve- luksessa tämän sopimusratkaisun voimaan tullessa olevan työntekijän, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.4.2017, vuosiloma kertyy lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2016 – 31.3.2017 kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Näin kertynyt loma pidetään ja sen ajalta maksettava palkka määräytyy kyseisen sopimuksen mukaisesti.

4.2 Niiden työntekijöiden, joiden työsuhde alkaa 1.4.2017 tai sen jälkeen, vuosiloma mää- räytyy työsuhteen alusta saakka vuosilomalain mukaisesti. Muiden osalta vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2017 – 31.3.2018 lähtien vuosiloma-lain mu- kaisesti.

4.3 Työntekijöille, joiden työsuhde on jatkunut 31.3.2017 mennessä vähintään vuoden ajan, annetaan työsuhteen yritykseen jatkuessa vuosilomalain mukaisen loman lisäksi va- paata lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2017 – 31.3.2018 lähtien seuraavasti:

Lomaan oikeuttava palvelusaika Lisävapaa

31.3.2017 mennessä (vuotta) (työpäivää)

1- 5 5

6- 9 6

10-12 10

13 - 13

4.4 Yritysjärjestelyissä oikeus lisävapaaseen säilyy, mikäli myös uusi työnantaja on edellä tarkoitettu, tämän siirtymäsäännöksen piirissä oleva yritys. Muissa tapauksissa oikeus lisävapaaseen säilyy 1.2.2017 jälkeen kulumassa olevan sopimuskauden loppuun saakka. Vapaan toteuttamisessa noudatetaan tällöin yrityksessä käytössä olevia menet- telytapoja.

4.5 Vapaan osalta sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä ja sen ajalta maksetaan kuukausipalkkaiselle vuosilomapalkkaa vastaava korvaus lomarahoineen ja tuntipalk- kaiselle keskituntiansion mukaan.

4.6 Työsopimusosapuolet tai paikalliset sopijaosapuolet voivat sopia vapaasta pysyvästi tai tilapäisesti toisin.

(Tämä laki ei ole työehtosopimuksen osa)

TYÖSOPIMUSLAKI‌

1 luku

Yleiset säännökset 1 §‌

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työ- kuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja val- vonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Xxxx soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valit- semassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.

2 §

Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta:

1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen;

2) tavanomaiseen harrastustoimintaan;

3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla.

3 § (21.12.2010/1224)

Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräai- kaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva koko- naisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

3 a § (29.12.2016/1448)

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua perus- teltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yh- täjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen teke- mistä määräaikaisena ei estä se, että työnantajan työvoimatarve on 3 §:n 3 momentissa tar- koitetulla tavalla pysyvää.

Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana sen mukaan kuin julkisesta työvoima- ja yrityspal- velusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 3 §:ssä säädetään.

Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopi- musten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

4 § (29.12.2016/1458)

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuu- kauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perheva- paan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnanta- jan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopi- muksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuh- teen päätyttyä palkataan 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palveluk- seen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Vastaavasti koeajan enimmäispituudesta on vähennettävä aika, jolloin työntekijä on ennen työsuhteeseen palkkaamista tehnyt samoja tai samankaltaisia tehtäviä työnantajalle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 4 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa soveltuvuuden arvioimiseksi järjestetyssä työkokeilussa.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoi- tettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuiten- kaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perus- teilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän pykälän 3 mo- mentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

Lailla 1458/2016 4 § on väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.1.2017- 31.12.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 § (29.12.2016/1448)

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuu- kauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perheva- paan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopi- muksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuh- teen päätyttyä palkataan 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen sa- moihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enim- mäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoi- tettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuiten- kaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

5 §

Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työ- suhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

6 §

Vajaavaltaisen työsopimus

Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän huoltajan oikeudesta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993).

Vajaavaltaiseksi julistettu ja henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) nojalla rajoitettu, voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa.

7 §

Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen

Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvolli- suuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, ellei jäljempänä säädetystä muuta johdu.

Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumuksetta.

Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Käyt- täjäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee vel- vollisuuksiensa täyttämiseksi. (14.11.2008/707)

8 §

Työntekijän avustaja

Jos työntekijä on työnantajan suostumuksella ottanut avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, on myös avustajaksi otettu henkilö työsuhteessa suostumuksen antaneeseen työnantajaan.

9 §

Työnantajan sijainen

Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos si- jainen tehtäväänsä suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työntekijälle va- hinkoa, työnantaja vastaa syntyneen vahingon korvaamisesta.

10 §

Liikkeen luovutus

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näi- den toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoi- misena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voi- massa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde- etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luo- vutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa en- nen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. (15.11.2002/943)

Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta eräänty- neistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.

2 luku

Työnantajan velvollisuudet 1 §‌

Yleisvelvoite

Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

2 § (30.12.2014/1331)

Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työnteki- jöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten vä- lisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

3 § Työturvallisuus‌

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. (23.8.2002/750)

Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin teh- täviin. Työntekijän oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään 4 luvun 1 §:ssä.

4 § (29.12.2016/1448)

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuu- kauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään en- simmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työn- teon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkami- sesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, ellei 3 momentista muuta johdu. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen.

Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovel- lettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;

2) työnteon alkamisajankohta;

3) määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräai- kaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräai- kaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;

4) koeaika;

5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;

6) työntekijän pääasialliset työtehtävät;

7) työhön sovellettava työehtosopimus;

8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;

9) säännöllinen työaika;

10) vuosiloman määräytyminen;

11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;

12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän ko- tiuttamisen ehdot.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Edellä 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vuokratyössä selvitys on annettava vuokra- työntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityk- sessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asia- kassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopi- muksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä.

5 §

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopi- viin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riippu- matta.

Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on an- nettava tällainen koulutus.

6 § (13.1.2012/10)

Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai ko- koaikaisilla työntekijöillä. Käyttäjäyrityksen on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille.

7 §

Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen eh- doista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan mää- räyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työeh- tosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

8 §

Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassa- olosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvista- misesta annetussa laissa (56/2001).

9 § (13.1.2012/10)

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöehdot

Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä käyttäjäyritykseen työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työn- tekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tar- koitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään 1 momentissa tarkoitettua työeh- tosopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on ol- tava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytän- töjen mukaiset.

9 a § (13.1.2012/10)

Vuokratun työntekijän oikeus käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin

Vuokratulla työntekijällä on oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, jollei erilainen koh- telu ole perusteltua objektiivista syistä. Käyttäjäyritys ei kuitenkaan ole velvollinen taloudelli- sesti tukemaan vuokratun työntekijän palvelujen ja järjestelyjen käyttöä.

10 §

Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa

Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä makset- tavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja koh- tuullinen palkka.

11 § (29.12.2016/1448)

Sairausajan palkka

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työnte- kijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnanta- jalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.

11 a § (8.6.2006/460)

Osa-aikainen sairauspoissaolo

Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 §:ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysy- mistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työn- tekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. (26.6.2009/534)

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Määräaikainen sopimus päättyy kuitenkin kesken sopimuskauden, jos työntekijä ei sairau- tensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

12 §

Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuk- sen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta joh- tuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeukselli- sen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päi- vältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.

13 §

Palkan maksuaika ja -kausi

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aika- palkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkan- maksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukau- sittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan mää- räytyvä osa palkasta.

Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta.

14 §

Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoite- tun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalente- ripäivältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnanta- jalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

15 §

Palkan poikkeuksellinen erääntyminen

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itse- näisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaista- van Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin te- kemän päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edel- tävää arkipäivää.

16 § (7.6.2013/398)

Palkan maksaminen

Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käy- tettävissä sen erääntymispäivänä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnanta- jalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

Kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetun kirjanpitovelvollisen työnantajan velvollisuudesta liit- tää kirjanpitoon maksua koskeva työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys säädetään mainitussa laissa.

17 § (29.12.2016/1448)

Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko

Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:n tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan jätet- tävä ulosmittaamatta.

Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijaisesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan.

18 § (10.4.2015/418)

Työntekijän oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista var- ten siten kuin kuntalain (410/2015) 80 ja 81 §:ssä säädetään.

3 luku

Työntekijän velvollisuudet 1 §‌

Yleiset velvollisuudet

Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja an- taa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

2 § Työturvallisuus‌

Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovai- suutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua ta- paturman tai sairastumisen vaaraa.

3 §

Kilpaileva toiminta

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuh- teissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellai- siin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttä- vinä.

Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta va- hingosta.

4 §

Liike- ja ammattisalaisuudet

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

5 § Kilpailukieltosopimus‌

Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työ- suhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työn- tekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammat- tisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ot- taa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäis- määrältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palk- kaa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussa- kon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella kat- sotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.

4 luku Perhevapaat‌

1 § (29.6.2006/533)

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, eri- tyisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.

2 § (29.12.2016/1448)

Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaa- ranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synny- tyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äi- tiysrahakauden aikana tehtävä työ.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 9 lu- vun 10 §:ssä säädetyn vanhempainrahakauden aikana. Työntekijän oikeudesta osittaiseen vanhempainrahaan säädetään sairausvakuutuslain 9 luvun 9 §:ssä.

Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työai- kaansa.

3 § (29.6.2006/533)

Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakitui- sesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Xxxxxxxxxx vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoito- vapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

3 a § (29.6.2006/533)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta ilmoittaminen

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle vii- meistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä joh- tuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhem- painvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai pal- velutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äi- tiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankoh- dan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muu- toksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Xxxxxxxxxx vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

4 §

Osittainen hoitovapaa

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta vii- meksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusope- tuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osit- taista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeis- tään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. (29.6.2006/533)

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjeste- lyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjeste- lyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuo- dessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhenne- tyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

5 §

Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

6 §

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyt- tänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestä- miseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenteri- jakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. (29.6.2006/533)

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kes- tosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

7 §

Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on vält- tämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdol- lista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perus- teesta.

7 a § (4.3.2011/197)

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.

Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

8 § Palkanmaksuvelvollisuus‌

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

9 § Työhönpaluu‌

Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisi- jaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikai- sempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

5 luku Lomauttaminen 1 §‌‌

Lomauttamisen määritelmä

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään so- pimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen py- syessä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lo- mauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Työntekijä saa 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään 13 luvun 5 §:ssä.

2 §

Lomauttamisen perusteet

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos

1) hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuk- sen irtisanomiseen tai

2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähenty- neen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 §:ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työn- antajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 lu- vun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla.

3 §

Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakko- selvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka- misajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työnteki- jöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomautta- misesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.

4 § Lomautusilmoitus‌

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mai- nittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvol- lisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus koh- distuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomai- selle, paitsi jos hänellä on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

5 §

Todistus lomauttamisesta

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käy- vät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

6 §

Työhönpaluu lomautuksen jälkeen

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähin- tään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §

Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen ai- kana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irti- sanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mu- kaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten 2 mo- mentissa säädetään.

6 luku

Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 1 §‌

Määräaikaiset sopimukset

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.

Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitet- tava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

1 a § (26.11.2004/1030)

Eroamisikä

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuo- sina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. (29.1.2016/102)

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta 1 luvun 3 §:n 2 momentin estämättä.

2 §

Yleiset säännökset irtisanomisajoista

Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopi- japuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan nou- datettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työn- antajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle.

3 §

Yleiset irtisanomisajat

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskey- tyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on makset- tava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 §

Sopimussuhteen hiljainen pidennys

Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi.

6 § (29.12.2016/1448)

Työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai sa- mankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskey- tyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Edellä 1 luvun 10 §:n 2 momentista poiketen tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös 1 lu- vun 10 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työn- tekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.

7 § Työtodistus‌

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen to- distus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtai- dosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kui- tenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työ- tehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hanka- luutta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodis- tuksen tilalle uusi todistus.

7 luku

Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 §‌

Yleissäännös irtisanomisperusteista

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja pai- navasta syystä.

2 §

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomis- perusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän hen- kilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otet- tava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyt- tää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toi- meenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteis- kunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rik- konut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu xxxxxxxx- suus korjata menettelynsä.

Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnanta- jalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädet- tyä tarvitse noudattaa.

3 §

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannolli- sista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennai- sesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankal- taisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttu- neet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

4 §

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammat- titaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yri- tyksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallas- saan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.

5 §

Irtisanomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään 1 luvun 10 §:ssä tar- koitetun liikkeen luovutuksen perusteella.

Työnantajan luovuttaessa liikkeensä 1 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla työntekijä saa työ- suhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippu- matta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovu- tuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäi- vää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopi- muksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

6 §

Luovutuksensaajan vastuu

Jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä.

7 §

Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä

Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun menette- lyn kohteena, työnantaja saa, ellei 4 §:stä johdu muuta, irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos

1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vä- henee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai

2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tai perusteena on vahvistetussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä.

Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on 14 päivää, jos 5 luvun 7 §:n 1 momentista ei muuta johdu.

8 §

Työnantajan konkurssi ja kuolema

Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molem- min puolin irtisanoa päättymään. Irtisanomisaika on 14 päivää. Palkan konkurssin ajalta mak- saa konkurssipesä.

Xxxxxxxxxxx kuoltua on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työso- pimus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisaika on 14 päivää. Irtisanomisoikeutta on käytet- tävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta.

9 §

Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perus- teella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhe- vapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. (4.3.2011/197)

Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen 3 §:ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päät- tyy kokonaan.

10 §

Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja

Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 §:ssä tarkoitetulla pe- rusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuu- tettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7

§:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luotta- musvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitai- toaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

11 §

Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi 3 §:ssä tarkoitetulla irtisa- nomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen.

12 § (23.6.2005/456)

Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen

Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7

§:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta anne- tussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työ- voimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmen- nukseen. (28.12.2012/920)

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enin- tään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luo- tettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

13 § (29.12.2016/1467)

Irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus

Työnantaja on velvollinen tarjoamaan 7 luvun 3 §:n perusteella irtisanomalleen työntekijälle tilaisuuden osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen, jos:

1) työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä; ja

2) työntekijä on ollut ennen työsuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työnantajan palveluksessa.

Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työsken- televän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Val- mennus tai koulutus on toteutettava irtisanomisajan päättymisen jälkeen kahden kuukauden kuluessa. Painavasta syystä valmennus tai koulutus saadaan toteuttaa myöhemminkin. Val- mennuksen tai koulutuksen toteutumisaika tai arvioitu aika on kuitenkin oltava työntekijän tie- dossa työsuhteen päättymishetkellä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää 1 momentissa tarkoitetun velvol- lisuutensa kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen koko- naan tai osittain.

Työnantaja ja henkilöstö saavat sopia toisin siitä, mitä 2 momentissa säädetään arvon mää- räytymisestä. Lisäksi työnantaja ja henkilöstö saavat sopia valmennuksen tai koulutuksen si- jasta muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä. Henkilöstön edus- taja määräytyy yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 8 §:n, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 6 §:n tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 3 §:n mukaisesti. Henkilöstön edustajan tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen työnte- kijöiden edustajan on katsottava edustavan.

14 § (29.12.2016/1467)

Työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen laiminlyönti

Työnantaja, joka ei ole noudattanut 13 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan, on velvollinen suorit- tamaan työntekijälle kertakaikkisena korvauksena koulutuksen tai valmennuksen arvoa vas- taavan määrän.

Jos valmennuksen tai koulutuksen järjestämisvelvollisuus on laiminlyöty vain osittain, kor- vausvelvollisuus rajoittuu vastaamaan velvollisuuden laiminlyötyä osuutta.