Lopuksi. Tässä artikkelissa on syvennytty tarkastele- maan sopimushallinnan käsitettä ja sen paikkaa Suomen modernissa sopimusoikeudessa. Sopi- mushallinnalla on Suomessakin esitetty olevan erilaisia sisältöjä ja käsitteelle on myös annettu eri nimityksiä. Silti näissä kaikissa esityksissä on ollut myös tiettyjä yhdistäviä seikkoja. Tässä mallissani sopimushallinta hahmotetaan kronolo- gisesti pitkäkestoisen liikesopimuksen muodossa. Käytännön esimerkit tulivat pääasiassa kiinteistö- ja rakennusalan liikesopimuksista. si myös yleiseen liiketoimintaosaamiseen. Sopimushallinnasta on hyvä laatia yrityskoh- taisesti joko oma strategiansa tai vaihtoehtoisesti erilliset toimintalinjaukset. Tällöin sopimushal- linnalle toimintapolitiikkana saadaan virallinen muoto ja myös johdon tuki. Sopimushallinnasta yrityksessä voidaan myös määrätä vastaamaan 59 kts. aiheesta myös Hemmo, Sopimusoikeus II. 2003. s. 35–36. Hän puoltaa mallia jossa tällaisen ulkopuolisen tahon antama ratkaisu olisi aina sitova. Kolmannelle annettava sopimuksen muuttamis- ja täydentämisvaltuus voidaan liittää esim. liikavaikeuden mukaiseen olosuhteiden muutostilanteeseen. Ratkaisusta ei olisi osapuolilla valitusoikeutta. Ennakkoon annettu lupaus noudattaa kolmannen ratkaisua on merkinnyt riskinottoa, eikä sen vuoksi tällaista ratkaisua tule kohtuullistaa ilman painavia syitä. jokin erityinen henkilö esimerkiksi sopimuspääl- likkö. Joka tapauksessa minimissään oleellista on, että yritys, jolla on merkittävässä määrin pitkäkestoisia sopimusjärjestelyjä (erityisesti esimerkiksi yksilölliset kumppanuusjärjestelyt), tunnistaa sopimushallintaan liittyvät sopimusoi- keudelliset haasteet ja pyrkii huomioimaan ne toiminnassaan. Artikkeli kokonaisuutena osoittaa omalla tavallaan myös millaisten tuoreiden ajatteluta- pojen voidaan katsoa kuuluvan moderniin sopi- musoikeuteen. Viime vuosien ja vuosikymmenten kehitys Suomen sopimusoikeudessa on vahvista- nut oikeusteoreettisten lähestymistapojen rinnalla muun muassa sopimuskäytäntöjä ja –tekniikkaa korostavia suuntauksia. Näissä suuntauksissa pyritään kehittämään ajattelutapoja, jotka voivat parhaimmillaan palvella sekä tutkimusta että yhtä lailla myös käytännön toimijoita. Tämä on hyvin haastavaa, mutta ilman tutkimuksellista keskus- telua ja kehitystyötä tuota tavoitetta ei voida saavuttaa. Tavoitteen saavuttamisessa on edel- lytyksenä myös rajat rikkovan poikkitieteellisen tutkimus- ja kehitystyön edistäminen.
Lopuksi. Tähän Henkilöstön siirtosopimukseen on tiivistetty kohdassa 1 noudatettavien säännösten asiat.
Lopuksi. Tämä sopimus tulee voimaan heti ja on voimassa toistaiseksi. - Molemmat osapuolet sitoutuvat noudattamaan opetuksen järjestämiseen ja yhteistyöhön liittyviä toimintaperiaatteita ja kehittämään yhteistyössä opetuksen laatua. - Erimielisyydet ja mahdolliset ongelmatilanteet pyritään selvittämään ensisijaisesti sopija- osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa. - Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. - Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolten välisin neuvotteluin. Helsingissä xx. päivänä xxkuuta 2011 HELSINGIN YLIOPISTO Avoin yliopisto Xxxxx Xxxxxxx johtaja xxxxxxxx xx.päivänä xxkuuta 2011 YHTEISTYÖOPPILAITOS
Lopuksi. Tutkimuksessa voitaneen todeta, että WinNovan oppisopimusopiskelijat ja heidän työpaikkaohjaajat ovat tyytyväisiä oppisopimuskoulutukseen. Tähän johtopäätökseen päädytään tutkimalla opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien päättökyselyn palautteita. WinNova on asettanut tavoitteekseen oppisopimusten määrien lisääntymisen ja opiskelijamäärän kasvusta johtuen oppilaitoksen tulee kehittää edelleen toimintaansa, jotta opiskelijat ja työpaikkaohjaajat ovat jatkossakin tyytyväisiä. Oppisopimusopiskelijoiden määrä onkin kasvanut WinNovassa viimeisten vuosien aikana huomattavasti ja määrät ovat edelleen kasvussa. Oppissopimuskoulutuksessa myös kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen toteutuu hyvin. Kestävä kehitys on yksi eläinikäisen oppimisen avaintaidoista, joka arvioidaan oppisopimuskoulutuksessa osana ammatillista osaamista. Ammatillisessa koulutuksessa korostuu työelämässä sekä ammatissa tarvittava kestävän kehityksen osaaminen, joiden edistämisessä työssäoppimisella ja ammattiosaamisen näytöillä on keskeinen merkitys. (Opetushallitus, n.d.b) WinNovassa kehitetään kestävän kehityksen edistämiseksi niin opetusta, oppimateriaaleja, johtamista kuin oppimisympäristöjä. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö - OKKA-säätiö sr:n (n.d.) mukaan työelämään tarvitaan osaajia, jotka tuntevat kestävän kehityksen vaatimukset ja toimintatavat sekä pystyvät uudistamaan ja parantamaan yritysten toimintoja kestävämmiksi. Ammatillisessa kestävän kehityksen osaamisessa korostuu esimerkiksi ymmärrys omasta työprosessista kestävän kehityksen näkökohdista sekä kestävän kehityksen mukaisten työtapojen, työvälineiden ja materiaalien tuntemus sekä yritysten ja työorganisaatioiden vastuullisuuteen liittyvien näkökohtien tuntemus. Siinä korostuu myös kyky eettiseen ajatteluun oman alan ammattilaisena, osallistuminen oman työyhteisön kehittämiseen sekä vuorovaikutustaidot ja kyky tulla toimeen erilaisten ja eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa. Näiden myötä opiskelijasta kasvaa vastuullinen alansa ammattilainen, jolla on kykyä ja halua kestävän kehityksen eri osa-alueiden huomioon ottamiseen työtehtävissään. Kestävän kehityksen osaamisen kivijalka on oman työprosessin ja työmenetelmien hyvä hallinta ja siksi taitojen jalostuminen osaamiseksi edellyttää oikeiden toimintatapojen harjoittelua aidossa työympäristössä. WinNovassa kehitetään myös muutenkin oppilaitoksen toimintaa koko ajan saatujen palautteiden ja kokemusten pohjalta. Tästä on hyvänä esimerkkinä sähköinen alleki...
Lopuksi. Julkisen organisaation hankinnat muodostuvat monista erilaisista tavaroista, palveluista ja urakoista. Nämä keskenäänkään ovat harvoin samanlaisia, vaan variaatioita on jokaisen ryhmän sisällä lukemattomia. Jokaisessa hankinnassa on huomioitava kilpailutuksen kohde, käyttäjäryhmät, kriittisyys toiminnalle sekä halutun valikoiman kattavuus. HUSin hankintatoimeen ja toimintakulttuuriin on tehty paljon muutoksia lähi- vuosina. Siitä huolimatta työtä on vielä edessä. Vaikka lähtötilanteeseen näh- den parannusta on tapahtunut ja hankintavelkaa on saatu kurottua kiinni, työ ei tekemällä lopu. Sopimus- ja toimittajahallintaan panostaminen parantaa tu- levaisuudessa suunnitelmallisuutta, nopeuttaa kilpailutuskierrosta sekä edes- auttaa hyvien toimittajasuhteiden muodostamista ja ylläpitoa. Toiminnanoh- jausjärjestelmällä ja lisäresursoinnilla päästään jo hyvän matkaa eteenpäin, ja uusien toimintamallien juurruttaminen osaksi päivittäistä työskentelyä edesaut- taa jatkossa sekä yksittäisen kategorian toimintaa että HUSin hankintojen ko- konaiskuvaa. Tutkimuksen aikana tuli selkeä kuva nykytilasta sekä konkreettisia kehittämis- ehdotuksia, joista osa on jo otettu käyttöön anestesiakoneiden kilpailutuksen yhteydessä. Vaikka vastauksia kerättiin ja saatiin hyvin rajatulta joukolta, voi näiden tulosten perusteella kuitenkin saada aikaan uusia toimintamalleja anestesia ja tehohoito -kategorian käyttöön. Toimintamallit on koottu uuteen toimintaohjeeseen. Jatkossa voi olla tarpeen tutkia ja analysoida, miten käyttöön otettava sopi- mus- ja toimittajahallinnan toimintaohje käytännössä toimii ja miten sen avulla tosiasiallisesti voidaan tehostaa ja parantaa sekä päivittäistä työskentelyä että kokonaisuutta.
Lopuksi. Tämän tutkimuksen esimerkit pohjautuivat NL 17 -ehtoihin, mutta vastaavanlaisia voitaisiin tehdä myös muista sopimusehdoista. Teknologiateollisuus ry:n vakioehdoista olisi voitu tar- kastella myös kohtia, jotka koskevat vastuuta immateriaalioikeuksien loukkauksista. 163 Haapio 2013, s. 75. Esimerkiksi kohdan 38164 muotoilussa on useita vaikeaselkoisuutta aiheuttavia elementtejä, jotka voitaisiin poistaa informaatiomuotoilun keinoin. Jo pelkästään otsikoinnilla, viittauk- sien vähentämisellä ja virkerakenteen selkeyttämisellä näistäkin ehtokohdista voitaisiin luoda käyttäjäystävällisemmät versiot. Lisäksi ohjelmistoa koskevat kohdat 5–7 hyötyisivät informaatiomuotoilusta. Esimerkiksi kohdan 6 kohdalla voitaisiin mahdollisesti hyödyntää visuaalisia elementtejä kuvaamaan oh- jelmaan liittyviä oikeuksia. Kohdat 5–7 ovat hyviä esimerkkejä oikeuskielen informaatioti- heydestä, sillä muutamassa kappaleessa on ilmaistu monimutkaisia juridisia kokonaisuuksia verrattain lyhyellä tekstillä Näin monimutkaisten asioiden kohdalla tiivis ilmaisu voi aiheut- taa vaikeatajuisuutta, vaikka tarkoitus on varmasti ollut juuri päinvastainen. Tutkielman si- vumäärän puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta lähteä tarkastelemaan immateriaalioi- keudellisia kysymyksiä informaatiomuotoilun näkökulmasta. Tulevaisuudessa voitaisiinkin tarkastella NL 17 -ehtojen kohtia 38, 39, 40, 41 ja 42. NL 17 - ehdot voitaisiin uudistaa kokonaan laittaen väliotsikot jokaisen keskeisen ehtokohdan vie- reen. Tässä tutkimuksessa selkokieliset väliotsikot toteutettiin ainoastaan toimitusviivästyk- sen, virhevastuun ja toimituslausekkeen osalta. Ehdoista voitaisiin tehdä myös erilliset versiot eri käyttäjien tarpeita ajatellen. Kenties visualisoinnit olisi voinut hoitaa vieläkin pidemmälle mennen, kuten sarjakuvamuotoisesti. Monikielisten sopimustekstien tulkintaproblematiikasta olisi myös saanut ainetta tutkimukseen. Kenties NL 17 ehtojen suomenkielistä versiota voisi vertailla ruotsinkieliseen165 ja problematisoida näiden eri kieliversioiden ilmaisujen onnistu- neisuutta. Vakioehdot voitaisiin myös muotoilla ns. käyttöopasajattelun mukaisesti. Käyttö- oppaan tavoin laaditusta sopimuksesta osapuolet voisivat tarkastaa kootusti oikeutensa ja vel- vollisuutensa. Xxx Xxxxxxxx muotoilemat Airbusin myynti- ja ostoehdot ovat hyvä esimerkki tästä muotoilumallista.166 Tulevaisuudessa voitaisiin tarkastella ja kehittää myös muita vakio- ehtoja, kuten esimerkiksi rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 19...
Lopuksi. Ympäristöllisten ohjauskeinojen valikoima on nykyään varsin laaja. Voidaan siis ajatella, että myös hiilinielusääntelylle on olemassa tarkoituksenmukaiset keinot. Ongelma juuri hiilinielujen kohdalla on kuitenkin se, että niiden mekanismi on jokseenkin toisenlainen kuin mitä on voitu havaita missään muussa yhteydessä. Ne siis sitovat ilmakehään päästettyjä kasvihuonekaasuja, ja siten hillitsevät ihmistoiminnan aiheuttaman ympäristöongelman etenemistä. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden pienentämisen keinona on hiilinieluja hyödynnettäessä metsien osalta puuston määrän lisäys. Tämän vuoksi hiilinielujen ylläpitämisessä ja lisäämisessä käytettävän ohjauskeinon tai sellaisten yhdistelmän tulee olla pikemminkin resurssiorientoitunut kuin päästöorientoitunut – kysehän on jo tapahtuneiden päästöjen sitomisesta. Juuri näin rakentunutta ohjauskeinoa ei kuitenkaan ole vielä käytössä. Tämä myös tekee selväksi metsiä, niiden kasvua ja hiilen sitoutumista niihin koskevan luonnontieteellisen tiedon ratkaisevan tärkeyden tässä yhteydessä. Toisaalta hiilensidonnalla ei ole sinänsä mitään tekemistä luonnon monimuotoisuuden kanssa. Hiilinielujen edistäminen ei siis sinänsä automaattisesti tuo mukanaan biodiversiteettihyötyjä, myös monokulttuurinen talousmetsäkin kun sitoo itseensä hiiltä. Kuitenkin on olemassa myös biologisen monimuotoisuuden suojeluun velvoittavia sääntöjä, niin kansainvälisissä sopimuksissa kuin kotimaisessa lainsäädännössäkin. Tämä edellyttää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja hiilinielujen edistämisen yhteensovittamista.
Lopuksi. Työsuhde voi todellisuudessa jäädä roikkumaan hyvinkin pitkäksi aikaa työntekijän ollessa lomautettuna, jos kumpikaan taho ei käytä oikeuttaan irtisanomiseen. Sekä työnantajalla ja työntekijällä voi olla syitä, miksi työsuhde halutaan pitää voimassa. Roikkolomautuksen jatkuminen hyvin pitkään saattaa johtaa käytännössä kyseisenlai- siin ongelmiin esimerkiksi työntekijän ja työnantajan velvollisuuksien ja oikeuksien sekä työsuhteen päättymisen tulkinnoissa. Roikkolomautukseen liittyvät kysymykset voivat aiheuttaa hankaluuksia myös kolmannelle taholle, kuten esimerkiksi työnanta- jalle, jonka kanssa lomautettu työntekijä on tehnyt toissijaisen työsopimuksen. Mielestäni voitaisiin miettiä, olisiko mahdollista asettaa takaraja roikkolomautukselle ja olisiko työsuhteen päättymisen lomautuksen kestettyä huomattavan pitkän ajan kaikis- sa tilanteissa aina välttämätöntä olla nimenomaiseen tahdonilmaisuun sidottu. Lomau- tuksen on kuitenkin tarkoitettu aina olevan väliaikainen toimenpide ja lomautusta kos- keva sääntely on laadittu tästä lähtökohdasta. Käytännössä osapuolet voitaisiin esi- merkiksi velvoittaa reagoimaan jollain tavalla lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti 200 päivää. Työnantajaa voitaisiin edellyttää selvittämään, onko ylipäänsä nähtävissä mahdollisuuksia lomautuksen päättämiseen ja työnteon jatkumiseen. On myös täysin mahdollista, että työntekijä ei ole edes tietoinen oikeudestaan irtisanoa työsopimus ja saada irtisanomisajan palkkansa. Epäselvyyttä aiheuttaa myös työsuhteen päättymisajankohdan tulkinta ja siitä johtu- vat ongelmat esimerkiksi erilaisten etuuksien laskemisessa, mikäli jälkikäteen tode- taan työnantajan todellisena tarkoituksena olleenkin lomautuksen sijaan irtisanomi- nen. Työntekijän oikeus irtisanoa työsopimus päättymään välittömästi ja oikeus saada irtisanomisajan palkkansa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti 200 päivää on syn- tynyt tarpeesta ja noudattaa työoikeuden periaatteita, mutta sääntelyä voitaisiin edel- leen täsmentää ja selkiyttää ongelmien välttämiseksi sekä erityisesti työntekijän ase- man vahvistamiseksi, myös (roikko)xxxxxxxxxxx keston aikana.
Lopuksi. Perävaunu säilyy Vuokraamon tai rahoitusyhtiön yksinomaisessa omistuksessa. Vuokraajalla ei missään tapauksessa ole oikeutta suorittaa perävaunujen muutostöitä Vuokraajalla on velvollisuus myöntää Vuokraamolle, ja mikäli tarpeellista rahoitusyhtiölle, tämän niin halutessa tilaisuus tarkastaa perävaunu milloin tahansa. Mikäli perävaunu ulosmitataan, tai mikäli kolmas taho muutoin pyrkii saattamaan perävaunuun kohdistuvia oikeuksiaan voimaan, on Vuokraajan välittömästi saatettava kolmannen tietoon omistussuhde ja estettävä omalla kustannuksellaan perävaunuun kohdistuvat kolmansien tämänkaltaiset yritykset. Vuokraajan on ilmoitettava asiasta Vuokraamolle välittömästi. Perävaunun edelleen vuokraaminen ei ole sallittua ilman Vuokraamon kirjallista lupaa. Kiellon rikkomisesta seuraa Vuokraamon oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi. Mikäli perävaunu edelleen vuokrataan tai muutoin luovutetaan kolmannen osapuolen käyttöön Vuokraamon luvalla tai luvatta, luopuu Vuokraaja jo tässä vaiheessa kaikista kolmanteen osapuoleen kohdistuvista vaateistaan (myös tulevista) Vuokraamon hyväksi, Vuokraamo hyväksyy tämän luopumisen. Edellä mainitun lisäksi, Vuokraamolla on oikeus purkaa vuokrasopimus välittömästi, mikäli rahoitussopimus rahoitusyhtiön kanssa puretaan ennenaikaisesti. Näistä Yleisistä Sopimusehdoista poikkeavat sopimukset ovat päteviä ainoastaan, mikäli ne ovat kirjallisessa muodossa. Tämä koskee myös kirjallisen muodon vaatimusta. Siinä tapauksessa, että näiden Yleisten Sopimusehtojen määräykset ovat osin tai kokonaan vailla oikeudellista sitovuutta, ei tällä seikalla ole vaikutusta muiden ehtojen pätevyyteen. Pätemättömät sopimusehdot tulee korvata sellaisilla ehdoilla, jotka mahdollisimman hyvin toteuttavat alkuperäisen ehdon tarkoituksen. Näihin Yleisiin Sopimusehtoihin kuten myös näiden Yleisten Sopimusehtojen pohjalta solmittuihin sopimuksiin sovelletaan Suomen lakia.
Lopuksi. Lähikuukaudet ja seuraava vuosi tulevat näyttämään, mikä vaikutus maksukyvyttömyysdirek- tiiviehdotuksen valmistumisella ja kansallisella implementoinnilla on yrityssaneerauslainsää- däntöön. Direktiivin implementoinnin yhteydessä on myös mahdollisuus tarkistaa muilta osin kansallista yrityssaneerauslainsäädäntöä tehokkaampaan ja joustavampaan suuntaan. Toivot- tavaa olisi, että lainsäädännön vastaavuus nykyhetken ja lisääntyvät joustavuuselementin tar- peisiin arvioitaisiin kokonaisuutena. Samassa yhteydessä olisi mahdollista selvittää, miten yrityssaneerauksen käyttöalaa olisi mahdollista laajentaa ja menettelyjen onnistumisprosent- tia kohottaa. Paikoittain joustamattoman ja hitaan tuomioistuinprosessin tilalle tulisi kehittää vaihtoehtoisia tapoja hoitaa saneerausmenettelyn vaiheita. Tavoitteena tulisi olla tehokkaampi, nopeampi ja kustannuksiltaan osapuolille edullisempi saneerausmenettely, joka toteuttaisi direktiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitteita pa- remmin. Lopullisen direktiivin implementoinnin yhteydessä olisi myös selvitettävissä, toi- miiko yrityssaneerauslain mukainen aloittamisharkinta tarpeeksi tehokkaasti ja valikoituvatko yritykset elinkelpoisuutensa perusteella oikeaan maksukyvyttömyysmenettelyyn lainsäädän- nön tarkoituksen mukaisesti.170 Edelleen jatkossa tulisi keskittyä yrityssaneeraukseen liittyvän stigman ja negatiivisen mai- neen purkamiseen. Osaltaan tähän voisi vaikuttaa yrityssaneerauksen käsitteleminen ennem- min yhtiöoikeudellisena instituutiona kuin insolvenssimenettelynä ja tervehdyttämisen käsit- telyä ainoastaan yhtenä yrityksen elinkaaren vaiheena.171 Ajatustavan muutos vaatii kuitenkin lähinnä asenteiden muuttumista, joiden muokkaamisessa kohti epäonnistumisen ymmärtämis- tä on vielä runsaasti tehtävää.172 Saneerausten onnistumisprosentin kasvulla voisi kuitenkin olla positiivinen vaikutus myös asenteisiin, sillä yrityssaneerausten ja tervehdyttämisen läh- 170 Insolvenssioikeudellisen yhdistyksen lausunto komission maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisointia koskevasta direktiiviehdotuksesta, s. 14. 171 Englannin lain Scheme of Arrangement esimerkiksi on lainsäädännöllisesti sijoitettu osakeyhtiölakiin, mikä korostaakin osaltaan menettelyn ennaltaehkäisevää luonnetta. 172 Suomen Asianajajaliiton lausunto lakivaliokunnalle komission direktiiviehdotuksesta maksukyvyttömyys- lainsäädäntöjen harmonisoinniksi. s.1. tökohtaisesti onnistuessa voisi myös toimijoiden olla helpompi käsittää yrityssaneeraus lä- hinnä ...