Lopuksi. Tässä artikkelissa on syvennytty tarkastele- maan sopimushallinnan käsitettä ja sen paikkaa Suomen modernissa sopimusoikeudessa. Sopi- mushallinnalla on Suomessakin esitetty olevan erilaisia sisältöjä ja käsitteelle on myös annettu eri nimityksiä. Silti näissä kaikissa esityksissä on ollut myös tiettyjä yhdistäviä seikkoja. Tässä mallissani sopimushallinta hahmotetaan kronolo- gisesti pitkäkestoisen liikesopimuksen muodossa. Käytännön esimerkit tulivat pääasiassa kiinteistö- ja rakennusalan liikesopimuksista. si myös yleiseen liiketoimintaosaamiseen. Sopimushallinnasta on hyvä laatia yrityskoh- taisesti joko oma strategiansa tai vaihtoehtoisesti erilliset toimintalinjaukset. Tällöin sopimushal- linnalle toimintapolitiikkana saadaan virallinen muoto ja myös johdon tuki. Sopimushallinnasta yrityksessä voidaan myös määrätä vastaamaan 59 kts. aiheesta myös Hemmo, Sopimusoikeus II. 2003. s. 35–36. Hän puoltaa mallia jossa tällaisen ulkopuolisen tahon antama ratkaisu olisi aina sitova. Kolmannelle annettava sopimuksen muuttamis- ja täydentämisvaltuus voidaan liittää esim. liikavaikeuden mukaiseen olosuhteiden muutostilanteeseen. Ratkaisusta ei olisi osapuolilla valitusoikeutta. Ennakkoon annettu lupaus noudattaa kolmannen ratkaisua on merkinnyt riskinottoa, eikä sen vuoksi tällaista ratkaisua tule kohtuullistaa ilman painavia syitä. jokin erityinen henkilö esimerkiksi sopimuspääl- likkö. Joka tapauksessa minimissään oleellista on, että yritys, jolla on merkittävässä määrin pitkäkestoisia sopimusjärjestelyjä (erityisesti esimerkiksi yksilölliset kumppanuusjärjestelyt), tunnistaa sopimushallintaan liittyvät sopimusoi- keudelliset haasteet ja pyrkii huomioimaan ne toiminnassaan. Artikkeli kokonaisuutena osoittaa omalla tavallaan myös millaisten tuoreiden ajatteluta- pojen voidaan katsoa kuuluvan moderniin sopi- musoikeuteen. Viime vuosien ja vuosikymmenten kehitys Suomen sopimusoikeudessa on vahvista- nut oikeusteoreettisten lähestymistapojen rinnalla muun muassa sopimuskäytäntöjä ja –tekniikkaa korostavia suuntauksia. Näissä suuntauksissa pyritään kehittämään ajattelutapoja, jotka voivat parhaimmillaan palvella sekä tutkimusta että yhtä lailla myös käytännön toimijoita. Tämä on hyvin haastavaa, mutta ilman tutkimuksellista keskus- telua ja kehitystyötä tuota tavoitetta ei voida saavuttaa. Tavoitteen saavuttamisessa on edel- lytyksenä myös rajat rikkovan poikkitieteellisen tutkimus- ja kehitystyön edistäminen.
Lopuksi. Tämä sopimus tulee voimaan heti ja on voimassa toistaiseksi.
Lopuksi. Tähän Henkilöstön siirtosopimukseen on tiivistetty kohdassa 1 noudatettavien säännösten asiat.
Lopuksi. Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusien työmuotojen työturvallisuuden tutkimuksessa nousi esille useita työturvallisuusriskejä ja työturvallisuutta lisääviä tekijöitä. Moniammatillisissa (pe- lastaja-ensihoitaja) yksiköissä, joista käytetään myös nimeä monitoimiyksiköt, keskeisimpinä työturvallisuuteen liittyvinä tekijöinä tuli esille osaamistason merkitys erityisesti pelastustoimen tehtävillä. Osaamistasoon liittyen tuotiin esille myös vakituisen työparin merkitys. Työparin osaamisen tuntemisen koettiin lisäävän työturvallisuutta. Työturvallisuusriskeinä nousi lisäksi esille hälytysajot ja yöllä ajaminen, sillä yksikön työntekijä joutuu keskittymään yksin ympäristön havainnointiin sekä samalla seuraamaan mm. tehtävään liittyvää radioliikennettä ja navigaatto- ria. Lisäksi väkivaltatilanteiden välttämiseksi ennakointi nousi keskeisesti esille yhden hengen ensihoitoyksiköiden työntekijöiden työturvallisuuden osalta. Työturvallisuuden johtamisen nä- kökulmasta toivottiin yleisesti esimiesten kuuntelevan yksiköiden työntekijöiden kehittämiside- oita ja lisäävän yksikön kouluttautumismahdollisuuksia. Keskeiset hankkeessa esiin nousseet työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat yleistettävissä myös muihin pelastustoimen ja ensihoidon yksiköihin.
Lopuksi. Tutkielmassa tarkastelin kysymystä siitä, onko maanomistajalla oikeutta vaatia kunnalta korvausta tai maankäyttösopimuksen nojalla suoritettujen maksujen palauttamista sopimusoikeuden normiston nojalla, mikäli maanomistajan alueen rakennusoikeutta heikennetään kaavamuutoksella. Tämän selvittämiseksi olen perehtynyt ensinnäkin siihen, miten maankäyttösopimuksia ja sen nojalla perittyjä maksuja on oikeudellisesti arvioitava. Toiseksi olen perehtynyt rakennusoikeuden heikentämistä koskevan kunnan korvausvelvollisuuden arviointiin yleisellä tasolla eli MRL 101 §:n nojalla. Kolmanneksi olen varsin seikkaperäisesti perehtynyt rakennusoikeuden heikentämistä koskevan kunnan korvausvelvollisuuden arviointiin sopimusvastuukysymyksenä. Näiden lisäksi olen lyhyesti perehtynyt perusteettoman edun palautusta koskevaan oppiin.
Lopuksi. Komissio pyytää kaikkia asiasta kiinnostuneita osapuolia toimittamaan sille huomionsa tässä vihreässä kirjassa asetetuista kysymyksistä. Vastaukset, huomiot ja ehdotukset voidaan lähettää kirjeitse seuraavaan osoitteeseen: European Commission Consultation ”Green Paper on PPPs and the Community law on public contracts and concessions” C 100 2/005
Lopuksi. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, millä oikeudellisin perustein työehtosopimusmääräyk- set (normimääräykset) voivat jäädä yleissitovuuden ulkopuolelle, tiedostaen kuitenkin sen suhteellisen selvän lähtökohdan siitä, että normimääräyksistä suurin osa tulee yleissitovana noudatettavaksi. Aiemmin työoikeudessa yleissitovuuden ulkopuolelle jääviä normimää- räyksiä on selitetty vain sillä, että työehtosopimuksen toteuttamista koskevat normimääräyk- set jäisivät yleissitovuuden ulkopuolelle. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei tämä xxxx riittävän selkeää ja todellista kuvaa yleissitovuuden ulkopuolelle jäävistä normimääräyksistä.
Lopuksi. Osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys normittavat osakeyhtiön ja sen osakkaiden välistä suhdetta, mutta myös osakkaiden keskinäisiä suhteita. Tätä normistoa voidaan täydentää osakassopimuksella.
Lopuksi. Tutkielmani johdantoluvussa asetin tutkielman tutkimuskysymykseksi, millainen on julkisten hankintasopimusten sopimusajattelu, joka on löydettävissä sopimusmuutoksia koskevissa en- nakkoratkaisuissa ja lainsäädännössä? Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa analysoitiin hankintasopimusten muutosten rajoituksia, jotka seuraavat unionin hankintalainsäädännöstä ja toisaalta erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Näin syntynyttä ku- vaa julkisten hankintasopimusten sopimusajattelusta vertasin Pöyhösen ja Xxxxxxxxxxxxx esit- tämiin sopimusmalleihin sekä niin sanottuun suhdesopimusmalliin sen selvittämiseksi, mil- laiseksi julkisten hankintasopimusten sopimusajattelua voidaan oikeudellisesti luonnehtia.
Lopuksi. Kilpailukieltosopimusten yleistyminen kertoo osaltaan siitä, että yritystoimintaan liit- tyy nykyisin tavanomaisesti liike- ja ammattisalaisuutena pidettäviä tietoja. Jatkossa-