Haittakorvaus Mallilausekkeet

Haittakorvaus. Oikeus haittakorvaukseen syntyy, kun vakuutetulle aiheu- tuu pysyvä haitta haittakorvauslajin voimassaoloaikana sattuneen äkillisen tapahtuman aiheuttaman ruumiinvam- man vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta. Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoas- taan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuh- teet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen. Haitan suuruus määritetään äkillisen tapahtuman sattu- essa voimassa olleen työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1-20 siten, että haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä kor- vattavaa haittaa. Täydestä eli haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena äkillisen tapahtuman sattues- sa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena niin monta kahdes- kymmenesosaa tästä vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Pysyvä haitta määritetään vamman muodostuttua lää- ketieteellisesti arvioiden pysyväksi aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua ta- pahtumasta. Jos haitta muuttuu vähintään kaksi haitta- luokkaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut tapahtuman sattumisesta, muutetaan korvauksen määrää vastaavasti. Maksettua korvausta ei kuitenkaan peritä takaisin.
Haittakorvaus. Haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Hait- taa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmas- ta aiheutuneen vamman laatu, ei vammautuneen yksilöl- lisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapatur- masta. Haitan suuruus määritetään Valtioneuvoston työtapa- turma- ja ammattitautilain haittaluokituksista antaman asetuksen mukaisesti. Haittaluokitusasetuksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1 - 20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteel- listä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyk- sikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyt- tä 100 %:n haittaa. Korvausta ei makseta siltä osin kuin yhden tai useam- man korvattavan tapaturman aiheuttama haitta-aste ylit- tää 100 %. Korvausta ei makseta haitasta, joka ilmenee vasta kol- men vuoden kuluttua tapaturmasta.
Haittakorvaus. Haitalla tarkoitetaan tapaturman seuraukse- na syntyneen vamman aiheuttamaa, lääke- tieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Haitta- astetta arvioitaessa huomioidaan ainoastaan vamman laatu. Yksilölliset olosuhteet, esi- merkiksi harrastus tai ammatti eivät vaikuta haitta-asteen arviointiin. Vammat on ryhmitelty sosiaali- ja terveysmi- nisteriön haittaluokkataulukossa vaikeusas- teen perusteella haittaluokkiin 1-20. Yksi hait- taluokka vastaa 5 prosentin lääketieteellistä haitta-astetta ja seuraavat aina 5 prosenttiyk- sikköä enemmän. Alle 1 haittaluokan haitasta ei makseta korvausta. Tapaturman aiheuttaman vamman perus- teella maksettavan haittakorvauksen luokan määrittelee vakuutusyhtiön asiantuntijalää- käri vakuutettua hoitaneen lääkärin antamas- ta lausunnosta ilmenevän tilakuvauksen ja lääketieteellisten tutkimusten perusteella. Haitasta suoritetaan korvausta vain, jos se on ilmennyt kolmen vuoden kuluessa vam- man syntymisestä. Ohimenevän haitan korvausta maksetaan, jos tapaturman sattumisesta on kulunut yksi vuosi eikä vamma ole parantunut eikä sen aiheuttama haitta-aste ole vielä muodostunut pysyväksi. Vakuutetulta murtui käsi. Työkyvyttö- myys on jatkunut vuoden ajan. Lääkä- rinlausunnossa todetaan vamman seu- rausten yhä jatkuvan. Hoitava lääkäri on todennut, että haittaa ei voida vielä arvioida, koska paranemista on tapah- tunut ja tapahtuu edelleen. Hoitava lää- käri kutsuu vakuutetun uusintatarkas- tukseen kahden kuukauden kuluttua. Ohimeneväksi haitaksi arvioidaan hait- taluokka kuusi (hl 6) 60 päivän ajalta. Ohimenevän haitan korvaus tälle ajalle lasketaan tapaturmahetkellä voimassa olleen pysyvän haitan vakuutusmäärän (50.000 €) mukaan seuraavasti: 10% x (60 pv/360 pv x hl 6/hl 20 x 50.000 €) = 250 € Ohimenevän haitan korvauksen laskupe- rusteina käytetään tapaturmavakuutukses- sa olevaa pysyvän haitan vakuutusmää- rää, vammasta aiheutuvaa lääketieteellistä haitta-astetta sekä lääkärin määrittelemää ohimenevän haitan aikaa suhteutettuna vuo- sitasolle (xx pv/360). Maksettava korvaus määritellylle ajanjaksolle on kymmenen pro- senttia edellä mainittujen tekijöiden tulosta.
Haittakorvaus. Oikeus haittakorvaukseen syntyy, kun vakuute- tulle aiheutuu pysyvä haitta haittakorvauslajin voimassaoloaikana sattuneen äkillisen tapah- tuman aiheuttaman ruumiinvamman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta. ruumiinvamman vuoksi. Korvauksena maksetaan äkillisen tapahtuman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä.Kor- vausta ei makseta, jos vakuutettu kuolee sen jälkeen, kun äkillisestä tapahtumasta on kulunut kolme vuotta.
Haittakorvaus. Haittakorvaus maksetaan tapaturmasta aiheutu- neesta pysyvästä yleisestä fyysisestä haitasta. Täydestä haitasta maksetaan sovittu vakuu- tusmäärä, osittaisesta haitasta vastaava osa vakuutusmäärästä. Pysyvä haitta määritetään aikaisintaan kolmen kuukauden ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa tapaturmasta. Määri- tyksessä käytetään sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusta, joka perustuu pelkästään vam- man laatuun. Ammattia, harrastuksia ja muita yksilöllisiä olosuhteita ei oteta huomioon haittaa määriteltäessä. Kuolinkorvaus maksetaan, jos vakuutettu kuolee tapaturman aiheuttamiin vammoihin kolmen vuoden kuluessa tapaturmasta.
Haittakorvaus. Oikeus haittakorvaukseen syntyy, kun vakuute- tulle aiheutuu pysyvä haitta haittakorvauslajin voimassaoloaikana sattuneen äkillisen tapah- tuman vuoksi ja pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta. Pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheu- tuu vakuutetulle ja joka ei lääketieteellisen to- dennäköisyyden mukaan enää parane. Haittaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu. Vammautuneen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti tai harrastukset, eivät vaikuta haitan määritykseen.
Haittakorvaus. Haitalla tarkoitetaan tapaturman seurauk- sena syntyneen vamman aiheuttamaa, lää- ketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Haitta-astetta arvioitaessa huomioidaan ai- noastaan vamman laatu. Yksilölliset olo- suhteet, esimerkiksi harrastus tai ammatti eivät vaikuta haitta-asteen arviointiin. Vammat on ryhmitelty sosiaali- ja terveys- ministeriön haittaluokkataulukossa vai- keusasteen perusteella haittaluokkiin 1-20. Yksi haittaluokka vastaa 5 prosentin lääke- tieteellistä haitta-astetta ja seuraavat aina 5 prosenttiyksikköä enemmän. Alle 1 hait- taluokan haitasta ei makseta korvausta. Tapaturman aiheuttaman vamman perus- teella maksettavan haittakorvauksen luo- kan määrittelee vakuutusyhtiön asiantunti- jalääkäri vakuutettua hoitaneen lääkärin antamasta lausunnosta ilmenevän tilaku- vauksen ja lääketieteellisten tutkimusten perusteella. Haitasta suoritetaan korvausta vain, jos se on ilmennyt kolmen vuoden kuluessa vam- man syntymisestä.
Haittakorvaus. 6.5 Kuolemantapauskorvaus Yritykset ja yhteisöt Vakuutusehdot 1.1.2010 Vakuutussopimuksen sisältö määräytyy vakuutuskirjan, yksityistapaturmavakuutusehtojen ja yleisten sopimuseh- tojen mukaan. Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutussopi- mukseen valitut vakuutukset sekä niiden yksilölliset tiedot kuten esimerkiksi vakuutetut ja vakuutusturvan laajuus.
Haittakorvaus 

Related to Haittakorvaus

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Vahingonkorvaus Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuk- senottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäy- tännön mukaisesti. Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisävero- lain säännökset. Veron osuutta ei makseta silloin, kun se voidaan vähentää korvauksen saajan verotuksessa. Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan osuutta korvausvelvollisuudesta. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mu- kaisesti.

  • Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi: • erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä; • hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää. Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

  • Työvuoroluettelo 1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

  • Sovellettava laki Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Sopimusasiakirjat Sopimusasiakirjat muodostuvat tästä sopimuksesta liitteineen. Sopimuksen liitteitä ovat seuraavat asiakirjat: